Lue keskustelun säännöt.
Miehen kaljanjuonti
11.03.2017 |
Omassa lapsuudessani isä ei juonut koskaan alkoholia, paitsi jouluna ja juhannuksena viiniä lasillisen. Äiti saattoi silloin tällöin, max kerran kuussa juoda siiderilasillisen lauantaina saunassa... Oma alkoholinkäyttöni on myös niin, että arkena ei koskaan alkoholia, mutta viikonloppuna voi mennä baariin (ja joskus vaikka humalaankin)
Avopuolisoni lapsuudessa hänen isänsä on lipittänyt kaljaa päivittäin monia annoksia, alkoholistin rajamailla siis. Tekee edelleenkin sitä..
Nyt kun olen muuttanut yhteen miehen kanssa, huomaan, että minua ärsyttää, mikäli mies juo kaljaa arkisin. Ei koskaan vedä mitään kännejä arkisin, korkeintaan kolme tölkkiä, mutta jotenkin minua ahdistaa asia. Olen puhunut asiasta, että ihmettelen asiaa yms. Olen huomannut, että olen myös alkanut nalkuttaa asiasta "taasko sun pitää sitä kaljaa lipittää"... Mies ihmettelee, koska hänen mielestään on parempi juoda kaljaa kuin limsaa, jota siis juon todella harvoin.
Miten te näette alkoholin käytön? Onko teille ok juoda joka päivä yksi tölkki kaljaa? Miksi minua ahdistaa tämä asia. Jos olisin alkoholistiperheestä, ymmärtäisin, mutta kun minulla ei ole huonoja kokemuksia alkoholista. Jotenkin vaan, kun mies kertonut isästään, pelkään, että hänestä tulee samanlainen raja-alkoholisti, ellei sitä jo ole.
Kommentit (86)
Niin ja alkoholismitestin mukaan miehesi on alkoholisti. Toisaalta aika moni on sen testin mukaan alkoholisti, yleensä suurella osalla ylittyy määrä kerran viikossa, itse miellän tissuttelun terveellisemmäksi tavaksi. Mutta toisaalta tissuttelu on salakavalampaa, siinä voi määrät ajan myötä lisääntyä huimia määriä. Nyt se on kolme, ensi vuonna neljä, jne. Kesälomilla tottakai enemmän ja sitten juomista ei saakkaan pois päältä.
T.54
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun pitää nyt kertoa miehelle että valitsee sun tai kaljan välillä. Siis minähän valitsisin kaljan. Jos et pysty sanomaan, pidät sen sievän turpasi kiinni niistä kolmesta kaljasta.
Vierailija kirjoitti:
Surffailija kirjoitti:
Jos siis miehesi ei tule siitä annoksesta humalaan eikä lyö, lässytä tai käyttäydy sopimattomasti, mikä tässä mättää. No okei 3 kaljaa lääkäreiden mielestä on paljon jos ajatellaan maksaa ja jos on vielä joku säännöllinen lääkityskin päällä.
No jos annokset alkaa kasvaa olisin kyllä sitten huolissani.
Tuokin määrä ajan kanssa alkaa rassata maksan lisäksi hormonitoimintaa ja aivoja. Ei se ole sattumaa, että juopot ovat ilkeitä/ äkkipikaisia/ välinpitämättömiä/ saamattomia/ impotentteja/saman levyn jauhajia vaan alkoholin aiheuttamia muutoksia. Lisäksi tuo rajoittaa sitä, mitä iltaisin tehdään yhdessä ja mihin mennään ja syö rahaa.
Jos kolme kaljaa päivässä juo, niin eipä siihen vielä työssäkäyvän budjetti (yleensä) romahda, reilu 900€ vuodessa on vielä kohtuullisemmasta päästä "harrastuksissa", kun ei ainakaan kovin kalliita harrastuksia sivuun pysty ottamaan, kun kotona tissutellaan. Sinällään tuo kyllä säätelee koko muun elämän aika täysin ja vaikuttaa myös terveyteen.
Minuakin häiritsee, jos mies (tai kuka tahansa kenen seurassa sattuisin viettämään aikaa) ei pysty rentoutumaan ilman alkoholia. Tulee sellainen tissuttelijakalsarialkkis-fiilis sellasista ihmisistä. Kyllä on jotain vialla jos ei kestä yhtäkään päivää olla ilman mitään päihdettä.
Isäni oli tissuttelija. Näin tilanteen vieraillessani hänen uuden perheensä luona.
Isällä oli - omasta mielestään salaa - olutta autotallissa, jossa hänellä oli työkaluja. Teknisesti taitavana hän mielellään korjasi töiden jälkeen tuttujen ruohonleikkureita, polkupyöriä, mopoja jne., joten hän vietti paljon aikaa alakerran autotallissa.
Hänellä oli tuoppi, jota hän täytti illan mittaan ja hän oikeasti luuli, että muut kuvittelevat hänen juovan vain yhden tai kaksi olutta illan aikana. Lyhyt ja hoikka mies, joten jo sössöttävästä puheesta ja tietenkin oluen kaameasta hajusta huomasi todellisen tilanteen.
Hänen uusi vaimonsa harkitsi avioeroa, koska miehen aika meni juomiseen. Olin pahoillani isän alkoholinkäytöstä ja juttelin uuden, mielestäni erittäin mukavan puolison kanssa tilanteesta ja toivoin, että hän jaksaa vielä jatkaa minulle melko vieraaksi jääneen isän kanssa. (Isä lopetti yhteydenpidon meihin lapsiinsa äidin jätettyä hänet. Onneksi uusi vaimo piti meistä ja halusi olla kanssamme tekemisissä.) Isän kanssa aiheesta ei voinut puhua, koska hän ei tietenkään myöntänyt juomistaan.
Onneksi isä ymmärsi vähentää juomistaan ja he ovat edelleen naimisissa.
Alkoholismi haittaa turhan monia parisuhteita ja perheitä Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kolme kaljaa on niin häiritsevää, että sen takia täytyy alkaa nalkuttaa, niin sitten pitää joko lähteä lätkimään itse tai pistää ukko ulkokaljoille.
Ei mitään järkeä kirjoittaa palstoilla tai jatkaa nalkutuslinjalla. Juuri tuo toisen elämän jatkuva kontrollointi ja nalkutuslinjalla olo on kaikkien parisuhteiden syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän mies ansaitse paljon parempaa, kuin nalkuttavan takakireän ämmän, joka vielä haukkuu miestään miesvihapalstalla.
Joku tulee avautumaan ahdistuksestaan, niin avlle haukutaan takakireäksi ämmäksi. Vaikka olet trolli, niin etkö yhtään ajattele, että joku voi ottaa tuon tosissaan ja pahoittaa mielensä totaalisesti. Toivottavasti on hyvä mieli.
Miksi kuvittelette, että teillä on oikeus puuttua aikuisen ihmisen tekemiseen, ja vielä naurettavampaa on palstamammojen luulo siitä, että pystytte muuttamaan ketään ihmistä?
Niin ja sun kaltaset ihmiset ei pysty sitä sanomaan asiallisesti, vaan heti haukkumassa ämmäksi yms. Fiksua? Kiusaajat on kuvottavia.
Sinä se kiusaaja olet, kun yrität kouluttaa ja kurittaa aikuista ihmistä. Mikä ihme teitä "naisia" oikein vaivaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se kolme kaljaa silloin tällöin olekaan ongelma sinänsä. Meillä tilanne on se, että sunnuntaisin mies makaa epätoivoisena krapulassa ja puhuu, miten lähtee heti maanantaina hakemaan antabuskuuria. Maanantaina sanoo että antabuksessa on paljon sivuvaikutuksia ja kyllä hän pystyy olemaan ilman, ei ole nytkään ottanut. Tiistaina ja ehkä keskiviikkonakin (joskus) mies ylpeilee terveellisillä elämäntavoilla ja paheksuu alkoholin käyttöä. Viimeistään torstaina hän hakee kaupasta 2-4 olutta, koska eihän se mitään haittaa, se on hänen oma asiansa. Perjantaina kuluukin jo reilusti enemmän ja lauantaina on usein kunnon humalassa (niin että puhuu päättömiä ja menettää mahdollisesti muistinsa), sunnuntaina krapulassa. Ja sama uudestaan. Vuosi vuoden jälkeen. Nyt en enää usko. Jos käytös ei muutu vuoden loppuun mennessä, otan eron. Siksi mietin näin kauan, koska mies ei ole aina ollut tuollainen, vain pari viimeistä vuotta. Varkain on tullut... olen itse 25, mies on 34, ja lapsia en ala tekemään tämmöiseen tilanteeseen, vaikka mies haluaisikin ja vetoaa usein siihen, kun ei ole lapsia niin "millään ei ole mitään väliä" ja juo. No jaa!
Kaikki tuo on tuttua, että puoliso eli minä olen nalkuttava, takakireä, tiukkapipoinen, frigidi, toisten asioihin puuttuvaja ärsyttävä. Mies ei näe itse alkoholin pitkäaikaisvaikutuksia ollenkaan, esimerkiksi että on tullut todella äkkipikaiseksi ja äreäksi. Seksiä vonkuu päivittäin ja joskus olen sillä tuulella ja sopii, joskus en, ja kun en ole, saan välittömästi kuulla että olen frigidi ja hän haluaa uuden tyttöystävän (??). Eli jos en anna seksiä heti kun hän pyytää. Sanomattakin selvää, että teen sitä vain kun itseäni huvittaa, eikä "saako seksiä?" kesken aamupalan ole oikeasti mitään esileikkiä tai muutoin houkuttelevaa. Mitä mieltä olette?
Minä valitsin oluen tissuttelun töiden jälkeen koska vaimoni haluaa seksiä vain kerran kuussa joten piti löytää jotain nautinnollista seksin tilalle. Seksi oli minulle sellainen elämän mauste jonka vuoksi elämää viitsi ylipäätään jatkaa. Olikin yllätys vaimon haluttomuus mutta onneksi oluella saa lamattua itsensä ettei kiukuta ja vituta se seksittömyys.
Jos en saisi juoda enkä saa seksiä tarpeeksi jättäisin vaimoni.
Tavallaan ihmisen oikeus siinä mitä laittaa itseensä sisään. Minä laitan olutta ja siihen ei ulkopuolisilla ole mitään sanottavaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se kolme kaljaa silloin tällöin olekaan ongelma sinänsä. Meillä tilanne on se, että sunnuntaisin mies makaa epätoivoisena krapulassa ja puhuu, miten lähtee heti maanantaina hakemaan antabuskuuria. Maanantaina sanoo että antabuksessa on paljon sivuvaikutuksia ja kyllä hän pystyy olemaan ilman, ei ole nytkään ottanut. Tiistaina ja ehkä keskiviikkonakin (joskus) mies ylpeilee terveellisillä elämäntavoilla ja paheksuu alkoholin käyttöä. Viimeistään torstaina hän hakee kaupasta 2-4 olutta, koska eihän se mitään haittaa, se on hänen oma asiansa. Perjantaina kuluukin jo reilusti enemmän ja lauantaina on usein kunnon humalassa (niin että puhuu päättömiä ja menettää mahdollisesti muistinsa), sunnuntaina krapulassa. Ja sama uudestaan. Vuosi vuoden jälkeen. Nyt en enää usko. Jos käytös ei muutu vuoden loppuun mennessä, otan eron. Siksi mietin näin kauan, koska mies ei ole aina ollut tuollainen, vain pari viimeistä vuotta. Varkain on tullut... olen itse 25, mies on 34, ja lapsia en ala tekemään tämmöiseen tilanteeseen, vaikka mies haluaisikin ja vetoaa usein siihen, kun ei ole lapsia niin "millään ei ole mitään väliä" ja juo. No jaa!
Kaikki tuo on tuttua, että puoliso eli minä olen nalkuttava, takakireä, tiukkapipoinen, frigidi, toisten asioihin puuttuvaja ärsyttävä. Mies ei näe itse alkoholin pitkäaikaisvaikutuksia ollenkaan, esimerkiksi että on tullut todella äkkipikaiseksi ja äreäksi. Seksiä vonkuu päivittäin ja joskus olen sillä tuulella ja sopii, joskus en, ja kun en ole, saan välittömästi kuulla että olen frigidi ja hän haluaa uuden tyttöystävän (??). Eli jos en anna seksiä heti kun hän pyytää. Sanomattakin selvää, että teen sitä vain kun itseäni huvittaa, eikä "saako seksiä?" kesken aamupalan ole oikeasti mitään esileikkiä tai muutoin houkuttelevaa. Mitä mieltä olette?
Sinuna ottaisin kyllä vähintään asumuseron saman tien. Ehtisitte kumpikin miettiä tulevaisuuttanne rauhassa. Jos tuo mies on sinulle se oikea, hän kyllä parantaisi tapansa erossa asuessa ja osoittaisi sinulle halunsa muuttua. Jos itse haaveilet lapsista ja perhe-elämästä, ei kannata 25-vuotiaana odotella, josko alkoholisoitunut, äkäinen ja ilkeä mies muuttuisi itsekseen unelmien mieheksi ja tulevien lastesi isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän mies ansaitse paljon parempaa, kuin nalkuttavan takakireän ämmän, joka vielä haukkuu miestään miesvihapalstalla.
Joku tulee avautumaan ahdistuksestaan, niin avlle haukutaan takakireäksi ämmäksi. Vaikka olet trolli, niin etkö yhtään ajattele, että joku voi ottaa tuon tosissaan ja pahoittaa mielensä totaalisesti. Toivottavasti on hyvä mieli.
Miksi kuvittelette, että teillä on oikeus puuttua aikuisen ihmisen tekemiseen, ja vielä naurettavampaa on palstamammojen luulo siitä, että pystytte muuttamaan ketään ihmistä?
Niin ja sun kaltaset ihmiset ei pysty sitä sanomaan asiallisesti, vaan heti haukkumassa ämmäksi yms. Fiksua? Kiusaajat on kuvottavia.
Sinä se kiusaaja olet, kun yrität kouluttaa ja kurittaa aikuista ihmistä. Mikä ihme teitä "naisia" oikein vaivaa
Mä kyllä vaan sanoin sulle, että on idioottimaista alkaa haukkua ämmäksi täällä kuin se, että sanoisit "3 kaljaa on mielestäni ok" ja perustelisit, että miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa lapsuudessani isä ei juonut koskaan alkoholia, paitsi jouluna ja juhannuksena viiniä lasillisen. Äiti saattoi silloin tällöin, max kerran kuussa juoda siiderilasillisen lauantaina saunassa... Oma alkoholinkäyttöni on myös niin, että arkena ei koskaan alkoholia, mutta viikonloppuna voi mennä baariin (ja joskus vaikka humalaankin)
Avopuolisoni lapsuudessa hänen isänsä on lipittänyt kaljaa päivittäin monia annoksia, alkoholistin rajamailla siis. Tekee edelleenkin sitä..
Nyt kun olen muuttanut yhteen miehen kanssa, huomaan, että minua ärsyttää, mikäli mies juo kaljaa arkisin. Ei koskaan vedä mitään kännejä arkisin, korkeintaan kolme tölkkiä, mutta jotenkin minua ahdistaa asia. Olen puhunut asiasta, että ihmettelen asiaa yms. Olen huomannut, että olen myös alkanut nalkuttaa asiasta "taasko sun pitää sitä kaljaa lipittää"... Mies ihmettelee, koska hänen mielestään on parempi juoda kaljaa kuin limsaa, jota siis juon todella harvoin.
Miten te näette alkoholin käytön? Onko teille ok juoda joka päivä yksi tölkki kaljaa? Miksi minua ahdistaa tämä asia. Jos olisin alkoholistiperheestä, ymmärtäisin, mutta kun minulla ei ole huonoja kokemuksia alkoholista. Jotenkin vaan, kun mies kertonut isästään, pelkään, että hänestä tulee samanlainen raja-alkoholisti, ellei sitä jo ole.
Oliko lapsuudenperheessäsi sittenkin ongelmallinen suhde alkoholiin, kun muistat määrät ja mitat noin tarkkaan? Ja mitä isän lopulle viinille tapahtui kun hän oli sen yhden lasillisensa ottanut? Kaadettiinko äidin ylijäämäsiideri viemäriin?
Kun juominen on elämän päämäärä ja tarkoitus, se on ongelma. Kun laskee tunteja siihen, kun saa ottaa, eikä osaa olla ottamatta, se on ongelma, samoin jos se on aina mekaanista ja humalahakuista, eikä liity nautiskeluun.
Kalja päivässä ei ole minusta mitään, eikä sekään vaikka arkisin joisi viiniä ruuan kanssa tai kotiin tullessaan kaataisi itselleen viskin.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Oliko lapsuudenperheessäsi sittenkin ongelmallinen suhde alkoholiin, kun muistat määrät ja mitat noin tarkkaan? Ja mitä isän lopulle viinille tapahtui kun hän oli sen yhden lasillisensa ottanut? Kaadettiinko äidin ylijäämäsiideri viemäriin?
Meillä äiti joi kerran kuussa viiniä, yleensä lasillisen ja loppu pullo oli jääkaapissa tyyliin viikon, jonka jälkeen se kaadettiin viemäriin. Tuo tapa on tarttunut minuunkin, ei vaan maistu viini enempää kuin lasillisen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se kolme kaljaa silloin tällöin olekaan ongelma sinänsä. Meillä tilanne on se, että sunnuntaisin mies makaa epätoivoisena krapulassa ja puhuu, miten lähtee heti maanantaina hakemaan antabuskuuria. Maanantaina sanoo että antabuksessa on paljon sivuvaikutuksia ja kyllä hän pystyy olemaan ilman, ei ole nytkään ottanut. Tiistaina ja ehkä keskiviikkonakin (joskus) mies ylpeilee terveellisillä elämäntavoilla ja paheksuu alkoholin käyttöä. Viimeistään torstaina hän hakee kaupasta 2-4 olutta, koska eihän se mitään haittaa, se on hänen oma asiansa. Perjantaina kuluukin jo reilusti enemmän ja lauantaina on usein kunnon humalassa (niin että puhuu päättömiä ja menettää mahdollisesti muistinsa), sunnuntaina krapulassa. Ja sama uudestaan. Vuosi vuoden jälkeen. Nyt en enää usko. Jos käytös ei muutu vuoden loppuun mennessä, otan eron. Siksi mietin näin kauan, koska mies ei ole aina ollut tuollainen, vain pari viimeistä vuotta. Varkain on tullut... olen itse 25, mies on 34, ja lapsia en ala tekemään tämmöiseen tilanteeseen, vaikka mies haluaisikin ja vetoaa usein siihen, kun ei ole lapsia niin "millään ei ole mitään väliä" ja juo. No jaa!
Kaikki tuo on tuttua, että puoliso eli minä olen nalkuttava, takakireä, tiukkapipoinen, frigidi, toisten asioihin puuttuvaja ärsyttävä. Mies ei näe itse alkoholin pitkäaikaisvaikutuksia ollenkaan, esimerkiksi että on tullut todella äkkipikaiseksi ja äreäksi. Seksiä vonkuu päivittäin ja joskus olen sillä tuulella ja sopii, joskus en, ja kun en ole, saan välittömästi kuulla että olen frigidi ja hän haluaa uuden tyttöystävän (??). Eli jos en anna seksiä heti kun hän pyytää. Sanomattakin selvää, että teen sitä vain kun itseäni huvittaa, eikä "saako seksiä?" kesken aamupalan ole oikeasti mitään esileikkiä tai muutoin houkuttelevaa. Mitä mieltä olette?
Olen myös sitä mieltä, että eroa heti äläkä enää pitkitä. Vuoden lopussa siirrät vain taas takarajaa kauemmas jne. Tuo miehen käytös on jo todella törkeää, miksi haluat enää moiseen helmeen tuhlata aikaasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän mies ansaitse paljon parempaa, kuin nalkuttavan takakireän ämmän, joka vielä haukkuu miestään miesvihapalstalla.
Joku tulee avautumaan ahdistuksestaan, niin avlle haukutaan takakireäksi ämmäksi. Vaikka olet trolli, niin etkö yhtään ajattele, että joku voi ottaa tuon tosissaan ja pahoittaa mielensä totaalisesti. Toivottavasti on hyvä mieli.
Mä tykkään takakireistä ämmistä 😍
Mä en kykenis kaljalta haisevaa ukkelia katteleen, enkä tupakilta. Onneksi ei ole mikään pakko, juokoon ja poltelkoon jossain muualla. Satunnaisesti ei ole mikään ongelma.
Onko se ihan oikeasti yksi ( siis vain 1 !) tölkki päivässä? Siinä piilee se niksi, että niitä yksiä tölkkejä tulee toinen toisensa perään, yksi kerralla.
Kelpaako miehelle alkoholiton tai ykkösolut, vai onko alkoholi kuitenkin tärkeintä?
Totta on, että toista ei voi muuttaa. Mies juo olutta ja jos se kiusaa sinua, sinä lakkaat katsomasta olutta juovaa miestä. Omapa on valintasi.
Viinimaissa on normaalia juoda 1-3 annosta päivässä mutta kertakänni on alkoholismia, Suomessa näyttää edelleenkin olevan toisin päin.
Tuohon pari lasta, muutaman vuoden kuluttua lasu kuvioihin sitten avioero, vuoden kuluttua mies juonut sitten jo työpaikkansa. Nyt on aikaa ryypätä mielin määrin, ei komenna kukaan, ei tarvitse edes töihin vääntäytyä ja lapset terapiassa.
Monen tissuttelijan puoliso ei vain jaksa sitä, että alkoholi on ajanviettotapa. Tissutella voi sitten yksinään, annosmäärät nousevat, pian ei ole töitäkään stressaamassa. Voi tuota onnea.