Ero tuli ja nyt olen raskaana. Abortti vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Ok parempi siis tappaa, ihme logiikkaa.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.

Itse tekisin. Olisi vaan jotenkin erityisen epämukavaa synnyttää toisen lapsi (vaikka olisikin samalla oma) yksin ja alkaa säätämään sen kanssa, että lapsi saa tavata isäänsä. Lisäksi se lapsi olisi este uudelle suhteelle tai ainakin menisi aikaa, että sellaisen voi löytää ja tehdä sen uuden kanssa lapsi ihan oikeaan perheeseen. Ja eksä pääsee kuin koira veräjästä, tosin en minä ottaisi lapsettomana miestä, jolla on lapsi toiselle naiselle. Nämä on näitä, riippuu toki ihmisestä. 

T. lapseton 26v nainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.[/quote

Hänen isällään on ollut täydet mahdollisuudet olla elämässämme mukana ja tavata lastaan, hän ei ole niin tehnyt.

Mitä omia itsekkäitä tarpeita? Mistä tämä naisten syyllistäminen kumpuaa? Ei se että panee jotain anna kennellekkää isän oikeuksia, kyllä ne tulee jostain ihan muusta.

Tämä koulukunta "naiset vastaavat ehkäisystä yksin, mutta mies päättää abortista", voisi oikeasti vähän miettiä.

Ikävä kyllä, mikä päätös onkaan, niin nainen siitä joutuu seuraamukset kantamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.

Hys hys. Ajatus siitä, että isättömyys jättää aukon lapsen sisimpää on vaiettu kuoliaaksi joissakin piireissä. Jäämme odottamaan miten tämä rouva puolustaa omia "heikkouksiaan", kuinka hän näkee jo 10kk lapsesta, että tästä kasvaa terve aikuinen ilman isääkin.

Kaverilleni kävi samoin. Hän päätti pitää lapsen. Isä ei halunnut olla lapsen kanssa tekemisissä, mutta lapsen mummi halusi. Sitten isäkin lopetti juoksut ja vakiintui. Uuden vauvan myötä alkoi ilmeisesti omatunto kolkuttaa. Nykyään lapsella on siis isäkin elämässään.

Mieti, haluatko lapsen todella. Kyllä se vastaus sisältäsi löytyy. Monet ovat yksinkin pärjänneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja meidänkö tämä pitäisi päättää?? Soita sille exälle ja puhu hänen kanssaan.

Ei, ei teidän pidä päättää. Lähinnä mietin miten muut tilanteessa toimisi. Miksi soittaisin eksälle? Miten hän vaikuttaa mihinkään ellen päätä lasta pitää?

-Ap

Ei vaikutakaan, mutta entäs jos hän haluaakin lapsen?

Sitten hän hommaa kohdun, on raskaana ja synnyttää. Eikai apn vastuulla ole vauvoja puskea.

Vierailija kirjoitti:

Itse tekisin. Olisi vaan jotenkin erityisen epämukavaa synnyttää toisen lapsi (vaikka olisikin samalla oma) yksin ja alkaa säätämään sen kanssa, että lapsi saa tavata isäänsä. Lisäksi se lapsi olisi este uudelle suhteelle tai ainakin menisi aikaa, että sellaisen voi löytää ja tehdä sen uuden kanssa lapsi ihan oikeaan perheeseen. Ja eksä pääsee kuin koira veräjästä, tosin en minä ottaisi lapsettomana miestä, jolla on lapsi toiselle naiselle. Nämä on näitä, riippuu toki ihmisestä. 

T. lapseton 26v nainen. 

Vaikutat tekstin perusteella erittäin tunnekylmältä ja itsekkäältä ihmiseltä. Ehkä ihan hyvä että et ole äiti. Ettei ole este suhteille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen abortin teon vaikeana.

Tulin itse raskaaksi pitkän tapailun päätteeksi, tapailu päättyi sillä mies sai ulkomaantyökomennuksen. Kuukausi myöhemmin sain tietää raskaudesta. Mietin asiaa ja varasin aborttiajan, peruin samana päivänä, en pystynyt. Sen jälkeen kun peruin ajan ja tein päätöksen lapsen pitämisestä, tuli valtava helpotuksen tunne. On eri asia ajatuksen tasolla miettiä aborttia kun oikeasti tehdä se.

Nyt kotona tuhnuttaa 10kk ikäinen ihana tyttö. Olen erittäin onnellinen, vauvan isä ei ole elämässämme mukana ja sen tiesin jo päätöstä tehdessäni.

Olemme pärjänneet hyvin enkä voisi kuvitella elämää ilman häntä.

Ap, kannattaa muistaa se, että pärjääminen on asennekysymys. Exäsi ei voi olla määrittävässä sinun päätöstäsi. Tietenkin on myös lapsen etu jos isä on elämässä mukana, mutta ketään aikuista ihmistä si voi siihen pakottaa. Paras neuvo on se että mieti tarkkaan.

Lapsikin on varmasti onnelinen, kun saa kasvaa isättömä. Mutta mitä lapsesta, kun sinä saat tyydytettyä omia itsekäitä tarpeitasi.

Hys hys. Ajatus siitä, että isättömyys jättää aukon lapsen sisimpää on vaiettu kuoliaaksi joissakin piireissä. Jäämme odottamaan miten tämä rouva puolustaa omia "heikkouksiaan", kuinka hän näkee jo 10kk lapsesta, että tästä kasvaa terve aikuinen ilman isääkin.

Avaa ihmeessä väitteitäsi, mitä heikkouksia?

Nää katkerien miesten kommentit on hämmentäviä. Monesta miehestä ei vaan ole isäksi, piste. Se ei naisten ja äitien syyllistämiseltä muutu.

Älä tee aborttia! Se ei ole oikein ja aiheuttaa sinulle masennusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja meidänkö tämä pitäisi päättää?? Soita sille exälle ja puhu hänen kanssaan.

Ei, ei teidän pidä päättää. Lähinnä mietin miten muut tilanteessa toimisi. Miksi soittaisin eksälle? Miten hän vaikuttaa mihinkään ellen päätä lasta pitää?

-Ap

Ei vaikutakaan, mutta entäs jos hän haluaakin lapsen?

Sitten hän hommaa kohdun, on raskaana ja synnyttää. Eikai apn vastuulla ole vauvoja puskea.

Ei, mutta voivathan he silti haluta yhteisen lapsen.

Tärkein kysymys: haluatko lapsen juuri nyt? Jos haluat, tietenkään et tee aborttia. Jos et halua, abortti. Jos vihaat exääsi, minun vastaus olisi myös abortti.

Jos vastaat, että et ollut ajatellut lasta ihan vielä, etkä tälle miehelle, mutta joskus kyllä, niin seuraava kysymys on: minkä ikäinen olet? Nimittäin jos olet alle 30, varmaan saat vielä lapsia jonkun muun kanssa. Jos olet 35 tai yli, tämä voi olla ainoa lapsi, jonka saat.

Exän mielipidettä älä mieti. Joka tapauksessa pidä yksinhuoltajuus, älä lähde yhteishuoltajuuteen. Paljon helpompaa käytännössä. Silti lapsi voi tavata, jos exä sikäli ok. Ei tarvi edes kertoa isää, jos exä hullu.

Minkä tahansa päätöksen teet se on sun oma päätös. Haluat tai et halua kummatkaa eivät ole vääriä vastauksia, jos tilanne ahdistaa vaikea päättää anna aikaa ajatuksille ja mieti sitten myöhemmin. Kyllä asiat kääntyvät parempaa suuntaan, vaikka ero tuli yllättäen ja samaa aikaa raskaana ymmärtää sen miten sekaisin ihminen voi henkisesti mennä.

Voimia ap! 💝

Tämä on iso päätös, mutta löydät sille ratkaisun.

Kyllä yksinhuoltajan lapsistakin voi kasvaa täysipäisiä yhteiskunnan jäseniä. Ja kun erositte jo ennen lapsen syntymää, siitä ei jää lapselle mitään traumoja. Kannattaa hoitaa välit lapsen isään sellaiseen kuntoon, että pystytte ilman riitaa hoitamaan lapsenne asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tekisin. Olisi vaan jotenkin erityisen epämukavaa synnyttää toisen lapsi (vaikka olisikin samalla oma) yksin ja alkaa säätämään sen kanssa, että lapsi saa tavata isäänsä. Lisäksi se lapsi olisi este uudelle suhteelle tai ainakin menisi aikaa, että sellaisen voi löytää ja tehdä sen uuden kanssa lapsi ihan oikeaan perheeseen. Ja eksä pääsee kuin koira veräjästä, tosin en minä ottaisi lapsettomana miestä, jolla on lapsi toiselle naiselle. Nämä on näitä, riippuu toki ihmisestä. 

T. lapseton 26v nainen. 

Vaikutat tekstin perusteella erittäin tunnekylmältä ja itsekkäältä ihmiseltä. Ehkä ihan hyvä että et ole äiti. Ettei ole este suhteille!

Miksi olisin huono äiti, kun mietin millaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen ympäristöön teen lapsen? Se abortti vaan on parempi kuin tehdä lapsia eri miehille, joista toinen saa kokea olevansa ulkopuolinen ja vähemmän perheenjäsen kuin toinen lapsi? Oletko ehkä itse tunnekylmä ja itsekäs? Oletko alkoholisoitunut ja katkera yh?

Toiseksin, en ymmärrä tuota itsekäs-korttia, kun puhutaan abortista. Lapsen tekeminen, tekemättä jättäminen tai sikiön abortoiminen on aina itsekästä ja niin sen kuuluukin olla. Synnytys ei ole mikään pikkujuttu ja voi aiheuttaa elinikäisiä vaurioita kehoon. Ei ne lapset synny nappia painamalla, vai eikö tiedä miten lapsia tehdään? Aivan kuin naisia pitäisi rankaista seksin harrastamisesta.

T. sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja meidänkö tämä pitäisi päättää?? Soita sille exälle ja puhu hänen kanssaan.

Ei, ei teidän pidä päättää. Lähinnä mietin miten muut tilanteessa toimisi. Miksi soittaisin eksälle? Miten hän vaikuttaa mihinkään ellen päätä lasta pitää?

-Ap

Ei vaikutakaan, mutta entäs jos hän haluaakin lapsen?

Sitten hän hommaa kohdun, on raskaana ja synnyttää. Eikai apn vastuulla ole vauvoja puskea.

Ei, mutta voivathan he silti haluta yhteisen lapsen.

Niin sä meinaat, että eivät halunneet jakaa edes sänkyä eikä jääkaappia enää, mutta vanhemmuuden lopun ikää kyllä?

Kuulostaa siltä että sun ei kannata abortoida.

Vierailija kirjoitti:

Erolapsia ei pidä tehdä enää yhtään lisää.

Hyvähän se on jälkiviisastella siinä vaiheessa kun lapsi on jo tehty... Tuollaisia asioita kannattaa miettiä ENNEN raskaaksi tulemista mutta jos joku on jo raskaana niin turha huudella.

Abortti. Jokainen lapsi ansaitsee rakastavat vanhemman ja turvallisen kodin ja kasvatuksen. Tämä tuleva lapsi ei sitä tod näk saa, joten kannattaa pistää pois kun vielä voi. Tuleva lapsi kun ei syntymälleen mitään voi. Itse en ainakaan haluaisi syntyä maailmaan jos tuo tilanne, vaan olisin ikuisesti katkera äidilleni joka ei tehnyt aborttia.

Vierailija kirjoitti:

Nää katkerien miesten kommentit on hämmentäviä. Monesta miehestä ei vaan ole isäksi, piste. Se ei naisten ja äitien syyllistämiseltä muutu.

Mistä pystyt määrittelemään mitkä on miehen kommetteja? Ne ei myötäile aloittaa ja omaa tarinaansa kertovia naisia?