Ennen häirikköoppilaat olivat poissa kilttien oppilaiden ja riviopettajien parista, ei enää!
Kollegani tiivisti osuvasti, että ennen häirikköoppilaat olivat omissa oloissaan tarkkiksella. Nykyään he ovat muun luokan ja riviopettajien "ilona". Tätä se integrointi nykyään tarkoittaa. Kilttien ja kunnollisten oppilaiden oikeudet eivät ole ne, mitkä tässä painavat.
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Miten jos olisi tavallisia luokkia ja tarkkiksia joihin menisi ne jotka eivät tavallisessa luokassa pärjää? Vaikka ne ujoimmat ja hiljaisimmat jotka kärsivät elävästä elämästä.
Väärin ajateltu. Minä olin ekaluokalla todella ujo ja hiljainen. Viereeni pistettiin älyttömän villi tyttö, joka kai sitten siirrettiin jossain vaiheessa johonkin erikoisluokkaan. Minä olin ainoa, joka oli tämän tytön kaveri luokassa ja minulla ei ollut mitään oppimisvaikeuksia. Minua myös kiusattiin ja tämä tyttö puolusti minua, tosin myös nyrkein. Tietty osaani helpotti se, että osasin lukea ja laskea jo kohtalaisen hyvin.
Itse kävin yläasteeni luokalla, johon laitettiin puolet ns. tavallisia oppilaita ja puolet taas olivat tunnettuja häiriköitä - ainakin osa heistä oli ollut ala-asteen tarkkiksella. Reksi hehkutti koulun alkaessa sitä, kuinka hyvä idea tämä oli ja miten tasapainottavaa kaikille luokan oppilaille.
Ja paskat. Opetuksesta ei tullut tunneillamme mitään, kun opet joutuivat käyttämään kaiken aikansa niiden häiriköiden kanssa tahimiseen. Päivittäin oli huutelua, kiusaamista ja ahdistelua - itse sain kokea jälkimmäistä seksuaalisenakin. Pari luokkalaistani olivat jopa väkivaltaisia ja joku yritti kerran sytyttää pulpettiaan tuleen kesken tunnin. Meidän "kilttienkin" oppilaiden arvosanat laskivat kohisten, koska tunneilla ei oppinut mitään.
Tämä siis kymmenisen vuotta sitten. Siinä kyllä meni yläastevuodet pilalle kivasti :)
Vierailija kirjoitti:
Häirikkölapsen äiti,
lopeta säälittävä anteeksipyytely. Jos häiriköintiin ei löydy diagnoosia, tutkimusten mukaan syynä on kotikasvatus. Keskity kasvattamaan lapsestasi muita kunnioittava ihminen, jo lapsena.
Minun lastani on kiusannut sinun lapsesi kaltainen häirikkö, purrut, potkinut, lyönyt, haistatellut, jne. MILTÄ LUULET, ETTÄ LAPSESTANI JA MEISTÄ TUNTUU, KUN ILLAT ITKETÄÄN JA IHMETELLÄÄN, MIKSI SINUN LAPSESI KALTAINEN HÄIRIKKÖ TOIMII NIIN JA SAA OLLA SAMALLA LUOKALLA!!
Lapseni ei kiusaa, ei pure, ei potki, ei lyö eikä haistattele, asiasta on keskustetu open, rehtorin ja erkkaopen kanssa, ei ole väkivaltainen tai kiusaaja. Meillä on kaksi muutakin lasta, kaikki lapset on kasvatettu. Muiden kunnioitusta on opetettu vauvasta saakka, asiantuntijat eivät ole nähneet kasvatuksessamme mitään väärää. Yksi syy häiriköintiin on se että lapseni turhautuu, ei malta tehdä tehtäviä jotka jo osaa. Toisaalta ei ole sellaista kunnianhimoa että jaksaisi pyrkiä aina vain ylemmäksi.
Olen pahoillani että lapsesi joutuu kokemaan koulussa sellaista mitä ei pitäisi. Ehkä sinun kannattaa tehdä kiusaajasta lastensuojeluilmoitus.
Opetan kunnassa, jossa pienryhmään sijoitetut lapset ovat jo niin vaikeasti oirehtivia, ettei pienluokkiin löydy opettajia. Joten meidän alueella on päätetty purkaa pienluokkatoiminta ja tuoda pienluokkille sijoitetut oppilaat takaisin luokkiin. Erityisopettajat tulevat kouluille työskentelemään näiden oppilaiden tueksi.
Vierailija kirjoitti:
Haloo!
Ongelma ei ole siinä, että perheet eivät haluaisi lapsilleen tukea. Vaan siinä, että sitä EI SAA, vaikka haluaa.
Suosittelen kaikille niille, jotka tässä ketjussa puhuvat lapsista roskaväkenä, lukemaan tämän:
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2010/09/helsingin-opetustoimi-osa-2-…
"Helsingin kaupungin opetusvirastossa erityisopetuspäätösten käsittely on täysin mielivaltaista ja osittain hallintolain ja perusopetuslain vastaista. Erityisopetuspaikkoja halutaan karsia kustannusten säästämiseksi. Samalla poljetaan räikeästi oppilaiden perus- ja ihmisoikeuksia."
Kirjoitus koskee Helsinkiä, mutta pätee kaikkiin Suomen kuntiin. Tilanne vaihtelee erityisopetuksen suhteen kunnissa, mutta melkein kaikkialla on sama ongelma: kunnat säästävät ja pihtaavat erityisopetuspäätöksiä ja pienryhmäpaikkoja.
Me erityisoppilaiden vanhemmat olemme samassa veneessä kuin te. Muistakaa se.
Itse satun tuntemaan yhden ja toisenkin erityisopettajan. Nyhveröitä ylisuorittajia. Eivät niistä kaikki pärjää niiden häiriköiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ovat sanoneet omat rehellisesti töihin tulleet ulkomaalaiset tuttavani. Tuntevat oman kulttuurinsa. Kertovat suoraan, että meidän hyväuskoisuutta käytetään törkeästi hyväksi. Saa itkeä niin paljon kuin haluaa, mutta se on näytöstä ja kulttuuriin kuuluvaa kaikki. Ei mitään väliä. Oma etu ratkaisee. Muiden ei.
Asun monikulttuurisella alueella ja lasteni koulussa on hyvin paljon naahanmuuttajalapsia. En ollenkaan käsitä tällä palstalla esitettyjä väitteitä siitä, että huonoon koulurauhaan olisi syynä maahanmuuttajalapset. Toisen lapseni luokka oli todella häiriöinen. Useita häiriköitä vuosien varrella. Jokainen näistä oppilaista oli kantasuomalainen! Pahimmat psykopaatit tulivat hyvin toimeentulevasta ydinperheestä, jossa ei vaan osattu kasvattaa lapsia huomioimaan muita. Oli toki myös oirehtivia avioerolapsia ja väkivaltaisia vanhempia.
Tunnen lasteni luokkakavereiden perheet kutakuinkin ja olen kyllä pitänyt aina monikulttuurisuutta rikkautena. Lapseni ovat värisokeita ja ovat todella tyrmistyneitä, jos törmäävät rasistiseen puheeseen. Olemme itse kantasuomalainen keskituloinen perhe.
Kyllä mamulapset on häiriöksi jos eivät osaa suomea.
Yleensä sekä mamuja että suomalaista roskasakkia on samoissa vuokraslummeissa.
Kuulin hiljattain, että Suomeenkin on rantautunut Ruotsin malli. Noissa mamuslummeissa jo avoimesti halveksitaan kantasuomalaisia ja halutaan ne pois omaa uskontoa ja elämää häiritsemästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jos olisi tavallisia luokkia ja tarkkiksia joihin menisi ne jotka eivät tavallisessa luokassa pärjää? Vaikka ne ujoimmat ja hiljaisimmat jotka kärsivät elävästä elämästä.
Väärin ajateltu. Minä olin ekaluokalla todella ujo ja hiljainen. Viereeni pistettiin älyttömän villi tyttö, joka kai sitten siirrettiin jossain vaiheessa johonkin erikoisluokkaan. Minä olin ainoa, joka oli tämän tytön kaveri luokassa ja minulla ei ollut mitään oppimisvaikeuksia. Minua myös kiusattiin ja tämä tyttö puolusti minua, tosin myös nyrkein. Tietty osaani helpotti se, että osasin lukea ja laskea jo kohtalaisen hyvin.
Tämä. Tuli nuoruus mieleen. Olin sen kiltti kympin tyttö. Viereen pistettiin istumaan aina joku luokan villi poika, jotta rauhoittuisi. Minun piti jo lapsena siis kaitseta jotakin toista tapausta ja oma oppiminen kyllä vähän kärsi siinä. Kunnon pedagogiikkaa. Tarkkikselle vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jos olisi tavallisia luokkia ja tarkkiksia joihin menisi ne jotka eivät tavallisessa luokassa pärjää? Vaikka ne ujoimmat ja hiljaisimmat jotka kärsivät elävästä elämästä.
Väärin ajateltu. Minä olin ekaluokalla todella ujo ja hiljainen. Viereeni pistettiin älyttömän villi tyttö, joka kai sitten siirrettiin jossain vaiheessa johonkin erikoisluokkaan. Minä olin ainoa, joka oli tämän tytön kaveri luokassa ja minulla ei ollut mitään oppimisvaikeuksia. Minua myös kiusattiin ja tämä tyttö puolusti minua, tosin myös nyrkein. Tietty osaani helpotti se, että osasin lukea ja laskea jo kohtalaisen hyvin.
Tämä. Tuli nuoruus mieleen. Olin sen kiltti kympin tyttö. Viereen pistettiin istumaan aina joku luokan villi poika, jotta rauhoittuisi. Minun piti jo lapsena siis kaitseta jotakin toista tapausta ja oma oppiminen kyllä vähän kärsi siinä. Kunnon pedagogiikkaa. Tarkkikselle vaan.
Edelleen käytässä... t kympin tytön äiti
Opettajille helpompaa, kun eivät jaksa tuota integrointivimmaa. Pistetään ne kiltit ja menestyvät oppilaat sitten kärsimään. Reilu kerho.
Elävästi on mielessä yksikin poika, joka pulpetin pinnan kaivertelun välissä räki siihen pinnalle. Itse katsoin, mihin parhaimpaan lukioon pääsen vieressä.
Melkoinen läjä luusereita peruskoulussa, mitä on pakko sietää. Itselle opetettiin kotona aina, että asiat keskustellaan läpi. Sitten kohtaa näitä, joiden kanssa on vain yksinkertaisesti pakko tapella ja käyttää fyysistä väkivaltaa, jos ei halua vessakastetta.
Vanginvartija olisi osalle noista tulevista ja jo olevista kriminaaleista parempi opettaja. Tavataan kuitenkin myöhemmin.
Tämä integroimisvimma on syy siihen, miksi jätin opettajaopinnot kesken ja päätin suuntautua yritysmaailmaan. Minulla on erinomainen aineenhallinta, osaan innostaa ja pärjään loistavasti tavallisten oppilaiden kanssa, mutta sosiaalityöntekijäksi tai vartijaksi minusta ei ole. Opiskeluaikanani pääsin kyllä näkemään, että hyviäkin kouluja (vielä) on, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla erot alueiden välillä ovat järkyttävät enkä uskaltanut laskea sen varaan, että työllistyisin tarpeeksi hyvinvoivalle alueelle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä integroimisvimma on syy siihen, miksi jätin opettajaopinnot kesken ja päätin suuntautua yritysmaailmaan. Minulla on erinomainen aineenhallinta, osaan innostaa ja pärjään loistavasti tavallisten oppilaiden kanssa, mutta sosiaalityöntekijäksi tai vartijaksi minusta ei ole. Opiskeluaikanani pääsin kyllä näkemään, että hyviäkin kouluja (vielä) on, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla erot alueiden välillä ovat järkyttävät enkä uskaltanut laskea sen varaan, että työllistyisin tarpeeksi hyvinvoivalle alueelle.
Opetan itse yläkoulussa ja koen itsekin osaavani aineeni ja osaavani saada oppilaat oppimaan. Juuri tämä vartijan ja sossutyöntekijän rooli ei houkuta. Onneksi olen niin paha suustani tarvittaessa ja supliikkimiehiä muutenkin, etten ole jäänyt luokassa sanattomaksi. Laitan paljon omaa persoonaa peliin juuri näiden vaikeiden tapausten kanssa. On hyvä muistaa, että häiriökäytöksellä on AINA jokin syy. Ei ne tahallaan vittumaisia ole. Lähes aina syy löytyy kyllä kotoa: rikkinäinen koti, erokuviot, vanhemmat painaa duunia, liikaa sisaruksia, monta isää ollut jne, alkoholi/väkivalta, jne.
Pyrin olemaan suora. Jos meno ei miellytä, ilmoitan että nyt jumalauta turvat kiinni, mä opetan nyt. Läksyjä en enää tarkista, onko tehty. Se tekee kuka haluaa. Kenenkään numero ei ole laskenut. Eikä tässä ole kyse siitä että numerot saisi liian helpolla. Minun kanssani voi aina keskustella eri asioista, vaikka ei aineeseen liittyisikään. Välttämättä kotona ei voi. Kasiluokkalaiset oikein hölmistyivät kun en alkanutkaan skitsoamaan kun kysyivät, juonko minä. Kerroin rehellisesti, mitä juon ja mistä pidän. Joku ääneen ihmetteli, että opettajan kanssa voi jutella tällaisista. Sanoin, että ette koko elämäänne 15-vuotiaita ole. Tämä on ihan normaalia juttua, mitä aikuiset puhuvat. Kohta tekin olette aikuisia. En kohtele teinejä liian alempiarvoisina, mutta silti auktoriteetti ei ole huvennut.
Vierailija kirjoitti:
Joo vittu että mennee hermot niihin muihin luokkalaisiin jotka sais jo nakata erityisluokalle. Tappouhkauksia, perseilyä, vittuilua, lattialla makaamista, läksytkirjatvihkokynäkumikaikki unohtu kotiin, en tee, huudan, mölisen, nuuskaa huuleen..
Hävettää aivan saatanasti tuommonen käytös, opeilla menee puolet tunnista Severi-Tinon ja Maddi-Pecan vahtimiseen, rehtorille, lvlle ja muille soitteluun. Meillä oppilailla menee asiat käymättä, ja sitten niitä kiireellä yritetään tehä. Työrauha? Mikä se semmoinen on? Ja kun 20 muun oppilaan opiskelu alkais oikeesti sujua jos ne KAKSI vitun oppilasta poistettaisiin luokasta kokonaan.
Kannattaa muistaa, etteivät ne kaikki oppilaat erityisluokilla/kouluissa ole mitään häiriköitä vaan he saattavat kärsiä esim. lukivaikeuksista. Sen lisäksi erityiskouluihin päätyy sokeita, liikuntarajotteisia jne. Että en minäkään erityiskoulua käyvän lapsen äitinä halua noita häiriköitä sinne.
Vierailija kirjoitti:
Myös minun kimppuuni on käynyt tällainen häirikkölapsi, hakiessani lastani hoidosta. Repi, huusi, potki, tarrautui kiinni. 2 hoitajaa tarvi irroittamaan silloin 5v pojan kimpustani. Ja sama kauhukakara terrorisoi koko päiväkotiryhmää.
No, itse muutetaan toiselle alueelle, koska lapseni päiväkotiryhmässä samanlainen tapaus. En vaan uskalla pistää lasta sinne, kun ei voi olla varma mitä sattuu päivän aikana.
Kyllähän sitä käy mielessä, että miten pitkälle tuo integrointipelleily menee. Että tuleeko vielä sattumaan todella pahasti.. Meinaan, jos tuollainen ylläkuvattu tapaus päiväkodissa hyökkää pienemmän lapsen kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo!
Ongelma ei ole siinä, että perheet eivät haluaisi lapsilleen tukea. Vaan siinä, että sitä EI SAA, vaikka haluaa.
Suosittelen kaikille niille, jotka tässä ketjussa puhuvat lapsista roskaväkenä, lukemaan tämän:
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2010/09/helsingin-opetustoimi-osa-2-…
"Helsingin kaupungin opetusvirastossa erityisopetuspäätösten käsittely on täysin mielivaltaista ja osittain hallintolain ja perusopetuslain vastaista. Erityisopetuspaikkoja halutaan karsia kustannusten säästämiseksi. Samalla poljetaan räikeästi oppilaiden perus- ja ihmisoikeuksia."
Kirjoitus koskee Helsinkiä, mutta pätee kaikkiin Suomen kuntiin. Tilanne vaihtelee erityisopetuksen suhteen kunnissa, mutta melkein kaikkialla on sama ongelma: kunnat säästävät ja pihtaavat erityisopetuspäätöksiä ja pienryhmäpaikkoja.
Me erityisoppilaiden vanhemmat olemme samassa veneessä kuin te. Muistakaa se.
Ette ole. Ne teidän häirikkönne häiriköivät, riehuvat, mukiloivat, kaatavat ja estävät opetuksen.
Minun lapseni ei tod ole samassa veneessä.
Ottakaa ne kotiin sieltä jos eivät kerran sopeudu!
Ensinnäkin, minun lapseni ei häiriköi, hän on erityisopetuksessa autismikirjon takia. On muuten mm. matikassa oikein lahjakaskin.
Toisekseenkin: kaikilla lapsilla on edelleenkin se oikeus opetukseen. Jos lapsi ei pärjää isossa ryhmässä vaikka keskittymisongelmien tai ääniyliherkkyyden takia, hän häilää.
Se ei ole edelleenkään lapsen vika, että on synnynnäisesti neurologialtaan erilainen. Ei se ole myöskään lapsen vanhempien vika, jos he ovat hakeneet lapselleen tukitoimia. Se, ettei muunlaisia järjestelyjä hakemalla saa, se on yhteiskunnan vika. Haukkuisit oikea tahoa!
Kolmanneksikin. Sopeutumista - jota niin peräänkuulutat kaikilta muilta paitsi ilmeisesti itseltäsi - on myös se, että sietää erilaisuutta.
Juu, EI tarvitse sitä tietenkään sietää, jos joku on väkivaltainen tai mekkaloi. Mutta vaikkapa juuri avustajan luokassaoloa tai sitä, että joku saa pulpetin eteen sermin, jotta pystyy paremmin keskittymään.
Sinun kommenttisi ovat paitsi pahansuopia myös kielivät syvää haluttomuutta sietää muita kuin omanlaisiasi. Se ei ole hyvä merkki ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo!
Ongelma ei ole siinä, että perheet eivät haluaisi lapsilleen tukea. Vaan siinä, että sitä EI SAA, vaikka haluaa.
Suosittelen kaikille niille, jotka tässä ketjussa puhuvat lapsista roskaväkenä, lukemaan tämän:
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2010/09/helsingin-opetustoimi-osa-2-…
"Helsingin kaupungin opetusvirastossa erityisopetuspäätösten käsittely on täysin mielivaltaista ja osittain hallintolain ja perusopetuslain vastaista. Erityisopetuspaikkoja halutaan karsia kustannusten säästämiseksi. Samalla poljetaan räikeästi oppilaiden perus- ja ihmisoikeuksia."
Kirjoitus koskee Helsinkiä, mutta pätee kaikkiin Suomen kuntiin. Tilanne vaihtelee erityisopetuksen suhteen kunnissa, mutta melkein kaikkialla on sama ongelma: kunnat säästävät ja pihtaavat erityisopetuspäätöksiä ja pienryhmäpaikkoja.
Me erityisoppilaiden vanhemmat olemme samassa veneessä kuin te. Muistakaa se.
Ette ole. Ne teidän häirikkönne häiriköivät, riehuvat, mukiloivat, kaatavat ja estävät opetuksen.
Minun lapseni ei tod ole samassa veneessä.
Ottakaa ne kotiin sieltä jos eivät kerran sopeudu!
Ensinnäkin, minun lapseni ei häiriköi, hän on erityisopetuksessa autismikirjon takia. On muuten mm. matikassa oikein lahjakaskin.
Toisekseenkin: kaikilla lapsilla on edelleenkin se oikeus opetukseen. Jos lapsi ei pärjää isossa ryhmässä vaikka keskittymisongelmien tai ääniyliherkkyyden takia, hän häilää.
Se ei ole edelleenkään lapsen vika, että on synnynnäisesti neurologialtaan erilainen. Ei se ole myöskään lapsen vanhempien vika, jos he ovat hakeneet lapselleen tukitoimia. Se, ettei muunlaisia järjestelyjä hakemalla saa, se on yhteiskunnan vika. Haukkuisit oikea tahoa!Kolmanneksikin. Sopeutumista - jota niin peräänkuulutat kaikilta muilta paitsi ilmeisesti itseltäsi - on myös se, että sietää erilaisuutta.
Juu, EI tarvitse sitä tietenkään sietää, jos joku on väkivaltainen tai mekkaloi. Mutta vaikkapa juuri avustajan luokassaoloa tai sitä, että joku saa pulpetin eteen sermin, jotta pystyy paremmin keskittymään.Sinun kommenttisi ovat paitsi pahansuopia myös kielivät syvää haluttomuutta sietää muita kuin omanlaisiasi. Se ei ole hyvä merkki ihmisestä.
Kun ei ole oikein se että siellä ei edes kuule opetusta ja sitten ne kunnon oppilaat pitää siirtää, ottaa kotiin tai opettaa uudelleen kotona.
Saatana.
Ota se häirikkö pois sieltä.
Sinähän et selvästi joko lue saamiasi kommentteja lainkaan tai et ymmärrä lukemaasi. Onko lääkkeet unohtuneet?
Järkky ketju. Oikein porukalla haukutaan lapsia roskaväeksi ja komennetaan pois koulusta. Mutta entäs silloin, kun ne luokassa "nätisti" olevan normaalilapset onkin sadistisia kusipää-kiusaajia? Milläs ne saataisiin luokasta pois?
Mun lapsellani on ulospäin näkyvä epämuodostuma. Älyllisesti normaali, käytökseltään hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Juuri tämän "ota saatana roskalapsesi pois koulusta"-tyyppinen ns. normaalitenava piinasi lastani koulussa kaksi vuotta, ennen kuin homma selvisi meille vanhemmille ja opettajalle. Lapseni ei uskaltanut kertoa kenellekään, koska uhkailtiin ja psyykkinen kiusaaminen oli viety tarpeeksi pitkälle. Tiedätte varmaan, sellaista jatkuvaa kuiskien nälvimistä ja vähättelyä kun aikuisia ei ole läsnä. Nyt lapseni käy terapiassa ja palasiksi murskattua itsetuntoa yritetään rakentaa uudelleen kasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo!
Ongelma ei ole siinä, että perheet eivät haluaisi lapsilleen tukea. Vaan siinä, että sitä EI SAA, vaikka haluaa.
Suosittelen kaikille niille, jotka tässä ketjussa puhuvat lapsista roskaväkenä, lukemaan tämän:
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2010/09/helsingin-opetustoimi-osa-2-…
"Helsingin kaupungin opetusvirastossa erityisopetuspäätösten käsittely on täysin mielivaltaista ja osittain hallintolain ja perusopetuslain vastaista. Erityisopetuspaikkoja halutaan karsia kustannusten säästämiseksi. Samalla poljetaan räikeästi oppilaiden perus- ja ihmisoikeuksia."
Kirjoitus koskee Helsinkiä, mutta pätee kaikkiin Suomen kuntiin. Tilanne vaihtelee erityisopetuksen suhteen kunnissa, mutta melkein kaikkialla on sama ongelma: kunnat säästävät ja pihtaavat erityisopetuspäätöksiä ja pienryhmäpaikkoja.
Me erityisoppilaiden vanhemmat olemme samassa veneessä kuin te. Muistakaa se.
Ette ole. Ne teidän häirikkönne häiriköivät, riehuvat, mukiloivat, kaatavat ja estävät opetuksen.
Minun lapseni ei tod ole samassa veneessä.
Ottakaa ne kotiin sieltä jos eivät kerran sopeudu!
Ensinnäkin, minun lapseni ei häiriköi, hän on erityisopetuksessa autismikirjon takia. On muuten mm. matikassa oikein lahjakaskin.
Toisekseenkin: kaikilla lapsilla on edelleenkin se oikeus opetukseen. Jos lapsi ei pärjää isossa ryhmässä vaikka keskittymisongelmien tai ääniyliherkkyyden takia, hän häilää.
Se ei ole edelleenkään lapsen vika, että on synnynnäisesti neurologialtaan erilainen. Ei se ole myöskään lapsen vanhempien vika, jos he ovat hakeneet lapselleen tukitoimia. Se, ettei muunlaisia järjestelyjä hakemalla saa, se on yhteiskunnan vika. Haukkuisit oikea tahoa!Kolmanneksikin. Sopeutumista - jota niin peräänkuulutat kaikilta muilta paitsi ilmeisesti itseltäsi - on myös se, että sietää erilaisuutta.
Juu, EI tarvitse sitä tietenkään sietää, jos joku on väkivaltainen tai mekkaloi. Mutta vaikkapa juuri avustajan luokassaoloa tai sitä, että joku saa pulpetin eteen sermin, jotta pystyy paremmin keskittymään.Sinun kommenttisi ovat paitsi pahansuopia myös kielivät syvää haluttomuutta sietää muita kuin omanlaisiasi. Se ei ole hyvä merkki ihmisestä.
Kun ei ole oikein se että siellä ei edes kuule opetusta ja sitten ne kunnon oppilaat pitää siirtää, ottaa kotiin tai opettaa uudelleen kotona.
Saatana.
Ota se häirikkö pois sieltä.
Sinähän et selvästi joko lue saamiasi kommentteja lainkaan tai et ymmärrä lukemaasi. Onko lääkkeet unohtuneet?
Sinun lapsesi se tässä sairas on.
Ihan sama mitä potaskaa ja diipadaapaa selität: SiNä olet vastuussa siitä, että lapsesi häiritsee muita. TEE SILLE JOTAIN.
Mille? Luitko sä vieläkään mun kommenttiani? Juurihan minä sanoin, että lapseni ON erityisopetuksessa jo. Ja hän ei häiriköi yhtään ketään, autismikirjolaisena syrjäänvetäytyvä ja hiljainen.
Oikeasti. Rauhoitu jo ja syö ne lääkkeesi.
Sulla on työttömänä varmaan aikaa opettaa sitä lastasi, useimmilla on semmoinen jutut kuin töissäkäynti. Juu, on se surkean äidin merkki, että on käytävä töissä...
Edelleen: kaikilla lapsilla on oikeus opetukseen. Se on kuntien järkättävä. Jos eivät järkkää, vika ei ole lasten eikä perheiden.