Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Katsokaa nyt tarkkaan, ketä "autatte" ( apua vähävaraisille-ryhmät)
15.03.2017 |
Lueskelin noita ilmoituksia ja nyt on uusi trendi vallalla. Sama perhe saa apua kuukausien ajan. Ensin on saatu apua loppuvuonna ja nyt on taas sähköt katkaistu ja taas on ihmisiä jo rahaa keräämässä, on ruokakasseja ovella jne. Jotenkin kyllä tuntuu taas oudolta noi jutut. En tiedä auttaako tuo ketään, että opetetaan siihen että apu tulee aina ulkoapäin.
Kommentit (259)
Mulla oli kaveri jota päädyin sitten auttamaan rahallisesti. Hän muutti perheineen pois juuri kun oltiin tutustumassa mutta jäätiin pitämään yhteyttä tiiviistikin. Sitten yhtäkkiä hän kertoi kuinka heillä on rahat ihan loppu, lapsille ei ole ruokaa, laskuja ei voi maksaa vaikka niitäkin siirretty jo niin pitkälle kuin voi. Heillä oli useampi lapsi, kaverini kotona, mies kuitenkin ihan ok työssä. Ajattelin että heille on nyt joku yllättävä kriisi tullut. Lupasin auttaa vaikka olen itse hyvin pienituloinen. Rahaa on kuitenkin aina välttämättömyyksiin ja vähän säästössäkin hädän varalle. Välimatkan takia olisin siirtänyt tilille, mutta ei käynyt. Koska sossu katsoo tuloksi. No laitoin sitten kirjeen välissä kuoressa postin mukana, onneksi meni perille.
Kun sitten alkukuusta kun miehen palkka oli tullut, kaveri fb:ssä esitteli mitä kaikkea ovat hankkineet, "ei nyt tätäkään ois tarvuttu mutta innostuttiin". Käytin fb:tä harvoin niin en ollut aiemmin huomannut sitä kautta miten elävät. Kuun puolen välin jälkeen tuli taas viestiä kuinka ei tiedä mistä rahaa ruokaan. Enää en auttanut, en tosin voinutkaan vähistäni heti perään. Seuraavan kuun alussa oltiin jo varailemassa lomamatkoja ja sitten yhdessä ryhmässä (ei ollut mikään avustysryhmä) jossa oltiin molemmat itki taas kun on niin tiukkaa.
Kyllä otti päähän. Ei ihme jos rahat loppuu kesken kun tuhlataan ylellisyyksiin ennen kuin on pakolliset huolehdittu.
Meillä välit hiipui hiljalleen kun lakkasin liiaksi myötätuntoilemasta heidän köyhyyttään. Siis sanoin toki että kurjaa, voi kun saisitte asiat järjestymään, mutten tarjoutunut auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse käyn lukemassa noita ketjuja kiihottuakseni yhdyntävalmiiksi kun mies tulee hyvin palkatusta työstään kotiin. Hänen nytkyttäessä päälläni ajattelen noita luusereita jotka ovat pilanneet elämänsä. ; )
ootko miehelles maininnut ajattelevas luusereita kun hän nytkyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tällaisia, tässä oli jonkun kateellisen kärjistetty mielikuva!
Kyllä me kaikki olemme ehdottomasti kateellisia ihmisille jotka ovat pilanneet asiansa ja kerjäävät muilta apua.
Mistä tämä ketju kumpuaa, jollei kateudesta?
En muuten voi ymmärtää tämän ketjun ilkeyttä, epäempaattisuutta ja suoranaista julmuuttakin.
En ole itse ikinä pyytänyt keneltäkään avustuksia, koska olen akateeminen ja hyvässä työssä.
Mutta ymmärrän oikein hyvin, että olemassa pitkäaikaisesti - jopa lopun ikäänsä - köyhiä perheitä.
Kaikille köyhyys EI ole väliaikainen olotila, vaikka se av-mammojen luulon mukaan on sitä ja jos ei ole, kyse on köyhän laiskuudesta ja tyhmyydestä.
On kuitenkin sairaseläkkeellä kituuttavia, iäkkäinä työttömäksi joutuvia, pitkäaikaistyöttömiä, sairaita, masentuneita....
Ja on inhimillistä, että he hyödyntävät kaikki mahdollisuudet hakea apua.
Minusta se on vain hyvä, että hyödyntävät, koska meitä empatiaankin kykeneviä on olemassa.
Se, että hyväosaiset pyrkivät esittämään asian siinä valossa, että köyhyys on köyhän oma vika ja merkki laiskuudesta ja että avun tarpeen ilmaiseminen on yritys huijata - se on samaa perua kuin halu tulkita turvapaikanhakijat huijareiksi ja rikollisiksi.
Siinä hyväosainen yrittää selittää itselleen, että hänen itsekkyytensä ja kovuutensa on vain "rationaalista" ja "viisasta", ettei tule "huijatuksi".
AINA toisen auttamisessa on riski tulla hyväksikäytetyksi. Mutta jos sitä riskiä ei koskaan ota, ei voi oikeastaan ketään auttaa. Lähiomainenkin voi oikeasti olla vallan kykenevä menemään kauppaan itsekin, mutta pyytää apuasi, saadakseen seuraasi... pitäisikö sinun se nyt sitten häneltä kieltää, ettei vaan kukaan sinua käytä hyväkseen pienessäkään asiassa?
Useimmille ihmisille avun pyytäminen on kynnyksen takana, eikä se ole helppoa. Jos hän nöyrtyy kertomaan vaikeuksistaan, minusta hän on jo lähtökohtaisesti avun tarpeessa.
Jos et anna käteistä rahaa, sinun avustasi nyt ei suoraan ja helposti pääse kukaan huijari hyötymään.
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttuni (tuollaisissa ryhmissä ja rahat aina loppu) postailee facebookkiin usein kuvia kun on jossain ravintolassa syömässä, sanonkin usein miehelleni, että voi kun meilläkin ois varaa joskus syödä noin (molemmt työssäkäyviä)
Asutte kahdestaan eikä teillä ole varaa käydä ulkona syömässä?
Ei niitä avun saajien ja avun antajia ihmisinä erota oikeastaan mikään. Voisin kuvitella, että siinä käy vähän samalla tavalla kuin silloin kun joku liike pitää avajaisia ja lupaa 100 ensimmäiselle jonkun tuotesangon tmv. Vaikka sisältö ja lahjus ei ole kummoinen, paikalle kerääntyy kilometrien jonot ihmisiä, jotka tarttuvat tähän ilmaistäkyyn, mikä on tarjolla. Siis vain siitä ilosta, että juttu on ilmainen. Vähät väliä tarvitseeko sitä. Varmasti noissa kerjäyssaiteilla on samanlaisia lokkeja. Kokeillaan onnea.
Tässäkin ketjussa on kaameita urputtajia, jotka tekevät numeroa ihan kaikesta. Köyhällä ei saisi olla televisiota, tietokonetta tai kotieläintä. Se on heti pois itseltä. Tällaisten tapausten kannattaa kiertää noin avustusryhmät kaukaa. Eihän kenekään ole pakko mitään antaa jos ei halua. Ihan vapaaehtoista hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tällaisia, tässä oli jonkun kateellisen kärjistetty mielikuva!
Kyllä me kaikki olemme ehdottomasti kateellisia ihmisille jotka ovat pilanneet asiansa ja kerjäävät muilta apua.
Mistä tämä ketju kumpuaa, jollei kateudesta?
En muuten voi ymmärtää tämän ketjun ilkeyttä, epäempaattisuutta ja suoranaista julmuuttakin.
En ole itse ikinä pyytänyt keneltäkään avustuksia, koska olen akateeminen ja hyvässä työssä.
Mutta ymmärrän oikein hyvin, että olemassa pitkäaikaisesti - jopa lopun ikäänsä - köyhiä perheitä.
Kaikille köyhyys EI ole väliaikainen olotila, vaikka se av-mammojen luulon mukaan on sitä ja jos ei ole, kyse on köyhän laiskuudesta ja tyhmyydestä.
On kuitenkin sairaseläkkeellä kituuttavia, iäkkäinä työttömäksi joutuvia, pitkäaikaistyöttömiä, sairaita, masentuneita....
Ja on inhimillistä, että he hyödyntävät kaikki mahdollisuudet hakea apua.
Minusta se on vain hyvä, että hyödyntävät, koska meitä empatiaankin kykeneviä on olemassa.
Se, että hyväosaiset pyrkivät esittämään asian siinä valossa, että köyhyys on köyhän oma vika ja merkki laiskuudesta ja että avun tarpeen ilmaiseminen on yritys huijata - se on samaa perua kuin halu tulkita turvapaikanhakijat huijareiksi ja rikollisiksi.
Siinä hyväosainen yrittää selittää itselleen, että hänen itsekkyytensä ja kovuutensa on vain "rationaalista" ja "viisasta", ettei tule "huijatuksi".
AINA toisen auttamisessa on riski tulla hyväksikäytetyksi. Mutta jos sitä riskiä ei koskaan ota, ei voi oikeastaan ketään auttaa. Lähiomainenkin voi oikeasti olla vallan kykenevä menemään kauppaan itsekin, mutta pyytää apuasi, saadakseen seuraasi... pitäisikö sinun se nyt sitten häneltä kieltää, ettei vaan kukaan sinua käytä hyväkseen pienessäkään asiassa?
Useimmille ihmisille avun pyytäminen on kynnyksen takana, eikä se ole helppoa. Jos hän nöyrtyy kertomaan vaikeuksistaan, minusta hän on jo lähtökohtaisesti avun tarpeessa.
Jos et anna käteistä rahaa, sinun avustasi nyt ei suoraan ja helposti pääse kukaan huijari hyötymään.
Mielestäni tämä ketju on osoittanut sen että meillä on täällä paljon hyväsydämisiä ihmisiä jotka ovat valmiita auttamaan heikompiaan vaikkei itselläkään menisi kummemmin. Kyllä se ihan oikeutetusti syö auttamishalua jos tulee huijatuksi ja saa huomata että iso määrä avunpyytäjiä ovatkin oikeasti jotain muuta vailla. Ei se ole silloin auttajan vika vaan ihan näiden ihmisten jotka käyttävät avunpyyntökanavia väärin. He ovat syypäitä siihen ettei oikeasti apuatarvitseville sitä välttämättä löydy. Ei se ole kateutta että harmittaa antaa omastaan ja huomata että avun kohteella onkin enemmän kuin itsellä vaikka on esitetty toisin.
Ei minullakaan paljoa ole mutta mielelläni autan jos tiedän että apu menee hyvään kohteeseen. Jos olisin varakkaampi voisin ehkä auttaa riskillä "ehkä menee tarpeeseen, ehkä holtittomaan elämään". Mutta ei minun eikä muidenkaan tavisten tarvitse kustantaa omasta pussistamme toisten lomareissuja ja uusimpia pleikkareita ja seitsemättä lasta kun ei välttämättä ole itselläkään varaa. Kateutta tai välinpitämättömyyttä se ei kuitenkaan ole.
Onpa järkyttävän sydämetöntä porukkaa täällä. Ihan kun se olisi lasten vika jos vaikka vanhemmat onkin veloissa. Tai ihmisen vika jos sairastuu kun on hankkinut ne 6 lasta. Mitä vaan arvaamatonta voi tapahtua, ei sitä apua kukaan hae jos rahaa oikeasti on.
Minä autan, mutta ei se pitkällä tähtäimellä ole ratkaisu että yksittäiset ihmiset satunnaisesti auttaa. Veroja maksamalla homma hoituu paremmin, paitsi jos äänestää niitä urpoja joiden mielestä kaikki palvelut voi lakkauttaa ja saman tien köyhien lapsilta mahdollisuudet pois. Katsopa kuntavaaleissa ketä äänestät. Silmät auki ihmiset, kyse on meidän lapsista ja meidän vanhemmista! Turha sitten itkeä kun itse sairastuu, rahat ei riitä ja lapset jää heitteille.
Kerran autettu, nyt auttaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä avun saajien ja avun antajia ihmisinä erota oikeastaan mikään. Voisin kuvitella, että siinä käy vähän samalla tavalla kuin silloin kun joku liike pitää avajaisia ja lupaa 100 ensimmäiselle jonkun tuotesangon tmv. Vaikka sisältö ja lahjus ei ole kummoinen, paikalle kerääntyy kilometrien jonot ihmisiä, jotka tarttuvat tähän ilmaistäkyyn, mikä on tarjolla. Siis vain siitä ilosta, että juttu on ilmainen. Vähät väliä tarvitseeko sitä. Varmasti noissa kerjäyssaiteilla on samanlaisia lokkeja. Kokeillaan onnea.
Tässäkin ketjussa on kaameita urputtajia, jotka tekevät numeroa ihan kaikesta. Köyhällä ei saisi olla televisiota, tietokonetta tai kotieläintä. Se on heti pois itseltä. Tällaisten tapausten kannattaa kiertää noin avustusryhmät kaukaa. Eihän kenekään ole pakko mitään antaa jos ei halua. Ihan vapaaehtoista hommaa.
Tämä on aivan totta. Ja näitä ihmisiä on paljon. Samat ihmiset useissa avustusryhmissä sekä pyytämässä että ottamassa vastaan kaikkea mahdollista. Osa heistä ylläpidolta huomautuksen saatuaan tai joutuessaan ryhmästä erotetuksi luovat uuden profiilin ja ovat jälleen pyytämässä ja ottamassa vastaan kaikkea mahdollista. Osa pitää hetken taukoa ja jatkavat samalla profiililla edelleen. Jos tarve on ollut 39 numeron juhlakengille, näille käy hyvin myös 36:n juhlakengät. Tai toisesta ryhmästä on juuri pari päivää sitten saatu puhelin, mutta edelleen on muistakin ryhmistä tarvetta puhelimelle. Uusia puhelimia "tarvitaan" jatkuvasti, koska niitä on helppo saada ilmaiseksi.
Nyt varmaan moni ajattelee, että mitä väliä? Tarpeeton tavara vaihtaa omistajaa? Ongelma on, että ryhmässä voi olla myös oikeasti köyhä, jonka kengän numero on 36, jolla on kesällä edessä lapsenlapsen häät ja ainoat kengät on linttaan astutut feikkicroksit. Nämä "mullemullemulle" -tyypit ovat ryhmissä kovaäänisimpiä ja nuo, jotka oikeasti tarvitsisivat, eivät rohkene sanoa, että mulla olisi ollut niille kengille todella suuri tarve. Lahjoittajat kuitenkin mieluiten antaisivat sellaiselle, jolla on todellinen tarve. Nyt vaan koko tarve ei tule edes esille, koska nämä kovaäänisimmät ehtivät jo rohmuta kaiken itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin järjetön ilmiö kun täällä kajehditaan lapsiperheitä ja työttömiä. Mikä saaterin uhka se teille on? Kenelle sitä avustuksia pitäisi kerätä? Jollekin lapsettomalle pariskunnalle tai alkoholisteille?
Kokeiltua nyt vähän siistiä suutaanne.
Haha, ei aina ole kyse kateudesta, miks ihmeessä joku kadehtis lapsiperhettä :D Mutta siis lapseton pariskunta ei ansaitse avustuksia, vaikka on ollut niin fiksu ettei hanki lapsia, jos niihin ei ole varaa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tällaisia, tässä oli jonkun kateellisen kärjistetty mielikuva!
Kyllä me kaikki olemme ehdottomasti kateellisia ihmisille jotka ovat pilanneet asiansa ja kerjäävät muilta apua.
Mistä tämä ketju kumpuaa, jollei kateudesta?
En muuten voi ymmärtää tämän ketjun ilkeyttä, epäempaattisuutta ja suoranaista julmuuttakin.
En ole itse ikinä pyytänyt keneltäkään avustuksia, koska olen akateeminen ja hyvässä työssä.
Mutta ymmärrän oikein hyvin, että olemassa pitkäaikaisesti - jopa lopun ikäänsä - köyhiä perheitä.
Kaikille köyhyys EI ole väliaikainen olotila, vaikka se av-mammojen luulon mukaan on sitä ja jos ei ole, kyse on köyhän laiskuudesta ja tyhmyydestä.
On kuitenkin sairaseläkkeellä kituuttavia, iäkkäinä työttömäksi joutuvia, pitkäaikaistyöttömiä, sairaita, masentuneita....
Ja on inhimillistä, että he hyödyntävät kaikki mahdollisuudet hakea apua.
Minusta se on vain hyvä, että hyödyntävät, koska meitä empatiaankin kykeneviä on olemassa.
Se, että hyväosaiset pyrkivät esittämään asian siinä valossa, että köyhyys on köyhän oma vika ja merkki laiskuudesta ja että avun tarpeen ilmaiseminen on yritys huijata - se on samaa perua kuin halu tulkita turvapaikanhakijat huijareiksi ja rikollisiksi.
Siinä hyväosainen yrittää selittää itselleen, että hänen itsekkyytensä ja kovuutensa on vain "rationaalista" ja "viisasta", ettei tule "huijatuksi".
AINA toisen auttamisessa on riski tulla hyväksikäytetyksi. Mutta jos sitä riskiä ei koskaan ota, ei voi oikeastaan ketään auttaa. Lähiomainenkin voi oikeasti olla vallan kykenevä menemään kauppaan itsekin, mutta pyytää apuasi, saadakseen seuraasi... pitäisikö sinun se nyt sitten häneltä kieltää, ettei vaan kukaan sinua käytä hyväkseen pienessäkään asiassa?
Useimmille ihmisille avun pyytäminen on kynnyksen takana, eikä se ole helppoa. Jos hän nöyrtyy kertomaan vaikeuksistaan, minusta hän on jo lähtökohtaisesti avun tarpeessa.
Jos et anna käteistä rahaa, sinun avustasi nyt ei suoraan ja helposti pääse kukaan huijari hyötymään.
Mielestäni tämä ketju on osoittanut sen että meillä on täällä paljon hyväsydämisiä ihmisiä jotka ovat valmiita auttamaan heikompiaan vaikkei itselläkään menisi kummemmin. Kyllä se ihan oikeutetusti syö auttamishalua jos tulee huijatuksi ja saa huomata että iso määrä avunpyytäjiä ovatkin oikeasti jotain muuta vailla. Ei se ole silloin auttajan vika vaan ihan näiden ihmisten jotka käyttävät avunpyyntökanavia väärin. He ovat syypäitä siihen ettei oikeasti apuatarvitseville sitä välttämättä löydy. Ei se ole kateutta että harmittaa antaa omastaan ja huomata että avun kohteella onkin enemmän kuin itsellä vaikka on esitetty toisin.
Ei minullakaan paljoa ole mutta mielelläni autan jos tiedän että apu menee hyvään kohteeseen. Jos olisin varakkaampi voisin ehkä auttaa riskillä "ehkä menee tarpeeseen, ehkä holtittomaan elämään". Mutta ei minun eikä muidenkaan tavisten tarvitse kustantaa omasta pussistamme toisten lomareissuja ja uusimpia pleikkareita ja seitsemättä lasta kun ei välttämättä ole itselläkään varaa. Kateutta tai välinpitämättömyyttä se ei kuitenkaan ole.
Tämähän tässä juuri oli se ydinpointti, kuten kirjoitat! Mutta vastaukseksi saat, kuinka olet kateellinen, eikä sulla ole empatiakykyä!!! :O
Ja jankutan vielä minäkin: Miten voi olla mahdollista, että joka perkeleen tuutista apua ja rahaa kerjäävällä (Painoa saattaa olla kahden ihmisen verran, suklaata vedellään sohvassa toimettomana, raavitaan persettä, odotellaan avustuksia ja tukia ja valivalivalitetaan kun ei vaan pysty mihinkään) ja saavalla voi olla kalleimman päältä kaikki värkit ja jopa elintaso? Kuin keskitason palkansaajalla???
Nykyään katsotaan, että jokaisen köyhän (lue. 10 kakaraa, täydellinen työkyvyttömyys, lukuisia lemmikkejä ym. mutta silti joka vuosi persiistään uutta elämää ja ruokittavan suun pyllistävän) pitäisi saada elää jopa rikkaan/hyvätuloisen elämää!?? Vaatimuksista ja haaveista päätellen ainakin!
Kuka kaiken maksaa? Empatia ei nyt yksin riitä!
Kiva varmaan katsella jonkun pitkää työpäivää tekevän (vaikka yrittäjän), perheensä elättävän ja asioistaan huolehtivan, kuinka naapurissa nautiskelee joku suuruudeltaan pienen kylän veroinen perhe, suut käy kun sinne apetta 24/7 työnnetään ja kaikki mukavuudet löytyy elukoineen päivineen, kun itse hikoilee laskupinon kanssa ja miettii lainojaan ja sitä miten voisi perheelleen enemmän aikaa järjestää. Ja kaiken huipuksi toimit itse näiden sikojen maksumiehenä. "Kun jokaisella on oikeus tehdä niiiin paljon lapsia kuin sattuu mieli tekemään" Voi vttu!
Haloo ihmiset kirjoitti:
Onpa järkyttävän sydämetöntä porukkaa täällä. Ihan kun se olisi lasten vika jos vaikka vanhemmat onkin veloissa. Tai ihmisen vika jos sairastuu kun on hankkinut ne 6 lasta. Mitä vaan arvaamatonta voi tapahtua, ei sitä apua kukaan hae jos rahaa oikeasti on.
Minä autan, mutta ei se pitkällä tähtäimellä ole ratkaisu että yksittäiset ihmiset satunnaisesti auttaa. Veroja maksamalla homma hoituu paremmin, paitsi jos äänestää niitä urpoja joiden mielestä kaikki palvelut voi lakkauttaa ja saman tien köyhien lapsilta mahdollisuudet pois. Katsopa kuntavaaleissa ketä äänestät. Silmät auki ihmiset, kyse on meidän lapsista ja meidän vanhemmista! Turha sitten itkeä kun itse sairastuu, rahat ei riitä ja lapset jää heitteille.
Kerran autettu, nyt auttaja.
Voi miten väärässä olet :( Juuri kirjoitin, miten ryhmissä on ihmisiä, jotka ottavat vastaan ihan kaiken, mitä vaan ilmaiseksi saavat. On myös ollut ryhmiä, joita pyörittää rikollisjengi. Keksitään surullisia tarinoita, saadaan avustuksia ja pidetään saadut avustukset itse.
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, että ei yksittäisten ihmisten satunnaisilla avuilla ole monellekaan pitkäkestoista apua. Vain niille, joilla avuntarve on tilapäinen, on satunnaisillakin avustuksilla vaikutusta. Esimerkiksi tilanteissa, joissa työsuhde päättyy eikä uutta ole näköpiirissäkään, mutta työttömyyspäivärahan käsittelyssä kestää viikkoja. Jos silloin saa tuntemattomilta ihmisiltä apua ruokaan tai lapsen kävelykenkiin tms, voi perhe selvitä tuon käsittelyajan yli ilman, että tarvitsisi alkaa ottaa pikavippejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttelin tästä keskustelusta ystäväni kanssa. Hän kertoi tuntemastaan perheestä, joille kerättiin lastenvaatteita. Tarvitsivat niitä, joten keräys oli aivan asiallinen. Ystäväni oli myöhemmin keskustellut äidin kanssa ja hän oli kertonut, että vaatteet olivat hyväkuntoisia ja kauniita. Vaatteita oli kuitenkin tullut niin paljon ja osa oli ollut kokonsa puolesta sopimattomia niin hän oli pannut ylimääräiset jätesäkkiin ja heittänyt roskikseen. Ystäväni oli kysynyt etkö olisi voinut viedä niitä SPR:lle tai johonkin muuhun hyvänteväisyysyhdistykseen. Ei ollut viitsinyt lähteä niitä mihinkään viemään, eikä edes soittamaan, että ne olisi haettu.
En ymmärrä tätä valitusta. Jos ne ryhmät ja niissä olevat avunpyytäjät kerran niin kamalasti ärsyttää, niin pakkoko niissä ryhmissä on olla?
Ja jos joku haluaa olla, niin eikö hän saa ihan itse valkata kelle sitä apuaan tarjoaa, ilman että joku tulee keuhkoamaan, että noille nyt ei ainakaan kannata antaa mitään? Kyse kuitenkin on täysin vapaaehtoisesta toiminnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse käyn lukemassa noita ketjuja kiihottuakseni yhdyntävalmiiksi kun mies tulee hyvin palkatusta työstään kotiin. Hänen nytkyttäessä päälläni ajattelen noita luusereita jotka ovat pilanneet elämänsä. ; )
Paras!
Haloo ihmiset kirjoitti:
Onpa järkyttävän sydämetöntä porukkaa täällä. Ihan kun se olisi lasten vika jos vaikka vanhemmat onkin veloissa. Tai ihmisen vika jos sairastuu kun on hankkinut ne 6 lasta. Mitä vaan arvaamatonta voi tapahtua, ei sitä apua kukaan hae jos rahaa oikeasti on.
Minä autan, mutta ei se pitkällä tähtäimellä ole ratkaisu että yksittäiset ihmiset satunnaisesti auttaa. Veroja maksamalla homma hoituu paremmin, paitsi jos äänestää niitä urpoja joiden mielestä kaikki palvelut voi lakkauttaa ja saman tien köyhien lapsilta mahdollisuudet pois. Katsopa kuntavaaleissa ketä äänestät. Silmät auki ihmiset, kyse on meidän lapsista ja meidän vanhemmista! Turha sitten itkeä kun itse sairastuu, rahat ei riitä ja lapset jää heitteille.
Kerran autettu, nyt auttaja.
Sulla on aika siniset silmät. Tässä sulle kertomus tosielämästä: Ryhmässä A "Minna" kertoo, että hänellä on 13-vuotias poika ja 8-vuotias tytär. Lapsilla on pulaa vaatteista, koulureppukin isommalle olisi tarpeen jne. Avustaja huomaa ilmoituksen, pyytää ryhmän ylläpidolta yhteystiedot ja lähettää paketin. Ryhmässä B "Jonna" kertoo, että hänellä on 13-vuotias tytär ja 6-vuotiaat kaksospojat. Myös hänen lapsilleen tarvitaan kaikenlaista. Sama avustaja pyytää myös ryhmän B ylläpidolta yhteystiedot tarkoituksena postittaa myös "Jonnan" lapsille tarvittavia juttuja. Saatuaan "Jonnan" yhteystiedot avustaja yllättyy, koska sekä nimi, osoite että puhelinnumero ovat täsmälleen samat kuin "Minnalla". Avustaja ottaa yhteyttä kummankin ryhmän ylläpitäjiin ja kertoo tilanteen. "Minna" ja "Jonna" poistuvat avustusryhmistä, viikon päästä "Heidi" ja "Sofia" ilmestyvät näihin ryhmiin tai joihinkin muihin ryhmiin. Jos hyvin käy, sama avustaja ei avusta "Heidiä" eikä "Sofiaa". Mutta jos avustaa, selviää, että myös "Heidillä" ja "Sofialla" on hieman eri nimi, mutta täsmälleen sama osoite ja puhelinnumero kuin "Minnalla" ja "Jonnallakin". Joskus puhelinnumerokin voi olla eri (hankittu prepaid-liittymä), mutta osoite on edelleen sama.
On siis aika hyväuskoista kuvitella, että apua hakevat vain ne, joilla oikeasti on avulle tarvetta. Näitä ryhmiä käytetään myös hyötymistarkoituksessa. Saadut lahjoitukset laitetaan myyntiin ja niistä saaduilla rahoilla voidaan mennä vaikka baariin tms.
hihii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käyn lukemassa noita ketjuja kiihottuakseni yhdyntävalmiiksi kun mies tulee hyvin palkatusta työstään kotiin. Hänen nytkyttäessä päälläni ajattelen noita luusereita jotka ovat pilanneet elämänsä. ; )
Paras!
Niin on, mutta vahinko vaan, ettei joillain huumori riittänyt. :D
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskelija jota vanhemmat eivät auta yhtään. Asun Helsingissä, minulla on krooninen sairaus jonka hoitoon menee muutaman satanen pelkästään lääkkeisiin. Välillä on pitänyt syödä pelkkää puuroa ja makaronia monta viikkoa, vaikka minun pitäisi sairauteni vuoksi pitää aivan erityisen hyvää huolta monipuolisesta ja terveellisestä ravitsemuksesta. En kuitenkaan kehtaa pyytää keneltäkään yksityishenkilöltä apua, pari kertaa olen saanut diakoniatyöntekijältä 25 euron maksulappuja ruokakauppaan. Vaatteet hajoavat päälle, puhelin on risa jne, mutta pakko vaan yrittää pärjätä. Kun ei muita vaihtoehtoja ole. Enkä kehtaisi mistään ryhmästä pyytää että voiko joku maksaa lääkkeeni, koska meihin kaikkiin on iskostettu se ajatus että opiskelija on yhteiskunnan pohjasakkaa, vain vanhuksilla, työttömillä tai lapsiperheillä on oikeus pyytää apua.
Juuri tällaisia nuoria meidän kaikkien pitäisi ensisijaisesti auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tällaisia, tässä oli jonkun kateellisen kärjistetty mielikuva!
Kyllä me kaikki olemme ehdottomasti kateellisia ihmisille jotka ovat pilanneet asiansa ja kerjäävät muilta apua.
Mistä tämä ketju kumpuaa, jollei kateudesta?
En muuten voi ymmärtää tämän ketjun ilkeyttä, epäempaattisuutta ja suoranaista julmuuttakin.
En ole itse ikinä pyytänyt keneltäkään avustuksia, koska olen akateeminen ja hyvässä työssä.
Mutta ymmärrän oikein hyvin, että olemassa pitkäaikaisesti - jopa lopun ikäänsä - köyhiä perheitä.
Kaikille köyhyys EI ole väliaikainen olotila, vaikka se av-mammojen luulon mukaan on sitä ja jos ei ole, kyse on köyhän laiskuudesta ja tyhmyydestä.
On kuitenkin sairaseläkkeellä kituuttavia, iäkkäinä työttömäksi joutuvia, pitkäaikaistyöttömiä, sairaita, masentuneita....
Ja on inhimillistä, että he hyödyntävät kaikki mahdollisuudet hakea apua.
Minusta se on vain hyvä, että hyödyntävät, koska meitä empatiaankin kykeneviä on olemassa.
Se, että hyväosaiset pyrkivät esittämään asian siinä valossa, että köyhyys on köyhän oma vika ja merkki laiskuudesta ja että avun tarpeen ilmaiseminen on yritys huijata - se on samaa perua kuin halu tulkita turvapaikanhakijat huijareiksi ja rikollisiksi.
Siinä hyväosainen yrittää selittää itselleen, että hänen itsekkyytensä ja kovuutensa on vain "rationaalista" ja "viisasta", ettei tule "huijatuksi".
AINA toisen auttamisessa on riski tulla hyväksikäytetyksi. Mutta jos sitä riskiä ei koskaan ota, ei voi oikeastaan ketään auttaa. Lähiomainenkin voi oikeasti olla vallan kykenevä menemään kauppaan itsekin, mutta pyytää apuasi, saadakseen seuraasi... pitäisikö sinun se nyt sitten häneltä kieltää, ettei vaan kukaan sinua käytä hyväkseen pienessäkään asiassa?
Useimmille ihmisille avun pyytäminen on kynnyksen takana, eikä se ole helppoa. Jos hän nöyrtyy kertomaan vaikeuksistaan, minusta hän on jo lähtökohtaisesti avun tarpeessa.
Jos et anna käteistä rahaa, sinun avustasi nyt ei suoraan ja helposti pääse kukaan huijari hyötymään.
Mielestäni tämä ketju on osoittanut sen että meillä on täällä paljon hyväsydämisiä ihmisiä jotka ovat valmiita auttamaan heikompiaan vaikkei itselläkään menisi kummemmin. Kyllä se ihan oikeutetusti syö auttamishalua jos tulee huijatuksi ja saa huomata että iso määrä avunpyytäjiä ovatkin oikeasti jotain muuta vailla. Ei se ole silloin auttajan vika vaan ihan näiden ihmisten jotka käyttävät avunpyyntökanavia väärin. He ovat syypäitä siihen ettei oikeasti apuatarvitseville sitä välttämättä löydy. Ei se ole kateutta että harmittaa antaa omastaan ja huomata että avun kohteella onkin enemmän kuin itsellä vaikka on esitetty toisin.
Ei minullakaan paljoa ole mutta mielelläni autan jos tiedän että apu menee hyvään kohteeseen. Jos olisin varakkaampi voisin ehkä auttaa riskillä "ehkä menee tarpeeseen, ehkä holtittomaan elämään". Mutta ei minun eikä muidenkaan tavisten tarvitse kustantaa omasta pussistamme toisten lomareissuja ja uusimpia pleikkareita ja seitsemättä lasta kun ei välttämättä ole itselläkään varaa. Kateutta tai välinpitämättömyyttä se ei kuitenkaan ole.
Erään tällaisen ryhmän ylläpitäjänä voin sanoa, että joka ainoa kerta, kun avustaja lopettaa avustamisen, se on isku ryhmälle. Mitä aktiivisempi avustaja on ollut sitä suurempi menetys. Avustaja hankkii lahjoituksen (mahdollisesti pesee tuoksuttomilla pesuaineilla ja silittää), pakkaa, vie postiin ja postittaa omalla kustannuksellaan (eikä postikulut ole mitään ihan halpoja varsinkaan, jos postittaa elintarvikkeita) tai kuljettaa perille tarvitsijalle. Monet avustettavat perheet ovat allergisia ja heitä ei voi avustaa sellaiset, joilla on lemmikkieläimiä. Heidän kohdallaan mahdollisia avustajia on vieläkin vähemmän eikä näissä ryhmissä yleensä ole muutenkaan ylitarjontaa avustajista. Uusia apua tarvitsevia tulee paljon enemmän kuin uusia avustajia ja sen vuoksi olisi suotavaa, etteivät avustajat menettäisi auttamishaluaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tällaisia, tässä oli jonkun kateellisen kärjistetty mielikuva!
Kyllä me kaikki olemme ehdottomasti kateellisia ihmisille jotka ovat pilanneet asiansa ja kerjäävät muilta apua.
No mitähän tämä sun mielestä sitten on?
Suomalaisen yhteiskunnan sylkykuppina on nimenomaan ehjät lapsiperheet joissa 4 tai useampi lapsi ja eläimiä. Mitä tämä sun mielestä on ellei kateutta?Opiskelijat saa kyllä nostaa opintotukea ja käydä kolmekin ammattia ja se on hienoa. Yhden lapsen lapset yh.t saa jonotella Kelaan ja sossuun hyvällä omalla tunnolla mutta auta armias jos siellä on 6 lapsen äiti lapsikatraan kanssa. Jos lapseton irtisanotaan työpaikasta niin se on maailmanloppu, mutta jos perheellinen irtisanotaan niin puhutaan: mitäs on tehnyt lapsia.
Opiskelijat elävät pienimmillä mahdollisilla tuilla ja lisäksi heidät pakotetaan ottamaan lainaa elääkseen, toisin kuin esimerkiksi lapsia tehtailevat kouluttamattomat. Opiskelijoille kuuluisi vähintään sama kuin työttömille, hehän yrittävät lisätä osaamistaan ja tulla veronmaksajiksi! Mitenkään tässä en nyt väheksy niitä, jotka ovat joutuneet työttömiksi ilman omaa syytään mutta kyllä opiskelijan kuuluisi saada vähintään sama kuin työttömän.
Kuvailemasi ei ole kateutta vaan turhautumista niihin, jotka aina uudestaan sotkevat omat asiansa ja vetävät vielä omat syyttömät lapsensa mukaan siihen kurimukseen.
Alue: Aihe vapaa
Tähänkin tullut enemmän alapeukkuja kuin yläpeukkuja. Eli enemmistöltä palstalaisia ei paljon empatiaa heru.