Lue keskustelun säännöt.
Ennen häirikköoppilaat olivat poissa kilttien oppilaiden ja riviopettajien parista, ei enää!
10.03.2017 |
Kollegani tiivisti osuvasti, että ennen häirikköoppilaat olivat omissa oloissaan tarkkiksella. Nykyään he ovat muun luokan ja riviopettajien "ilona". Tätä se integrointi nykyään tarkoittaa. Kilttien ja kunnollisten oppilaiden oikeudet eivät ole ne, mitkä tässä painavat.
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo!
Ongelma ei ole siinä, että perheet eivät haluaisi lapsilleen tukea. Vaan siinä, että sitä EI SAA, vaikka haluaa.
Suosittelen kaikille niille, jotka tässä ketjussa puhuvat lapsista roskaväkenä, lukemaan tämän:
http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2010/09/helsingin-opetustoimi-osa-2-…
"Helsingin kaupungin opetusvirastossa erityisopetuspäätösten käsittely on täysin mielivaltaista ja osittain hallintolain ja perusopetuslain vastaista. Erityisopetuspaikkoja halutaan karsia kustannusten säästämiseksi. Samalla poljetaan räikeästi oppilaiden perus- ja ihmisoikeuksia."
Kirjoitus koskee Helsinkiä, mutta pätee kaikkiin Suomen kuntiin. Tilanne vaihtelee erityisopetuksen suhteen kunnissa, mutta melkein kaikkialla on sama ongelma: kunnat säästävät ja pihtaavat erityisopetuspäätöksiä ja pienryhmäpaikkoja.
Me erityisoppilaiden vanhemmat olemme samassa veneessä kuin te. Muistakaa se.
Ette ole. Ne teidän häirikkönne häiriköivät, riehuvat, mukiloivat, kaatavat ja estävät opetuksen.
Minun lapseni ei tod ole samassa veneessä.
Ottakaa ne kotiin sieltä jos eivät kerran sopeudu!
Ensinnäkin, minun lapseni ei häiriköi, hän on erityisopetuksessa autismikirjon takia. On muuten mm. matikassa oikein lahjakaskin.
Toisekseenkin: kaikilla lapsilla on edelleenkin se oikeus opetukseen. Jos lapsi ei pärjää isossa ryhmässä vaikka keskittymisongelmien tai ääniyliherkkyyden takia, hän häilää.
Se ei ole edelleenkään lapsen vika, että on synnynnäisesti neurologialtaan erilainen. Ei se ole myöskään lapsen vanhempien vika, jos he ovat hakeneet lapselleen tukitoimia. Se, ettei muunlaisia järjestelyjä hakemalla saa, se on yhteiskunnan vika. Haukkuisit oikea tahoa!Kolmanneksikin. Sopeutumista - jota niin peräänkuulutat kaikilta muilta paitsi ilmeisesti itseltäsi - on myös se, että sietää erilaisuutta.
Juu, EI tarvitse sitä tietenkään sietää, jos joku on väkivaltainen tai mekkaloi. Mutta vaikkapa juuri avustajan luokassaoloa tai sitä, että joku saa pulpetin eteen sermin, jotta pystyy paremmin keskittymään.Sinun kommenttisi ovat paitsi pahansuopia myös kielivät syvää haluttomuutta sietää muita kuin omanlaisiasi. Se ei ole hyvä merkki ihmisestä.
Kun ei ole oikein se että siellä ei edes kuule opetusta ja sitten ne kunnon oppilaat pitää siirtää, ottaa kotiin tai opettaa uudelleen kotona.
Saatana.
Ota se häirikkö pois sieltä.
Sinähän et selvästi joko lue saamiasi kommentteja lainkaan tai et ymmärrä lukemaasi. Onko lääkkeet unohtuneet?
Sinun lapsesi se tässä sairas on.
Ihan sama mitä potaskaa ja diipadaapaa selität: SiNä olet vastuussa siitä, että lapsesi häiritsee muita. TEE SILLE JOTAIN.
Mille? Luitko sä vieläkään mun kommenttiani? Juurihan minä sanoin, että lapseni ON erityisopetuksessa jo. Ja hän ei häiriköi yhtään ketään, autismikirjolaisena syrjäänvetäytyvä ja hiljainen.
Oikeasti. Rauhoitu jo ja syö ne lääkkeesi.
Eli mitä vittua sitten kirjainlyhennelapsesi kanssa edes kirjoittelet tänne jotain paskaa.
Ei jaksa kuunnella tuota selittelyä. Vanhemmuus, hoi.
Mitäpä vittua tosiaan... lue eka kommenttini, johon aloit aukoa päätäsi. Varmaan silläKIN kertaa lukematta kommenttia, johon aloit oksentaa päälle.
Vanhemmuus todellakin hoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein rasittavimpia ovat ne kasvattamattomat kirjainlyhennelapset joilla on vain se massiivinen käytösongelma muttei oppimisongelmia. Ja ennen kaikkea heidän vanhempansa, joiden mielestä kaikki on ihan ok kun oma kakara oppii. Muista viis.
Vierailija kirjoitti:
Järkky ketju. Oikein porukalla haukutaan lapsia roskaväeksi ja komennetaan pois koulusta. Mutta entäs silloin, kun ne luokassa "nätisti" olevan normaalilapset onkin sadistisia kusipää-kiusaajia? Milläs ne saataisiin luokasta pois?
Mun lapsellani on ulospäin näkyvä epämuodostuma. Älyllisesti normaali, käytökseltään hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Juuri tämän "ota saatana roskalapsesi pois koulusta"-tyyppinen ns. normaalitenava piinasi lastani koulussa kaksi vuotta, ennen kuin homma selvisi meille vanhemmille ja opettajalle. Lapseni ei uskaltanut kertoa kenellekään, koska uhkailtiin ja psyykkinen kiusaaminen oli viety tarpeeksi pitkälle. Tiedätte varmaan, sellaista jatkuvaa kuiskien nälvimistä ja vähättelyä kun aikuisia ei ole läsnä. Nyt lapseni käy terapiassa ja palasiksi murskattua itsetuntoa yritetään rakentaa uudelleen kasaan.
Voi ei.
Meillä on lapsen kanssa ikävä kyllä täysin samoja kokemuksia. Hän siis on ollut erityisluokalla alusta alkaen. Koulun niin kutsutut normaalioppilaat ovat pahoinpidelleet ja haukkuneet erkkalaisia koko ajan, ja minäkään en tietäisi asiasta, jos samassa koulussa oleva toinen lapseni ei olisi välitunnilla nähnyt.
Lapsi itse ei uskalla kertoa, koska pelkää kostoa.
Miten teidän lapsella kävi, saatiinko kiusaaminen loppumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkky ketju. Oikein porukalla haukutaan lapsia roskaväeksi ja komennetaan pois koulusta. Mutta entäs silloin, kun ne luokassa "nätisti" olevan normaalilapset onkin sadistisia kusipää-kiusaajia? Milläs ne saataisiin luokasta pois?
Mun lapsellani on ulospäin näkyvä epämuodostuma. Älyllisesti normaali, käytökseltään hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Juuri tämän "ota saatana roskalapsesi pois koulusta"-tyyppinen ns. normaalitenava piinasi lastani koulussa kaksi vuotta, ennen kuin homma selvisi meille vanhemmille ja opettajalle. Lapseni ei uskaltanut kertoa kenellekään, koska uhkailtiin ja psyykkinen kiusaaminen oli viety tarpeeksi pitkälle. Tiedätte varmaan, sellaista jatkuvaa kuiskien nälvimistä ja vähättelyä kun aikuisia ei ole läsnä. Nyt lapseni käy terapiassa ja palasiksi murskattua itsetuntoa yritetään rakentaa uudelleen kasaan.Voi ei.
Meillä on lapsen kanssa ikävä kyllä täysin samoja kokemuksia. Hän siis on ollut erityisluokalla alusta alkaen. Koulun niin kutsutut normaalioppilaat ovat pahoinpidelleet ja haukkuneet erkkalaisia koko ajan, ja minäkään en tietäisi asiasta, jos samassa koulussa oleva toinen lapseni ei olisi välitunnilla nähnyt.
Lapsi itse ei uskalla kertoa, koska pelkää kostoa.
Miten teidän lapsella kävi, saatiinko kiusaaminen loppumaan?
Tavallaan, koska hän muutti pois. Entä teillä?
Oikeasti reaalimaailmassa se tilanne on kuitenkin se että ne kasvattamatta jääneet äitiensä diagnosoimat juusoelmerit terrorisoi kokonaisia luokkia ja harrastusryhmiä vuodesta toiseen.
Meilläkin lapsi jäänyt alle. On murtunut nenä, on tullut aivotärähdys, kaveri pyöri koulun raput alas kun "herkkä erityislapsi" työnsi kumoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkky ketju. Oikein porukalla haukutaan lapsia roskaväeksi ja komennetaan pois koulusta. Mutta entäs silloin, kun ne luokassa "nätisti" olevan normaalilapset onkin sadistisia kusipää-kiusaajia? Milläs ne saataisiin luokasta pois?
Mun lapsellani on ulospäin näkyvä epämuodostuma. Älyllisesti normaali, käytökseltään hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Juuri tämän "ota saatana roskalapsesi pois koulusta"-tyyppinen ns. normaalitenava piinasi lastani koulussa kaksi vuotta, ennen kuin homma selvisi meille vanhemmille ja opettajalle. Lapseni ei uskaltanut kertoa kenellekään, koska uhkailtiin ja psyykkinen kiusaaminen oli viety tarpeeksi pitkälle. Tiedätte varmaan, sellaista jatkuvaa kuiskien nälvimistä ja vähättelyä kun aikuisia ei ole läsnä. Nyt lapseni käy terapiassa ja palasiksi murskattua itsetuntoa yritetään rakentaa uudelleen kasaan.Voi ei.
Meillä on lapsen kanssa ikävä kyllä täysin samoja kokemuksia. Hän siis on ollut erityisluokalla alusta alkaen. Koulun niin kutsutut normaalioppilaat ovat pahoinpidelleet ja haukkuneet erkkalaisia koko ajan, ja minäkään en tietäisi asiasta, jos samassa koulussa oleva toinen lapseni ei olisi välitunnilla nähnyt.
Lapsi itse ei uskalla kertoa, koska pelkää kostoa.
Miten teidän lapsella kävi, saatiinko kiusaaminen loppumaan?
Tavallaan, koska hän muutti pois. Entä teillä?
Ei saatu. Välituntivalvonta on ihan retuperällä. Ja varsinkin sitä mollaamista ja parjaamista ei ole helppo opettajien havaita.
Nyt lapseni on yläkoulussa, voin vain arvailla, mitä siellä tapahtuu. Ei uskalla ottaa kontaktia muihin oppilaisiin, kun kokemukset on tätä tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti reaalimaailmassa se tilanne on kuitenkin se että ne kasvattamatta jääneet äitiensä diagnosoimat juusoelmerit terrorisoi kokonaisia luokkia ja harrastusryhmiä vuodesta toiseen.
Meilläkin lapsi jäänyt alle. On murtunut nenä, on tullut aivotärähdys, kaveri pyöri koulun raput alas kun "herkkä erityislapsi" työnsi kumoon.
Mitä mahtoi kaveri sanoa sille erityislapselle ekaksi? Lällätteli tämän vaatteista ja puheista? En sano, että silti saisi työnnellä kumoon, mutta oikeesti, oikeassa reaalimaailmassa voi helposti käydä niin, että ne kasvattamatta jääneet äitiensä Hyvinä Lapsina pitämät pirkitta-emmat voivat myös olla pahoja kiusaajia, tekevät sen vaan vähän ovelammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niitä tarkkisluokkia ole enää olemassa.
Nimim. Kiinnostunut lapsen isoäiti.
On, mutta niissäkin säästetään. Häirikköoppilaita yritetään tuoda muun luokan sekaan, niin että mukana on vaikka avustaja.
Niin ja se avustaja on vain puheissa eli käytännössä siellä luokassa on vain yksi aikuinen eli se opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti reaalimaailmassa se tilanne on kuitenkin se että ne kasvattamatta jääneet äitiensä diagnosoimat juusoelmerit terrorisoi kokonaisia luokkia ja harrastusryhmiä vuodesta toiseen.
Meilläkin lapsi jäänyt alle. On murtunut nenä, on tullut aivotärähdys, kaveri pyöri koulun raput alas kun "herkkä erityislapsi" työnsi kumoon.
Mitä mahtoi kaveri sanoa sille erityislapselle ekaksi? Lällätteli tämän vaatteista ja puheista? En sano, että silti saisi työnnellä kumoon, mutta oikeesti, oikeassa reaalimaailmassa voi helposti käydä niin, että ne kasvattamatta jääneet äitiensä Hyvinä Lapsina pitämät pirkitta-emmat voivat myös olla pahoja kiusaajia, tekevät sen vaan vähän ovelammin.
Se minun lapseni kaveri on hiljainen pienikokoinen tyttö. Sattui seisomaan jonossa väärässä paikassa.
Se että te opetatte ne kusipäänne vielä syyttelemään muita on ala-arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pirkitta-Emmatkin saattaa alkaa hermostua kun sitä jatkuvaa ja loputonta on parhaimmillaan tarvinnt seurata päiväkodin taaperoryhmästä...
Täytyy tarkentaa että pienluokka ei välttämättä ole mikään tarkkis. Oma poikani siirtyi nyt pienluokalle, on hiljainen ja ystävällinen, fiksu poika, mutta kärsi kiusaamisesta ja sosiaalisista tilanteista. Hänen pienryhmänsä on rauhallinen. Joku kärsii oppimisvaikeuksista, joku muu esim.juuri kiusaamisesta yms. Entinen iso, oma, luokka oli rauhaton ja joukossa juurikin näitä vipeltäjiä ja rauhattomia huutelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tarkkikset eivät poista häiriköintiä. Häiriköt ovat vaan entistä villimpinä välitunnilla muiden joukossa.
Sitä paitsi niin kuin tuossa jo todettiin, myös ne tunnilla hiljaa istuvat voivat olla pahoja kiusaajia.
Kaikkia ei voi sulkea pois ja siirtää muualle.
Enemmän pitäisi opettajille opettaa koulutuksessa ryhmän hallintaa. Keinoja puuttua kiusaamiseen.
Ja pitäisi olla mahdollisuus tutkituttaa lapsia jopa ilman vanhempien suostumusta ja saada häiriköille tarvittaessa luokkapaikka sairaalakoulussa.
Oltiin lapsen koululla avoimissa ovissa. Luokassa on kolme poikaa joiden kanssa on ihan jatkuvaa ongelmaa.
Siellä avoimissa ovissakin yksi näistä köytti itsensä patteriin, yksi heittäytyi lattialle sätkimään ja yksi mölysi ja hölkkäsi ympäri luokkaa. Ja tätä tää on nyt viidettä vuotta. Mun lapsi ei niin tasan mene samaan yläkouluun.
Kymmenet vanhemmat seurasi luokan takana näytöstä, eikä se häirinnyt näitä sankareita yhtään. Tai edes heidän vanhempiaan.
Missä se vanhemmuus luuraa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kollegani tiivisti osuvasti, että ennen häirikköoppilaat olivat omissa oloissaan tarkkiksella. Nykyään he ovat muun luokan ja riviopettajien "ilona". Tätä se integrointi nykyään tarkoittaa. Kilttien ja kunnollisten oppilaiden oikeudet eivät ole ne, mitkä tässä painavat.
"Tiivisti osuvasti".
On teillä laadukkaat keskustelut, jos tuossa oli jotain osuvaa. Opetusalalla jos olisitte, niin tuollaista itsestäänselvyyttä ei kukaan olisi ainkaan sanonut ääneen.
Erityisluokat takaisin. Tosin nykypäivänä niihin voitaisiin sijoittaa se pieni epänormaalin tasapainoinen, näkymätön ja lahjakas oppilasaines opiskelemaan rauhassa ylivilkkaiden, erityisherkkien, tarkkaavaisuushäiriöisten, kieltä osaamattomien ja sen ja tämän tuen tarpeen ja seli-seli-selitykset omaavien häiriköinniltä. Häiriköinnillä tarkoitan paitsi oppilaan aiheuttamaa häiritsevää käytöstä, myös vanhempien ja järjestelmän aiheuttamaa varsinaista opetustyötä häiritsevää kuormitusta opettajalle.
Yli puolella luokasta on jotain spesiaalia ja huomiointia vaativaa huutomerkkiä papereissaan tai vanhempien vaatimuksissa. Hankalaa taustaa, joka julmetun asian vaikeutta vaikeutta, herkkyyttä, allergiaa, kulttuurista johtuvaa "emme voi osallistua siihen ja tähän, järjestäkää erityisohjelmaa", rajoitteita, terapiaa, huoltajuussählinkiä jolloin ei edes tiedä kenelle kulloinkin soittaisi, sairaalakoulujaksoja, lasupalavereita, lääkityksiä joita yritetään sysätä opettajan vastuulle (laita sitten supot pyllyyn jos tulee sitä ja tätä, laita tämän verran insuliinia jos oireilee näiin ja näin, näistä kymmenestä astmalääkkeestä anna siinä tilanteessa tuota ja toisessa tilanteessa tuosta purnukasta...)...
Aivan käsittämätöntä tämä nykymeno. ONNEKSI pisa laskee kuin lehmän häntä. Ehkä joskus joku havahtuu päättäjäpuolellakin ja syöksykierrettä ainakin hidastettaisiin sanomalla faktat ääneen ja myöntämällä, että tasapäistämisellä ei muuta kuin peitellä ongelmat hetkeksi pois yleisön silmistä.
Mielenkiintoista, miten erityislasten vanhemmat korostavat jokaisen oikeutta oppimiseen. Entäs ne lapset, jotka haluavat oppia? Monet vanhemmat myös jättävät kotona erityislapsensa kasvattamatta, koska se kirjainyhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisluokat takaisin. Tosin nykypäivänä niihin voitaisiin sijoittaa se pieni epänormaalin tasapainoinen, näkymätön ja lahjakas oppilasaines opiskelemaan rauhassa ylivilkkaiden, erityisherkkien, tarkkaavaisuushäiriöisten, kieltä osaamattomien ja sen ja tämän tuen tarpeen ja seli-seli-selitykset omaavien häiriköinniltä. Häiriköinnillä tarkoitan paitsi oppilaan aiheuttamaa häiritsevää käytöstä, myös vanhempien ja järjestelmän aiheuttamaa varsinaista opetustyötä häiritsevää kuormitusta opettajalle.
Yli puolella luokasta on jotain spesiaalia ja huomiointia vaativaa huutomerkkiä papereissaan tai vanhempien vaatimuksissa. Hankalaa taustaa, joka julmetun asian vaikeutta vaikeutta, herkkyyttä, allergiaa, kulttuurista johtuvaa "emme voi osallistua siihen ja tähän, järjestäkää erityisohjelmaa", rajoitteita, terapiaa, huoltajuussählinkiä jolloin ei edes tiedä kenelle kulloinkin soittaisi, sairaalakoulujaksoja, lasupalavereita, lääkityksiä joita yritetään sysätä opettajan vastuulle (laita sitten supot pyllyyn jos tulee sitä ja tätä, laita tämän verran insuliinia jos oireilee näiin ja näin, näistä kymmenestä astmalääkkeestä anna siinä tilanteessa tuota ja toisessa tilanteessa tuosta purnukasta...)...
Aivan käsittämätöntä tämä nykymeno. ONNEKSI pisa laskee kuin lehmän häntä. Ehkä joskus joku havahtuu päättäjäpuolellakin ja syöksykierrettä ainakin hidastettaisiin sanomalla faktat ääneen ja myöntämällä, että tasapäistämisellä ei muuta kuin peitellä ongelmat hetkeksi pois yleisön silmistä.
Jep. Pk-seudullahan koulut eriytyy jo hyvää vauhtia. Kaikki kynnelle kykenevät pelaatavat lapsiaam painotuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti reaalimaailmassa se tilanne on kuitenkin se että ne kasvattamatta jääneet äitiensä diagnosoimat juusoelmerit terrorisoi kokonaisia luokkia ja harrastusryhmiä vuodesta toiseen.
Meilläkin lapsi jäänyt alle. On murtunut nenä, on tullut aivotärähdys, kaveri pyöri koulun raput alas kun "herkkä erityislapsi" työnsi kumoon.
Mitä mahtoi kaveri sanoa sille erityislapselle ekaksi? Lällätteli tämän vaatteista ja puheista? En sano, että silti saisi työnnellä kumoon, mutta oikeesti, oikeassa reaalimaailmassa voi helposti käydä niin, että ne kasvattamatta jääneet äitiensä Hyvinä Lapsina pitämät pirkitta-emmat voivat myös olla pahoja kiusaajia, tekevät sen vaan vähän ovelammin.
Se minun lapseni kaveri on hiljainen pienikokoinen tyttö. Sattui seisomaan jonossa väärässä paikassa.
Se että te opetatte ne kusipäänne vielä syyttelemään muita on ala-arvoista.
Luepa ketju hiljaa itseksesi alusta alkaen uudelleen. Ketä tässä onkaan haukuttu ja syyteltu, hmmmm?
Minä muuten olen lapseton. Mutta myötätuntoni on noiden erityisten puolella, koska oma veli on downin syndroomainen. Ja koska olen itse joutunut ns. normilasten kiusaamaksi. Eli tiedän vähän liiankin hyvin, miten ne luokan pienikokoiset tytöt osaavat ilkeillä.
Näytät toistavan metodia oivallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista, miten erityislasten vanhemmat korostavat jokaisen oikeutta oppimiseen. Entäs ne lapset, jotka haluavat oppia? Monet vanhemmat myös jättävät kotona erityislapsensa kasvattamatta, koska se kirjainyhdistelmä.
Jaa, onko noin? Monessakin olet käynyt?
Minun kokemukseni mukaan juuri erityislasten vanhemmat paneutuvat kasvattamiseen, koska se on monin verroin haasteellisempaa kuin ns. Normaalien lasten kasvattaminen.
Minun erityislapseni ainakin haluaa oikein kovasti oppia, ja pärjääkin hyvin opinnoissaan sikäli mikäli ns. Normaalit lapset antavat hänen olla rauhassa.
Ei muuten ole ihan noin. Erityisoppilaita ovat myös älyllisesti normaalit, mutta joissain muissa suhteissa erityistä tukea tarvitsevat lapset. Esimerkiksi kuulovammaiset tai adhd-lapset tai aspergerit voivat olla akateemisesti normaalitasoisia, jopa lahjakkaitakin.
Pienryhmässä voi osa siis opiskella normaalien tavoitteiden mukaan, osalla taas voi olla oppimisvaikeuksia ja mukautettuja tavoitteita.
Oma erityislapseni esimerkiksi sai alaluokilla ylöspäin mukautettua opetusta, koska luki ja laski sujuvasti kouluun tullessaan. Kirjoitti aineita ja teki luetunymmärrystehtäviä sillä välin, kun muut luokassa opettelivat lukemaan. Että pienryhmä mahdollistaa tämänkin!