Lue keskustelun säännöt.
Yliopistomaailman käsittämättömyydet
18.03.2017 |
Mitä et voinut ymmärtää yliopistoaikoinasi (tai jos opiskelet nyt, mitä et ymmärrä)? Kummastuttiko toisten opiskelijoiden käytös? Oliko opetuksessa jotakin outoa? Jäikö joku opiskelijoiden keskuudessa vallinnut erikoinen tapa tai muu asia opiskeluvuosilta mieleesi? Kerätään tähän ketjuun yliopistomaailman käsittämättömyyksiä.
Mun oli vaikea ymmärtää, miksi kaikissa opiskelijatapahtumissa täytyi olla alkoholia. Baarisuunnistukset ja muut ymmärrän, mutta jos mentiin vaikka keilaamaan/vietettiin lapsuuden klassikot -leffailtaa tms. niin silloinkin piti istua kaljatölkit kourassa (juominen ei siis ollut pakko, mutta osa porukasta ei selvästi osannut olla ilman).
Kommentit (373)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä itseäni on viime aikoina nyppinyt on tuo kaikkinen englannin kielen pakotus joka paikkaan. Joo totta kai ymmärrän, että se on tärkeää yms. mutta nytkin olen kurssilla jonka luennot on käytävä kokonaan sönkätyllä englannilla, koska kurssilla on yksi vaihto-opiskelija. Eikö nuo englannin kieliset voi olla erikseen, koska kyllä minä pääsääntöisesti ihan omalla äidinkielelläni omassa maassani haluaisin opiskella. Oppiminen jää huomattavasti enemmän pinnalliseksi, kun rallienglanniksi opiskellaan, vaikka oikeasti 95% puhuu suomea.
Uskallatko kertoa mikä yliopissto? On samoja kokemuksia ja kiinnostaisi onko muissakin yliopistoissa tehty noin.
Nyt on myönnettävä etten ole satavarma onko kyseessä nimenomaan vaihto-opiskelija, mutta näin oletin. Oulussa tämä.
Ok, eli on yleistä myös muualla. Minä taas olen ihan varma siitä, että pari henkilöä UEF:llä olivat vaihto-opiskelijoita, koska itse mölysivät siitä suureen ääneen. Todellakin, kurssilla vaan todettiin, että vaikka kurssikieleksi on ilmoitettu suomi, niin nyt puhutaankin englantia, koska kunnianarvoisa vaihto-oppilas on päättänyt liittyä kurssille. Aivan käittämättömän törkeää suomalaisia opiskelijoita kohtaan! Tästä on jo vuosia, en tiedä onko sama meno nykyään, luultavasti pahempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin vanhempana opiskelijana välillä ihmettelin miten tosissaan opet ottaa aiheensa, tarkoitan lähinnä hum.tdk.n puolelta. Usein havahduin miettimään onko todellakin käytetty verorahoja suoraansanottuna mitättömän sonnan tutkimkseen. Varsinkin sosiologia oli tämmöinen. Mielenkiintosia asioita opiskelin, mutta ihan oikeesti, tutkitaan jotain julkkisten vaikutusta maailmankuvaan...?
No kyllä minä ainakin ymmärrän sen miksi tuo on tutkimuksen arvoista..
Tämä oli vain esimerkki. Kuten totesin, sosiologiassa käytiin paljon erittäin mielenkiintosia asioita läpi, mutta loppujen lopuks koin etteivät ne olleet esim. syöpätutkimukseen verrattuna mitään tärkeitä juttuja.
Tuo on vähän, anteeksi nyt vaan, yksioikoinen tapa tarkastella asiaa. Syöpätutkimus on tärkeää, mutta asiat vaikuttavat toisiinsa. Kaikilla aloilla tehty tutkimus on vaikuttamassa tietopohjaamme ja ajatteluumme. Sinunkin pohdinta perustuu osaltaan moraalietiikkaan, jota tarkastellaan sosiologiassakin. Yhteiskunnalliset alat ovat vaikuttamassa yhteiskuntarakenteisiin ja politiikkaan, sitä kautta lopulta esim. sen syöpätutkimuksen ja terveydenhuollon rahoituspohjaan jne. Tieteenteko on yhä useammin monitieteistä ja eri tieteenalat lainaavat paljon toisiltaan. Tieto on kumulatiivista, onneksi, jottei pyörää tarvitse keksiä aina uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Opiskelijoiden joukossa oli useita sellaisia, jotka eivät pidä lukemisesta. Se hämmästytti todella. Miksi he halusivat alalle? Kaiken huippu oli mm. yksi tyttö, joka sanoi, että me joudumme opettamaan Kalevalaa ja kaikkea muutakin p*skaa. Haluaisitko lapsellesi tällaisen äikänopen?
Samat kokemukset!! Itse en tosin ollut opettaja- vaan yleislinjalla, mutta samat perus- ja aineopinnot kun itsekin luin kirjallisuutta sivuaineena. Todella moni inhosi lukemista ja monen kymmenen romaanin tenttiin mentiin muutama ohuin teos luettuna ja ehkä pari leffaversiota katseltuna. Mitäh?
Paras oli yksi opelinjalla opiskeleva kaverini, joka jatkuvasti jaksoi narista, miten hänkin haluaisi viestintäpuolen hommiin kuten minä. Silti ei tehnyt asian eteen mitään (opiskellut viestintää, mennyt palkattomiin harkkoihin, kerännyt kokemusta harrastuneisuuden/vapaaehtoisuuden kautta...) ja oli aina kateudesta vihreä minun työpaikoilleni. Olin kyllä iloinen kun yhteiset kurssit oli ohi, mikään ei ikinä ollut hyvin sillä ihmisellä :D Jos lukeminen oli niin hirveää ja muun alan hommat kiinnosti, miten oli edes päätynyt opettajapuolelle?
Ehkä nämä ovat ajatelleet, että haluavat opettaa äidinkieltä, sijamuotoja ja ainekirjoitusta eikä varsinaisesti kirjallisuutta ja sen historiaa.
Totta. Osa olettaa, että heille kannetaan eteen jokin mahtava paikka tai tilaisuus. Ihan vaan, koska ovat ilmestyneet valintakokeeseen ja luentosaliin paikalle. Sitten kun kuulevat, että joku tekee jotain, toteavat, että itsekin haluavat tehdä sitä. Ja sittenkö heidät muka pitäisi valita? Täyttä itsekkyyttä ja itsekeskeisyyttä. Samat voivat lopulta käydä jossain "tutkimassa", mitä muut tekevät, ja sen jälkeen viimeistään pitäisi ottaa kyseisiä tutkittuja koordinoimaan, tutkimaan tai ylipäänsä ylivertaiseen asemaan, kun olivat älykköinä ihan olleet tutkimassa.
Nyt taisimme puhua hieman eri asioista. Minä tarkoitin, että jotkut ehkä olettivat opintojen olevan enemmän kielitiedettä kuin kirjallisuustiedettä. Jos ajattelen esimerkiksi omia äidinkielen opettajia yläasteella, kyllä heidän työnkuvansa kallistui enemmän sinne kielitieteen puolelle. Ja varsinkin jos tuo esimerkin kaveri puhui viestinnästä, niin onhan sekin aika kaukana kirjallisuushistoriasta. Eli en nyt sen perusteella lähtisi ihmettelemään, miksi hän ei tykännyt Kalevalan opettelemisesta. Eihän se tarkoita, ettei hän haluaisi opiskella lainkaan, vaan että hän koki opiskelevansa sellaisia asioita, joita ei kokenut uratoiveilleen tarpeelliseksi. Kyllä minuakin ketutti, kun halusin lukea laskentatointa ja talousoikeutta niin jouduin pänttäämään jotain behavioristisia johtajuusmalleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä itseäni on viime aikoina nyppinyt on tuo kaikkinen englannin kielen pakotus joka paikkaan. Joo totta kai ymmärrän, että se on tärkeää yms. mutta nytkin olen kurssilla jonka luennot on käytävä kokonaan sönkätyllä englannilla, koska kurssilla on yksi vaihto-opiskelija. Eikö nuo englannin kieliset voi olla erikseen, koska kyllä minä pääsääntöisesti ihan omalla äidinkielelläni omassa maassani haluaisin opiskella. Oppiminen jää huomattavasti enemmän pinnalliseksi, kun rallienglanniksi opiskellaan, vaikka oikeasti 95% puhuu suomea.
Uskallatko kertoa mikä yliopissto? On samoja kokemuksia ja kiinnostaisi onko muissakin yliopistoissa tehty noin.
Nyt on myönnettävä etten ole satavarma onko kyseessä nimenomaan vaihto-opiskelija, mutta näin oletin. Oulussa tämä.
Ok, eli on yleistä myös muualla. Minä taas olen ihan varma siitä, että pari henkilöä UEF:llä olivat vaihto-opiskelijoita, koska itse mölysivät siitä suureen ääneen. Todellakin, kurssilla vaan todettiin, että vaikka kurssikieleksi on ilmoitettu suomi, niin nyt puhutaankin englantia, koska kunnianarvoisa vaihto-oppilas on päättänyt liittyä kurssille. Aivan käittämättömän törkeää suomalaisia opiskelijoita kohtaan! Tästä on jo vuosia, en tiedä onko sama meno nykyään, luultavasti pahempi.
Aivan samaa mieltä. Aika nollassa arvostus suomalaisia opiskelijoita kohtaan, kun oletetaan heidän vain joustavan. Meno vain pahenee.
Se,,kuinka ihanaa oli opiskella seminaarenmäellä! Sain paljon ystäviä ja luennoitsijat jäivät usein juttelemaan opiskelijoiden kanssa kahvilaan tai luennon jälkeen. Rakastin opiskelua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se mikä itseäni on viime aikoina nyppinyt on tuo kaikkinen englannin kielen pakotus joka paikkaan. Joo totta kai ymmärrän, että se on tärkeää yms. mutta nytkin olen kurssilla jonka luennot on käytävä kokonaan sönkätyllä englannilla, koska kurssilla on yksi vaihto-opiskelija. Eikö nuo englannin kieliset voi olla erikseen, koska kyllä minä pääsääntöisesti ihan omalla äidinkielelläni omassa maassani haluaisin opiskella. Oppiminen jää huomattavasti enemmän pinnalliseksi, kun rallienglanniksi opiskellaan, vaikka oikeasti 95% puhuu suomea.
Samaa mieltä. Meillä oli yksi kurssi joka pidettiin vuosittain joko suomeksi tai englanniksi. Noh itse satuin onnekaasti siihen suomi-versioon ja luennoitsija rehellisesti totesi meidän olevan onnekkaita sillä saamme kurssin paremman version. Aiheet olivat haastavia, joten en usko että juuri minkäänlaista keskustelua olisi saatu aikaa englannin versiolla.
Jatkuva ja loputon itsereflektointi ja siihen liittyvät palautettavat tehtävät, joissa pitäisi analysoida omaa osaamistaan ja oppimistaan. Aivan turhaa touhua, joka vie vain aikaa ja energiaa eikä tuota mitään lisäarvoa. Tämä HY:ssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva ja loputon itsereflektointi ja siihen liittyvät palautettavat tehtävät, joissa pitäisi analysoida omaa osaamistaan ja oppimistaan. Aivan turhaa touhua, joka vie vain aikaa ja energiaa eikä tuota mitään lisäarvoa. Tämä HY:ssä.
Kasvatustieteessäkö? Muilla aloilla en ole itsereflektointitehtäviä kohdannut. Opettajiksi mahdollisesti haluavia hellitään, yritetään pitää motivoituneina. Etteivät kadota itseään, jos muutenkin omaksuvat koulutusidentiteetin.
Vierailija kirjoitti:
Massaluennoille vauvansa tuoneet äidit. Oli tosi kiva kaikille muille luentosalissa oleville, kun piltti pärähti itkuun ja vasta pitkän hyssyttelyn jälkeen äiti poistuu rauhoittelemaan lasta salin ulkopuolelle. Ymmärrän, ettei aina saa lastenhoitajaa, mutta jos se massaluento ei ole pakollinen/kerran tai pari voi jättää välistä, kannattaako silloin tulla paikalle? Varmasti joku antanut luentomuistiinpanot lainaksi, jos olisi pyytänyt.
Vielä kivempi kun tuovat niitä oman ryhmän tunneille. Siellä se sitten kiertää flunssaisesta sylistä toiseen, että äiti voi keskittyä. Äityli sai hyväksytyt arvosanat vaikkei tehnyt mitään niitten eteen. Hoidatti vaan vauvaansa muilla. En ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämätöntä oli ja on yliopisto-opiskelijoiden älyttömän heikko yleissivistyksen taso. Olen kohdannut esim. sosiologian opiskelijoita jotka eivät osaa sijoittaa Tamperetta kartalle, eivät tiedä mitään kylmästä sodasta ja eivät tiedä esim. EU:n toimintaperiaatteita.
Kaikista erikoisinta on että monilla näistä opiskelijoista ei ole luontaista tiedonjanoa eivätkä he lue laatulehtiä tai kirjoja. Töllöttävät vapaa-aikansa Netflixin jenkkisarjoja 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva ja loputon itsereflektointi ja siihen liittyvät palautettavat tehtävät, joissa pitäisi analysoida omaa osaamistaan ja oppimistaan. Aivan turhaa touhua, joka vie vain aikaa ja energiaa eikä tuota mitään lisäarvoa. Tämä HY:ssä.
Kasvatustieteessäkö? Muilla aloilla en ole itsereflektointitehtäviä kohdannut. Opettajiksi mahdollisesti haluavia hellitään, yritetään pitää motivoituneina. Etteivät kadota itseään, jos muutenkin omaksuvat koulutusidentiteetin.
Ei kasvatustieteessä vaan kielten kandiohjelmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se et osa käyttäytyi yhä niinkuin yläasteella, muodosti kuppikuntia, juoruili ja jätti toisia ulkopuolelle.
Just tää! Oli mukaviakin, mutta törmäsin just tuollaisiin ilkimyksiinkin. Opiskelin kieliä, ilkeimmät hakeutui opettajaksi. Ei ihme ettei koulukiusaamiseen puututa.
Totta. Osa olettaa, että heille kannetaan eteen jokin mahtava paikka tai tilaisuus. Ihan vaan, koska ovat ilmestyneet valintakokeeseen ja luentosaliin paikalle. Sitten kun kuulevat, että joku tekee jotain, toteavat, että itsekin haluavat tehdä sitä. Ja sittenkö heidät muka pitäisi valita? Täyttä itsekkyyttä ja itsekeskeisyyttä. Samat voivat lopulta käydä jossain "tutkimassa", mitä muut tekevät, ja sen jälkeen viimeistään pitäisi ottaa kyseisiä tutkittuja koordinoimaan, tutkimaan tai ylipäänsä ylivertaiseen asemaan, kun olivat älykköinä ihan olleet tutkimassa.