Lue keskustelun säännöt.
Argh! Pakko avautua miehen tavoista
07.03.2017 |
Tilanne; ostan jotain edullista juustoa; molemmat käyttää "tasasesti". Edullista juustoa on vielä jäljellä, kun päätän ostaa jotain kalliimpaa juustoa, leppäsavua tai jotain. Mies tekee eväät; aukasee uuden juuston. "Hei käytettäis se arkijuusto loppuun". -Sitä on huono höylätä, voit murustella siitä vaikka palasia ku teet itelles lämppäreitä (lämpösiä voileipiä). Muutaman päivän kuluttua tajuan, että oon ite syönyt muutaman siivun uudesta juustosta, kun mies on hotkinut siitä 95%. Sama toistuu kaikessa; leivät mitä ostan, kinkut, makkarat (ei mitään jauhomakkaroita), yhtäkkiä huomaan että hei, taas ne kaikki on syöty, ja jättänyt yhden kinkkusiivun mulle. Makkarapaketista piti tehdä makkarasoppaa, mutta mies veti kylmänä "pikkunälkäänsä" 3 makkaraa. Ostin jauhelihaa, piti tehdä makaronilaatikkoa. Hän alko sitä paistamaan, kunnes havahduin "hei, piti tehä laatikkoo siitä!". Mutta annoin olla, aattelin että kai sen vois syödä ihan paistettuna makaronilaatikon kanssa. Mies ei ite ottanut lisukkeita, joten jauhelihasta katos 300g. Keitin itelleni makaronia joukkoon, kunnes haistoin kuinka vahvasti oli maustanut lihan. Valkosipulia, juustokuminaa, chiliä, pippuria.. oli kauhee nälkä, mutta en pystyny syömään kun valkosipulin haju pelkästään löi vasten kasvoja, hel*etin pahaa oli. Mies söi onnessaan sen mun ruuan, "vähä ehkä liikaa tuli sitä ja sitä maustetta". Kauppaan olis 20min matka, joten ei napannu lähtee ajeleen, vaikka jääkaappi tyhjä. Ikinä ei ilmota, jos joku elintarvike on loppumassa; kun palaan kaupasta ja alan tekeen välipalaa, huomaan että kaikki syöty. Tällä hetkellä mä ostan ruuat, kun mies odottelee ensimmäistä tiliä töistä. Monta kertaa ylimaustaa ruuan, ja suuttuu kun en pysty syömään ja teen jonkun leivän. Silloin harvoin kun mies jotain ostaa, hän muistaa heti mainita "älä sit syö näitä ku otan evääks". Anteeksi avautuminen, oli vaan pakko purkautua :D
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Käyvätkö nämä sankarit koskaan kaupassa vai onko se sinun harteillasi? Mietin vaan, miksei mies hommaa itse herkkujaan?
Me käydään useimmiten yhdessä kaupassa. Joka kerran kysyn, mitä haluaa syödä, sekä ruuaksi että herkuksi. Vastaus aina sama: Kaikki ruoka käy, karkkeja ei tarvitse mulle ostaa.
Mies on kovin tarkka vahtimaan painoaan (mikä tietenkin loistava juttu) eli ei "muka" syö mitään, jos hänelle ei osteta, vaan minun pussista syötyhän ei ole varsinaista syömistä, kun vaan maistaa silloin tällöin aina yhden :) Näin tämä logiikka menee. Ei ole tosin ylipainoinenkaan, kun lenkkeilee ja ui säännöllisesti. (Ei tietenkään ole mikään maailmanlaajuinen ongelma, mutta puhe olikin pikkujutuista, jotka ärsyttää. Ruokaa meillä riittää, joten ei syytä oikeesti inistä mistään!)
Jaa, jossain vaiheessa tämä keskustelu kääntyi siis siihen, että puhutaan ärsyttävistä pikkujutuista? Tuo ap:n ongelma ei meinaan ole mikään pikkuinen kauneusvirhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Kuule, sun pitää olla tiukempi. Sun pitää voida pitää ne omasi esillä eikä piilossa ja niiden pitää pysyä koskemattomana. Jos mies ei kunnoita noita rajojasi, on vaikea uskoa, että hän kunnioittaisi rajojasi kaikissa muissakaan asioissa.
Voiko mies mennä syömään lapsen karkit? Ei voi, tai ei ainakaan pitäisi voida. Miksi siis sinun? Oletko perheen kynnysmatto?
Tsemppiä!
Tilanne on meillä sellainen, että minä teen viime kädessä ja keskustelun jälkeen ne (isotkin) päätökset ja mies on sellainen "No sano nyt mitä tehdään"-tyyppi. Siis kotona, töissä tekee omia vastuupäätöksiä jne. Eli en tosiaankaan kynnysmatto, vaan todella kaukana siitä. Jospa tietäisit :D
Ihan hyvin menee muuten , mutta nuo tietyt asiat ärsyttää, varsinkin koska olen ihan mielettömän tarkka, oikeastaan pihikin ja kierrätän kaiken yms. Tätä myöten en tykkää siitä, että kalliit leikkeleet syödään tosiaan kuin pystybaarissa, roikkuen samalla jk-ovessa. Ruoka on polttoainetta, ja joku säännöllinen rytmi ja kohtuus tässäkin, muutenhan jo budjettikin luistaa käsistä kokonaan.
Nautiskellaan myös, mutta ne herkut ovat sitten eri asia. Ihan on "normaali" kulutus meillä, eli nälässä ei ole kukaan ja syödäkin saa, ja ihan omin lupineenkin. Järjenkäyttöä saa myös noudattaa.
Ja myös minulla on lukuisia todella ikäviä luonteenpiirteitä ja käyttäytymismalleja, mutta osaan muuttaa toimintaani, jos joku sitä pyytää, ja tarkastelen itsekin omaa käyttäytymistäni; sanoinko ikävästi, olinko reilu tai pikkumainen? jne.
Toista on elää "puu-ukon" kanssa, jolle ei vaan mene joku yksinkertainen juttu perille, ei vaan mene.
Ja mikä ongelma sinulla oli muuta kuin se, että kuulostat despootilta ruokanatsilta?
Näköjään se, että kirjoitukseni väännetään käsittämättömään muotoon, mutta ei tämäkään ongelma ole minun varsinaisesti...
Mites teillä toimitaan? Mies tyhjentää leikkeleet naamaansa, röyhtäisee ja kertoo ruoka-aikaan, ettei nyt ole nälkä, koska söi just juustot ja makkarat kaapista?
On tämä despootti kuitenkin miehelle niin rakas, että yhdessä ollaan varmaan sun koko elinikä oltu. :D
Tiedätkö: Palstan tarkoitus on keskustella/vaihtaa kokemuksia muiden mielipidekirjoittajien kanssa, ei SOLVATA ketään! Haukkuminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen kertoo aina jotain olennaista ihmisestä. Mitä sinä haluat itsestäsi "kertoa"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Kuule, sun pitää olla tiukempi. Sun pitää voida pitää ne omasi esillä eikä piilossa ja niiden pitää pysyä koskemattomana. Jos mies ei kunnoita noita rajojasi, on vaikea uskoa, että hän kunnioittaisi rajojasi kaikissa muissakaan asioissa.
Voiko mies mennä syömään lapsen karkit? Ei voi, tai ei ainakaan pitäisi voida. Miksi siis sinun? Oletko perheen kynnysmatto?
Tsemppiä!
Tilanne on meillä sellainen, että minä teen viime kädessä ja keskustelun jälkeen ne (isotkin) päätökset ja mies on sellainen "No sano nyt mitä tehdään"-tyyppi. Siis kotona, töissä tekee omia vastuupäätöksiä jne. Eli en tosiaankaan kynnysmatto, vaan todella kaukana siitä. Jospa tietäisit :D
Ihan hyvin menee muuten , mutta nuo tietyt asiat ärsyttää, varsinkin koska olen ihan mielettömän tarkka, oikeastaan pihikin ja kierrätän kaiken yms. Tätä myöten en tykkää siitä, että kalliit leikkeleet syödään tosiaan kuin pystybaarissa, roikkuen samalla jk-ovessa. Ruoka on polttoainetta, ja joku säännöllinen rytmi ja kohtuus tässäkin, muutenhan jo budjettikin luistaa käsistä kokonaan.
Nautiskellaan myös, mutta ne herkut ovat sitten eri asia. Ihan on "normaali" kulutus meillä, eli nälässä ei ole kukaan ja syödäkin saa, ja ihan omin lupineenkin. Järjenkäyttöä saa myös noudattaa.
Ja myös minulla on lukuisia todella ikäviä luonteenpiirteitä ja käyttäytymismalleja, mutta osaan muuttaa toimintaani, jos joku sitä pyytää, ja tarkastelen itsekin omaa käyttäytymistäni; sanoinko ikävästi, olinko reilu tai pikkumainen? jne.
Toista on elää "puu-ukon" kanssa, jolle ei vaan mene joku yksinkertainen juttu perille, ei vaan mene.
Ja mikä ongelma sinulla oli muuta kuin se, että kuulostat despootilta ruokanatsilta?
Näköjään se, että kirjoitukseni väännetään käsittämättömään muotoon, mutta ei tämäkään ongelma ole minun varsinaisesti...
Mites teillä toimitaan? Mies tyhjentää leikkeleet naamaansa, röyhtäisee ja kertoo ruoka-aikaan, ettei nyt ole nälkä, koska söi just juustot ja makkarat kaapista?
On tämä despootti kuitenkin miehelle niin rakas, että yhdessä ollaan varmaan sun koko elinikä oltu. :D
Tiedätkö: Palstan tarkoitus on keskustella/vaihtaa kokemuksia muiden mielipidekirjoittajien kanssa, ei SOLVATA ketään! Haukkuminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen kertoo aina jotain olennaista ihmisestä. Mitä sinä haluat itsestäsi "kertoa"?
Ei ole tarvetta kertoa itsestäni mitään, mutta ap:n vuoksi toivon, että sinun ongelmaasi olisi ruodittu jossain toisessa ketjussa. Teidän systeemi on normaalia perhe-elämää, ap:n ei. Ja sen verran voin itsestäni kertoa, että olen tehnyt elämässäni hyvän ratkaisun jättämällä henkisesti väkivaltaisen miehen ja siinä vaiheessa on erittäin tärkeää saada ympäristöltä vahvistusta siihen, mikä on normaalia ja mikä ei, koska siinä parisuhteessa on hämärtynyt käsitys siitä, mikä on kohtuullista ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Missä myydään kahden palan suklaarasioita?
Tämä ketju on mitä parasta mainosta taas kerran MGTOW-aatteelle, eipä tarvitse sinkkuna pelätä että joku repii perseensä riekaleiksi juustopaketista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Käyvätkö nämä sankarit koskaan kaupassa vai onko se sinun harteillasi? Mietin vaan, miksei mies hommaa itse herkkujaan?
Me käydään useimmiten yhdessä kaupassa. Joka kerran kysyn, mitä haluaa syödä, sekä ruuaksi että herkuksi. Vastaus aina sama: Kaikki ruoka käy, karkkeja ei tarvitse mulle ostaa.
Mies on kovin tarkka vahtimaan painoaan (mikä tietenkin loistava juttu) eli ei "muka" syö mitään, jos hänelle ei osteta, vaan minun pussista syötyhän ei ole varsinaista syömistä, kun vaan maistaa silloin tällöin aina yhden :) Näin tämä logiikka menee. Ei ole tosin ylipainoinenkaan, kun lenkkeilee ja ui säännöllisesti. (Ei tietenkään ole mikään maailmanlaajuinen ongelma, mutta puhe olikin pikkujutuista, jotka ärsyttää. Ruokaa meillä riittää, joten ei syytä oikeesti inistä mistään!)
Jaa, jossain vaiheessa tämä keskustelu kääntyi siis siihen, että puhutaan ärsyttävistä pikkujutuista? Tuo ap:n ongelma ei meinaan ole mikään pikkuinen kauneusvirhe.
Pilkkuako rupesit jyystämään? "Ruokaa meillä riittää, ei ole OIKEESTI syytä valittaa" Siis: Hävettää puida näin pientä asiaa, kun joillain on oikeasti nälkä ja puute! OMALTA kohdaltani sanon näin. Keskustelu on täällä rönsyillyt, kuten näyttää tapana oleva, joten mennään näillä nyt!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha, mun eksällä oli tapana hallita ruokapolitiikkaa. Vain tiettyjä merkkejä sai ostaa (kalliita) eikä samaa ruokaa saanut yrittääkään tarjota kahta kertaa. Itse piti tehdä alusta lähtien ja einespaketista nousi sota. Minä hoidin kaupassakäynnin ja ruoanlaiton ja mies maksoi puolet ruokalaskusta. Ja joka jumalan kuukausi sain kuulla miten kamalasti olin taas tuhlannut ruokaan. Huh, onneksi se mulkku on ex.
Niin, ja jos joskus kävi niin että mies kävi kaupassa (mulla oli oltava tyyliin jalka poikki), mies osti paketin jauhelihaa ja maidon viisihenkiselle perheelle. Ja esitteli kuittia että katso nyt, en tajua miten sä saat sitä rahaa palamaan ruokakauppaan!
Mulla oli oikea kultakimpale <3
Ja sehän odotti että minä loihdin siitä jauhelihapaketista herkkuruoan (toki loihdinkin, koska olin hankkinut kaappiin ne muut ruokaan tarvittavat aineet varastoon ja pystyin kehittämään herralle kelpaavan sapuskan vaikka se jalka poikki). Siitä se sai sitten vaan lisää vettä myllyynsä, kuinka hän on taloudellinen ja minä tuhlari. "Kato nyt, ei hyvän ruuan tarvi maksaa niin paljon!", oli toteamus päivällispöydässä. Jotenkin terapeuttista kertoilla eksän tavoista, toivottavasti joku nuori nainen lukee ja välttää tuollaisen miinan.
Tässähän ihan nostalgiaa pukkaa kun muistelee eksän ruokavinoutumia :D
Ulkomailla esim. kun oltiin ja illalla syömään menossa, eksälle kävi vasta se viimeinen vielä auki löytynyt paikka, kun kaikki oli jo nälkään kuolemassa ja jalat rakoilla. "En mä tota halua", "Onpa kallista", "Miten niin ette halua enää kävellä, ootte niin laiskoja", "Ihan liian vihreät verhot, ruoka on varmaan hirveää", "Tuolla näkyisi olevan vielä yksi, mennään katsomaan". Kun tuota oli tehnyt kolme tuntia, muulle porukalle oli aivan sama vaikka syödä pikkukiviä rannalta mutta jatkaa täytyi ettei ollut nynny, turhasta valittaja tai ahne syömäri jolle pitää saada heti pöperöä mitä vaan. Lomailu eksän kanssa oli tosi rentoa :D Joku päivä kirjoitan vitsikirjan jolle joskus nauran vielä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Missä myydään kahden palan suklaarasioita?
Tämä ketju on mitä parasta mainosta taas kerran MGTOW-aatteelle, eipä tarvitse sinkkuna pelätä että joku repii perseensä riekaleiksi juustopaketista.
Kukaan ei revi persettään juustopaketista, kunhan
1. siihen on varaa
2. et oleta naisesi maksavan sinulle kalliita juustoja antamatta itse vastaavaa panosta
3. et oleta, että ruuat ilmestyvät kaupasta pyhän hengen voimasta teidän ruokakaappiin
4. huomioit muutkin saman ruokakunnan jäsenet ja heidän tarpeensa
Keskimääräinen mies läpäisee kaikki kohdat kirkkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Kuule, sun pitää olla tiukempi. Sun pitää voida pitää ne omasi esillä eikä piilossa ja niiden pitää pysyä koskemattomana. Jos mies ei kunnoita noita rajojasi, on vaikea uskoa, että hän kunnioittaisi rajojasi kaikissa muissakaan asioissa.
Voiko mies mennä syömään lapsen karkit? Ei voi, tai ei ainakaan pitäisi voida. Miksi siis sinun? Oletko perheen kynnysmatto?
Tsemppiä!
Tilanne on meillä sellainen, että minä teen viime kädessä ja keskustelun jälkeen ne (isotkin) päätökset ja mies on sellainen "No sano nyt mitä tehdään"-tyyppi. Siis kotona, töissä tekee omia vastuupäätöksiä jne. Eli en tosiaankaan kynnysmatto, vaan todella kaukana siitä. Jospa tietäisit :D
Ihan hyvin menee muuten , mutta nuo tietyt asiat ärsyttää, varsinkin koska olen ihan mielettömän tarkka, oikeastaan pihikin ja kierrätän kaiken yms. Tätä myöten en tykkää siitä, että kalliit leikkeleet syödään tosiaan kuin pystybaarissa, roikkuen samalla jk-ovessa. Ruoka on polttoainetta, ja joku säännöllinen rytmi ja kohtuus tässäkin, muutenhan jo budjettikin luistaa käsistä kokonaan.
Nautiskellaan myös, mutta ne herkut ovat sitten eri asia. Ihan on "normaali" kulutus meillä, eli nälässä ei ole kukaan ja syödäkin saa, ja ihan omin lupineenkin. Järjenkäyttöä saa myös noudattaa.
Ja myös minulla on lukuisia todella ikäviä luonteenpiirteitä ja käyttäytymismalleja, mutta osaan muuttaa toimintaani, jos joku sitä pyytää, ja tarkastelen itsekin omaa käyttäytymistäni; sanoinko ikävästi, olinko reilu tai pikkumainen? jne.
Toista on elää "puu-ukon" kanssa, jolle ei vaan mene joku yksinkertainen juttu perille, ei vaan mene.
Ja mikä ongelma sinulla oli muuta kuin se, että kuulostat despootilta ruokanatsilta?
Näköjään se, että kirjoitukseni väännetään käsittämättömään muotoon, mutta ei tämäkään ongelma ole minun varsinaisesti...
Mites teillä toimitaan? Mies tyhjentää leikkeleet naamaansa, röyhtäisee ja kertoo ruoka-aikaan, ettei nyt ole nälkä, koska söi just juustot ja makkarat kaapista?
On tämä despootti kuitenkin miehelle niin rakas, että yhdessä ollaan varmaan sun koko elinikä oltu. :D
Tiedätkö: Palstan tarkoitus on keskustella/vaihtaa kokemuksia muiden mielipidekirjoittajien kanssa, ei SOLVATA ketään! Haukkuminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen kertoo aina jotain olennaista ihmisestä. Mitä sinä haluat itsestäsi "kertoa"?
Ei ole tarvetta kertoa itsestäni mitään, mutta ap:n vuoksi toivon, että sinun ongelmaasi olisi ruodittu jossain toisessa ketjussa. Teidän systeemi on normaalia perhe-elämää, ap:n ei. Ja sen verran voin itsestäni kertoa, että olen tehnyt elämässäni hyvän ratkaisun jättämällä henkisesti väkivaltaisen miehen ja siinä vaiheessa on erittäin tärkeää saada ympäristöltä vahvistusta siihen, mikä on normaalia ja mikä ei, koska siinä parisuhteessa on hämärtynyt käsitys siitä, mikä on kohtuullista ja mikä ei.
Teet mitä teet, mutta koita nyt ainakin hillitä itseäsi hieman, jos mahdollista. Kiitos.
Ja käsittääkseni täällä saa jakaa kokemuksia, vaikka ei aina yksiyhteen menisikään. Joku tuolla sanoi, että mies hilloaa kaapissa tyhjiä pakkauksia. Minä esitin saman asian. Lopeta hyökkäily ja mene nuolemaan haavojasi toisaalle, jos et pysty aikuisiksi olemaan. Syytön olen sinun ongelmiisi. Hyvää jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Missä myydään kahden palan suklaarasioita?
Tämä ketju on mitä parasta mainosta taas kerran MGTOW-aatteelle, eipä tarvitse sinkkuna pelätä että joku repii perseensä riekaleiksi juustopaketista.
Kukaan ei revi persettään juustopaketista, kunhan
1. siihen on varaa
2. et oleta naisesi maksavan sinulle kalliita juustoja antamatta itse vastaavaa panosta
3. et oleta, että ruuat ilmestyvät kaupasta pyhän hengen voimasta teidän ruokakaappiin
4. huomioit muutkin saman ruokakunnan jäsenet ja heidän tarpeensa
Keskimääräinen mies läpäisee kaikki kohdat kirkkaasti.
Mistä ihmeestä aloit sönköttämään? Totesin vain , että keskiverto suomalainen nainen tuntuu olevan aika sairas päästään, en ole perustamassa perhettä kenenkään kanssa, enkä odota tai oleta mitään.
On melkoista natseilua, jos jostain helvetin juustopaketista saadaan tällainen polemiikki aikaan.
Jatkakaa toki, ehkä jotkut palstaa lukevat sinkkumiehet näkevät lisää suomalaisen luonteen todellisesta puolesta ja tekevät omat johtopäätöksensä teistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Missä myydään kahden palan suklaarasioita?
Tämä ketju on mitä parasta mainosta taas kerran MGTOW-aatteelle, eipä tarvitse sinkkuna pelätä että joku repii perseensä riekaleiksi juustopaketista.
Kukaan ei revi persettään juustopaketista, kunhan
1. siihen on varaa
2. et oleta naisesi maksavan sinulle kalliita juustoja antamatta itse vastaavaa panosta
3. et oleta, että ruuat ilmestyvät kaupasta pyhän hengen voimasta teidän ruokakaappiin
4. huomioit muutkin saman ruokakunnan jäsenet ja heidän tarpeensa
Keskimääräinen mies läpäisee kaikki kohdat kirkkaasti.
Mistä ihmeestä aloit sönköttämään? Totesin vain , että keskiverto suomalainen nainen tuntuu olevan aika sairas päästään, en ole perustamassa perhettä kenenkään kanssa, enkä odota tai oleta mitään.
On melkoista natseilua, jos jostain helvetin juustopaketista saadaan tällainen polemiikki aikaan.
Jatkakaa toki, ehkä jotkut palstaa lukevat sinkkumiehet näkevät lisää suomalaisen luonteen todellisesta puolesta ja tekevät omat johtopäätöksensä teistä.
Kyllä meillä on maailmankuvissa isot erot. Näen sekä keskimääräisen suomalaisen naisen että miehen terveiksi päästään. Mutta joo, kukin tavallaan.
Saako ihan mielenkiinnosta kysyä lapsuusperheenne dynamiikasta ja millainen äiti sinulla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Missä myydään kahden palan suklaarasioita?
Tämä ketju on mitä parasta mainosta taas kerran MGTOW-aatteelle, eipä tarvitse sinkkuna pelätä että joku repii perseensä riekaleiksi juustopaketista.
Kukaan ei revi persettään juustopaketista, kunhan
1. siihen on varaa
2. et oleta naisesi maksavan sinulle kalliita juustoja antamatta itse vastaavaa panosta
3. et oleta, että ruuat ilmestyvät kaupasta pyhän hengen voimasta teidän ruokakaappiin
4. huomioit muutkin saman ruokakunnan jäsenet ja heidän tarpeensa
Keskimääräinen mies läpäisee kaikki kohdat kirkkaasti.
Mistä ihmeestä aloit sönköttämään? Totesin vain , että keskiverto suomalainen nainen tuntuu olevan aika sairas päästään, en ole perustamassa perhettä kenenkään kanssa, enkä odota tai oleta mitään.
On melkoista natseilua, jos jostain helvetin juustopaketista saadaan tällainen polemiikki aikaan.
Jatkakaa toki, ehkä jotkut palstaa lukevat sinkkumiehet näkevät lisää suomalaisen luonteen todellisesta puolesta ja tekevät omat johtopäätöksensä teistä.
Kyllä meillä on maailmankuvissa isot erot. Näen sekä keskimääräisen suomalaisen naisen että miehen terveiksi päästään. Mutta joo, kukin tavallaan.
Saako ihan mielenkiinnosta kysyä lapsuusperheenne dynamiikasta ja millainen äiti sinulla on?
"Aloit sönköttämään" "natseilua" "sairas päästään"...et kai tosissasi tuota vakavissaan ota ja vaivaudu? :D No mutta mikä ettei, ihan kiva katsoa mitä vastaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Missä myydään kahden palan suklaarasioita?
Tämä ketju on mitä parasta mainosta taas kerran MGTOW-aatteelle, eipä tarvitse sinkkuna pelätä että joku repii perseensä riekaleiksi juustopaketista.
Kukaan ei revi persettään juustopaketista, kunhan
1. siihen on varaa
2. et oleta naisesi maksavan sinulle kalliita juustoja antamatta itse vastaavaa panosta
3. et oleta, että ruuat ilmestyvät kaupasta pyhän hengen voimasta teidän ruokakaappiin
4. huomioit muutkin saman ruokakunnan jäsenet ja heidän tarpeensa
Keskimääräinen mies läpäisee kaikki kohdat kirkkaasti.
Mistä ihmeestä aloit sönköttämään? Totesin vain , että keskiverto suomalainen nainen tuntuu olevan aika sairas päästään, en ole perustamassa perhettä kenenkään kanssa, enkä odota tai oleta mitään.
On melkoista natseilua, jos jostain helvetin juustopaketista saadaan tällainen polemiikki aikaan.
Jatkakaa toki, ehkä jotkut palstaa lukevat sinkkumiehet näkevät lisää suomalaisen luonteen todellisesta puolesta ja tekevät omat johtopäätöksensä teistä.
Kyllä meillä on maailmankuvissa isot erot. Näen sekä keskimääräisen suomalaisen naisen että miehen terveiksi päästään. Mutta joo, kukin tavallaan.
Saako ihan mielenkiinnosta kysyä lapsuusperheenne dynamiikasta ja millainen äiti sinulla on?
Perheessämme oli aina riittävästi ruokaa, eikä äiti siitä koskaan natseillut.
Kuten jo sanoin, jatkakaa ihmeessä miesvihanne lietsomista, ehkä joku sinkkumies oppii suomalaisesta naisesta tästäkin ketjusta jotain, ja tajuaa pysyä erossa teistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te näitä luomakunnan kruunuja oikein löydätte? Ja miksi ihmeessä olette tuollaisten miesten kanssa oikein perheen perustaneet? Ihanko oikeasti se mies oli seurusteluaikoina ihana ja sitten yhtenä aamuna myöhemmin herättyään veti jääkaapin tyhjäksi ja on siitä asti niin tehnyt?
Suomessa naisilla on vapaa oma tahto. Jokainen voi valita just sellaisen puolison kuin haluaa ja elää just sellaiessa parisuhteessa kuin tykkää. Kannattaa sius tarkkaan miettiä, että kenen kanssa niitä pentuja alkaa vääntömään.
Lisäksi välillä tulee kielämättä sellainen olo, että onko teillä mitään oikeaa keskusteyhteyttä niissä parisuhteissanne, kun ette pysty puhumaan asioita selviksi. Kyllä normiälyllä varustettu mieskin ymmärtää puhetta ja osaa ottaa toiset huomioon.
Itsekkyydellä, kusipäisyydellä ja toisen huomioimattomuudella ja etuoikeutuksen tunteella ei valitettavasti ole mitään tekoa älyn kanssa.
Ja itsekkyys, kusipäisyys ja toisen huomioimattomuus on piirteitä, joita ei miehestä havaitse seurusteluaikana eli ne tulee vasta sitten esille, kun on jo perustettu perhe ja tehty lapset? Aika vaaleanpunaiset lasit silmillä pitää kyllä olla rakkaudesta sokaistunut, jos esim. vuoden yhdessä asumisen aikana ei ole tajunnut puolison olevan esim. kusipää. Sitä vartenhan se avoliitto on olemassa, että toiseen voi tutustua kunnolla, ennen kuin päättää elää lopun elämänsä hänen kanssaan yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta niin paljon, että riittää! Ja tee se ruoka heti, ennen kuin mies ehtii tunkea karvaiset kouransa jääkaappiin. Ja vielä: osta uutta leivänpäällistä vasta kun entinen on loppu.
Osta ja osta.. Luuletko että ap:lla edes on niin paljon rahaa, että voisi muka ostaa niin paljon ruokaa? Katoppa kun ne ruoatkin maksaa ja aika paljon maksavatkin, jauhelihat ja muut. Nyt ei ollut kyse siitä, että kuinka paljon ruokaa ap ostaa kun hänen miehensä kuitenkin syö ne kaikki, olipa sitä ruokaa kuinka paljon tahansa. Kyse oli siitä, että vaikka jääkaappi olisi täynnä ruokaa, niin ap ei itse niitä pysty syömään kun miehensä vetää kaikki.
"Ja tee se ruoka heti" ei herranjumala mikä typerä neuvo, kai nyt aikuinen ihminen saa pitää omassa jääkaapissaan ostamaansa ruokaa tasan niin kauan kuin huvittaa! Ei tarvitse tehdä sitä ruokaa heti, jos ei halua! Pointti tässä jutussa oli siis se, että ap:n ahmattimies pitäisi saada jollain keinolla kuriin eikä ap:n tarvitsisi mitenkään kiirehtiä ruokien kanssa ja myös hän saisi ruokaa sillä hänhän ne ruoat oli ostanutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta niin paljon, että riittää! Ja tee se ruoka heti, ennen kuin mies ehtii tunkea karvaiset kouransa jääkaappiin. Ja vielä: osta uutta leivänpäällistä vasta kun entinen on loppu.
Osta ja osta.. Luuletko että ap:lla edes on niin paljon rahaa, että voisi muka ostaa niin paljon ruokaa? Katoppa kun ne ruoatkin maksaa ja aika paljon maksavatkin, jauhelihat ja muut. Nyt ei ollut kyse siitä, että kuinka paljon ruokaa ap ostaa kun hänen miehensä kuitenkin syö ne kaikki, olipa sitä ruokaa kuinka paljon tahansa. Kyse oli siitä, että vaikka jääkaappi olisi täynnä ruokaa, niin ap ei itse niitä pysty syömään kun miehensä vetää kaikki.
"Ja tee se ruoka heti" ei herranjumala mikä typerä neuvo, kai nyt aikuinen ihminen saa pitää omassa jääkaapissaan ostamaansa ruokaa tasan niin kauan kuin huvittaa! Ei tarvitse tehdä sitä ruokaa heti, jos ei halua! Pointti tässä jutussa oli siis se, että ap:n ahmattimies pitäisi saada jollain keinolla kuriin eikä ap:n tarvitsisi mitenkään kiirehtiä ruokien kanssa ja myös hän saisi ruokaa sillä hänhän ne ruoat oli ostanutkin.
Ja ikään kuin ap hyppäisi kauppaan vaikka päivittäin aina sen mukaan, mitä sinne voi ostaa lisää. Hoh hoijaa, mitä neuvoja sitä jotkut jakelevat. Toivottavasti ne ruokasikailijamiehet löytäisivät nuo naiset, joiden mielestä on normaalia tehdä valtavat määrät ruokaa ja roudata sitä jatkuvasti lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te näitä luomakunnan kruunuja oikein löydätte? Ja miksi ihmeessä olette tuollaisten miesten kanssa oikein perheen perustaneet? Ihanko oikeasti se mies oli seurusteluaikoina ihana ja sitten yhtenä aamuna myöhemmin herättyään veti jääkaapin tyhjäksi ja on siitä asti niin tehnyt?
Suomessa naisilla on vapaa oma tahto. Jokainen voi valita just sellaisen puolison kuin haluaa ja elää just sellaiessa parisuhteessa kuin tykkää. Kannattaa sius tarkkaan miettiä, että kenen kanssa niitä pentuja alkaa vääntömään.
Lisäksi välillä tulee kielämättä sellainen olo, että onko teillä mitään oikeaa keskusteyhteyttä niissä parisuhteissanne, kun ette pysty puhumaan asioita selviksi. Kyllä normiälyllä varustettu mieskin ymmärtää puhetta ja osaa ottaa toiset huomioon.
Itsekkyydellä, kusipäisyydellä ja toisen huomioimattomuudella ja etuoikeutuksen tunteella ei valitettavasti ole mitään tekoa älyn kanssa.
Ja itsekkyys, kusipäisyys ja toisen huomioimattomuus on piirteitä, joita ei miehestä havaitse seurusteluaikana eli ne tulee vasta sitten esille, kun on jo perustettu perhe ja tehty lapset? Aika vaaleanpunaiset lasit silmillä pitää kyllä olla rakkaudesta sokaistunut, jos esim. vuoden yhdessä asumisen aikana ei ole tajunnut puolison olevan esim. kusipää. Sitä vartenhan se avoliitto on olemassa, että toiseen voi tutustua kunnolla, ennen kuin päättää elää lopun elämänsä hänen kanssaan yhdessä.
Ap saattaa nyt olla elämässä tätä tunnusteluvaihetta. Ei kuulostanut siltä, että on jo jämähtänyt 20 vuodeksi huonon miehen seuraan.
Änkään tähän ketjuun, suokaa avautumiseni anteeksi. Mulla on jonkinlainen ruoka ( tuhlaavuus ) ongelma myös saman katon alla asumassa, jos hän käsittelisi minun maksamia ruokia kuten nyt omilleen tekee, niin mä olisin jo räjähtänyt :-)
- uusi juusto avataaan heti ( jääkaapissa 3 avattua pakettia )
-samoin leikkeleet
-kastikkeeksi tarkoitetut kermaviilit, turkk.jukurtit, tai muut kastikkeet. Uutta vaan auki! Ja hilloa, sitä on ainkin 4 purkkia. Kaikki avattu.
-kokkaa 3-4 krt vk, tekee ison satsin ruokaa. Syö siitä heti kerran, ottaa mahdollisesti evääksi seuraavana päivänä. Loppu muhii jääkaapissa reilun viikon ja menee sitten poistoon... Eli myös niitä ruokapurkkeja on noin 3 koko ajan.
-Ei minkäänlaista ajatusta siitä, että jos ostaa esim. savulohta, mitä syödään 2/3 iltaruoalla, niin siitä lopusta voisi tehdä seuraavana päivänä salaattia, munakasta, tms.. Antaa pilaantua vaan! Seuraavana päivän hakee uutta ruokaa :-)
Mua ärsyttää tama ihan todella, mutta oma ostamiaanpa tuhlaa. Mä en viitsisi edes kantaa kotiin 4 kertaa tarvitsemani ruoka määrää. Enkä todellakaan maksaa sitä. No, tällaista elämä nyt ja en oikeasti stressaa. Mutta jos olisi yhteiset rahat ja yhteistä lainaa ja perhettä ruokittavana jne. niin raivoaisin tästä tuhlaamisesta. Varmaan ei tartte edes mainita, että mahtaako sammuttaa koskaan telkkaria tai valoja.. laskeeko hulluna vettä ihan turhaan... en pysty ajattelemaan. Räjähdän :-D
Mullakin oli yksi rohmu-exä. Hotki ruoan jääkaapistani ja kaapeistani, koko ajan piti olla hänelle ruokaa laittamassa, ja saattoi esimerkiksi kesken yön mennä kaapilleni ja syödä seuraavaksi päiväksi säästetyt ruoat lupaa kysymättä. Mielummin oli luonani ja söi siellä, hänellä oli jääkaappi lähes tyhjä AINA. Otin asian puheeksi, ja ukko huusi naama punaisena että nälkäänsä hän syö ja ruoka on syötäväksi eikä koristeeksi, mutta ei suostunut maksamaan ruokakuluista enempää kuin puolet, vaikka saattoi olettaa että olemme luonamme esim. koko viikonlopun ja hän söi tupla-triplamäärän minuun nähden. Totesin että selvä ja ukko pellolle: sitten kyllä se marisi ja itki ja ulvoi että miksi, MIKSI hänet taas jätettiin, julma on naisen sydän.
Otin toisen miehen tilalle: hänellä oli vähän sama tapa, saattoi vetää niin että napa rutkui, syödä jääkaappiin jätetyt aamiaisekseen eikä jättänyt mitään. Tämänkin kanssa otin asian heti puheeksi ja totesin, että et voi viedä kaikkea ruokaa evääksi tai syödä minunkin ruokiani, koska minunkin on syötävä. Tämä mies oli kuitenkin täysjärkinen ja ymmärsi: pienensi annoskokoaan järkeväksi ja syö loppunälkäänsä esimerkiksi palasen tai pari leipää jos nälkä jää (eikä usein jää), varmistaa aina että minäkin saan tarpeeksi, varmistaa aina annoksesta sen, oletetaanko siitä riittävän kahdeksi päiväksi, kysyy ennakolta haluanko jotain kaupasta/jääkaapista jne jne jne. Eli kyllä niitä täysjärkisiäkin riittää, sellaisia joille menee puhe perille. Jos ei mene, mies mäkeen ja vaihtoon.
Ja mikä ongelma sinulla oli muuta kuin se, että kuulostat despootilta ruokanatsilta?