Pärjääkö lukiossa jos matikka on 5
Tytär menee ensi syksynä lukioon, mutta häntä mietityttää pärjääkö hän kun matikka on ja tulee olemaan 5 päättärissä. Muut aineet esim. Kielet ovat kaikki 10 ja kemia ja fyssa ovat 8. Kaikki muut 9 ja 10.
Kommentit (95)
"Enpä ole opettajan urani aikana nähnyt arvosanayhdistelmää, jossa kielet olisivat kymppejä ja matikka vitonen. Kielen, erityisesti kieliopin, omaksuminen edellyttää samantyyppistä loogista päättelykykyä kuin matematiikan oppiminen. Peruskoulun vaatimustaso on niin matala nykyään, että varmasti on vaikeaa päästä lukion lyhyenkään matematiikan kursseja läpi, jos pohjalla on vitonen. Seiskankin oppilailla voi olla ongelmia. Lukion päättötodistusta ei saa, mikäli matematiikasta on enemmän kuin kaksi nelosta."
Tuota, minä olin oppilas, jolla kielet kymppi ja matikka vitonen. Suoritin lukion, päädyin yliopistoon. Valmistuin loistavin arvosanoin, gradu oli eximian arvoinen. Olen pärjännyt hyvin elämässä. Aina opettajan uran aikana koettu ja nähty ei todellakaan kerro kaikkea, etenkin jos opettajan työkokemus on yhdestä ja samasta koulusta. Tahtoo sanoa: koulussa mitä uskomattomampien tyyppien tulevaisuutta ei voi tietää. Eräskin tuttava kävi lukion neljään vuoteen, reputti kirjoituksissa - ja päätyi lukioon vanhemmaksi lehtoriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippa ope nro 10! Täällä ilmoittautuu tyttö, jolla oli kaikki kielet kymppejä. Kirjoitin niistä kaikista ällän (5 kpl), ja reaalista (silloin oli vain yksi reaalikirjoitus, kaikki aineet yhtenä päivänä) tuli M. Matematiikka oli yläasteen lopussa kasi, sitten lukion ekalla seiska, tokalla kutonen ja viimeisenä vuonna vitonen. Olisin saanut nelkun, mutta ope ilmeisesti ei raskinut antaa, kun olisi näyttänyt niin kummalta.
Nimenomaan, matikka peruskoulussa kasi. Tämä on normaalia, ei se peruskoulun vitonen.
Ope nro 10 komppaa. Viittasin tosiaan peruskoulumatematiikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nro 17 ilmoittaa vielä, että ei ollut elämänhallinta hukassa :)
Ei tietenkään, sinullahan oli matikka kasi.
Et tainnut tajuta, että aloittaja puhui ihmisestä, jolla on PERUSKOULUN matikka vitonen.
Vierailija kirjoitti:
"Enpä ole opettajan urani aikana nähnyt arvosanayhdistelmää, jossa kielet olisivat kymppejä ja matikka vitonen. Kielen, erityisesti kieliopin, omaksuminen edellyttää samantyyppistä loogista päättelykykyä kuin matematiikan oppiminen. Peruskoulun vaatimustaso on niin matala nykyään, että varmasti on vaikeaa päästä lukion lyhyenkään matematiikan kursseja läpi, jos pohjalla on vitonen. Seiskankin oppilailla voi olla ongelmia. Lukion päättötodistusta ei saa, mikäli matematiikasta on enemmän kuin kaksi nelosta."
Tuota, minä olin oppilas, jolla kielet kymppi ja matikka vitonen. Suoritin lukion, päädyin yliopistoon. Valmistuin loistavin arvosanoin, gradu oli eximian arvoinen. Olen pärjännyt hyvin elämässä. Aina opettajan uran aikana koettu ja nähty ei todellakaan kerro kaikkea, etenkin jos opettajan työkokemus on yhdestä ja samasta koulusta. Tahtoo sanoa: koulussa mitä uskomattomampien tyyppien tulevaisuutta ei voi tietää. Eräskin tuttava kävi lukion neljään vuoteen, reputti kirjoituksissa - ja päätyi lukioon vanhemmaksi lehtoriksi.
Siis peruskoulun matikka vitonen?
Lyhyt matikka ei vaadi kummoista päättelykykyä. Kun opettelee joka kurssissa pari pääkaavaa, pääsee varmasti vitosella läpi. Niin minä sain vitosen laajastakin matikasta aikoinaan.
Mulla oli peruskoulusta lukioon kielet aina 8-10, matikka taas oli yläasteella 7, lukiossa 4-5.
Matematiikan opettajamiehissä vika! Matematiikan opettajat kautta linjan outoja tyyppejä, joilla pedagogiset taidot surkeita. Syytä opettajia, älä lastasi. Ihan oikeasti matematiikan opetukseen pitää saada kunnollista opetuksellista otetta. Matematiikkaa opettavat miehet/naiset, joille matematiikka on itsestäänselvyys. Uusille oppijoille ei. Kummallisia intorverttejä hyypiöitä ovat matikan opettajat - miten ihmeessä he voivat saada kontaktin yläkouluikäisiin nuoriin uskomattoman typerillä, elämästä vierailla esimerkeillään?
Vierailija kirjoitti:
"Enpä ole opettajan urani aikana nähnyt arvosanayhdistelmää, jossa kielet olisivat kymppejä ja matikka vitonen. Kielen, erityisesti kieliopin, omaksuminen edellyttää samantyyppistä loogista päättelykykyä kuin matematiikan oppiminen. Peruskoulun vaatimustaso on niin matala nykyään, että varmasti on vaikeaa päästä lukion lyhyenkään matematiikan kursseja läpi, jos pohjalla on vitonen. Seiskankin oppilailla voi olla ongelmia. Lukion päättötodistusta ei saa, mikäli matematiikasta on enemmän kuin kaksi nelosta."
Tuota, minä olin oppilas, jolla kielet kymppi ja matikka vitonen. Suoritin lukion, päädyin yliopistoon. Valmistuin loistavin arvosanoin, gradu oli eximian arvoinen. Olen pärjännyt hyvin elämässä. Aina opettajan uran aikana koettu ja nähty ei todellakaan kerro kaikkea, etenkin jos opettajan työkokemus on yhdestä ja samasta koulusta. Tahtoo sanoa: koulussa mitä uskomattomampien tyyppien tulevaisuutta ei voi tietää. Eräskin tuttava kävi lukion neljään vuoteen, reputti kirjoituksissa - ja päätyi lukioon vanhemmaksi lehtoriksi.
Puhutko nyt peruskoulun vai lukion matikan arvosanasta?
Oma lapsi meni lukioon kutosen matikalla. Kutonen numerona johtuu laiskuudesta ja ettei vaan jaksanut laskea laskuja kotona. Lukiossa hommasin hänelle kotiopettajan jonka kanssa joutui laskuja laskemaan. Kokeet menivät läpi ja numerona säilyi kutonen. Matikkaa ei aio kirjoittaa vaan kirjoittaa kieliä, kun niistä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se matikka on 5?
Ihmisillä on erilaiset aivot. Matematiikan kaavat ei kolise kaikille kun ne alunperinkin on laatinut äärettömän pieni ryhmä.
Tottakai, mutta esim. työkaverin tyttärellä oli matikkaan liittyen joku hahmotusongelma, ja hän sai siihen erityisopetusta. Vähän kuin matikan lukihäiriö. Että onko tyttärelläsi tutkittu, tulisi elämä vähän helpommaksi.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan opettajamiehissä vika! Matematiikan opettajat kautta linjan outoja tyyppejä, joilla pedagogiset taidot surkeita. Syytä opettajia, älä lastasi. Ihan oikeasti matematiikan opetukseen pitää saada kunnollista opetuksellista otetta. Matematiikkaa opettavat miehet/naiset, joille matematiikka on itsestäänselvyys. Uusille oppijoille ei. Kummallisia intorverttejä hyypiöitä ovat matikan opettajat - miten ihmeessä he voivat saada kontaktin yläkouluikäisiin nuoriin uskomattoman typerillä, elämästä vierailla esimerkeillään?
Kyllähän se kieltämättä ihmetyttää, miten jotkut, vaikka kuinka vääntää, eivät ole lähelläkään sitä taitotason määrää, että voisivat esim. laskea lieriön pinta-alan. Ai mutta kun sen on niiin vaikeeta tiätsä kun se on niinku elämästä ihan viertasta tollanen...
Onhan se opettajastakin kiinni, mutta se teitän nerokakaranne matikan numero ei ole hänen opettajansa numero vaan lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapsi meni lukioon kutosen matikalla. Kutonen numerona johtuu laiskuudesta ja ettei vaan jaksanut laskea laskuja kotona. Lukiossa hommasin hänelle kotiopettajan jonka kanssa joutui laskuja laskemaan. Kokeet menivät läpi ja numerona säilyi kutonen. Matikkaa ei aio kirjoittaa vaan kirjoittaa kieliä, kun niistä tykkää.
Jos heikko arvosana johtuu murrosiän aikaisesta laiskuudesta tai motivaatio-ongelmista, toivoa on, mikäli nuori kypsyy ja alkaa ahkeroida. Hienoa, että tartuitte asiaan kotona ja hankitte lisäopetusta. Jos taas matemaattisessa ajattelussa ja perustaidoissa on niin vakavia puutteita, että oppilas siksi saa vitosia (peruskoulussa!), on asiaa aika vaikea korjata enää lukiossa edes lisä- tai tukiopetuksella. Lukiossahan opetusryhmät ovat suuria ja tunneilla edetään nopeasti. Erityisopettajaa pääsee tapaamaan parhaimmillaan parin viikon välein. Toki tässä on koulukohtaisia eroja. - ope nro 10
Kutosen matikkaan ei tarvita mitään oikeaa matematiikkaa eikä kaavoja. Katsokaa valtakunnallisia kokeita. Siellä kutosen saa, jos osaa ihan peruslaskutoimitukset, plus, miinus, kerto ja jakolaskut, ja soveltaa niitä edes pikkaisen.
Sinulle, joka kyselet "peruskoulun vai lukion matikan arvosanasta". Peruskoulun vitosella menin lukioon. Lukiossa pärjäsin hyvin, etenkin kielissä. Matematiikan sain läpi siksi, että opettaja vaihtui. Tein sen verran matematiikassa töitä, että läpäisin kurssit. Ylioppilaskirjoituksissa pärjäsin hyvin. En tietenkään kirjoittanut matematiikkaa. Ei pidä yleistää omaa (yhtä subjektiivista) opettajan työuralla koettua käsittämään kaikkea.
Äläpä yleistä, tuo ei ihan kaikkiin päde.
Itse olen naisope, lukiossa aikoinaan luin lyhyen matikan (monta syytä), opiskeluaikana sain itse kantapään kautta kokea, miltä tuntuu, kun ei vaan tajua jotain juttua. Nyt tämä on vahvuuteniperuskouluteinien kanssa: osaan asettua sen epätoivoa tuntevan, itkua tuhertavan teinin asemaan. Ja samaan aikaan mietin yhä uusia selittämistapoja konkrettisina esimerkkeinä, jotta jokainen joka vähänkin haluaa oppia, myös oppii. Valitettavasti yhä kasvava osa haluaa vain kaivella nenäänsä ja olla päivähoidossa. Koska olisi liian rasittavaa oikeasti yrittää itse jotain.
Lisäksi tuosta introverttiudesta: eräs moniongelmainen teini nimesi minut ensisijaiseksi aikuiseksi, jonka haluaa paikalle, kun tulee tietynlainen kohtaus. Minulle myös avaudutaan hyvinkin henkilökohtaisista asioista. Samoin alakoululaisten tiedetään keskenään höpötelleen, että haluavat nimenomaan minun oppilakseni. Kuitenkaan en ole mikään nuori likanhuitukka enää, vaan pikemmin myöhäiskeski-ikäinen kanttura.
Mutta alkuperäiselle: _miksi_ tyttäresi matikka on 5? Matikka on samaan tapaan looginen kieli kuin muutkin kielet kielioppinsa osalta. Mikäli selkeää syytä tuohon vitoseen ei pysty nimeämään, voi lukiossa odottaa karmea pettymys. Jo lyhyen matikan kurssit vaativat aivan eri tasoista asioihin paneutumista kuin peruskoulun matikka ja jos kaksi peräkkäistä kurssia lipsahtaa neloseksi, on aineessa etenemiseste. Matka valkolakkiin ainakin viivästyy huomattavasti ja vaatii melkoista itsekuria saada edes toinen tentittyä/käytyä hyväksytysti.
Mutta tsemppiä matkaan, mikä sitten päätöksenne onkaan!
Minä en aikanaan mennyt lukioon, sillä vaikka olen kielellisesti lahjakas (äidinkieli ja englanti aina 9-10) ja muut aineet 8 tasoa, oli matematiikkani 5 ja fysiikka 6. Paikallisen lukion rehtori sanoi, että tuolla matematiikan arvosanalla lukio-opintosi tulevat olemaan helvettiä. Nyttemmin ajateltuna asiahan ei olisi ollut näin.. Olisi pitänyt mennä.
Varmaan riippuu siitä kuinka paljon on itse valmis tekemään töitä pärjätäkseen. Itsekin menin lukioon vitosen matikalla, mutta lukioni oli musiikkipainotteinen, joten kävin vain kaksi kurssia matikkaa ja loput korvasin musiikilla. Mun kohdalla se oli ainoa syy miksi selvisin lukiosta. Matikkaa en siis ylioppilaskirjoituksissa kirjoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole opettajan urani aikana nähnyt arvosanayhdistelmää, jossa kielet olisivat kymppejä ja matikka vitonen. Kielen, erityisesti kieliopin, omaksuminen edellyttää samantyyppistä loogista päättelykykyä kuin matematiikan oppiminen. Peruskoulun vaatimustaso on niin matala nykyään, että varmasti on vaikeaa päästä lukion lyhyenkään matematiikan kursseja läpi, jos pohjalla on vitonen. Seiskankin oppilailla voi olla ongelmia. Lukion päättötodistusta ei saa, mikäli matematiikasta on enemmän kuin kaksi nelosta.
Ei, vaan syynä on se ettei ns kympin oppilaalle kukaan opettaja anna yhtä vitosta todistukseen. Kympin oppilas saa pärställään vähintään kasin vaikka taidot olisi vitosen tasolla. Näkeehän sen myös taitoaineista: samat kympin oppilaat on aina myös kympin arvosia urheilijoita, kuvataiteilijoita ja muusikkoja, ompelijoita ja kokkaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole opettajan urani aikana nähnyt arvosanayhdistelmää, jossa kielet olisivat kymppejä ja matikka vitonen. Kielen, erityisesti kieliopin, omaksuminen edellyttää samantyyppistä loogista päättelykykyä kuin matematiikan oppiminen. Peruskoulun vaatimustaso on niin matala nykyään, että varmasti on vaikeaa päästä lukion lyhyenkään matematiikan kursseja läpi, jos pohjalla on vitonen. Seiskankin oppilailla voi olla ongelmia. Lukion päättötodistusta ei saa, mikäli matematiikasta on enemmän kuin kaksi nelosta.
Ei, vaan syynä on se ettei ns kympin oppilaalle kukaan opettaja anna yhtä vitosta todistukseen. Kympin oppilas saa pärställään vähintään kasin vaikka taidot olisi vitosen tasolla. Näkeehän sen myös taitoaineista: samat kympin oppilaat on aina myös kympin arvosia urheilijoita, kuvataiteilijoita ja muusikkoja, ompelijoita ja kokkaajia.
Minä en kyllä edes katso opiskelijoiden muiden aineiden arvosanoja oman aineeni arvosanoja antaessani. Annan lukuvuoden aikana 400-500 kurssiarvosanaa ehkä 200-300 eri opiskelijalle. Millä ajalla minä kävisin katsomassa heidän eri aineiden arvosanojaan? - ope nro 10
Numero voi nousta, kun harjoittelee ja lukee hyvin. Silloin pärjää.
Jos fyssa 10 niin ihme jos matikka 5, yleensä nämä korreloi hyvin. Hmm.