Ero tuli ja nyt olen raskaana. Abortti vai ei?

Lapsia tehdää aidosta halusta olla vanhempia suunniteltusi elämän tilanteessa, jossa on vahva parisuhde, talous ja tulevaisuus. Ja jos haluaa olla aidosti vanhempi ei tarvitse arpoa kahden vaihtoehdon välillä.

Abortti, jos asiaa pitää kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.

Paljon on maailmassa äitien kasvattamia. Hyviä ihmisiä heistä on tullut, ihan siinä kuin muutkin. Ei ole itsekästä saattaa maailmaan lapsi ja kasvattaa hänet rakkaudella. Monella lapsella on huonommat lähtökohdat.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia tehdää aidosta halusta olla vanhempia suunniteltusi elämän tilanteessa, jossa on vahva parisuhde, talous ja tulevaisuus. Ja jos haluaa olla aidosti vanhempi ei tarvitse arpoa kahden vaihtoehdon välillä.

Lapsia tehdään aidosta halusta saada lapsi. Piste. Raha on jotain joka järjestyy, ja perhe se on uusioperhekin. Töistämme emme kukaan voi olla varmoja, jos varmaa työtä jää odottamaan, kukaan meistä ei tee enää lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Abortti. Jokainen lapsi ansaitsee rakastavat vanhemman ja turvallisen kodin ja kasvatuksen. Tämä tuleva lapsi ei sitä tod näk saa, joten kannattaa pistää pois kun vielä voi. Tuleva lapsi kun ei syntymälleen mitään voi. Itse en ainakaan haluaisi syntyä maailmaan jos tuo tilanne, vaan olisin ikuisesti katkera äidilleni joka ei tehnyt aborttia.

Minä olen rakastavan ja lämpimän äidin kasvattama, eikä minulta mielestäni puutu mitään. Jos minä olisin jäänyt syntymättä, myös ihana poikani olisi jäänyt syntymättä. Jonkun miehen oleminen tai olemattomuus ei voi määrittää, onko meillä oikeus olla olemassa.

Ystäväni sai tuossa tilanteessa lapsen, kun oli 22. Tapasi myöhemmin hyvän miehen, jolla myös oli lapsia edellisestä liitosta. Saivat yhdessä vielä yhden lapsen. Ystäväni lapsi kutsuu miestä isäksi, ja heillä on todella hyvät ja lämpimät välit.

Olen itse yh, enkä ikinä vaihtaisi pois, siihen että minulla ei olisi tätä lasta. Vaikka itse en ole juuri biletellyt, minulla on kaikki mitä tarvitsen, ja mikä on elämässä tärkeää. Lapsi on jo teini, reipas ja fiksu ja pärjää elämässä.

Koitin kuvitella tuon tilanteesi omalle kohdalleni. Luultavasti päätyisin pitämään lapsen

Vierailija kirjoitti:

Abortti. Jokainen lapsi ansaitsee rakastavat vanhemman ja turvallisen kodin ja kasvatuksen. Tämä tuleva lapsi ei sitä tod näk saa, joten kannattaa pistää pois kun vielä voi. Tuleva lapsi kun ei syntymälleen mitään voi. Itse en ainakaan haluaisi syntyä maailmaan jos tuo tilanne, vaan olisin ikuisesti katkera äidilleni joka ei tehnyt aborttia.

Mitä ihmettä? Ihme puppua. Tottakai yh äiti voi olla rakastava, ja hänen kotinsa turvallinen ja kasvatus hyvää.

Jos lapsella on koti, vaatteet ja ruokaa, mitä ihmeen väliä, onko äiti maksanut ne yksin.

Minulla oli aikoinaan sama tilanne. Raskaudesta kuullessaan mies halusi palata takaisin yhteen, oltiinhan lasta toivottu jo pitkään, mutta sitä ei ollut kuulunut. Nyt paria vuotta myöhemmin olemme yhä yhdessä ja meillä on tämä yhteinen lapsi. 

Onneksi en päätynyt aborttiin, sillä tiedän että olisin katunut sitä loppuelämäni. Myös meidän eropäätös oli aika hätiköidysti tehty, eli oltaisiin luultavasti päädytty vielä takaisin yhteen ilman raskauttakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erolapsia ei pidä tehdä enää yhtään lisää.

Eikä isättömiä. Isättömyys näkyy tässä yhteiskunnassa sekä rakenteellisesti, että perheissä. Pienet lapset viettävän suurinman osan valveilla oloaikansa naisten kanssa ja se näkyy lapsissa pahoinvointina ja häiriökäyttäymisenä. Lapset ovat loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä. Lapsi tarvitsee äidin ja isän tämä tyystin unohdettu tai vaiettu kuoliaaksi. Surullisen usein kuulen väitteitä, että lapselle riittäisi yksi kyllin hyvä vanhempi mutta näkeehän ettei se riitä.

Lähde, kiitos? Ai ei löydy just nyt tähän?

lapsi voi kasvaa ilman miehen mallia, vaikka perheessä asuisi se isä. Monesta miehestä ei ole isäksi.

Moni nainen joutuu yh: ksi väkivallan ja alkoholin takia. Nämä lapset ovat jo pienenä nähneet kaikkea kamalaa, eiköhän sillä ole suurempi vaikutus.

Ap:llä ei ole tästä kyse, joten ei kuulu tähän asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erolapsia ei pidä tehdä enää yhtään lisää.

Eikä isättömiä. Isättömyys näkyy tässä yhteiskunnassa sekä rakenteellisesti, että perheissä. Pienet lapset viettävän suurinman osan valveilla oloaikansa naisten kanssa ja se näkyy lapsissa pahoinvointina ja häiriökäyttäymisenä. Lapset ovat loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä. Lapsi tarvitsee äidin ja isän tämä tyystin unohdettu tai vaiettu kuoliaaksi. Surullisen usein kuulen väitteitä, että lapselle riittäisi yksi kyllin hyvä vanhempi mutta näkeehän ettei se riitä.

Lähde, kiitos? Ai ei löydy just nyt tähän?

lapsi voi kasvaa ilman miehen mallia, vaikka perheessä asuisi se isä. Monesta miehestä ei ole isäksi.

Moni nainen joutuu yh: ksi väkivallan ja alkoholin takia. Nämä lapset ovat jo pienenä nähneet kaikkea kamalaa, eiköhän sillä ole suurempi vaikutus.

Ap:llä ei ole tästä kyse, joten ei kuulu tähän asiaan.

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF…;*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.

Kysy vaan, en ollut onnellinen isättömyydestäni, mutta olen onnellinen siitä että elän. Kiitos kysymästä. 

Moneltako muulta lapselta olet kysynyt, kun noin lasten puolesta puhut..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erolapsia ei pidä tehdä enää yhtään lisää.

Eikä isättömiä. Isättömyys näkyy tässä yhteiskunnassa sekä rakenteellisesti, että perheissä. Pienet lapset viettävän suurinman osan valveilla oloaikansa naisten kanssa ja se näkyy lapsissa pahoinvointina ja häiriökäyttäymisenä. Lapset ovat loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä. Lapsi tarvitsee äidin ja isän tämä tyystin unohdettu tai vaiettu kuoliaaksi. Surullisen usein kuulen väitteitä, että lapselle riittäisi yksi kyllin hyvä vanhempi mutta näkeehän ettei se riitä.

Lähde, kiitos? Ai ei löydy just nyt tähän?

lapsi voi kasvaa ilman miehen mallia, vaikka perheessä asuisi se isä. Monesta miehestä ei ole isäksi.

Moni nainen joutuu yh: ksi väkivallan ja alkoholin takia. Nämä lapset ovat jo pienenä nähneet kaikkea kamalaa, eiköhän sillä ole suurempi vaikutus.

Ap:llä ei ole tästä kyse, joten ei kuulu tähän asiaan.

Mitä hiton lähteitä tähän tarvitaan? Näkeehän sen päiväkodeissa, kouluissa, jne että isättömillä lapsille ei mene hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.

Hys hys. Ajatus siitä, että isättömyys jättää aukon lapsen sisimpää on vaiettu kuoliaaksi joissakin piireissä. Jäämme odottamaan miten tämä rouva puolustaa omia "heikkouksiaan", kuinka hän näkee jo 10kk lapsesta, että tästä kasvaa terve aikuinen ilman isääkin.

Myönnän ei minusta ihan tervettä aikuista tullutkaan. Oli itsetunto-ongelmia ja sairaalloista miellyttämisen tarvetta. Lisäksi halveksin omaakin miestäni syyttä. 

Mutta mitä sitten? Sinusta minua ei pitäisi olla olemassakaan, koska isäni oli paskiainen?  Sinusta isien virheitä hoidetaan tappamalla sikiöt kohtuun, etteivät pääse onnettomiin oloihinsa syntymään? 

Oli se onnetonta se asia ja vaikutti moneen minussa, mutta ei nyt sentään ihan kaikkeen. Olen ihan oikea erillinen ihminen, saatatko uskoa! Minulla on OMA ELÄMÄ!

Vierailija kirjoitti:

Isä on joko eksä tai pyhä henki, tuore ero ja just sain soiton verikokeesta että olen raskaana. Pitäs suht pian varata aborttiaika jos sellasen teettää, toisaalta en halua, toisaalta haluan.

ÄLÄ tee aborttia, kadut sitä koko loppu elämäsi ja syyllisyys viattoman lapsen murhaamisesta on kestämätön!!!

Vierailija kirjoitti:

Abortti. Jokainen lapsi ansaitsee rakastavat vanhemman ja turvallisen kodin ja kasvatuksen. Tämä tuleva lapsi ei sitä tod näk saa, joten kannattaa pistää pois kun vielä voi. Tuleva lapsi kun ei syntymälleen mitään voi. Itse en ainakaan haluaisi syntyä maailmaan jos tuo tilanne, vaan olisin ikuisesti katkera äidilleni joka ei tehnyt aborttia.

HAhhahhahaa. 

Näitä on syntynyt maailman sivu. Kuule, ei tarvitse sun spekuja tähän. Minä ainakin tunnen näitä eikä ole tullut mieleenkään kysyä kadutteko syntymäänne. Jos katuisivat varmaan korjaisivat sitten tilanteen, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.

Kysy vaan, en ollut onnellinen isättömyydestäni, mutta olen onnellinen siitä että elän. Kiitos kysymästä. 

Moneltako muulta lapselta olet kysynyt, kun noin lasten puolesta puhut..

Sinä palstan ainoa isätön? Isättömänä olen tavattoman monta kertaa miettinyt omaa riittämättömyyttäni ja oikeuttani olemassa oloon. Enkä todellakaan ole aina ollut onnellinen elämästäni. Jokaisen isättömyyden takana on oma tarinansa. Tytöillä ongelmat ovat yleensä uinuvia, mutta pojilla ne näkyy päihteidenkäyttönä, jne.  Itse olen myös käynyt päihdehoidon, enkä ole tavannut siellä yhtää miestä tai naista joilla olisi ollut isäsuhde kunnossa ja moni heistä onkin päättänyt elämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erolapsia ei pidä tehdä enää yhtään lisää.

Eikä isättömiä. Isättömyys näkyy tässä yhteiskunnassa sekä rakenteellisesti, että perheissä. Pienet lapset viettävän suurinman osan valveilla oloaikansa naisten kanssa ja se näkyy lapsissa pahoinvointina ja häiriökäyttäymisenä. Lapset ovat loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä. Lapsi tarvitsee äidin ja isän tämä tyystin unohdettu tai vaiettu kuoliaaksi. Surullisen usein kuulen väitteitä, että lapselle riittäisi yksi kyllin hyvä vanhempi mutta näkeehän ettei se riitä.

Lähde, kiitos? Ai ei löydy just nyt tähän?

lapsi voi kasvaa ilman miehen mallia, vaikka perheessä asuisi se isä. Monesta miehestä ei ole isäksi.

Moni nainen joutuu yh: ksi väkivallan ja alkoholin takia. Nämä lapset ovat jo pienenä nähneet kaikkea kamalaa, eiköhän sillä ole suurempi vaikutus.

Ap:llä ei ole tästä kyse, joten ei kuulu tähän asiaan.

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF…;*

Ei tuo linkki vienyt mihinkään tieteellisiin tutkimuksiin vaan vauva-palstalle jne....

Olen lukenut tutkimuksia ja jos lapsi kasvaa alun alkane vain äidin kanssa se on yhtä suotuisaa kuin molempien vanhempien tai itse asiassa ne lapset menestyivät vielä paremmin elämässään. Riitaisa avioliitto ja siitä seuraava riitaisa ero on mikä vaikuttaa huonosi lapsen kehitykseen.

Miksi mammat valehtelevat itselleen että yhn kasvattama lapsi on samalla viivalla lapsen kanssa, joka on kasvanut onnellisessa perheessä jossa on isä ja äiti? Onko täällä todellakin niin paljon yksinhuoltajia?

Minä olin saman kaltaisessa tilanteessa ja olisin tehnyt abortin, mutta kyseessä olikin kohdun ulkopuolinen raskaus. Vaikka lapsi olisi muuten ollut tervetullut, en halunnut yh-äidiksi.