Lue keskustelun säännöt.
Miehen kaljanjuonti
11.03.2017 |
Omassa lapsuudessani isä ei juonut koskaan alkoholia, paitsi jouluna ja juhannuksena viiniä lasillisen. Äiti saattoi silloin tällöin, max kerran kuussa juoda siiderilasillisen lauantaina saunassa... Oma alkoholinkäyttöni on myös niin, että arkena ei koskaan alkoholia, mutta viikonloppuna voi mennä baariin (ja joskus vaikka humalaankin)
Avopuolisoni lapsuudessa hänen isänsä on lipittänyt kaljaa päivittäin monia annoksia, alkoholistin rajamailla siis. Tekee edelleenkin sitä..
Nyt kun olen muuttanut yhteen miehen kanssa, huomaan, että minua ärsyttää, mikäli mies juo kaljaa arkisin. Ei koskaan vedä mitään kännejä arkisin, korkeintaan kolme tölkkiä, mutta jotenkin minua ahdistaa asia. Olen puhunut asiasta, että ihmettelen asiaa yms. Olen huomannut, että olen myös alkanut nalkuttaa asiasta "taasko sun pitää sitä kaljaa lipittää"... Mies ihmettelee, koska hänen mielestään on parempi juoda kaljaa kuin limsaa, jota siis juon todella harvoin.
Miten te näette alkoholin käytön? Onko teille ok juoda joka päivä yksi tölkki kaljaa? Miksi minua ahdistaa tämä asia. Jos olisin alkoholistiperheestä, ymmärtäisin, mutta kun minulla ei ole huonoja kokemuksia alkoholista. Jotenkin vaan, kun mies kertonut isästään, pelkään, että hänestä tulee samanlainen raja-alkoholisti, ellei sitä jo ole.
Kommentit (86)
Tämä kaljanjuotiasiahan olisi pitäsny läpikäydä jo ennen suhdetta ja yhteen muuttoa. Ei voi ensin sanoa, tai muulla tavoin viestittää että toisen joku tekeminen(tässä tapauksessa kaljanjuonti) on ok, ja sitten kun muutetaan yhteen niin alkaa siitä naputtamaan.
Mä sanoin miehelleni jo tapailuvaiheessa että en ala hänen kanssaan vakavampaan koska en jaksaisi kuitenkaan katsella kaljankittaajaa. Hän lopetti kaljan kittaamisen. Nyt otetaan enää joskus ja jouluna. Mutta miehen päätös se oli, ei minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40:lle : Kirjoittamasi on kuin suoraan mun elämästä. Jätin onneksi lopulta tämän alkoholistimiehen, vaikka helppoa se ei ollut. Oikea juoppo on mestariselittäjä ja kääntää pahimmillaan juomisen muiden syyksi. Eihän hänellä ole ongelmaa - muut nipottavat, eivät ymmärrä, ovat kireitä ja tylsiä.
Suhteen jälkeen olen ollut kuitenkin ihan romuna jo kauan. Huono itsetunto ja ahdistus alkoholia kohtaan päivittäistä. Kierrän baarit kaukaa ja en enää tahdo edes viiniä ruoan ravintolassa. Tuttava mies kehui kauniiksi ja mukavaksi, alkoi itkettää - exän mukaan hänen impotenssi ja äreys johtui siitä kuinka ruma ja ärsyttävä olen.
Uskaltakaa oikeasti lähteä suhteesta jos epäilyttää tai tuntuu pahalta. Usein se ääni sisimmässä on oikeassa.
Niin monesti kuultua selittelyä tuo "eihän sitä parista tule edes humalaan, mutta mukavasti päivän jälkeen rentouttaa". Jos kyse on vain stressin helpottamisesta, niin sen voisi tehdä monella muullakin, terveellisemmällä tavalla. Jostakin syystä nämä ihmiset eivät ymmärrä ehdollistavansa itseään alkoholille. Totta kai sitä tulee vaikka millaisia jännitystiloja, kun on totutellut johonkin aineeseen ja keho alkaa huolestua, kun sitä iltapäiväkaljaa ei rupeakaan kuulumaan, vaikka kello on jo neljä. Ja kun oikeita vastoinkäymisiä tulee eteen, vaimo kehtaa sanoa kuraisista kengistä olohuoneessa tai töissä tulee paineita, se hoidetaan tietysti alkoholilla... Ei tule humalaan, joopa joo, humala se on minihumalakin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen saa juoda kaljaa miten tahtoo, joten mitäs jos lopettaisit nalkuttamisen ja keskittyisit johonkin kehittävään tekemiseen?
Tämä on 30+ v. miespuolisen työkaverini asenne. Akka pistettiin kävelemään, kun miehen arjen iltatissuttelu ei miellyttänyt. Mies on asenteellinen ja negatiivinen, vaikutti onnellisemmalta kun akka oli vielä kuvioissa muksna.
Vierailija kirjoitti:
Oikea juoppo on mestariselittäjä ja kääntää pahimmillaan juomisen muiden syyksi. Eihän hänellä ole ongelmaa - muut nipottavat, eivät ymmärrä, ovat kireitä ja tylsiä.
Suhteen jälkeen olen ollut kuitenkin ihan romuna jo kauan. Huono itsetunto ja ahdistus alkoholia kohtaan päivittäistä. Kierrän baarit kaukaa ja en enää tahdo edes viiniä ruoan ravintolassa. Tuttava mies kehui kauniiksi ja mukavaksi, alkoi itkettää - exän mukaan hänen impotenssi ja äreys johtui siitä kuinka ruma ja ärsyttävä olen.
Uskaltakaa oikeasti lähteä suhteesta jos epäilyttää tai tuntuu pahalta. Usein se ääni sisimmässä on oikeassa.
Minäkin olen nipottaja, kireä, tylsä, kuvittelen olevani jotenkin parempi kuin muut, olen estoinen, en osaa pitää hauskaa, minulla on niin huono itsetunto, että kumppaniakin hävettää. Saan kuulemma maailman tappiin odottaa miestä, joka ei joisi ja jonka tuttavapiirissä ei alkoholin jokapäiväinen käyttö olisi arkea. Minä olen kontrolloiva, paha ihminen, kun en hyväksy toisen ihmisen elämään viattomia pieniä iloja.
Niin kai minä olen. Mutta surulliseksi vetää, jos tuo on todellisuus ja kaikki ajattelevat noin. Hetkittäin olen jo alkanut uskoa sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitus voisi olla omalta näppäimistöltäni. Kerroin muutama viikko sitten miehelleni, että mua oikeesti ahdistaa hänen arkikaljat. Kerroin myös, että asiasta nalkuttaminen ahdistaa, ja että haluan vain ajatella hänen parasta. Nyt hän on ollut kaksi viikkoa juomatta arki-iltoina kaljaa. Toivottavasti tilanne jatkuu näin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kaljanjuotiasiahan olisi pitäsny läpikäydä jo ennen suhdetta ja yhteen muuttoa. Ei voi ensin sanoa, tai muulla tavoin viestittää että toisen joku tekeminen(tässä tapauksessa kaljanjuonti) on ok, ja sitten kun muutetaan yhteen niin alkaa siitä naputtamaan.
Mä sanoin miehelleni jo tapailuvaiheessa että en ala hänen kanssaan vakavampaan koska en jaksaisi kuitenkaan katsella kaljankittaajaa. Hän lopetti kaljan kittaamisen. Nyt otetaan enää joskus ja jouluna. Mutta miehen päätös se oli, ei minun.
Yhteen muutettaessa en osannut kuvitella, että saman tien alkaakin jokapäiväinen tissuttelu. Paha keskustella aiheesta, joka ei ole relevantti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta ei ole pitkä matka siihen kuuteen joka ilta. Niin se munki äidillä meni. Ensin 10 v iltaisin 2 siideriä. Nykyään menee 12 ja räyhää isälle ja nuorimmalle iltatähdelle, joka edelleen asuu kotona. Iltatähtikin alkanut juomaan ja jätti koulut kesken :/ kohta 18.
Mua säälittää aina kun jotku naiset kertoo tämmösestä.
Mieheni ei ole raitis, juo toisinaan ja on AINA ollut raskausajat(2x) täysin ilman minun kanssani. Ei juo joka viikonloppu. Kesäisin menee enemmän, mutta ei silloinkaan jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahhah, ei helvetti. Heti juopot alaspeukuttamassa ja nalkuttamassa tyyliin "mitä puutut aikuisen ihmisen elämään". :D Tuo on todellakin jo ongelma, sillä vaikka juopot mitä selittelisitte itsellenne, niin jo sen YHDEN kaljan päivittäinen nauttiminen on liikaa. Ihmisen ei kuulu ottaa alkoholia joka päivä, ja jos tuntuu, että on pakko saada se kalja tai pari joka ilta, niin sitten hyvät ihmiset teillä on JOKU ongelma, myönsittepä sen itsellenne tai ette! Ehkä ette osaa enää rentoutua tai pitää hauskaa ilman alkoholia, kenties olette stressaantuneita tai jotenkin muuten peitätte jotain ahdistusta tai yksinäisyyttä, mutta jokapäiväinen alkoholin juominen ei tosiaankaan ole normaalia tai hyväksi millään tavalla. Max kerran viikossa viikonloppuna eikä sitäkin voisi vielä pyrkiä vähentämään ja koittaa keksiä vaikka jotain kehittävämpää ja terveellisempää tekemistä esim. just sen puolison kanssa. Onneksi oma mieheni ei juo koskaan, ei siis tipan tippaakaan! Inhoaa alkoholia eikä halua tuhlata aikaansa johonkin pöhnässä olemiseen. Ap, puhu miehelle vakavasti asiasta ja mieti missä omat rajasi asian suhteen menevät. Mies on saatava tiedostamaan harrastuksensa seuraamukset suhteenne kannalta. Toivottavasti on edes jotenkin halukas puhumaan asiasta ja mahdollisesti muuttamaan toimintaansa. Tsemppiä!
Käytäjä666 kirjoitti:
Mä olin aikoinaan vihanen isälleni kun juo just joku 3-5 tölkkiä päivässä. Sillon mun oma juominen oli (teininä) vain humalahakuista. Nyt kun kalja maistuukin hyvältä ja sitä voikin juoda oikeasti huvikseen, ymmärrän hyvin. Itse vannon veden nimeen janojuomana, mutta jos pitäisi limua/mehua tai bisseä juoda niin valitsisin jälkimmäisen.
En voisi kuvitella samaan tilanteeseen itseäni vihastumaan, ehkä jos ei tarjoaisi mullekin olusiaan. :D
Eli sä vihasit isääsi kun tissutteli kun olit lapsi. Nyt kuitenkaan se ei häiritsisi sinua, jos miehesi tekisi samoin kuin isäsi. Aika usein jos ei aina toisen jatkuva tissuttelu alkaa häiritsemään, ellei yksi ole löytänyt kaltaistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei ole koskaan ok. Minä juon n. kerran kuukaudessa, joskus 2, ihan sen verran, että kyllä minä humalassa olen, en nyt mitenkään sellaisessa, että en tietäisi mitä tekisin. Arkisin en ota koskaan. Mutta vaimoni on tuostakin aivan raivoissaan, itse hän ei ota pisaraakaan.
Olut on hyvää, joten ymmärrän miehen vertauksen limsaan. Ja jos juo kolmosolutta, niin voisit ehdottaa että siirtyy kakkos- tai ykkösolueen. Niissä maku yhtä huonoa kuin kolmosessa, mutta vähemmän alkoholia.
Itselläni oli myös tämä huono tapa ennen raskautta. Raskaana ollessa join alkoholitttomia oluita (maistui pahalle) ja nyt juon ykkösolutta. Jos juo vain tavan vuoksi, niin ei pitäisi olla ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene nalkuttamaan Ranskaan kun kehtaavat juoda pari viinilasillista päivässä. Jos ap itse kerran käyt baarissa ja juot niin mikä sinä olet muita tuomitsemaan? Haluat vain kontrolloida. Mutta älä huoli, tuolla menolla et ole enää miehen kanssa yhdessä kun hän ehkä alkoholisoituu.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän mies ansaitse paljon parempaa, kuin nalkuttavan takakireän ämmän, joka vielä haukkuu miestään miesvihapalstalla.
Oma akka lähti jo? Vai onko ikinä ollutkaan?
Oliko äitisi nalkuttava määräilijä? Koska onneksi olkoon, olet muuttunut äidiksesi ennenkuin mies isäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän mies ansaitse paljon parempaa, kuin nalkuttavan takakireän ämmän, joka vielä haukkuu miestään miesvihapalstalla.
Oma akka lähti jo? Vai onko ikinä ollutkaan?
Sinähän sen tietäisit kun omasta kokemuksesta varmaan puhut
Mielestäni mies juo todella paljon.
En oikeasti jatkaisi suhdetta.
Valitettevasta nuo 3 mitkä ottaa arki-iltaisin, on varmaankin ne 3, mitkä ottaa sun nähden. Lisäksi on ne piilotölkit. Käväset jossain ja tölkki on vaihtunut uuteen, mutta itse luulet, että sama menossa.
Ei ole auttanut puhumiset, eikä itkemiset. Mies ei näe itsellään ongelmaa, vaikka joka ikinen päivä juo olutta. Omat vanhempani asuvat toisella puolen Suomea ja näemme harvoin, miehen vanhempia nähdään usein. Tyhmänä yritin heiltäkin saada apuja miehen ongelmaan, sillä he ovat vuosien aikana kääntäneet asian niin, että minä olen keksinyt nuo arkioluenjuonnit omasta päästäni ja jos yhden ottaa iltaisin, niin eihän se ole ongelma.
Nyt on riitaisa ero meneillään, koska juurikin tuon juomisen takia haluan, että lapsi asuisi suurimman osan aikaa minun kanssani. Monelta taholta olen saanut nyt tukea eropäätökseeni, jopa useampi työkaveri on kertonut omakohtaisista kokemuksistaan ja tarjoutuneet kuuntelemaan, jos haluan puhua enemmän.
Teillä se hyvä, ettei vielä lapsia. LÄHDE! Ei se tuosta muuksi muuta, määrät vain lisääntyy vuosi vuodelta. :(
Mun mielestä teillä molemmilla on ollut ongelmana alkoholi. Ehkä sinun kotonasi sitä on pidetty todella pahana, että lapsi ei saa nähdä alkoholinkäyttöä yhtään, ja miehesi luona alkoholia on käytetty liikaa.
Keskustelkaa asiasta. Yrittäkää löytää yhteinen sävel asian suhteen. Mikäli siitä tulee riita, jssap, sillä ette sovi yhteen liian suurien näkemyserojen vuoksi.