Lue keskustelun säännöt.
kun isovanhempi ei tajua rooliaan
17.03.2017 |
Meillä on jatkuvia ongelmia:
Isovanhempi haluaa ostaa lasten juhlamekot/haalarit yms. eli tilanne on sitten se, että ne tulee lahjaksi halusimme tai emme ja aina niukin naukin päälle mahtuvina. On yritetty sanoa, että jos haluaa ostaa vaatteita, kysyisi mitä me tarvitsemme ja missä koossa. Ei. Ei kuulemma osta meille vanhemmille, vaan lapsille. Kyttää kuitenkin käytetäänkö niitä ja nostaa metelin, jos ei käytetä.
Haluaa olla päättämässä perheen juhlista. Päättää esim kakun. Ei suostu tulemaan sinä päivänä kuin kutsutaan, vaan vaatii oman päivän ja tuo oman kakun.
Sekaantuu siihen mihin lapset pannaan kouluun ja mihin pannaan päivähoitoon. Sekaantuu harrastuksiin ja tunkee väkisin esim näytöksiin.
Sekaantuu jatkuvasti lasten kasvuun. Mittaa ja punnitsee. Ja varailee lääkäriaikoja.
Ai-van kyp-sä. Mikään ei auta, eikä puhe tehoa.
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika perheneuvolaan.
Mene sinne ja ota tämä isovanhempi mukaan. Kerro vaikka samat mitä aloitustekstiisi kirjoitit, ja sitten kysy ammattilaisilta että miten teidän kannattaisi toimia jotta saadaan selkeytettyä että mitkä asiat hoitavat lapsen vanhemmat (LÄÄKÄRIAJAT!!!) ja missä menee on isovanhemman rooli.
Sitä virhettä en kyllä tee. Sen jälkeen isovanhempi vaatisi meitä raportoimaan sinne perheneuvolaan jokaisen ynähdyksen perheessämme ja vaatisi sieltä kannanottoa joka asiaan, ravaisi siellä omin päin pälpättämässä mapillisen perheestämme ja uhkailisi ko neuvolalla. Hän mieltäisi asian sen jälkeen juurikin niin, että hänen asemansa perheessä olisi virallistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikille teille, lukekaa tämä, ja googlettakaa lisää läheisriippuvuudesta jos kiinnostaa . Itsellä aukesi silmät ja opin suhtautumaan mummoon erilailla kun tajusin että kysymys on sairaudesta. Kova sääli kyllä on, kun tietää toisen itse kärsivän ja näkevän itsensä uhrina jota muut kiusaavat.
http://m.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/tietokirjailija-laheisriipp…
Mutta millä tavalla käytännössä läheisriippuvaiseen mummoon voi suhtautua siten, että hän ei tulisi valtaamaan toisen kotia. Ei kai kenenkään velvollisuus kuitenkaan ole ruokkia toisen riippuvuutta?
tm kirjoitti:
Voi hyvänen aika, tulee niiiin elävästi mieleen omien lasten pienenä oleminen, miten anoppi sanoi suoraan, että sinä et osaa hoitaa/ostaa vaatetta/siivota/laittaa ruokaa jne, loputon lista. Lapsille sanottiin suoraan mummolassa, että miten äitinne on niin tyhmä kun se vaan lukee. Olisi pitänyt tehdä käsitöitä, hoitaa puutarhaa, juosta kesämökille jossa pakko kalastaa, ym. tehdä kaikki mitä anoppikin tekee. Itsellään vain yksi kultapoika jolle mikään ei ole kyllin hyvää ja jolle nyt sattui vaimoksi kaltaiseni karmea akka. Minulla kolme lasta päivähoitorumbineen miehen ollessa reissutöissä 300 km päässä, anopilla aikoinaan lapsen hoiti hänen oma anoppinsa - juontaneeko sieltä sitten jotain...
Mutta aivan samoja kuvioita, kutsui itseään lasteni äidiksi, osti monta numeroa liian suuria kenkiä kun pienituloisena otin iloisena vastaan tarjouksen kesälenkkareiden ostosta. Ei mennyt perille vaikka sanoin joutuvani kuitenkin nyt kengät ostamaan, kun nämä tuomanne ovat sopivat 2v kuluttua, kuulema lapsi sai itse valita...
Kerran keskimmäinen joutui sairaalaan pissatulehduksen vuoksi, olin viimeisilläni raskaana kuopuksen kanssa ja tunteet pinnassa sekä raskauden, että lapsen sairaalaan jättämisen kanssa. No anoppi ryntäsi kuulustelemaan meitä heti kun pihaan ajoimme - oli esikoista vahtimassa. En jaksanut vastailla kyselyihin, joten anoppipa soitti itse lastenosastolle "kun ei rupea selvyyttä tulemaan" ja kohta julisti minulle, miten ei siellä sairaalassa lapsella mitään hätää ole. Anoppi ei ole koskaan tyytynyt rooliinsa, vaan on yrittänyt päsmäröidä kaikki lapsiin ja kotiin liittyvät asiat ja poikansa vielä alkuaikoina meni äitinsä puolelle, nyt on onneksi silmät olleet auki jo pitkään, mutta vaati aukaisua ja huomauttelua tyyliin kuulitko mitä äitisi sanoi...
Alkuvuosina kotona toki vaihdeltiin verhot ja siirreltiin kukat ja esineet anoppia miellyttäville paikoille. Yritti kantaa ikivanhoja mattoja ym. meille kun ei supernuukana raaskinut roskiinkaan laittaa.
Nyt kun lapset ovat jo täysi-ikäisiä ja anoppi vanha, on alkanut esiintyä edellä mainittua "uhkailua" lapsille, suorastaan ärjäistään, että kun ET OLE KÄYNYT!!!! Opiskelijallahan ei olekaan muuta ohjelmaa kuin rampata mummon luona, samoin vuorotyöläisillä. Muistissa ei kestä se, että ei voi vastailla mummon puheluihin työvuoron aikana, vaan soitetaan vaikka 5 kertaa, jonka jälkeen äkäinen puhelu minulle, ei lasten isälle vaan pahalle miniälle ja tiuskaisu, että miksi ei xx vastaa!!! Syyllistää minua yhä edelleen aikuisten lasteni asioista ja eipä niitä paljoa kehtaa kertoakaan, kun sitten yöt valvotaan ja huokaillaan, hänen osaltaan huolehtiminen lapsen asioista on päättynyt jo vuosikymmeniä sitten, ei osaa olla roolissaan..
Kyllä se niin on, että tämä loppuu vasta kun anopista aika jättää, mutta olen saanut välimatkaa niin paljon, että ei enää arkielämää haittaa. Ennen kun sanoin suoraan asioista, astui loukattu kuningatar esiin ja soitti meille niin, ettei tervehtinyt minua kun satuin vastaamaan vaan kysyi heti poikaansa, jolle toki mielelläni puhelut ohjasin. Asumme paikkakunnalla, jossa anoppi ainoa tukiverkko, joten kokonaan en voinut välejä poikkikaan laittaa. Työtä on tehty eikä anoppi toki ole hulluimmasta päästä, mutta pian olisi kävellyt ylitseni kaikessa ja vallannut perheeni kokonaan ellen olisi pitänyt varaani. Sanoin siskolleni, että jos joskus anoppina ollessani huomaat käytöksessäni mitään outoa, niin tirvaise turpaan niin että tuntuu, hän käski tehdä itselleen saman taisteltuaan vuosikausia oman anoppinsa kanssa:)
Tää oli hyvä: "Tirvaise turpaan niin että tuntuu"=) Noh onko miniää jo näköpiirissä ja onko välit millaiset?
Mitäs jos muuttaisit lapsinesi alueelle jossa saat olla rauhassa?
Tuttu perhe muutti vastikään varuskunta-alueelle jossa ei pääse käymään kuin luvan kanssa. Lupaahan ei ole pakko antaa.
Todella kätevää kun kulunvalvonta on ulkoistettu puolustusvoimille.
Normaaliälyiselle menee laakista perille kun kääntyy kerran portilta pois kakkulaatikon kanssa. Ja sama tilanne nautinnon kera: voit mennä lähistölle vilkuttelemaan iloisesti, että ei pääse tänne ei.
Lähestymiskielto on myös hyvä valinta, mutta on voimassa vain rajoitetun ajan ja toimii taaskin vaan terveen ihmisen kohdalla.
😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan tajua millainen kynnysmatto sellainen ihminen on joka alistuu tuollaiseen.
Ei siis mitään ongelmaa laittaa tunkeilevat isovanhemmat kuriin.Lähestymiskieltoko teillä on?
Tähän naiseen ei tepsi mikään. Kaikki on kokeiltu. Ihan jo teininä kaikki mahdollinen. Ja silti tää käytös ryöpsähtää aina tällaiseksi.
ap
Vaihtakaa paikkakuntaa, 500km päähän ei tule lähdettyä joka viikonloppu päsmäröimään =D
Maata on ajateltu oikeasti vaihtaa. Ap
Älä jätä sitä vain ajatuksen tasolle =) mutta joo oikeesti tuo maan vaihdos nyt saattaisi olla aika rajua onhan sillä lapsella toiseltakin puolelta isovanhemmat, ne eivätä taida olla ihan tällaisia päsmäreitä. 500km on kuitenkin matka joka saattas hyvinki helpottaa ja välejä ei ihan kaikkiin sukulaisiin tarvitsisi katkaista. Työpaikka pitäisi varmastikkin löytää jollei etätyö ole mahdollinen, asunto nyt löytyy varmasti kaupungista kun kaupungista. Suomi on täynnä pieniä kivoja kaupunkeja. Kuorma muuttolavalle vain =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika perheneuvolaan.
Mene sinne ja ota tämä isovanhempi mukaan. Kerro vaikka samat mitä aloitustekstiisi kirjoitit, ja sitten kysy ammattilaisilta että miten teidän kannattaisi toimia jotta saadaan selkeytettyä että mitkä asiat hoitavat lapsen vanhemmat (LÄÄKÄRIAJAT!!!) ja missä menee on isovanhemman rooli.
Ei tartte perheneuvoloita, ihan Suomen lakikin riittää vastaukseksi kysymykseen: mitkä asiat hoitavat vanhemmat ja mitkä isovanhemmat. Vastaus: vanhemmat hoitavat kaikki lapsen asiat. Isovanhemmat sen mitä pyydetään ja mihin suostuvat - poislukien lain vaatimukset. Isovanhempi ei voi esim kysellä lapsen kouluasioista koululta, vaikka vanhempi siihen suostuisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika perheneuvolaan.
Mene sinne ja ota tämä isovanhempi mukaan. Kerro vaikka samat mitä aloitustekstiisi kirjoitit, ja sitten kysy ammattilaisilta että miten teidän kannattaisi toimia jotta saadaan selkeytettyä että mitkä asiat hoitavat lapsen vanhemmat (LÄÄKÄRIAJAT!!!) ja missä menee on isovanhemman rooli.
Sitä virhettä en kyllä tee. Sen jälkeen isovanhempi vaatisi meitä raportoimaan sinne perheneuvolaan jokaisen ynähdyksen perheessämme ja vaatisi sieltä kannanottoa joka asiaan, ravaisi siellä omin päin pälpättämässä mapillisen perheestämme ja uhkailisi ko neuvolalla. Hän mieltäisi asian sen jälkeen juurikin niin, että hänen asemansa perheessä olisi virallistettu.
Ihan samalla tavalla ajattelisi anoppini. Sen suurin haave varmaan on olla mukana neuvolassa ja vasu-keskustelussa. Tuollaisen hän kokisi niin että hän on nyt jonkin virallisen instituution näkökulmasta tasavertainen kasvattaja vanhemman kanssa, heillä on vain eri tehtävänjaot :D
-yksi ketjuun kirjoittanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika perheneuvolaan.
Mene sinne ja ota tämä isovanhempi mukaan. Kerro vaikka samat mitä aloitustekstiisi kirjoitit, ja sitten kysy ammattilaisilta että miten teidän kannattaisi toimia jotta saadaan selkeytettyä että mitkä asiat hoitavat lapsen vanhemmat (LÄÄKÄRIAJAT!!!) ja missä menee on isovanhemman rooli.
Sitä virhettä en kyllä tee. Sen jälkeen isovanhempi vaatisi meitä raportoimaan sinne perheneuvolaan jokaisen ynähdyksen perheessämme ja vaatisi sieltä kannanottoa joka asiaan, ravaisi siellä omin päin pälpättämässä mapillisen perheestämme ja uhkailisi ko neuvolalla. Hän mieltäisi asian sen jälkeen juurikin niin, että hänen asemansa perheessä olisi virallistettu.
Ihan samalla tavalla ajattelisi anoppini. Sen suurin haave varmaan on olla mukana neuvolassa ja vasu-keskustelussa. Tuollaisen hän kokisi niin että hän on nyt jonkin virallisen instituution näkökulmasta tasavertainen kasvattaja vanhemman kanssa, heillä on vain eri tehtävänjaot :D
-yksi ketjuun kirjoittanut
Just näin.
Ap
204, kaikki lapset tyttöjä eli vävyjä alan terrorisoimaan...:) Sitä tarkoitin, että jos alkaa näkyä merkkejä että puutun nuorten perheitten/pariskuntien elämään tai alan puhua ikävään sävyyn heistä, niin saa mieluusti pysäyttää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persoonallisuushäiriöitä on ehkä joka kymmenennellä, mutta oheiskärsijöitä on sitten aika paljon enemmän. Ne onnekkaat, jotka eivät suvun, työn tai muun yhteisön kautta näihin törmää, eivät välttämättä aivan ymmärrä, miten tuloksetonta on yrittää säilyttää itsemääräämisoikeus tällaisten tyyppien kanssa. Ammattilaisten viileä, tunteiluista vapaa suositus lienee katkasita välit kokonaan.
Hei
"Olen itse yhden lapsen mummo ja vietämme paljon aikaa kolmensukupolvea yhdessä ja saan monta kertaa vähän pinnistellä että - enpäs nyt otakaan vauvaa vaikka varmaan saisin sen rauhoittumaan kun sen äitikin nyt tuossa on... tms eli tavallaan joudun pakottamaan itseni kunnioittamaan sitä toisen äitiyttä tietäen, että jos liikaa hössötän ärsyttää se omaa tytärtäni ja vie heitä etäämmälle meistä. Toisaalta yritän arvailla milloin hän oikeasti toivoisi että minä jo nappasin vauvan ja koottaisiin vuorostani rauhoittaa häntä tms."
Hmm. Kuulostat siltä, että haluat ottaa toisten näkemykset huomioon ja olla mahdollisimman hyvä mummo. Mitä jos kuitenkin arvaamisen sijaan kysyisit lapsen vanhemmilta, mitä he haluavat. Miksi arvailla? Voit hyvin kertoa omat auttamisen rajasi ja toisaalta halusi. Voisitko esim. sanoa, että "jos vain kaipaat lepoa, niin minä mielelläni kantelen vauvaa".
Eniten autatte lapsen vanhempia sillä, että kerrotte miten paljon olette valmiita auttamaan, ja sitten jättää avun vastaanottaminen heidän tehtäväkseen. Toinen mikä auttaa kamalasti, on lapsen vanhempien kehuminen! Kerrotte isovanhemmat vaikka että "olettepa taitavia siinä ja siinä, näkee miten hyvä suhde sinulla on lapseesi" jne. Vanhemmuuden kehuminen tuntuu aina hyvältä. Samalla tavalla voi tietty kehua isovanhemmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on jatkuvia ongelmia:
Isovanhempi haluaa ostaa lasten juhlamekot/haalarit yms. eli tilanne on sitten se, että ne tulee lahjaksi halusimme tai emme ja aina niukin naukin päälle mahtuvina. On yritetty sanoa, että jos haluaa ostaa vaatteita, kysyisi mitä me tarvitsemme ja missä koossa. Ei. Ei kuulemma osta meille vanhemmille, vaan lapsille. Kyttää kuitenkin käytetäänkö niitä ja nostaa metelin, jos ei käytetä.
Haluaa olla päättämässä perheen juhlista. Päättää esim kakun. Ei suostu tulemaan sinä päivänä kuin kutsutaan, vaan vaatii oman päivän ja tuo oman kakun.
Sekaantuu siihen mihin lapset pannaan kouluun ja mihin pannaan päivähoitoon. Sekaantuu harrastuksiin ja tunkee väkisin esim näytöksiin.
Sekaantuu jatkuvasti lasten kasvuun. Mittaa ja punnitsee. Ja varailee lääkäriaikoja.
Ai-van kyp-sä. Mikään ei auta, eikä puhe tehoa.
MUUTA LASTEN KANSSA ULKOMAILLE JA SYÖ PALJON PERSILJAA
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemman ei kuulu napata lasta tai valvoa vieressä jonain tarkkailijana kelpaako se vanhempien toiminta hänelle.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsesta tai järjestää jotain kilpajuoksuja siitä kuka ehtii ekana lohduttamaan lasta tai nappaamaan lapsen.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsen suosiosta lahjomalla lasta tai mollaamalla vanhempaa lapselle.
Ihan käsittämätöntä että joku pokkana selittää, ettei tiedä että näin ei toimita.
Vastasit ehkä minulle.
Tiedän nuo kaikki, mutta en silti oikein ymmärrä mikä mummon "rooli" on?
- mummo ei saa pitää hyvänä?
- mummo ei saa ostaa hörhelöitä?
- mummon pitää tukea taloudellisesti antamalla rahaa perheen yleisiin menoihin, kun perheellä voi olla tiukkaa?
- mummon pitää ostaa ne goretex-saappaat koska me on HYÖDYLLISET?
- mummo ei saa lelliä eikä lepyyttää vauvaa?
- parempi olisi jos ei edes laulaisi ja leikkisi, ettei vain astu laulutaidottoman äidin varpaille?
- mummo ei saa hössöttää?Siis mikä on se ROOLI?, sitä me mummotkin etsimme.
Minusta mummo on yksi ylimääräinen turvallinen ja ehdoitta rakastava syli. Mummo on myös äidille tärkeä apu, koska siihen voi luottaa että mummo hoitaa vauvaa kuin omaansa ja äiti voi sinä aikana pyykätä / tehdä ruokaa tai vaikkapa vain nukkua. Mutta ei se ole äidiltä pois jos vauva kokee myös mummon rakkaaksi, rakastettu vauva on aina rikas!
Ja te, jotka ruikutatte niistä juhlamekoista, myykää ne jossain Facebook-kirppiksellä ja ostakaa niitä käytännöllisiä bodejanne. Mikä siinä on niin vaikeaa? Ettekö oikeasti muka ymmärrä, että se juhlamekon hiplailu ja ostotapahtuma on mummolle itselleen tyydytystä tuova hetki?
T. Mummo joka viimeksi osti sille lapsenlapselle kurahousut.
Ongelma on se ylikävely, vanhempien rooliin tunkeminen ja vanhempien mollaaminen.
Kukaan ei ole ollut vailla rahaa, vaan sitä että vanhemman asema tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja tuetaan ja tajutaan että isovanhempi ei ole vanhempi.
Ja kai sinä nyt käsität että siitä on (jälleen) lisää vaivaa jos pitää alkaa myymään lahjoja, joita ei ole edes haluttu tai mummo penkoo kaapit löytääkseen ne kaikki 20 liian pientä juhlamekkoja.
Avain lapsenlapseen menee aina sen. Vanhemman kautta. Isovanhemmalla ei ole oikeuksia ja sen acaimen menettää jos ei osaa käyttäytyä.
Ongelma on ap:n ja sinun kohdallasi vain huono itsetunto.
Tuo on sinun mielipiteesi eikä fakta. Ja mielipiteethän ovat niin kuin sinä eli persereikiä, jokaisella on oma haiseva sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl se on niin vaikeaa joillakin. Ajatelkaas kuin onnellista olisikaan jos ei olisi isovanhempia olenkaan. Ei olis teilläkään mitään valittamista päivienne ratoksi kun ette olisi edes olemassa.
Ihanan terapeuttinen ketju. Meilläkin on ollut vastaavaa vääntöä.
Eikä ole minun asenteestani kiinni, raskausaikana suunnittelin lapsenlapsen lähentävän minua ja anoppia. Olisi hoitoapua ja mukavaa yhdessäoloa. Lapsen synnyttyä, ekalla vierailulla vauva vietiin heti ovesta sisälle päästyään minulta suoraan sylistä leperellen jotain, että "kyllä se mummo osaa sinua parhaiten pitää sylissä" jne. Vastasynnyttäneenä tuntui kuin olisi lyöty paistinpannulla päähän ja olin niin typertynyt koko tilanteesta, etten osannut sanoa heti mitään.
Sittemmin on ne rajat olleet vain vedettävä. Kasvun paikka ollut siinä minullakin, kun muu lähipiiri on ollut normaalin huomaavaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin tuttua,mummu ostaa lapselle jatkuvalla syötöllä vaatteita.Tyyliin vaate viikossa.Ja aina vaatteet ovat hänen makunsa ja mielensä mukaisia,väri aina sama ja vaatteet ovat useimmiten liian pientä kokoa ja epäkäytännöllisiä.
Olemme kyllä sanoneet mitä kokoa lapsi nykyään käyttää että vaatteet olisivat edes sopivia.Ja olemme maininneet että olisi kivaa jos vaatteet olisivat välillä eri värisiäkin.Olemme myös joka kerta sanoneet ettei vaatteita oikeasti tarvitse ostaa.
Arvatkaa vain kuunteleeko mummu?Ostaisi edes jotakin mitä olemme erityisesti tarvinneet,mutta ei.Tarvisimme juuri nyt kuravaatteita,mutta mummu tuo juhlavaatteita.Niitä sitten on kaapit täynnä käyttämättöminä,koska mahtuvat lapselle ehkä yhden käyttökerran ajan.Näin tarkan markan ihmisenä turhauttaa mikä määrä rahaa noihin vaatteisiin palaa.
Ja juu,kyseessä ei ole minun äitini,sillä hänelle olisin voinut asiasta puhua järkevästi.Se on just se kun kauniisti sanottuna ei uskota,ja jos kerrankin älähtäisi ja sanoisi pahasti niin saisi kestää loppuiän kaunaa ja marttyyriutta.Auttaisikohan yhtään, jos niitä pieniä vaatteita sovittaisi lapsen päälle jo mummon kylässä ollessa ja samalla päivittelisi isoon ääneen, että "ohhoh, jopas onkin lapsi kasvanut niin kovasti, että tämä koko on jo jäänyt liian pieneksi." Luulisi, että jokainen (ainakin täysjärkinen) ihminen huomaa vaatteen päällä ollessa, että pieni mikä pieni
Niimpä, kun on mekon helma kainalossa niin olisi hauska kuulla kommentti , että sopiiko ja sanooko vaikka että kyllä se vielä venyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemman ei kuulu napata lasta tai valvoa vieressä jonain tarkkailijana kelpaako se vanhempien toiminta hänelle.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsesta tai järjestää jotain kilpajuoksuja siitä kuka ehtii ekana lohduttamaan lasta tai nappaamaan lapsen.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsen suosiosta lahjomalla lasta tai mollaamalla vanhempaa lapselle.
Ihan käsittämätöntä että joku pokkana selittää, ettei tiedä että näin ei toimita.
Vastasit ehkä minulle.
Tiedän nuo kaikki, mutta en silti oikein ymmärrä mikä mummon "rooli" on?
- mummo ei saa pitää hyvänä?
- mummo ei saa ostaa hörhelöitä?
- mummon pitää tukea taloudellisesti antamalla rahaa perheen yleisiin menoihin, kun perheellä voi olla tiukkaa?
- mummon pitää ostaa ne goretex-saappaat koska me on HYÖDYLLISET?
- mummo ei saa lelliä eikä lepyyttää vauvaa?
- parempi olisi jos ei edes laulaisi ja leikkisi, ettei vain astu laulutaidottoman äidin varpaille?
- mummo ei saa hössöttää?Siis mikä on se ROOLI?, sitä me mummotkin etsimme.
Minusta mummo on yksi ylimääräinen turvallinen ja ehdoitta rakastava syli. Mummo on myös äidille tärkeä apu, koska siihen voi luottaa että mummo hoitaa vauvaa kuin omaansa ja äiti voi sinä aikana pyykätä / tehdä ruokaa tai vaikkapa vain nukkua. Mutta ei se ole äidiltä pois jos vauva kokee myös mummon rakkaaksi, rakastettu vauva on aina rikas!
Ja te, jotka ruikutatte niistä juhlamekoista, myykää ne jossain Facebook-kirppiksellä ja ostakaa niitä käytännöllisiä bodejanne. Mikä siinä on niin vaikeaa? Ettekö oikeasti muka ymmärrä, että se juhlamekon hiplailu ja ostotapahtuma on mummolle itselleen tyydytystä tuova hetki?
T. Mummo joka viimeksi osti sille lapsenlapselle kurahousut.
Ei helvetti. Myy itse ne hörhelömekkosi facebookissa, mikä siinä on niin vaikeaa?! Paitsi että tosiaan, siinähän on kaikki vaikeaa, kun siitä nyt vaan on ylimääräistä vaivaa eikä kukaan edes halua niitä ostaa. Mutta mitä ilmeisimmin haluatkin olla vaivaksi etkä avuksi. En keksi muuta syytä sille, jos ihminen saa tyydytystä siitä, että räplää jotain lasten mekkoja ja ostaa niitä ihmisille, jotka niitä ei halua. Aivan sairasta ja suorastaan ilkeää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemman ei kuulu napata lasta tai valvoa vieressä jonain tarkkailijana kelpaako se vanhempien toiminta hänelle.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsesta tai järjestää jotain kilpajuoksuja siitä kuka ehtii ekana lohduttamaan lasta tai nappaamaan lapsen.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsen suosiosta lahjomalla lasta tai mollaamalla vanhempaa lapselle.
Ihan käsittämätöntä että joku pokkana selittää, ettei tiedä että näin ei toimita.
Vastasit ehkä minulle.
Tiedän nuo kaikki, mutta en silti oikein ymmärrä mikä mummon "rooli" on?
- mummo ei saa pitää hyvänä?
- mummo ei saa ostaa hörhelöitä?
- mummon pitää tukea taloudellisesti antamalla rahaa perheen yleisiin menoihin, kun perheellä voi olla tiukkaa?
- mummon pitää ostaa ne goretex-saappaat koska me on HYÖDYLLISET?
- mummo ei saa lelliä eikä lepyyttää vauvaa?
- parempi olisi jos ei edes laulaisi ja leikkisi, ettei vain astu laulutaidottoman äidin varpaille?
- mummo ei saa hössöttää?Siis mikä on se ROOLI?, sitä me mummotkin etsimme.
Minusta mummo on yksi ylimääräinen turvallinen ja ehdoitta rakastava syli. Mummo on myös äidille tärkeä apu, koska siihen voi luottaa että mummo hoitaa vauvaa kuin omaansa ja äiti voi sinä aikana pyykätä / tehdä ruokaa tai vaikkapa vain nukkua. Mutta ei se ole äidiltä pois jos vauva kokee myös mummon rakkaaksi, rakastettu vauva on aina rikas!
Ja te, jotka ruikutatte niistä juhlamekoista, myykää ne jossain Facebook-kirppiksellä ja ostakaa niitä käytännöllisiä bodejanne. Mikä siinä on niin vaikeaa? Ettekö oikeasti muka ymmärrä, että se juhlamekon hiplailu ja ostotapahtuma on mummolle itselleen tyydytystä tuova hetki?
T. Mummo joka viimeksi osti sille lapsenlapselle kurahousut.
Ei helvetti. Myy itse ne hörhelömekkosi facebookissa, mikä siinä on niin vaikeaa?! Paitsi että tosiaan, siinähän on kaikki vaikeaa, kun siitä nyt vaan on ylimääräistä vaivaa eikä kukaan edes halua niitä ostaa. Mutta mitä ilmeisimmin haluatkin olla vaivaksi etkä avuksi. En keksi muuta syytä sille, jos ihminen saa tyydytystä siitä, että räplää jotain lasten mekkoja ja ostaa niitä ihmisille, jotka niitä ei halua. Aivan sairasta ja suorastaan ilkeää!
Luepa tekstisi uudestaan ja mieti hetki kumpi meistä on sairas ja suorastaan ilkeä...
Minä en itse ole ostanut yhtään hörhelömekkoa, olen vain yrittänyt ymmärtää asian molemmilta kanteilta. Olen samaa mieltä kaikkien kanssa, että nuorelle perheelle kuuluu antaa se oma tila jonka he tarvitsevat, fyysisesti ja henkisesti, eikä mummolla ole mitään asiaa päättää ristiäisistä, synttärivieraista, lääkäreistä jne. Eikä varsinkaan haluta päättää lapsen nimeä eikä syöttää mitään muuta kuin minkä tietää jo olevan sallitulla ruokalistalla... jne.
Mutta suuri pn menetys lapselle, jos se mummo saa vain osallistua etäältä (kun lapsi on muualla) ikkunoiden ja mattojen pesuun ja ehkä mahdollisesti joskus lainata perheelle autonsa...
Kaikkien etu on, jos se mummo-vanhemmat-lapsi suhde on lämmin ja toimiva. Läheisestä mummosta on lapselle etua ja turvaa JA useimmiten jopa vanhemmillekin.
Jos se pahin asia pn ne hörhelömekot, eikä niitä itse jaksa myydä, voithan vaikka pakata ne laatikkoon ja antaa mummolle ja mummolle ja sanoa, että nämä voisi nyt viedä jonnekin kirppikselle kun ovat jo kaikki pieniä - tai käytä ne itse vaikka tiskirätteinä, ihan sama. Aika mahdotonta on mummon luoda perheenne kanssa hyvää useamman sukupolven suhdetta jos kaikkeen suhtaudutaan noin aggressiivisesti ja vihamielisesti.
T. Mummo joka viimeksi osti me kurahousut ja on iltapäivällä menossa lapsenvahdiksi että äiti pääsee kampaajalle ja ystävänsä luokse tuulettumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemman ei kuulu napata lasta tai valvoa vieressä jonain tarkkailijana kelpaako se vanhempien toiminta hänelle.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsesta tai järjestää jotain kilpajuoksuja siitä kuka ehtii ekana lohduttamaan lasta tai nappaamaan lapsen.
Isovanhemman ei kuulu kilpailla lapsen suosiosta lahjomalla lasta tai mollaamalla vanhempaa lapselle.
Ihan käsittämätöntä että joku pokkana selittää, ettei tiedä että näin ei toimita.
Vastasit ehkä minulle.
Tiedän nuo kaikki, mutta en silti oikein ymmärrä mikä mummon "rooli" on?
- mummo ei saa pitää hyvänä?
- mummo ei saa ostaa hörhelöitä?
- mummon pitää tukea taloudellisesti antamalla rahaa perheen yleisiin menoihin, kun perheellä voi olla tiukkaa?
- mummon pitää ostaa ne goretex-saappaat koska me on HYÖDYLLISET?
- mummo ei saa lelliä eikä lepyyttää vauvaa?
- parempi olisi jos ei edes laulaisi ja leikkisi, ettei vain astu laulutaidottoman äidin varpaille?
- mummo ei saa hössöttää?Siis mikä on se ROOLI?, sitä me mummotkin etsimme.
Minusta mummo on yksi ylimääräinen turvallinen ja ehdoitta rakastava syli. Mummo on myös äidille tärkeä apu, koska siihen voi luottaa että mummo hoitaa vauvaa kuin omaansa ja äiti voi sinä aikana pyykätä / tehdä ruokaa tai vaikkapa vain nukkua. Mutta ei se ole äidiltä pois jos vauva kokee myös mummon rakkaaksi, rakastettu vauva on aina rikas!
Ja te, jotka ruikutatte niistä juhlamekoista, myykää ne jossain Facebook-kirppiksellä ja ostakaa niitä käytännöllisiä bodejanne. Mikä siinä on niin vaikeaa? Ettekö oikeasti muka ymmärrä, että se juhlamekon hiplailu ja ostotapahtuma on mummolle itselleen tyydytystä tuova hetki?
T. Mummo joka viimeksi osti sille lapsenlapselle kurahousut.
Ei helvetti. Myy itse ne hörhelömekkosi facebookissa, mikä siinä on niin vaikeaa?! Paitsi että tosiaan, siinähän on kaikki vaikeaa, kun siitä nyt vaan on ylimääräistä vaivaa eikä kukaan edes halua niitä ostaa. Mutta mitä ilmeisimmin haluatkin olla vaivaksi etkä avuksi. En keksi muuta syytä sille, jos ihminen saa tyydytystä siitä, että räplää jotain lasten mekkoja ja ostaa niitä ihmisille, jotka niitä ei halua. Aivan sairasta ja suorastaan ilkeää!
Luepa tekstisi uudestaan ja mieti hetki kumpi meistä on sairas ja suorastaan ilkeä...
Minä en itse ole ostanut yhtään hörhelömekkoa, olen vain yrittänyt ymmärtää asian molemmilta kanteilta. Olen samaa mieltä kaikkien kanssa, että nuorelle perheelle kuuluu antaa se oma tila jonka he tarvitsevat, fyysisesti ja henkisesti, eikä mummolla ole mitään asiaa päättää ristiäisistä, synttärivieraista, lääkäreistä jne. Eikä varsinkaan haluta päättää lapsen nimeä eikä syöttää mitään muuta kuin minkä tietää jo olevan sallitulla ruokalistalla... jne.
Mutta suuri pn menetys lapselle, jos se mummo saa vain osallistua etäältä (kun lapsi on muualla) ikkunoiden ja mattojen pesuun ja ehkä mahdollisesti joskus lainata perheelle autonsa...
Kaikkien etu on, jos se mummo-vanhemmat-lapsi suhde on lämmin ja toimiva. Läheisestä mummosta on lapselle etua ja turvaa JA useimmiten jopa vanhemmillekin.
Jos se pahin asia pn ne hörhelömekot, eikä niitä itse jaksa myydä, voithan vaikka pakata ne laatikkoon ja antaa mummolle ja mummolle ja sanoa, että nämä voisi nyt viedä jonnekin kirppikselle kun ovat jo kaikki pieniä - tai käytä ne itse vaikka tiskirätteinä, ihan sama. Aika mahdotonta on mummon luoda perheenne kanssa hyvää useamman sukupolven suhdetta jos kaikkeen suhtaudutaan noin aggressiivisesti ja vihamielisesti.
T. Mummo joka viimeksi osti me kurahousut ja on iltapäivällä menossa lapsenvahdiksi että äiti pääsee kampaajalle ja ystävänsä luokse tuulettumaan.
Missä täällä on sanottu että röyhelömekot on suurin ongelma tai että mummo pannaan siivoamaan tai lainaamaan autoaan?
Varaa aika perheneuvolaan.
Mene sinne ja ota tämä isovanhempi mukaan. Kerro vaikka samat mitä aloitustekstiisi kirjoitit, ja sitten kysy ammattilaisilta että miten teidän kannattaisi toimia jotta saadaan selkeytettyä että mitkä asiat hoitavat lapsen vanhemmat (LÄÄKÄRIAJAT!!!) ja missä menee on isovanhemman rooli.