Katsokaa nyt tarkkaan, ketä "autatte" ( apua vähävaraisille-ryhmät)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pahamieli tuli tästä ketjusta. Olenko ihmisten mielestä oikeasti yhteiskunnan pohjasakkaa? Minulla on neljä lasta, olen työtön yh. Yksi lapsista on erityislapsi. Tosin ei kyllä oireile kotioloista, vaan on jo ihan pienenä ollut nähtävissä hänen oireensa. Parilla muullakin lapsella on mm. Oppimisvaikeuksia. Toivoisin isän osallistuvan enemmän lasten elämään, mutta minä en siihen asiaan voi enempää vaikuttaa. Lapset kuitenkin tapaavat isäänsä kuukausittain. Koiriakin on kaksi, isoja koiria.

Sossun luukulla en ole ikinä käynyt, enkä saa asumis- toimeentulo tms tukiakaan. Liitonpäivärahat, minimielarit ja lapsilisät.

Oikeastiko minua näin halveksitaan? Välillä on tiukkaa, mutta kynnys avunpyytämiseen on korkea ja tällaiset ketjut vielä nostavat kynnystä ennestään.

Tuettua lomaa hain meille ensimmäistä kertaa, aiemmin en ole kehdannut, ja kieltämättä nyt hävettää sekin. Jos olisin tämän ketjun lukenut ennen loman hakua,en olisi edes hakenut.

Pointtina oli, että nämä halveksinnat ja haukkumiset on aika karua luettavaa myös niille omasta mielestään kunnollisille ihmisille.

Ethän sinä edes kuulu ryhmään, josta tässä ketjussa puhutaan.

Kyllä nuo ihmisten asenteet kuule näkyy minullekin asti. Ja se ärsyttää!

Vasta tapaamani/tutustumani ihmisetkin tulevat suoraan kysymään, onko noilla lapsillas sama isä kaikilla? Ja päin naamaa aletaan latomaan noita samoja käsityksiä, mitä täälläkin on. Aina tulee olo, että pitäå selittää, miksi olen työttömänä, kauanko olen ollut, ei olen mä töitäkin tehnyt! Miten työttömällä on varaa pitää koiria, miten te muka elätte ja pärjäätte jne. Lasten ongelmia, kuten niitä oppimisvaikeuksia en ole edes älynnyt hävetä. Oppimisvaikeudet muuten periytyivät isältä lapsille, tässä meidän tapauksessa.

Toimeentulotukea hain, kun olin kelantyöttömyyspvä rahalla, -en saanut. Asumistukea sain silloin satasen luokkaa, nyt en ole hakenut, koska liitonpäiväraha on tuplasti sen,mitä kelan päivärahat. Asunto on ilmainen, mutta asumiskustannukset (sähkö, vesi, polttopuut) satasia kuukaudessa.

Mä oon huomannut, että monella "vähävaraisella" perheellä on paljon enemmän kuin itselläni. On koiraa, ravintolailtoja, hiploppia, uusia puhelimia... Kyllä, olen kateellinen siitä, että heille jaellaan tukottain avustuksia. Itse en edes kehtaisi valittaa, että rahat ovat tiukoilla, jos joka viikonloppu on varaa pariin mäyräkoiraan ja roskaruokaan. Haluaisin auttaa oikeasti avuntarpeessa olevia, sellaisia, joilla menee vielä huonommin, kuin itselläni. Yhtään en ole löytänyt. Olen alkanut epäillä jokaista, koska "huijareita" on niin paljon liikkeellä.

Itse pärjään yh:na, koska karsin ylimääräisistä. En käy kampaajalla ym.. Karsin myös välttämättömistä. Ei ole varaa hammaslääkäriin, eikä silmälaseihin. Näin valitettavasti takaan, että lapseni saavat kaiken tarvittavan (ja joskus kai enemmänkin). En koskaan ole joutunut tilanteeseen, etten lapsilleni saisi joululahjoja. Niitä varten voi säästää vaikka koko vuoden. Joskus olen ostanut lahjat jopa puolivuotta etuajassa, koska olen saanut halvalla.

Mä oon elättänyt itseni ihan hyvin kaupankassana ja siivoojanakin. Ei se oo niistä tuloista vaan siitä, miten tulonsa käyttää. Ei tää elämä luksusta ole, mutta kyllä sitä selviää. Yhteiskunnan tuet ovat suuret. Multa ei löydy sympatiaa ihmisille, jotka vinkuvat, ettei rahat riitä. Ei varsinkaan, jos työttömänä on mennyt monta vuotta. Vanhukset ovat ainoat, joita säälin. Annan kai ensi jouluna avustukseni heille. Tai pienen potilaan vanhemmille...

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihme siinä on että just nää loiset joilla ei oo edes mitään yritystä itsensä elättämiseen hankkii paljon lapsia joista eivät sitten pysty huolehtimaan ja vielä liudan elåimiä lisäksi!?? Sitten odotetaan että kyllä yhteiskunta hoitaa! Ja kas kummaa kun aina näihin perheisiin"sattumalta" syntyy erityislapsia. Tätähän ei saisi ääneen sanoa kun "ei saa syyllistää" mutta kaikki lastenpsykan ammattilaiset tietävät että lapset usein oireilevat elämäntilannettaan ja puutteellista vanhemmuutta. Moni näistä lapsista olisi toisenlaisessa kavuympäristössä ollut ihan tavallinen lapsi. Siinä sitten lapsen lapsuus kuluu lastenpsykiatrian osastolla missä yritetään pelastaa mitä pelastettavissa on. Usein vielä heikolla menestyksellä kun eihän ne kotiolot mihinkään muutu ja sinne lapsi kuitenkin joutuu yleensä palaamaan kun ei lastensuojelunkaan resurssit riitä kaikkeen. Maailma on sairas!

Tuota olen kyllä aina miettinyt että kuinka sattuukaan että noihin perheisiin syntyy aina vain erityislapsia. Aina on muksulla jotain käytösongelmaa ja asennevammaa johon vaaditaan yhteiskunnalta taikapillereitä rahan muodossa. Ja pienestäkin flunssasta lapsella pitää tehdä jättimäinen numero ja vaatia siihenkin raha-avustusta.

Ja tietysti vanhemmilla on jotain pelkästään potilaan kertomuksilla diagnosoitavaa vaivaa kuten fibromyalgia ja masennus, jolloin kaikki muu touhuaminen pimeitä töitä myöten onnistuu mutta jostain syystä päivätöihin on kykenemätön. Tuleepa mieleen eräs kotileipomoa pyörittänyt neljän erityislapsen äiti joka valitteli että tukirahoista vuokran jälkeen jäävä 3000 euroa on aivan liian vähän...

Haluaisin tietää miksi lapsia täytyy tehdä kuusi tai vielä enemmänkin? Ei kuitenkaan eletä kehitysmaassa jossa lapsia on tehtävä monta että edes yksi selviäisi pitämään huolta vahemmista kun ovat vanhoja.

Taisi joku tässä ketjussa sanoa että kun lapset on niin ihania ja heitä on niin kiva hoitaa. Ei tuo ole syy hankkia liutaa lapsia. Jokaisen lapsen kohdalla pitäisi ajatella mitä minä voin tarjota tällä lapselle ja riittääkö se. Ei niin että mitä lapsi tuo minulle.

Aina voi tietysti tapahtua mitä tahansa, mutta kyllä aikuisen tulisi suunnitella elämäänsä myös sen varalta että tulee huonompiakin aikoja. Vähintäänkin niitä lapsia ei pitäisi pukata jos alkutilanne on jo huono.

On minustakin lapset aivan ihania, mutta meille tulee korkeintaan kaksi, jos niin onnekkaita ollaan. Nyt on yksi. Taloutemme on hyvässä kunnossa, mutta en uskaltaisi kuutta lasta tehdä vaikka rahaa olisi tuplasti enemmän. Ajattelemme myös tulevaa. Kaksi pystymme kasvattamaan vaikka mitä kävisi.

Tätä ketjua lukiessa huomaa taas että oma ratkaisu on ollut oikea; avustan vain eläinsuojelujärjestöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pahamieli tuli tästä ketjusta. Olenko ihmisten mielestä oikeasti yhteiskunnan pohjasakkaa? Minulla on neljä lasta, olen työtön yh. Yksi lapsista on erityislapsi. Tosin ei kyllä oireile kotioloista, vaan on jo ihan pienenä ollut nähtävissä hänen oireensa. Parilla muullakin lapsella on mm. Oppimisvaikeuksia. Toivoisin isän osallistuvan enemmän lasten elämään, mutta minä en siihen asiaan voi enempää vaikuttaa. Lapset kuitenkin tapaavat isäänsä kuukausittain. Koiriakin on kaksi, isoja koiria.

Sossun luukulla en ole ikinä käynyt, enkä saa asumis- toimeentulo tms tukiakaan. Liitonpäivärahat, minimielarit ja lapsilisät.

Oikeastiko minua näin halveksitaan? Välillä on tiukkaa, mutta kynnys avunpyytämiseen on korkea ja tällaiset ketjut vielä nostavat kynnystä ennestään.

Tuettua lomaa hain meille ensimmäistä kertaa, aiemmin en ole kehdannut, ja kieltämättä nyt hävettää sekin. Jos olisin tämän ketjun lukenut ennen loman hakua,en olisi edes hakenut.

Pointtina oli, että nämä halveksinnat ja haukkumiset on aika karua luettavaa myös niille omasta mielestään kunnollisille ihmisille.

Ethän sinä edes kuulu ryhmään, josta tässä ketjussa puhutaan.

Kyllä nuo ihmisten asenteet kuule näkyy minullekin asti. Ja se ärsyttää!

Vasta tapaamani/tutustumani ihmisetkin tulevat suoraan kysymään, onko noilla lapsillas sama isä kaikilla? Ja päin naamaa aletaan latomaan noita samoja käsityksiä, mitä täälläkin on. Aina tulee olo, että pitäå selittää, miksi olen työttömänä, kauanko olen ollut, ei olen mä töitäkin tehnyt! Miten työttömällä on varaa pitää koiria, miten te muka elätte ja pärjäätte jne. Lasten ongelmia, kuten niitä oppimisvaikeuksia en ole edes älynnyt hävetä. Oppimisvaikeudet muuten periytyivät isältä lapsille, tässä meidän tapauksessa.

Toimeentulotukea hain, kun olin kelantyöttömyyspvä rahalla, -en saanut. Asumistukea sain silloin satasen luokkaa, nyt en ole hakenut, koska liitonpäiväraha on tuplasti sen,mitä kelan päivärahat. Asunto on ilmainen, mutta asumiskustannukset (sähkö, vesi, polttopuut) satasia kuukaudessa.

Olen pahoillani puolestasi. Asut ilmeisesti pienellä paikkakunnalla (polttopuut) ja siellä on ehkä tavallisempaa tunkeutua ihmisten yksityiselämään kuin täällä pääkaupunkiseudulla. Minäkin olen yksinhuoltaja, mulla on erityislapsi (vamma näkyy päällepäin), on aina ollut useampia lemmikkieläimiä ja lisäksi teen etätöitä kotona, joten edes seinänaapurini eivät tiedä, olenko työtön vai en. Jos käyn keskellä päivää lähikaupassa, ei kukaan siellä tai kadullakaan tiedä, olenko työtön vai kenties vuorotyössä, kun siihen aikaan päivästä käyn kaupassa. En siis ole koskaan tärmännyt tuollaiseen, että sen paremmin naapurit kuin tuntemattomatkaan alkaisivat kysellä yhtään mitään. Yhden ainoan kerran vanha nainen, jolla ilmeisesti oli jo alkavaa dementiaa, surkutteli vammaisen lapseni nähdessään, miten pommituksilta ei välttynyt lapsetkaan. No juu, lapseni vamma on synnynnäinen ja sotavuosista on vuosikymmeniä, joten mummelia lohduttaakseni kerroin, että ei lapseni ole joutunut sodan kauhuja kokemaan. Eikä multa ole koskaan kysytty, onko lapsillani sama isä. Virallisten tahojen ei varmaan ole tarvinnut, koska esikoisella on mun sukunimeni ja kuopuksella isänsä sukunimi. Fiksuimmat osaavat siitä itsekin päätellä, että ei ole sama isä. 

Yksinhuoltajuuteen liittyviin käsityksiin köyhyydestä ja yhteiskunnan tuilla elämisestä olen törmännyt ainoastaan sosiaalisessa mediassa. Enkä todellakaan jaksa uskoa, että kaikki minut tuntevat olisivat vaivautuneet katsomaan verotietoni. Elän tuloihini nähden varsin vaatimattomasti eli ulkoisesti ei todellakaan pysty päättelemään tulotasostani yhtään mitään. Ainoa ehkä on, että asun omistusasunnossa. Olen kuitenkin asunut tässä asunnossa aluksi vuokralla ja vasta sitten ostin tämän omaksi. Jossain leikkipuistossa kukaan ei edes tiennyt, missä asun, enkä minäkään tiennyt, missä muut leikkipuistossa tapaamani äidit asuivat. Oletus oli, että jossain lähistöllä, koska harva vaivautuu lähtemään leikkipuistoon bussimatkan päähän. 

Ymmärrän kuitenkin, että kun sinulta kaikenlaisia yksityiselämääsi liittyviä asioita tiedustellaan jo heti, kun tapaat uusia ihmisiä, niin tuollaiset asenteet näkyvätkin ja aiheuttavat pahaa mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olemme kahdeksanhenkinen perhe, isä pitkäaikaistyötön ollut vailla töitä 20 vuotta, äiti kotona jättänyt ammattikoulun kesken, lapsia ikähaarukalla 0-10, erityislapsia viisi, yksi tutkimuksissa... kotieläimiä neljä isoa sekarotuista koiraa, kaksi kissaa, hamsteri ja käärme."

Anteeksi, en kuulu kyseiseen ryhmään, mutta onko siellä tälläisiä?

Aina jaksaa itseäni ihmetyttää miksi tuollainen pariskunta tekee kuusi lasta, voi hyvä luoja. Mitkä ovat henkiset sekä taloudelliset valmiudet pitää huolta koko joukosta, jossa erityislapset vaativat paljon? Olen sanaton.

Näin ei saisi sanoa, mutta kyllä tietyn pisteen jälkeen pitäisi valtion vaatia piuhat poikki.

Ja mitä tossa sakissa mukana hamsteria ja käärme? Varmaan juuri sitä porukkaa joka valittaa kun kukaan ei vuokraa asuntoa heille.

Ei siinä sanota, että niillä on 6 lasta. Lapsia on todennäköisesti 10, joista 5-6 erityislapsia. Ja en ole minäkään mukana edes Fb:ssä.

Siinä sanotaan heidän olevan kahdeksanhenkinen perhe, isä ja äiti laskuista pois niin lapsia voisi olettaa olevan se kuusi.....?!

-Kommentin kirjoittaja

Olen ollut auttamassa ja kokemukseni mukaan ap:n kuvailemat aloitusperheet ovat niitä, jotka ei tee mitään muuttaakseen tilannettaan, ainoastaan valittaa ja on saajapuolella vuodesta toiseen ryhmissä. Olen mielelläni auttanut opiskelijaa, yritteliästä ja reipasta yksinhuoltajaa, yksinäistä vanhusta, nuorta pariskuntaa jolla selkeä suunnitelma ja heidän ainut valituksen aihe on se, että harmittaa, kun juuri nyt ei itsenäisesti pysty eli itseään soimasivat, eivätkä ruikuttaneet yleisesti. No pian he pystyikin jo itsenäisesti. Kyllä sen kuulee ja huomaa vuorovaikutuksessa, kuka yrittää koko ajan itse eteenpäin ja tällaista tuen mielelläni.

Ja älkää sitten menkö siihen lankaan, että joku tt-tuen saaja luettelee monta reseptilääkettä lisätääkseen kuvaansa taloudellisesta ahdingosta. Toimeentulotuesta korvataan reseptilääkkeet. Tätä jotkut harrasti ja kysyin, että eikös niitä korvata niin sitten huokailtiin jotain mutta myönnettiin, että no joo, korvataan.

Kohtuuttomat toiveet oli myös aika yleisiä, noin niin kuin hinnaltaan melko kohtuuttomat esim. lahjatoiveet (useammalle perheen lapselle uusin Phone ym).

Kyynistyin aika lailla, mutta toisaalta sydäntä lämmitti nämä vilpittömän yritteliäät avunsaajat, jotka osasi myös kiittää, vaikka lahjatoive oli vain muovailuvaha ja värityskirja tai nämä, jotka osasi kiittää pienestä ruoka-avusta. Osan kohdalla tuli mieleen, että haluttais elää kuin keskiluokka ja sitä ollaan hakemassa ryhmässä haluamatta kuitenkaan itse tehdä sen eteen mitään. Mutta jos noissa on tarkkana, löytyy autettavaksi varmasti vilpittömiä ja asiallisia ihmisiä, jotka ei ole tippaakaan ahneita. ja joiden pyrkimys on myös itse auttaa itseään.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut auttamassa ja kokemukseni mukaan ap:n kuvailemat aloitusperheet ovat niitä, jotka ei tee mitään muuttaakseen tilannettaan, ainoastaan valittaa ja on saajapuolella vuodesta toiseen ryhmissä. Olen mielelläni auttanut opiskelijaa, yritteliästä ja reipasta yksinhuoltajaa, yksinäistä vanhusta, nuorta pariskuntaa jolla selkeä suunnitelma ja heidän ainut valituksen aihe on se, että harmittaa, kun juuri nyt ei itsenäisesti pysty eli itseään soimasivat, eivätkä ruikuttaneet yleisesti. No pian he pystyikin jo itsenäisesti. Kyllä sen kuulee ja huomaa vuorovaikutuksessa, kuka yrittää koko ajan itse eteenpäin ja tällaista tuen mielelläni.

Ja älkää sitten menkö siihen lankaan, että joku tt-tuen saaja luettelee monta reseptilääkettä lisätääkseen kuvaansa taloudellisesta ahdingosta. Toimeentulotuesta korvataan reseptilääkkeet. Tätä jotkut harrasti ja kysyin, että eikös niitä korvata niin sitten huokailtiin jotain mutta myönnettiin, että no joo, korvataan.

Kohtuuttomat toiveet oli myös aika yleisiä, noin niin kuin hinnaltaan melko kohtuuttomat esim. lahjatoiveet (useammalle perheen lapselle uusin Phone ym).

Kyynistyin aika lailla, mutta toisaalta sydäntä lämmitti nämä vilpittömän yritteliäät avunsaajat, jotka osasi myös kiittää, vaikka lahjatoive oli vain muovailuvaha ja värityskirja tai nämä, jotka osasi kiittää pienestä ruoka-avusta. Osan kohdalla tuli mieleen, että haluttais elää kuin keskiluokka ja sitä ollaan hakemassa ryhmässä haluamatta kuitenkaan itse tehdä sen eteen mitään. Mutta jos noissa on tarkkana, löytyy autettavaksi varmasti vilpittömiä ja asiallisia ihmisiä, jotka ei ole tippaakaan ahneita. ja joiden pyrkimys on myös itse auttaa itseään.

Miksi tuollainen ihmisvihaaja edes tunkee johonkin vähävaraisten avustusryhmään?

Vai ovat parantumattomat köyhät sellaisia,

joita ei tarvitse auttaa?

Itselläni on krooninen sairaus, pysyvä tk-eläke ja 1 lapsi.

Meillä ei ole joka päivä ruokaa ja vaatteemme ovat vanhoja ja kuluneita,

mutta sinunkaltaistesi ihmisten takia en koskaan sanoisi sitä ääneen. Viimeksi nyt jossain fb-ryhmässä!

Haluaisinpa tietää, mistä nämä teidän tuntemanne varma-tieto-tapaukset oikein saavat niitä "joka paikasta syydettyjä" avustuksia?

Ja vielä toimeentulotukeakin muka!

Itse hain tt-tukea Kelalta lapseni silmälaseihin viime talvena. Tulot kansaneläkkeen perusosa, lapsilisä ja elatusapu.

Kelalta tuli hylky.

Kyllä on tiukassa nämä "häijyjen ja ahneiden" köyhien kerjäläisten avustukset.

Kiitos tästä kommenttiketjusta.

En ole koskaan oikein luottanut näihin yhdistyksiin ja heidän muka hyväätarkoittavaan apuunsa. Menette vihaamaan ja haukkumaan köyhiä ihmisiä johonkin vähävaraisten lahjoitussivulle.

Uskomatonta.

Me näemme lapseni kanssa ennemmin hiukan nälkää, kuin tulemme tuonkaltaisten ihmisten nokittavaksi. Kiitos vain avusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut auttamassa ja kokemukseni mukaan ap:n kuvailemat aloitusperheet ovat niitä, jotka ei tee mitään muuttaakseen tilannettaan, ainoastaan valittaa ja on saajapuolella vuodesta toiseen ryhmissä. Olen mielelläni auttanut opiskelijaa, yritteliästä ja reipasta yksinhuoltajaa, yksinäistä vanhusta, nuorta pariskuntaa jolla selkeä suunnitelma ja heidän ainut valituksen aihe on se, että harmittaa, kun juuri nyt ei itsenäisesti pysty eli itseään soimasivat, eivätkä ruikuttaneet yleisesti. No pian he pystyikin jo itsenäisesti. Kyllä sen kuulee ja huomaa vuorovaikutuksessa, kuka yrittää koko ajan itse eteenpäin ja tällaista tuen mielelläni.

Ja älkää sitten menkö siihen lankaan, että joku tt-tuen saaja luettelee monta reseptilääkettä lisätääkseen kuvaansa taloudellisesta ahdingosta. Toimeentulotuesta korvataan reseptilääkkeet. Tätä jotkut harrasti ja kysyin, että eikös niitä korvata niin sitten huokailtiin jotain mutta myönnettiin, että no joo, korvataan.

Kohtuuttomat toiveet oli myös aika yleisiä, noin niin kuin hinnaltaan melko kohtuuttomat esim. lahjatoiveet (useammalle perheen lapselle uusin Phone ym).

Kyynistyin aika lailla, mutta toisaalta sydäntä lämmitti nämä vilpittömän yritteliäät avunsaajat, jotka osasi myös kiittää, vaikka lahjatoive oli vain muovailuvaha ja värityskirja tai nämä, jotka osasi kiittää pienestä ruoka-avusta. Osan kohdalla tuli mieleen, että haluttais elää kuin keskiluokka ja sitä ollaan hakemassa ryhmässä haluamatta kuitenkaan itse tehdä sen eteen mitään. Mutta jos noissa on tarkkana, löytyy autettavaksi varmasti vilpittömiä ja asiallisia ihmisiä, jotka ei ole tippaakaan ahneita. ja joiden pyrkimys on myös itse auttaa itseään.

Miksi tuollainen ihmisvihaaja edes tunkee johonkin vähävaraisten avustusryhmään?

Vai ovat parantumattomat köyhät sellaisia,

joita ei tarvitse auttaa?

Itselläni on krooninen sairaus, pysyvä tk-eläke ja 1 lapsi.

Meillä ei ole joka päivä ruokaa ja vaatteemme ovat vanhoja ja kuluneita,

mutta sinunkaltaistesi ihmisten takia en koskaan sanoisi sitä ääneen. Viimeksi nyt jossain fb-ryhmässä!

Haluaisinpa tietää, mistä nämä teidän tuntemanne varma-tieto-tapaukset oikein saavat niitä "joka paikasta syydettyjä" avustuksia?

Ja vielä toimeentulotukeakin muka!

Itse hain tt-tukea Kelalta lapseni silmälaseihin viime talvena. Tulot kansaneläkkeen perusosa, lapsilisä ja elatusapu.

Kelalta tuli hylky.

Kyllä on tiukassa nämä "häijyjen ja ahneiden" köyhien kerjäläisten avustukset.

Kiitos tästä kommenttiketjusta.

En ole koskaan oikein luottanut näihin yhdistyksiin ja heidän muka hyväätarkoittavaan apuunsa. Menette vihaamaan ja haukkumaan köyhiä ihmisiä johonkin vähävaraisten lahjoitussivulle.

Uskomatonta.

Me näemme lapseni kanssa ennemmin hiukan nälkää, kuin tulemme tuonkaltaisten ihmisten nokittavaksi. Kiitos vain avusta.

Kommenttisi oli toiselle kirjoittajalle, mutta kerron oman näkemykseni. Laitan vertauskuvan: Saavut onnettomuuspaikalle, jossa vene on kaatunut puoli tuntia sitten. Toinen veneessä ollut on ollut pinnan alla jo puoli tuntia, toinen räpiköi edelleen pinnalla, mutta hänen voimansa ovat ehtymässä ja hänkin on vajoamassa pohjaan. Voit auttaa vain yhtä eikä kumpikaan pysty itse auttamaan itseään.  Kumman auttaminen on järkevämpää: sen, joka on ollut jo puoli tuntia veden alla vai sen, joka räpiköi edelleen pinnalla?  

Minä autan monissa ryhmissä enkä todellakaan ole ihmisvihaaja. Päinvastoin. Olen kuitenkin realisti ja ymmärrän, että en voi auttaa kaikkia. En voi auttaa edes yhtä vuosikausia. Voin auttaa vain niitä, joilla avuntarve on tilapäinen. Toki voisin ostaa jollekin kassillisen ruokaa, mutta ei yksi kassillinen kovin montaa päivää auttaisi. Ei tämän ihmisen tulevaisuus muuttuisi yhtään sen valoisammaksi, vaikka saisikin minulta pari kertaa elämänsä aikana kassillisen ruokaa. Tai edes parin kuukauden ajan joka päivä. En pysty parantamaan edes omia kroonisia ja ajan myötä invalidisoivia sairauksiani, joten miten pystyisin parantamaan kenenkään muunkaan sairauksia? En myöskään pysty elättämään toista perhettä omani lisäksi, järjestämään kenellekään työpaikkaa tms. Mun on valittava, autanko pinnalla räpiköivää vai jo pohjaan painunutta. 

Olen kuitenkin auttanut elämäni aikana monia ihmisiä, jotka ovat tuskailleen Kelan tai muiden viranomaisten tekemien kielteisten päätösten kanssa. Siis mikäli he ovat halunneet apuani. Tunnen aika hyvin sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän lainsäädännön ja mitä en tiedä, osaan aika nopeasti selvittää. Kun olen huomannut, että jonkun saama päätös on ollut virheellinen, olen kaivanut esiin lakipykälät ja henkilöt, joihin virheellisen päätöksen saaneen kannattaa ottaa yhteyttä. Olen joutunut aikoinaan viemään asioita hyvinkin pitkälle eteenpäin ja usein todennut, että päätöksiä tehneet eivät ole olleet edes tietoisia, että ovat toimineet lain vastaisesti. He ovat toimineet saamiensa ohjeiden mukaan, mutta koska ohjeet muuttuvat matkalla lainlaatijoilta asiakkaita koskevien päätösten tekijöille, jälkimmäisillä ei ole aavistustakaan varsinaisesta laista vaan noudattavat sokeasti saamiaan ohjeita. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät halua tällaista apua. En neuvo ketään väkisin ja jos ihminen tyytyy kielteiseen päätökseen (vaikka päätös onkin tietämykseni mukaan virheellinen), se on hänen asiansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut auttamassa ja kokemukseni mukaan ap:n kuvailemat aloitusperheet ovat niitä, jotka ei tee mitään muuttaakseen tilannettaan, ainoastaan valittaa ja on saajapuolella vuodesta toiseen ryhmissä. Olen mielelläni auttanut opiskelijaa, yritteliästä ja reipasta yksinhuoltajaa, yksinäistä vanhusta, nuorta pariskuntaa jolla selkeä suunnitelma ja heidän ainut valituksen aihe on se, että harmittaa, kun juuri nyt ei itsenäisesti pysty eli itseään soimasivat, eivätkä ruikuttaneet yleisesti. No pian he pystyikin jo itsenäisesti. Kyllä sen kuulee ja huomaa vuorovaikutuksessa, kuka yrittää koko ajan itse eteenpäin ja tällaista tuen mielelläni.

Ja älkää sitten menkö siihen lankaan, että joku tt-tuen saaja luettelee monta reseptilääkettä lisätääkseen kuvaansa taloudellisesta ahdingosta. Toimeentulotuesta korvataan reseptilääkkeet. Tätä jotkut harrasti ja kysyin, että eikös niitä korvata niin sitten huokailtiin jotain mutta myönnettiin, että no joo, korvataan.

Kohtuuttomat toiveet oli myös aika yleisiä, noin niin kuin hinnaltaan melko kohtuuttomat esim. lahjatoiveet (useammalle perheen lapselle uusin Phone ym).

Kyynistyin aika lailla, mutta toisaalta sydäntä lämmitti nämä vilpittömän yritteliäät avunsaajat, jotka osasi myös kiittää, vaikka lahjatoive oli vain muovailuvaha ja värityskirja tai nämä, jotka osasi kiittää pienestä ruoka-avusta. Osan kohdalla tuli mieleen, että haluttais elää kuin keskiluokka ja sitä ollaan hakemassa ryhmässä haluamatta kuitenkaan itse tehdä sen eteen mitään. Mutta jos noissa on tarkkana, löytyy autettavaksi varmasti vilpittömiä ja asiallisia ihmisiä, jotka ei ole tippaakaan ahneita. ja joiden pyrkimys on myös itse auttaa itseään.

Miksi tuollainen ihmisvihaaja edes tunkee johonkin vähävaraisten avustusryhmään?

Vai ovat parantumattomat köyhät sellaisia,

joita ei tarvitse auttaa?

Itselläni on krooninen sairaus, pysyvä tk-eläke ja 1 lapsi.

Meillä ei ole joka päivä ruokaa ja vaatteemme ovat vanhoja ja kuluneita,

mutta sinunkaltaistesi ihmisten takia en koskaan sanoisi sitä ääneen. Viimeksi nyt jossain fb-ryhmässä!

Haluaisinpa tietää, mistä nämä teidän tuntemanne varma-tieto-tapaukset oikein saavat niitä "joka paikasta syydettyjä" avustuksia?

Ja vielä toimeentulotukeakin muka!

Itse hain tt-tukea Kelalta lapseni silmälaseihin viime talvena. Tulot kansaneläkkeen perusosa, lapsilisä ja elatusapu.

Kelalta tuli hylky.

Kyllä on tiukassa nämä "häijyjen ja ahneiden" köyhien kerjäläisten avustukset.

Kiitos tästä kommenttiketjusta.

En ole koskaan oikein luottanut näihin yhdistyksiin ja heidän muka hyväätarkoittavaan apuunsa. Menette vihaamaan ja haukkumaan köyhiä ihmisiä johonkin vähävaraisten lahjoitussivulle.

Uskomatonta.

Me näemme lapseni kanssa ennemmin hiukan nälkää, kuin tulemme tuonkaltaisten ihmisten nokittavaksi. Kiitos vain avusta.

Kuten sanoin, olen auttanut yksinäistä vanhusta ts. eläkeläinen ts. ei voi muuttaa tilannettaan. Viittasin näillä keskiluokan elämäntapaan pyrkivillä näitä, jotka esittivät hyvin ahneita, jopa kohtuuttomia toiveita tavalliselle avustajalle ja joille pieni ruoka-apu ei ollut kiitoksen aihe. Usein ne oli näitä ap:n kuvaamia perheitä, joissa hankitaan lisää lapsia ja eläimiä. 

Omaa tilannettaan voi parantaa muutoinkin kuin tekemällä töitä, esim. ei hanki lisää lapsia, ei hanki lisää eläimiä, käyttää säästäväisesti erilaisia kauneudenhoitopalveluita ym. Valitettavasti osa kokee nämä palvelut ym. sillä tavalla oikeudeksi, ettei ole valmis niistä säästämään, kun se juuri liittyy siihen keskiluokkaiseen elämäntapaan. Se on yksi ryhmä selkeästi noissa auttamisryhmissä. Mutta kuten sanoin, siellä on vilpittömiä ihmisiä, jotka tekevät itse parhaansa itsensä eteen niillä tavoilla, jotka kulloisessakin elämäntilanteessa ovat olosuhteet huomioiden mahdollisia, eivätkä myöskään vaadi mahdottomia ja kohtele ikävästi auttajaa, joka ei aio antaa kokreettista rahaa. Heitäkin on paljon ja heitä olen mielelläni auttanut.

Mikä tuo "varma juttu" oli? Kelle sinä vastasit? Minä viittasin toimeentulotuen saajiin eli henkilöihin, jotka kertovat itse saavansa toimeentulotukea. Se on varmaan sitten "varma tieto", jos henkilö itse ilmoittaa sen. Toimeentulotuessa tosiaan korvataan reseptilääkkeet erikseen tuen päälle.

Sinä vastaat sellain jännästi monikossa ja vastaat johonkin, mitä en ole sanonut niin nyt en tosiaan tiedä vastasitko tarkoituksella minulle vai yleisesti kaikille, mutta vastasin silti kommenttiisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut auttamassa ja kokemukseni mukaan ap:n kuvailemat aloitusperheet ovat niitä, jotka ei tee mitään muuttaakseen tilannettaan, ainoastaan valittaa ja on saajapuolella vuodesta toiseen ryhmissä. Olen mielelläni auttanut opiskelijaa, yritteliästä ja reipasta yksinhuoltajaa, yksinäistä vanhusta, nuorta pariskuntaa jolla selkeä suunnitelma ja heidän ainut valituksen aihe on se, että harmittaa, kun juuri nyt ei itsenäisesti pysty eli itseään soimasivat, eivätkä ruikuttaneet yleisesti. No pian he pystyikin jo itsenäisesti. Kyllä sen kuulee ja huomaa vuorovaikutuksessa, kuka yrittää koko ajan itse eteenpäin ja tällaista tuen mielelläni.

Ja älkää sitten menkö siihen lankaan, että joku tt-tuen saaja luettelee monta reseptilääkettä lisätääkseen kuvaansa taloudellisesta ahdingosta. Toimeentulotuesta korvataan reseptilääkkeet. Tätä jotkut harrasti ja kysyin, että eikös niitä korvata niin sitten huokailtiin jotain mutta myönnettiin, että no joo, korvataan.

Kohtuuttomat toiveet oli myös aika yleisiä, noin niin kuin hinnaltaan melko kohtuuttomat esim. lahjatoiveet (useammalle perheen lapselle uusin Phone ym).

Kyynistyin aika lailla, mutta toisaalta sydäntä lämmitti nämä vilpittömän yritteliäät avunsaajat, jotka osasi myös kiittää, vaikka lahjatoive oli vain muovailuvaha ja värityskirja tai nämä, jotka osasi kiittää pienestä ruoka-avusta. Osan kohdalla tuli mieleen, että haluttais elää kuin keskiluokka ja sitä ollaan hakemassa ryhmässä haluamatta kuitenkaan itse tehdä sen eteen mitään. Mutta jos noissa on tarkkana, löytyy autettavaksi varmasti vilpittömiä ja asiallisia ihmisiä, jotka ei ole tippaakaan ahneita. ja joiden pyrkimys on myös itse auttaa itseään.

Miksi tuollainen ihmisvihaaja edes tunkee johonkin vähävaraisten avustusryhmään?

Vai ovat parantumattomat köyhät sellaisia,

joita ei tarvitse auttaa?

Itselläni on krooninen sairaus, pysyvä tk-eläke ja 1 lapsi.

Meillä ei ole joka päivä ruokaa ja vaatteemme ovat vanhoja ja kuluneita,

mutta sinunkaltaistesi ihmisten takia en koskaan sanoisi sitä ääneen. Viimeksi nyt jossain fb-ryhmässä!

Haluaisinpa tietää, mistä nämä teidän tuntemanne varma-tieto-tapaukset oikein saavat niitä "joka paikasta syydettyjä" avustuksia?

Ja vielä toimeentulotukeakin muka!

Itse hain tt-tukea Kelalta lapseni silmälaseihin viime talvena. Tulot kansaneläkkeen perusosa, lapsilisä ja elatusapu.

Kelalta tuli hylky.

Kyllä on tiukassa nämä "häijyjen ja ahneiden" köyhien kerjäläisten avustukset.

Kiitos tästä kommenttiketjusta.

En ole koskaan oikein luottanut näihin yhdistyksiin ja heidän muka hyväätarkoittavaan apuunsa. Menette vihaamaan ja haukkumaan köyhiä ihmisiä johonkin vähävaraisten lahjoitussivulle.

Uskomatonta.

Me näemme lapseni kanssa ennemmin hiukan nälkää, kuin tulemme tuonkaltaisten ihmisten nokittavaksi. Kiitos vain avusta.

No jos mieluummin pidät lastasi nälässä kuin siedät vähän huonoa mieltä niin ei sulle kukaan pakolla apua tuo. Lasta käy toki sääliksi mutta kai kaikilla on asiat eri tärkeysjärjestyksessä.

Tiedän naisen joka esittää köyhää. Ovat virallisesti avomiehen kanssa eri osoitteissa, miksiköhän?

Toinen asunto tyhjillään. On siis varaa pitää kahta asuntoa sekä mökkiä sen lisäksi!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut auttamassa ja kokemukseni mukaan ap:n kuvailemat aloitusperheet ovat niitä, jotka ei tee mitään muuttaakseen tilannettaan, ainoastaan valittaa ja on saajapuolella vuodesta toiseen ryhmissä. Olen mielelläni auttanut opiskelijaa, yritteliästä ja reipasta yksinhuoltajaa, yksinäistä vanhusta, nuorta pariskuntaa jolla selkeä suunnitelma ja heidän ainut valituksen aihe on se, että harmittaa, kun juuri nyt ei itsenäisesti pysty eli itseään soimasivat, eivätkä ruikuttaneet yleisesti. No pian he pystyikin jo itsenäisesti. Kyllä sen kuulee ja huomaa vuorovaikutuksessa, kuka yrittää koko ajan itse eteenpäin ja tällaista tuen mielelläni.

Ja älkää sitten menkö siihen lankaan, että joku tt-tuen saaja luettelee monta reseptilääkettä lisätääkseen kuvaansa taloudellisesta ahdingosta. Toimeentulotuesta korvataan reseptilääkkeet. Tätä jotkut harrasti ja kysyin, että eikös niitä korvata niin sitten huokailtiin jotain mutta myönnettiin, että no joo, korvataan.

Kohtuuttomat toiveet oli myös aika yleisiä, noin niin kuin hinnaltaan melko kohtuuttomat esim. lahjatoiveet (useammalle perheen lapselle uusin Phone ym).

Kyynistyin aika lailla, mutta toisaalta sydäntä lämmitti nämä vilpittömän yritteliäät avunsaajat, jotka osasi myös kiittää, vaikka lahjatoive oli vain muovailuvaha ja värityskirja tai nämä, jotka osasi kiittää pienestä ruoka-avusta. Osan kohdalla tuli mieleen, että haluttais elää kuin keskiluokka ja sitä ollaan hakemassa ryhmässä haluamatta kuitenkaan itse tehdä sen eteen mitään. Mutta jos noissa on tarkkana, löytyy autettavaksi varmasti vilpittömiä ja asiallisia ihmisiä, jotka ei ole tippaakaan ahneita. ja joiden pyrkimys on myös itse auttaa itseään.

Miksi tuollainen ihmisvihaaja edes tunkee johonkin vähävaraisten avustusryhmään?

Vai ovat parantumattomat köyhät sellaisia,

joita ei tarvitse auttaa?

Itselläni on krooninen sairaus, pysyvä tk-eläke ja 1 lapsi.

Meillä ei ole joka päivä ruokaa ja vaatteemme ovat vanhoja ja kuluneita,

mutta sinunkaltaistesi ihmisten takia en koskaan sanoisi sitä ääneen. Viimeksi nyt jossain fb-ryhmässä!

Haluaisinpa tietää, mistä nämä teidän tuntemanne varma-tieto-tapaukset oikein saavat niitä "joka paikasta syydettyjä" avustuksia?

Ja vielä toimeentulotukeakin muka!

Itse hain tt-tukea Kelalta lapseni silmälaseihin viime talvena. Tulot kansaneläkkeen perusosa, lapsilisä ja elatusapu.

Kelalta tuli hylky.

Kyllä on tiukassa nämä "häijyjen ja ahneiden" köyhien kerjäläisten avustukset.

Kiitos tästä kommenttiketjusta.

En ole koskaan oikein luottanut näihin yhdistyksiin ja heidän muka hyväätarkoittavaan apuunsa. Menette vihaamaan ja haukkumaan köyhiä ihmisiä johonkin vähävaraisten lahjoitussivulle.

Uskomatonta.

Me näemme lapseni kanssa ennemmin hiukan nälkää, kuin tulemme tuonkaltaisten ihmisten nokittavaksi. Kiitos vain avusta.

No huhhuh... en ole tuo, jota kommentoit, mutta mistä ihmeestä tempaisit tuon ihmisvihan? Sittenkö ei olisi ihmisvihaaja, kun pyyteettömästi olisi valmis auttamaan kaikkia, jotka pyytävät apua?

Kerroit hakeneesi Kelalta viime talvena tt-tukea lapsen silmälaseihin. Kela ei ole silloin vielä käsitellyt tt-tukiasioita. Eikös tuo ole tarveharkintainen hankinta, joka edelleen haetaan kunnalta?

Olen tuttavapiirin "köyhistä" huomannut, että osa ei vaan osaa käyttää rahaa; tilille tullut ylimääräinen raha on hetkessä tuhlattu turhaan; esim. 1000 e tietokone vs 300 e tietokone... Eli ostetaan budjettiin nähden liian kalliita tavaroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin noita ilmoituksia ja nyt on uusi trendi vallalla. Sama perhe saa apua kuukausien ajan. Ensin on saatu apua loppuvuonna ja nyt on taas sähköt katkaistu ja taas on ihmisiä jo rahaa keräämässä, on ruokakasseja ovella jne. Jotenkin kyllä tuntuu taas oudolta noi jutut. En tiedä auttaako tuo ketään, että opetetaan siihen että apu tulee aina ulkoapäin.

Juu ei!

Köyhät kyykkyyn ja häpeäpaaluun!

Köyhälle isälle ruoskaa ja äiti vankilaan.

Oppiipahan olemaan.

Katsokaa tarkkaan rakkaita rahojanne, älkääkä auttako epäkelpoa ainesta millään tavalla. Omaa ilkeyttään ne köyhiä ovat ja käyttävät avun ihan väärällä tavalla.

Ja mikä pahinta, oppivat että heitä autetaan aina kun heillä on vaikeaa.

Sähköt poikki vaan ja häätö kodista, se on niille hyväksi.

Sitäkö tarkoitit?

Joko hait ihmisoikeus-palkintoa sydämellisistä ajatuksistasi?

Koskaan en täällä ketään hauku, solvaa tai nimittele, mutta nyt TEKISI kyllä MIELI tuumata itsekseen, että voihan älykääpiö...

"Sähköt poikki vaan ja häätö kodista" -voi elämän kevät...kun ne itse ovat tilanteeseensa syyllisiä! Et sinäkään voi rehellisesti sanoa, että "On jokaisen oikeus tehdä kymmenen kakaraa ja hommata kolme isoa koiraa ja pari kissaa jne, vaikka ei ole ammattia, varallisuutta, koulutusta, töitä, mutta on kenties joku pysyvä sairaus (kuten näillä vinkujilla yleensä aina on, ettei pysty mitään tekemään, tai painavat about sen 160 kiloa, ja odottavat jotain sähköskootteria kunnalta) rakkaus lapsiin ja eläimiin ja halu perustaa perhe ja asua ja elää yhteiskunnan kustannuksella ja lisäksi kerjätä muilta rahaa? Vai mitä ???????????? Kun sanovat jo itse, että eihän meistä mihinkään ole, mutta nuo lapset (joita kyllä pystytään diabeteksesta ym. huolimatta tehtailemaan koko ajan lisää) ovat meidän ilo!

Todellista ja sydämellistä apua olisi katkaista tuo kakaroiden siittäminen! Ja eläintarhassa näkee eläimiä, sinne vaan, jos ei ole rahaa pitää tai hoidattaa. Mistä esim. maksetaan koiran kallis leikkaus? Meidän narttukoiran kohtutulehdukseen meni aika iso summa! Hammaskivenpoisto, rokotukset, kunnon ravinto (ei perunankuoria) jokakeväisten tassuhaavojen hoito ja antibioottikuurit yms. yms. Nämäkin pitäisi jonkun HYVÄSYDÄMISEN kustantaa???????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut auttamassa ja kokemukseni mukaan ap:n kuvailemat aloitusperheet ovat niitä, jotka ei tee mitään muuttaakseen tilannettaan, ainoastaan valittaa ja on saajapuolella vuodesta toiseen ryhmissä. Olen mielelläni auttanut opiskelijaa, yritteliästä ja reipasta yksinhuoltajaa, yksinäistä vanhusta, nuorta pariskuntaa jolla selkeä suunnitelma ja heidän ainut valituksen aihe on se, että harmittaa, kun juuri nyt ei itsenäisesti pysty eli itseään soimasivat, eivätkä ruikuttaneet yleisesti. No pian he pystyikin jo itsenäisesti. Kyllä sen kuulee ja huomaa vuorovaikutuksessa, kuka yrittää koko ajan itse eteenpäin ja tällaista tuen mielelläni.

Ja älkää sitten menkö siihen lankaan, että joku tt-tuen saaja luettelee monta reseptilääkettä lisätääkseen kuvaansa taloudellisesta ahdingosta. Toimeentulotuesta korvataan reseptilääkkeet. Tätä jotkut harrasti ja kysyin, että eikös niitä korvata niin sitten huokailtiin jotain mutta myönnettiin, että no joo, korvataan.

Kohtuuttomat toiveet oli myös aika yleisiä, noin niin kuin hinnaltaan melko kohtuuttomat esim. lahjatoiveet (useammalle perheen lapselle uusin Phone ym).

Kyynistyin aika lailla, mutta toisaalta sydäntä lämmitti nämä vilpittömän yritteliäät avunsaajat, jotka osasi myös kiittää, vaikka lahjatoive oli vain muovailuvaha ja värityskirja tai nämä, jotka osasi kiittää pienestä ruoka-avusta. Osan kohdalla tuli mieleen, että haluttais elää kuin keskiluokka ja sitä ollaan hakemassa ryhmässä haluamatta kuitenkaan itse tehdä sen eteen mitään. Mutta jos noissa on tarkkana, löytyy autettavaksi varmasti vilpittömiä ja asiallisia ihmisiä, jotka ei ole tippaakaan ahneita. ja joiden pyrkimys on myös itse auttaa itseään.

Miksi tuollainen ihmisvihaaja edes tunkee johonkin vähävaraisten avustusryhmään?

Vai ovat parantumattomat köyhät sellaisia,

joita ei tarvitse auttaa?

Itselläni on krooninen sairaus, pysyvä tk-eläke ja 1 lapsi.

Meillä ei ole joka päivä ruokaa ja vaatteemme ovat vanhoja ja kuluneita,

mutta sinunkaltaistesi ihmisten takia en koskaan sanoisi sitä ääneen. Viimeksi nyt jossain fb-ryhmässä!

Haluaisinpa tietää, mistä nämä teidän tuntemanne varma-tieto-tapaukset oikein saavat niitä "joka paikasta syydettyjä" avustuksia?

Ja vielä toimeentulotukeakin muka!

Itse hain tt-tukea Kelalta lapseni silmälaseihin viime talvena. Tulot kansaneläkkeen perusosa, lapsilisä ja elatusapu.

Kelalta tuli hylky.

Kyllä on tiukassa nämä "häijyjen ja ahneiden" köyhien kerjäläisten avustukset.

Kiitos tästä kommenttiketjusta.

En ole koskaan oikein luottanut näihin yhdistyksiin ja heidän muka hyväätarkoittavaan apuunsa. Menette vihaamaan ja haukkumaan köyhiä ihmisiä johonkin vähävaraisten lahjoitussivulle.

Uskomatonta.

Me näemme lapseni kanssa ennemmin hiukan nälkää, kuin tulemme tuonkaltaisten ihmisten nokittavaksi. Kiitos vain avusta.

Kommenttisi oli toiselle kirjoittajalle, mutta kerron oman näkemykseni. Laitan vertauskuvan: Saavut onnettomuuspaikalle, jossa vene on kaatunut puoli tuntia sitten. Toinen veneessä ollut on ollut pinnan alla jo puoli tuntia, toinen räpiköi edelleen pinnalla, mutta hänen voimansa ovat ehtymässä ja hänkin on vajoamassa pohjaan. Voit auttaa vain yhtä eikä kumpikaan pysty itse auttamaan itseään.  Kumman auttaminen on järkevämpää: sen, joka on ollut jo puoli tuntia veden alla vai sen, joka räpiköi edelleen pinnalla?  

Minä autan monissa ryhmissä enkä todellakaan ole ihmisvihaaja. Päinvastoin. Olen kuitenkin realisti ja ymmärrän, että en voi auttaa kaikkia. En voi auttaa edes yhtä vuosikausia. Voin auttaa vain niitä, joilla avuntarve on tilapäinen. Toki voisin ostaa jollekin kassillisen ruokaa, mutta ei yksi kassillinen kovin montaa päivää auttaisi. Ei tämän ihmisen tulevaisuus muuttuisi yhtään sen valoisammaksi, vaikka saisikin minulta pari kertaa elämänsä aikana kassillisen ruokaa. Tai edes parin kuukauden ajan joka päivä. En pysty parantamaan edes omia kroonisia ja ajan myötä invalidisoivia sairauksiani, joten miten pystyisin parantamaan kenenkään muunkaan sairauksia? En myöskään pysty elättämään toista perhettä omani lisäksi, järjestämään kenellekään työpaikkaa tms. Mun on valittava, autanko pinnalla räpiköivää vai jo pohjaan painunutta. 

Olen kuitenkin auttanut elämäni aikana monia ihmisiä, jotka ovat tuskailleen Kelan tai muiden viranomaisten tekemien kielteisten päätösten kanssa. Siis mikäli he ovat halunneet apuani. Tunnen aika hyvin sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän lainsäädännön ja mitä en tiedä, osaan aika nopeasti selvittää. Kun olen huomannut, että jonkun saama päätös on ollut virheellinen, olen kaivanut esiin lakipykälät ja henkilöt, joihin virheellisen päätöksen saaneen kannattaa ottaa yhteyttä. Olen joutunut aikoinaan viemään asioita hyvinkin pitkälle eteenpäin ja usein todennut, että päätöksiä tehneet eivät ole olleet edes tietoisia, että ovat toimineet lain vastaisesti. He ovat toimineet saamiensa ohjeiden mukaan, mutta koska ohjeet muuttuvat matkalla lainlaatijoilta asiakkaita koskevien päätösten tekijöille, jälkimmäisillä ei ole aavistustakaan varsinaisesta laista vaan noudattavat sokeasti saamiaan ohjeita. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät halua tällaista apua. En neuvo ketään väkisin ja jos ihminen tyytyy kielteiseen päätökseen (vaikka päätös onkin tietämykseni mukaan virheellinen), se on hänen asiansa. 

Tähän voisi laittaa toisenkin vertauskuvan. Kaksi uimataidotonta hyppää laiturilta järveen. Pelastat molemmat. Toinen menee uimakouluun ja vasta sen jälkeen hyppää uudelleen järveen. Toinen taas hyppää järveen heti, kun olet kääntänyt selkäsi ja odottaa, että joku tulee jälleen pelastamaan. 

Tämä erityislasten suuri määrä ihmetyttää. Meillä on suvussa ADHD voimakkaasti periytyvä ominaisuus. Ja kuinka ollakaan, pojallemme se tuli myös. Tämän takia lapsilukumme jäi yhteen ja tämän takia olemme jaksaneet hyvin. Ehkä viiden vuoden jälkeen voisimme ajatella toista lasta, mutta tuskin kuitenkaan toteutamme aietta.

Jo yhdenkin erityislapsen kanssa eläminen on raskasta. Saati sitten viiden. Varsinkin jos elämänhallinta ei ole kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin järjetön ilmiö kun täällä kajehditaan lapsiperheitä ja työttömiä. Mikä saaterin uhka se teille on? Kenelle sitä avustuksia pitäisi kerätä? Jollekin lapsettomalle pariskunnalle tai alkoholisteille?

Kokeiltua nyt vähän siistiä suutaanne.[/

Kuka täällä on kadehtinut?

Kyllä se on mielen köyhyyttä ja itseaiheutettua kurjuutta jos luo itselleen ja lapsilleen tuollaisen tilanteen.

Tehdään kuusi lasta, lauma elukoita ja olettaan yhteiskunnan ja jopa yksityishenkilöiden maksavan heidän elämisen?

Tuossakin tapauksessa vaimolla ei edes ammattia, eli tehty uusi lapsia aina että Vanhempainpäiväraha/kodinhoidontuki jatkuu, sillä ilman ammattia ei saa edes työttömyyskorvausta.

Mikä se on että porukkaa joka on tehnyt vaan tarpeeksi lapsia pitäisi hyysätä?

Olen itse pienen tytön, ihan vauvaikäisen, totaali yh ikävän sattuman takia, eli en kirjoita tätä siksi että vihaisin lapsia tms.

Mutta pointtina se että kantakaa vastuu omasta elämästänne ja valinnoistanne.

Eli se kateus kumpuaa ehjiä perheitä kohtaan joilla asiat hyvin ja perheessä useita lapsia.

Omasta kokemuksesta voin sanoa että tässä elämässä perheen kannalta rahaakin tärkeämpää on ehjä hyvä parisuhde ja se on se koti lapselle jossa hyvä kasvaa. Ei se perhe onni sieltä kukkarosta löydy!

Ei löydy, mutta toimeentulo pitäisi kyllä löytyä sieltä OMASTA kukkarosta! Siis ei yhteiskunnan kukkarosta! Jos tietää, että ei pärjää, niin EI ALETA URAKALLA SIKIÄMÄÄN!!!!!!!! Vaan mietitään, miten omaa tilannetta pystyisi kohentamaan, JOTTA voisi siirtyä pois sieltä muiden elätettävänä köllöttelystä ja lisääntymiskierteestä!! VASTUU ITSESTÄ JA PERHEESTÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

"Mitä se on keltään pois, jos työttömillä ja kouluttautumattomilla on kuusi lasta ja viisi koiraa ja kolme kissaa, ja asuvat vuokralla, 1200e/kk plus vesiplus sähkö plus plus plus...ja toimeentulotuki, ja kotihoidontuki, ja satasia useisiin lapsilisiin ja harrastusmaksut ja vaaterahaa ja iso tila-auto ja mopo ja monet polkupyörät ja terapiat ja sairaanhoito ja hammashoito JNE JNE JNE"!!!!!!!!!!!!!

No mitähän se olisi pois? Se on pois VERONMAKSAJIEN euroista, KOKO HOITO!!! Se on ilmaista elämistä ja toisten perseellä tuleen istumista! Se on tahallista hyväksikäyttöä

ja lusmuilua! Se on petos!

Sulla on hyvä pointti. Mutta se on ihan tutkittu juttu, että köyhät tekevät tyhmiä päätöksiä rahan suhteen ja eivät osaa ajatella asioita pitkällä tähtäimellä.

Mielenterveysongelmat sama juttu, ei sitä käytöstä voi vain lopettaa sormia napsauttamalla ja tahdon voimalla.

Sullakin on hyvä pointti! Mutta tälle kädettömyydelle on tehtävä stoppi! Suomi elää velaksi! Yksi keino on laittaa sormia napsauttamalla rahahanat kiinni. Kun sosiaalityöntekijä kertoo, että seuraava lapsi otetaan huostaan, eikä rahaa tule, voi siellä tyhmässäkin päässä joku raksuttaa ja suostutaan kastroitavaksi. Täytyy vaan osata vedota sinne tunteisiin, millä nämä heikkolahjaiset elävät, eli tunteilla ja kerjäämällä. Kokevat vielä asian niin, että "Me olemme oikeutettuja"! Sossu on meillä tällainen mahdollistaja!

Aluksi kirpaisee, mutta parin vuoden päästä huomataan hyödyt, muutkin kuin taloudelliset. Koulutuksesta leikataan jne. mutta nämä ovat ne oikeat leikkauskohteet! Lekottelulle on tehtävä loppu! Kiinassakin pelasi yhden lapsen politiikka, miksi ei täälläkin, vaikka kahden lapsen? Siis riippuen elämisen ja elättämisen kyvyistä.

Vierailija kirjoitti:

Itse käyn lukemassa noita ketjuja kiihottuakseni yhdyntävalmiiksi kun mies tulee hyvin palkatusta työstään kotiin. Hänen nytkyttäessä päälläni ajattelen noita luusereita jotka ovat pilanneet elämänsä. ; )

No tämähän oli parempi, kuin kympin uutisten kevennykset konsanaan :D Ou jee, musta huumori rulez...