Masennuslääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa masennuslääkkeidenkin Kela-korvattavuudesta asteittain luovutaan. Ja vielä tulee aika jolloin masennus häviää tautiluokituksesta, kuten hysteria tai homoseksuaalisuus.

Tilalle lääketeollisuus kehittää uusia sairauksia ja niihin lääkkeitä. Bisnestä on pakko tehdä ja show must GO on.

Masennus, aikamme hysteria.

Kaikki dorkat sössöttää aina samaa masennuksesta. Miksi olet dorka? Onko siihen keksitty lääkettä?

Onko sinun mielestäsi professori dorka? Ok. Mikä sinun koulutuksesi on? Pakko olla korkeampi kuin professorilla.

Jos tuohon lähdet niin enemmän professoreita on sinun idolisi juttuja vastaan. Mikä sinun koulutuksesi on? Pakko olla korkeampi kuin suurella määrällä professoreita.

Jaoin vain Hesarin artikkelin. Ikävää jos se oli liikaa herkälle psyykellesi. Olen akateemisesti koulutettu. Esim. Italiassa koulutukseni olisi korkeampi kuin yhdelläkään sikäläisellä professorilla.

-Ap

Henkilökohtaisuuksiin meneminen tuolla tavoin kertoo että psykologista silmää ja sydämen sivistystä sinulla ei ole lainkaan.

Jos koulutuksesi olisi relevantti aiheeseen nähden, olisit tietysti kertonut sen. Nythän voit olla vaikka maalari. - eri

Menen henkilökohtaisuuksiin silloin kun minun henkilökohtaisuuksiini mennään. Tämä on itselleni herkkä aihe ja koskettaa minua henkilökohtaisesti monin tavoin.

Olisinkin maalari niin elämä olisi paljon helpompaa.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa masennuslääkkeidenkin Kela-korvattavuudesta asteittain luovutaan. Ja vielä tulee aika jolloin masennus häviää tautiluokituksesta, kuten hysteria tai homoseksuaalisuus.

Tilalle lääketeollisuus kehittää uusia sairauksia ja niihin lääkkeitä. Bisnestä on pakko tehdä ja show must GO on.

Masennus, aikamme hysteria.

Kaikki dorkat sössöttää aina samaa masennuksesta. Miksi olet dorka? Onko siihen keksitty lääkettä?

Onko sinun mielestäsi professori dorka? Ok. Mikä sinun koulutuksesi on? Pakko olla korkeampi kuin professorilla.

Jos tuohon lähdet niin enemmän professoreita on sinun idolisi juttuja vastaan. Mikä sinun koulutuksesi on? Pakko olla korkeampi kuin suurella määrällä professoreita.

Oletko jotenkin retardi?

Ja pointti oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa masennuslääkkeidenkin Kela-korvattavuudesta asteittain luovutaan. Ja vielä tulee aika jolloin masennus häviää tautiluokituksesta, kuten hysteria tai homoseksuaalisuus.

Tilalle lääketeollisuus kehittää uusia sairauksia ja niihin lääkkeitä. Bisnestä on pakko tehdä ja show must GO on.

Masennus, aikamme hysteria.

Kaikki dorkat sössöttää aina samaa masennuksesta. Miksi olet dorka? Onko siihen keksitty lääkettä?

Onko sinun mielestäsi professori dorka? Ok. Mikä sinun koulutuksesi on? Pakko olla korkeampi kuin professorilla.

Jos tuohon lähdet niin enemmän professoreita on sinun idolisi juttuja vastaan. Mikä sinun koulutuksesi on? Pakko olla korkeampi kuin suurella määrällä professoreita.

Jaoin vain Hesarin artikkelin. Ikävää jos se oli liikaa herkälle psyykellesi. Olen akateemisesti koulutettu. Esim. Italiassa koulutukseni olisi korkeampi kuin yhdelläkään sikäläisellä professorilla.

-Ap

Henkilökohtaisuuksiin meneminen tuolla tavoin kertoo että psykologista silmää ja sydämen sivistystä sinulla ei ole lainkaan.

Jos koulutuksesi olisi relevantti aiheeseen nähden, olisit tietysti kertonut sen. Nythän voit olla vaikka maalari. - eri

Menen henkilökohtaisuuksiin silloin kun minun henkilökohtaisuuksiini mennään. Tämä on itselleni herkkä aihe ja koskettaa minua henkilökohtaisesti monin tavoin.

Olisinkin maalari niin elämä olisi paljon helpompaa.

-Ap

Mikä se koulutus nyt siis on kun se oli aiheen kannalta niin tärkeää?

Ohjeita oikeaan argumentointiin http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html

... täällä törmää koko ajan ...

1) Henkilöä vastaan hyökkääminen

Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan. Tähän virheeseen sorrutaan sen verran usein, että otin sen tähän ensimmäiseksi.

”Koska N.N. on ateisti/ fundamentalisti/ vasemmistolainen/ oikeistolainen/ skeptikko/ parapsykologi/ tms., hänen puheistaan ei tarvitse välittää.”

Huomaa kuitenkin ero edellisen ja seuraavan ominaisuuteen vetoamisen välillä:

”Koska N.N. on ammatiltaan fyysikko, ei hänen väitteillään yhteiskuntatieteiden alalta ole suurta painoa.”

Väite voidaan tyrmätä henkilön ominaisuuksilla silloin kun ominaisuudet liittyvät oleellisesti väitteen esittäjään. Tässä tapauksessa voidaan todeta, ettei yhden alan asiantuntijuus vielä tee henkilöstä asiantuntijaa muilla aloilla. Katso myös virhe 3.1. auktoriteetteihin vetoamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Peter Gøtzsche kustantaisi suomalaisten masentuneiden terapian?

Säästyneillä lääkekustannuksilla ja parantuneella somaattisella terveydellä?

 Jotkut ovat kadehdittavalla tavalla irti todellisuudesta.

 Hyvät päihteet sulla?

Vierailija kirjoitti:

Jaaha. Minä totesin kaksi vuotta sitten että "nyt riittää". Olin ahdistunut ja masentunut, makasin vain päivät sohvalla pimeässä käymättä suihkussa, sain melkein paniikkikohtauksen kun vain puhelin soi ja kädet tärisi jo siinä vaiheessa kun piti vastata vieraaseen numeroon. Ulos tai ylipäätänsä kouluun lähteminen ei käytännössä onnistunut mitenkään. Hakeuduin mt-polille, siellä tietysti pian tarjottiin keskusteluapua sekä masennuslääkkeitä, en halunnut siinä vaiheessa vielä kokeilla. Pääsin YTHS:n kautta terapiaan ja sielläkin suositeltiin masennuslääkkeitä. Kokeilin muita "miedompia" lääkkeitä mitkä auttaa sydämentykytykseen yms ja aikani kärvisteltyäni annoin masennuslääkkeille mahdollisuuden.

Nykyään en tarvitse enää terapiaa, syön vain masennuslääkkeitä päivittäin. Olen valmistunut maisteriksi, esitin seminaarissa graduni yleisölle kädet tärisemättä tai saamatta paniikkikohtausta, olen tällä hetkellä jo toisessa työpaikassa ja tällä kertaa vakituisessa. Mitenköhän tuo kaikki, esiintyminen, onnistuminen työhaastatteluissa jne. olisi onnistunut ihmiseltä jota jännitti jo kaupan kassalla ostosten maksaminen? Ei mitenkään, minulle ainakin masennuslääkkeet palauttivat toimintakykyni ja olen nykyään täysin normaali yhteiskunnan jäsen.

En tajua tuota masennuslääkkeiden suunnatonta mollaamista. Toki sitä tarjotaan turhaan ihmelääkkeenä kaikkiin lieviinkin masennuksiin yms. joilloin siitä tuskin on oikeasti apua. Lievempiin tapauksiin pitäisi ehdottomasti tarjota ensisijaisesti keskusteluapua, ja sama oikeastaan kaikissa tapauksissa. Keskusteluapua ensisijaisesti kaikille ja sitten masennuslääkkeet "tukemaan hoitoa", mutta kyllä niistä on oikeasti apua joillekin, ainakin vaikeasti masentuneille/ahdistuneille. Se myönnetään ihan niissä masennuslääkkeitä kritisoivissakin tutkimuksissa.

No on todella hyvä, että masennuslääkkeet on keksitty ja että niistä on apua. Ja varmasti on monille. Mulle vaan sattui sellainen vaikutus, et joo, muutama viikko masennuslääkettä, sitten trallallaa, ei masenna mikään, mulla oli kivaa muilla ei. Sairaalajakso, lääkkeiden vaihto, loputon lääkekokeilujen määtä.. Kunnes pääsin eläkkeelle, sain vakuutusrahaa ja jätin  kaikki lääkkeet. Nyt muutamia vuosia ihan lievää tai keskivaikeaa masennusta välillä, mutta helposti ennustettavaa ja hallittavaa. Ei itsemurhayrityksiä, ei huippufiiliksiä, ihan vaan tasaista melankoliaa, joukossa kivoja päiviä. En halua koekaniiniksi, syödä kourallista lääkettä joka päivä ja niin, ettei ikinä tiedä mitä seuraa. Nyt on hyvä, joo, en ole hyväkuntoinen, mutta en halua enää jojoilla mielialasta toiseen saman päivän aikana. 

Positiivista on se, että usko pillereihin on nopeutettu tie eläkkeelle. Riittää, että näyttelee sekoa, hakee kiltisti lääkkeet ja nakkaa ne roskiin. Tällä todistaa pillereiden toimivan, pitää lääkärin tyytyväisenä ja pääsee eläkkeelle.

Miten joku proffa voi laukoa noin yksinkertaistetun väittämän... Jo maalaisjärki sanoo, että lääkkeet eivät voi olla niin haitallisia tai hyödyttömiä, kuin proffa tuossa väittää.

SSRI-lääkkeitä käytetään myös muiden sairauksien kuin masennuksen hoitoon.

Mä sairastuin jo nuorena. Jouduin keskeyttämään opiskelut, pelkäsin ihmisiä, en pystynyt lähtemään ahdistuneisuuden ja paniikkioireiden takia kotoa, olin itkuinen. Muutaman vuoden ihmisrauniona elelemisen jälkeen aloitin SSRI-lääkityksen, jonka avulla sain toimintakykyä aloittaa yliopisto-opiskelut, suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon ja saada koulutustani vastaava vakituisen työn.

Lääkitystä on yritetty purkaa hitaasti moneen kertaan, mutta jossain vaiheessa lopetusoireet yltyvät liian pahoiksi. Tällä hetkellä käytän essitalopraamia pienellä annostuksella. Jos lisäisin annostusta, olisin vieläkin toimintakykyisempi. Nykyinen tilanne on kuitenkin riittävän hyvä. Pystyn toimimaan psyykkisesti todella kuormittavassa ammatissa ja teen pitkiä työpäiviä. Työni on minulle enemmän kuin vain työtä, se on tavallaan myös harrastus.

En tiedä missä olisin ilman lääkitystä. Ehkä kuollut. Ehkä sairas ja yhteiskunnasta täysin syrjäytynyt. Ehkä olisin toipunut spontaanisti ajan kanssa. En tiedä. En kuitenkaan valitsisi toisin. Olen kyennyt saavuttamaan kaiken mitä olen halunnut, enemmänkin. Ei se helppoa ole ollut. Tiedän joutuvani käyttämään SSRI-lääkitystä pienellä annostuksella lopun eläämääni, mikäli aion pystyä työskentelemään ja pysyä jotenkuten toimintakykyisenä. Se on mulle ok. Elämä on valintoja.

Ja ne haitat? Suun kuivuminen jonkin verran. Mustelmaherkkyyttä ja nenäverenvuotoa toisinaan. Muuta en ole huomannut. Pitkän aikavälin haitoista ei liene riittävästi tutkimustietoa. Hyödyt ovat kuitenkin minun kohdallani olleet suuremmat. Vaikka tietäisin kuolevani ensi viikolla, on nämä kymmenen vuotta toimintakykyisenä ihmisenä olleet sen arvoiset.

Ei nämä lääkkeet kaikille sovi. Ei sovi myöskään esim. kolesterolilääkkeet, migreenilääkkeet tai e-pillerit. Miksi siis pitäisi asettaa tämä yksi lääkeryhmä paholaisen asemaan?

Masennuslääkkeiden kritisointi tuntuu olevan melkein muotijuttu nykyään, tai ollut jo pitempään. On niin "tiedostavaa" ja "kriittistä" että. Toki se on osittain hyvinkin aiheellista ja varmasti niitä määrätään myös turhaan/liikaa. Myös se ihmeellinen mielikuva, että masennuslääkkeiden olisi tarkoitus olla jotain onnellisuuspillereitä, on haitallinen, koska niin ei ole - niiden tarkoitus on parantaa toimintakykyä ja toimia OSANA parantumista. 

Itse voin sanoa täydellä varmuudella, että en olisi enää tässä jollen olisi saanut minulle sopivaa lääkitystä. Yhtä huonoa (siis minulle sopimatonta) kokeiltiin alkuun ennen kuin löytyi sopiva. Onneksi en heittänyt heti pyyhettä kehään. Vasta sen jälkeen alkoi ihan todenteolla se matka kohti parantumista.

Vierailija kirjoitti:

Masennuslääkkeiden kritisointi tuntuu olevan melkein muotijuttu nykyään, tai ollut jo pitempään. On niin "tiedostavaa" ja "kriittistä" että. Toki se on osittain hyvinkin aiheellista ja varmasti niitä määrätään myös turhaan/liikaa. Myös se ihmeellinen mielikuva, että masennuslääkkeiden olisi tarkoitus olla jotain onnellisuuspillereitä, on haitallinen, koska niin ei ole - niiden tarkoitus on parantaa toimintakykyä ja toimia OSANA parantumista. 

Itse voin sanoa täydellä varmuudella, että en olisi enää tässä jollen olisi saanut minulle sopivaa lääkitystä. Yhtä huonoa (siis minulle sopimatonta) kokeiltiin alkuun ennen kuin löytyi sopiva. Onneksi en heittänyt heti pyyhettä kehään. Vasta sen jälkeen alkoi ihan todenteolla se matka kohti parantumista.

Kritisoin masennuslääkkeitä, koska aivan varmasti suurin osa psyykkisistä ongelmista on ratkaistavista ilman niitä. Kyse on vain resursseista. On helpompaa nakata purkki kouraan kuin järjestää ihmisiä fyysisesti keskittymään ja auttamaan tätä ihmistä tai kenties järjestää kuntouttavaa toimintaa. Tai hetkellisesti vähentää työkiireitä puolittamalla työaikaa, mutta puolittamatta palkkaa jne. Riippuen nyt missä tilanteessa ihminen on ja mistä ongelmat johtuu. Itse olen aikoinani parantunut masennuksesta ja post traumaattisesta sekä saanut kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet hallintaan. Tähän olen tarvinnut paljon tuuria, ongelmanratkaisuun kykeneväisiä piirteitä ja kaikista eniten aikaa. Voi valita kärsiikö nyt ja käy vaikeimman läpi heti vai vasta myöhemmin, kun lääkkeiden teho katoaa ja ongelmat nousee uudestaan pintaan.