Masennuslääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tänne tulee taas nää "lääketieteilijät" hoilottelemaan lääkkeistä, tuskin edes ovat itse niitä koskaan käyttäneet tai jos ovat eivät ole vakavasti olleet masentuineita.

Itse asiassa olen - seitsemän vuoden ajan keskivaikeaan masennukseen (Sepram 60mg, 50kg nuori nainen). Lääkkeiden lopettamisen jälkeen on ollut helpompi käsitellä masennukseen johtaneita syitä kuten raakaa perheväkivaltaa ja koulukiusaamista.

-Ap

Eli sulla ei ollut ns. kemiallista epätasapainoa aivoissa, okei masentuneisuutesi siis oli tapahtumien summa. Näihin ei lääkkeet tehoakaan samalla lailla kuin "yhtäkkiä" alkaneet masennukset kuten raskauden jälkeinen masennus ja niin ikään ilman selkeää syytä alkaneet masennusoireet.

Sinun tapauksessa terapiasta varmasti enemmän hyötyä kun tiedät masennuksesi syysi ja voi ottaa härkää sarvista. vaikeata varmasti en vähättele kokemuksiasi.

Minun masennukseni alkoi nimenomaan yhtäkkiä ja ilman selkeää syytä. Olen itse päätellyt että syyt ovat nuo. Psykiatri ei ole niitä päätellyt, saati mikään terapeutti. Terapiasta ei kohdallani ollut mainittavaa hyötyä, mutta menin koska Kelan korvaamaan terapiaan oli niin helppo päästä.

Tärkein muutos tehdään itse ja omassa päässä. Se vaatii paljon aikaa ja voimavaroja, osin myös olosuhteiden radikaalia muuttamista.

Synnytyksenjälkeisessä masennuksessa avainasemassa ovat hormonit. Kemiallista laatua siis.

-Ap

juuu juu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tänne tulee taas nää "lääketieteilijät" hoilottelemaan lääkkeistä, tuskin edes ovat itse niitä koskaan käyttäneet tai jos ovat eivät ole vakavasti olleet masentuineita.

Itse asiassa olen - seitsemän vuoden ajan keskivaikeaan masennukseen (Sepram 60mg, 50kg nuori nainen). Lääkkeiden lopettamisen jälkeen on ollut helpompi käsitellä masennukseen johtaneita syitä kuten raakaa perheväkivaltaa ja koulukiusaamista.

-Ap

Eli sulla ei ollut ns. kemiallista epätasapainoa aivoissa, okei masentuneisuutesi siis oli tapahtumien summa. Näihin ei lääkkeet tehoakaan samalla lailla kuin "yhtäkkiä" alkaneet masennukset kuten raskauden jälkeinen masennus ja niin ikään ilman selkeää syytä alkaneet masennusoireet.

Sinun tapauksessa terapiasta varmasti enemmän hyötyä kun tiedät masennuksesi syysi ja voi ottaa härkää sarvista. vaikeata varmasti en vähättele kokemuksiasi.

Tämä kemiallinen tasapainojuttu oli Phizerin vuonna 1955 lanseeraama mainoslause. Se ei pidä paikkaansa. Tutustu joskus mitä ovat välittäjäaineet, niitä lukevat reseptorit ja tiedetäänkö masennuksen syitä. Stressi on laukausevana tekijänä varma, mutta muu patogeneesi on arvoitus.

Välittäjäaineet ovat juurikin sitä KEMIAA!

Niin? Vaikka sinulla olisi ämpärillinen serotoniinia aivoissasi, niin mitä sinä sillä teet, jos ei ole yhtään reseptoria aivoissa, joka sitä osaisi lukea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Peter Gøtzsche kustantaisi suomalaisten masentuneiden terapian?

Säästyneillä lääkekustannuksilla ja parantuneella somaattisella terveydellä?

Johan vitsin murjaisit.

Miten niin? Masennuslääkkeita kompensoidaan verovaroin. Esimerkkinä Abilify maksaa satoja euroja per kuukausi. Riippuen Abilifyn aiheuttamista sivuvaikutuksista, kuten diabetes, lihominen jne. niin aika helvetin paljon voi terapiaa antaa siihen hintaan!

Yksiainoa  terapiakäyntii kustantaa veronmaksajalle aika paljon ja jos viidennes suomalaisista masentuu elämänsä aikana ainakin kerran, niin siitä voi lähteä laskemaan.

Terapiasta ei tule sivuvaikutuksena lihomista, diabetestä ja niitä muita hirveitä vaurioita, joita lääkkeet aiheuttavat aivoista lähtien. Laske siitä.

Masennuskin voi olla tappava tauti ja passivoida liikkumattouuteen ja verisuonisairauksiin lihomiseen ja näin ollen diabetekseen, veritulppiin ja aivojen tylsistymiseen ilman lääkkeitäkin.

Ei pidä millään tavoin paikkaansa. Masennukseen johtava stressi voi näin tehdä, mutta itse masennus ei.

Haista sinä oikeesti vi**u kun et tiedä mistä puhut provoilija!

Ensinnäkin lääkkeiden toimintamekanismeja on ymmärrettävä molekyylitasolla, siis syy-seuraussuhteet oikein, ja toisaalta itse masennuksen syy on ymmärrettävä biokemian tasolla.

Serotoniini, noradrenaliini, ja dopamiini +muut eivät kerro oikeastaan mitään merkityksellistä lääkkeiden toiminnasta ~0 arvoista tietoa. Tutkimukset eivät ole pystyneet havaitsemaan että näistä olisi kenelläkään puutetta. Syy-seuraussuhdetta ei löydy. Kyse on lähinnä markkinointikikasta, jolla lääkärit ja lääkefirmat mainostavat tuotteitaan. On muka kyse puutoksesta tai epätasapainosta, jonka lääke pitäisi korjata.

http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.0…

Serotonin and Depression: A Disconnect between the Advertisements and the Scientific Literature

Jeffrey R Lacasse, Jonathan Leo

https://www.madinamerica.com/2015/04/psychiatrists-still-promoting-low-…

Vierailija kirjoitti:

juuu juu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tänne tulee taas nää "lääketieteilijät" hoilottelemaan lääkkeistä, tuskin edes ovat itse niitä koskaan käyttäneet tai jos ovat eivät ole vakavasti olleet masentuineita.

Itse asiassa olen - seitsemän vuoden ajan keskivaikeaan masennukseen (Sepram 60mg, 50kg nuori nainen). Lääkkeiden lopettamisen jälkeen on ollut helpompi käsitellä masennukseen johtaneita syitä kuten raakaa perheväkivaltaa ja koulukiusaamista.

-Ap

Eli sulla ei ollut ns. kemiallista epätasapainoa aivoissa, okei masentuneisuutesi siis oli tapahtumien summa. Näihin ei lääkkeet tehoakaan samalla lailla kuin "yhtäkkiä" alkaneet masennukset kuten raskauden jälkeinen masennus ja niin ikään ilman selkeää syytä alkaneet masennusoireet.

Sinun tapauksessa terapiasta varmasti enemmän hyötyä kun tiedät masennuksesi syysi ja voi ottaa härkää sarvista. vaikeata varmasti en vähättele kokemuksiasi.

Tämä kemiallinen tasapainojuttu oli Phizerin vuonna 1955 lanseeraama mainoslause. Se ei pidä paikkaansa. Tutustu joskus mitä ovat välittäjäaineet, niitä lukevat reseptorit ja tiedetäänkö masennuksen syitä. Stressi on laukausevana tekijänä varma, mutta muu patogeneesi on arvoitus.

Välittäjäaineet ovat juurikin sitä KEMIAA!

Niin? Vaikka sinulla olisi ämpärillinen serotoniinia aivoissasi, niin mitä sinä sillä teet, jos ei ole yhtään reseptoria aivoissa, joka sitä osaisi lukea?

Ei nyt mennä tekstityksiin.;D

pelle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Peter Gøtzsche kustantaisi suomalaisten masentuneiden terapian?

Säästyneillä lääkekustannuksilla ja parantuneella somaattisella terveydellä?

Johan vitsin murjaisit.

Miten niin? Masennuslääkkeita kompensoidaan verovaroin. Esimerkkinä Abilify maksaa satoja euroja per kuukausi. Riippuen Abilifyn aiheuttamista sivuvaikutuksista, kuten diabetes, lihominen jne. niin aika helvetin paljon voi terapiaa antaa siihen hintaan!

Yksiainoa  terapiakäyntii kustantaa veronmaksajalle aika paljon ja jos viidennes suomalaisista masentuu elämänsä aikana ainakin kerran, niin siitä voi lähteä laskemaan.

Terapiasta ei tule sivuvaikutuksena lihomista, diabetestä ja niitä muita hirveitä vaurioita, joita lääkkeet aiheuttavat aivoista lähtien. Laske siitä.

Masennuskin voi olla tappava tauti ja passivoida liikkumattouuteen ja verisuonisairauksiin lihomiseen ja näin ollen diabetekseen, veritulppiin ja aivojen tylsistymiseen ilman lääkkeitäkin.

Ei pidä millään tavoin paikkaansa. Masennukseen johtava stressi voi näin tehdä, mutta itse masennus ei.

Haista sinä oikeesti vi**u kun et tiedä mistä puhut provoilija!

Voipi olla, että tiedän, mutta viitsisitkö ystävällisesti pitäytyä tieteellisissä faktoissa? Olkinuket ja muut harhaiset väittämät eivät vie tätä keskustelua eteenpäin.

Mä sain sellaisen kuvan, että hän tarkoitti nimenomaan ssri-lääkkeitä. Aika harhaanjohtavaa puhua vain masennuslääkkeistä, kun niitäkin on sitä miljoonaa eri sorttia.

Itse olen syönyt mm. seronilia ja escitalopramia ja todennut aivan läpipaskoiksi. Mutta nyt tuossa nelisen kuukautta sitten aloitettiin Voxra (joka EI ole ssri) ja se on toiminut oikein mainiosti, ensimmäistä kertaa vuosiin pää tuntuu selkeältä ja on edes vähän optimistisempi olo tulevaisuuden kannalta. Olen alkanut jopa vähän haaveilla ja suunnitella tulevaisuutta. Että mitä haittoja tästä sitten voisikin tulla, niin näitä hyötyjä ne eivät tule peittoamaan. Tuntuu oikeesti hyvältä, kun nousee aamulla mielellään sängystä ja saa tehtyä asioita.

Nää jutut lisää ihmisen epätoivoa, en jaksa tai pysty enempään lukemaan. Tapan kohta itseni muuten.

Vierailija kirjoitti:

pelle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Peter Gøtzsche kustantaisi suomalaisten masentuneiden terapian?

Säästyneillä lääkekustannuksilla ja parantuneella somaattisella terveydellä?

Johan vitsin murjaisit.

Miten niin? Masennuslääkkeita kompensoidaan verovaroin. Esimerkkinä Abilify maksaa satoja euroja per kuukausi. Riippuen Abilifyn aiheuttamista sivuvaikutuksista, kuten diabetes, lihominen jne. niin aika helvetin paljon voi terapiaa antaa siihen hintaan!

Yksiainoa  terapiakäyntii kustantaa veronmaksajalle aika paljon ja jos viidennes suomalaisista masentuu elämänsä aikana ainakin kerran, niin siitä voi lähteä laskemaan.

Terapiasta ei tule sivuvaikutuksena lihomista, diabetestä ja niitä muita hirveitä vaurioita, joita lääkkeet aiheuttavat aivoista lähtien. Laske siitä.

Masennuskin voi olla tappava tauti ja passivoida liikkumattouuteen ja verisuonisairauksiin lihomiseen ja näin ollen diabetekseen, veritulppiin ja aivojen tylsistymiseen ilman lääkkeitäkin.

Ei pidä millään tavoin paikkaansa. Masennukseen johtava stressi voi näin tehdä, mutta itse masennus ei.

Haista sinä oikeesti vi**u kun et tiedä mistä puhut provoilija!

Voipi olla, että tiedän, mutta viitsisitkö ystävällisesti pitäytyä tieteellisissä faktoissa? Olkinuket ja muut harhaiset väittämät eivät vie tätä keskustelua eteenpäin.

No hyvä että epäilet itseäsi edes hiukan.

Vierailija kirjoitti:

Mä sain sellaisen kuvan, että hän tarkoitti nimenomaan ssri-lääkkeitä. Aika harhaanjohtavaa puhua vain masennuslääkkeistä, kun niitäkin on sitä miljoonaa eri sorttia.

Itse olen syönyt mm. seronilia ja escitalopramia ja todennut aivan läpipaskoiksi. Mutta nyt tuossa nelisen kuukautta sitten aloitettiin Voxra (joka EI ole ssri) ja se on toiminut oikein mainiosti, ensimmäistä kertaa vuosiin pää tuntuu selkeältä ja on edes vähän optimistisempi olo tulevaisuuden kannalta. Olen alkanut jopa vähän haaveilla ja suunnitella tulevaisuutta. Että mitä haittoja tästä sitten voisikin tulla, niin näitä hyötyjä ne eivät tule peittoamaan. Tuntuu oikeesti hyvältä, kun nousee aamulla mielellään sängystä ja saa tehtyä asioita.

Tässä tietoa lääkkeestäsi https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/Bupropion_hydrochloride#secti…

Bupropion hydrochloride is a unicyclic, aminoketone antidepressant. The mechanism of its therapeutic actions is not well understood, but it does appear to block dopamine uptake.

... pohdi lukiessasi sitä, kuuluuko tuollainen aines elimistöösi ja miksi juuri sinun elimistöösi.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Peter Gøtzsche kustantaisi suomalaisten masentuneiden terapian?

Säästyneillä lääkekustannuksilla ja parantuneella somaattisella terveydellä?

Johan vitsin murjaisit.

Miten niin? Masennuslääkkeita kompensoidaan verovaroin. Esimerkkinä Abilify maksaa satoja euroja per kuukausi. Riippuen Abilifyn aiheuttamista sivuvaikutuksista, kuten diabetes, lihominen jne. niin aika helvetin paljon voi terapiaa antaa siihen hintaan!

Muuten hyvä, mutta Abilify on psykoosilääke. Ja aloituksessa puhutaan masennuslääkkeistä. - Tosin HS:n artikkelissa puhutaan psyykenlääkkeiden lopettamisesta, ja sitähän Abilifykin näköjään on. 

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=4846&d=2129480&i=OTSUKA+PHARMA_…

Voin itsekkäistä syistä sanoa että totta.

Mieheni söi aikoinaan masennuslääkkeitä ja kaikki seksihalut menivät :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Peter Gøtzsche kustantaisi suomalaisten masentuneiden terapian?

Säästyneillä lääkekustannuksilla ja parantuneella somaattisella terveydellä?

Johan vitsin murjaisit.

Miten niin? Masennuslääkkeita kompensoidaan verovaroin. Esimerkkinä Abilify maksaa satoja euroja per kuukausi. Riippuen Abilifyn aiheuttamista sivuvaikutuksista, kuten diabetes, lihominen jne. niin aika helvetin paljon voi terapiaa antaa siihen hintaan!

Muuten hyvä, mutta Abilify on psykoosilääke. Ja aloituksessa puhutaan masennuslääkkeistä. - Tosin HS:n artikkelissa puhutaan psyykenlääkkeiden lopettamisesta, ja sitähän Abilifykin näköjään on. 

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=4846&d=2129480&i=OTSUKA+PHARMA_…

Sitä käytetään bipoon ja psykoottiseen masennukseen.

Klo 23:00

Minulla ainakin lääkkeet auttoi todella paljon pakko-oireiseen häiriöön, ahdistukseen ja masennukseen. Sairastuin vakavasti 16-vuotiaana. Elämä oli siinä vaiheessa, että melkein kaikki pyöri sairauden ympärillä ja se vei voimat. Ei kannata tuomita sillä lääkkeillä on moni saanut helpotuksen. 

BaelishBaby kirjoitti:

Minulla ainakin lääkkeet auttoi todella paljon pakko-oireiseen häiriöön, ahdistukseen ja masennukseen. Sairastuin vakavasti 16-vuotiaana. Elämä oli siinä vaiheessa, että melkein kaikki pyöri sairauden ympärillä ja se vei voimat. Ei kannata tuomita sillä lääkkeillä on moni saanut helpotuksen. 

Tai ainakin luulet saaneesi helpotuksen. Pääasia on tietysti se, että voi hyvin. Tässä mielessä jos joku vetää huumeita ja paranee niillä masennuksesta, ei häntä saisi syyllistää huumeiden käyttämisestäkään.

Käytin sitalopraamia 12 vuotta, jonka aikana pysyin työkykyisenä, mutta tunne-elämä latistui. En esim. kyennyt liikuttumaan oikein mistään. Lääkkeet vajaa neljä vuotta sitten lopetettuani palasi masennus ja ahdistus, yhdistettynä tunteiden vuoristorataan, joihin verrattuna fyysiset sivuvaikutukset olivat vain pieni kiusa. Kaksi vuotta kärsittyäni hakeuduin terapiaan ja olen vähän saanut elämää hallintaan. Kaiken tämän keskellä en ole varma onko lääkkeet hyvä vai huono asia, varsinaan silloin kun terapiaan ei ole varaa.

Vierailija kirjoitti:

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005120926.html?share=ba4404c98c9a5e8fe26…

Hyvä homma.

Ja asiantuntijana sisätautilääkäri... Sen luohan jokainen masennuksesta yms. kärsivä tietysti menee hakemaan ammatiapua eikö?

Vierailija kirjoitti:

Käytin sitalopraamia 12 vuotta, jonka aikana pysyin työkykyisenä, mutta tunne-elämä latistui. En esim. kyennyt liikuttumaan oikein mistään. Lääkkeet vajaa neljä vuotta sitten lopetettuani palasi masennus ja ahdistus, yhdistettynä tunteiden vuoristorataan, joihin verrattuna fyysiset sivuvaikutukset olivat vain pieni kiusa. Kaksi vuotta kärsittyäni hakeuduin terapiaan ja olen vähän saanut elämää hallintaan. Kaiken tämän keskellä en ole varma onko lääkkeet hyvä vai huono asia, varsinaan silloin kun terapiaan ei ole varaa.

Lääkkeiden lopetus on juuri se suurin ongelma. Lääkärit osaavat kyllä syöttää lääkettä ihan mihin tahansa vaivaan hyvänsä, mutta he eivät osaa auttaa käytön lopettamisessa. Siksi artikkelissa mainittu professori Seikkula ja hänen kolleegansa ovat perustaneet instituutin, joka alkaa kouluttamaan lääkäreitä siitä, miten lääkkeistä pääsee eroon. Kyse on pahemmasta ongelmasta kuin pitkään huumeita käyttäneiden vieroitus huumeista.