Lue keskustelun säännöt.
Argh! Pakko avautua miehen tavoista
07.03.2017 |
Tilanne; ostan jotain edullista juustoa; molemmat käyttää "tasasesti". Edullista juustoa on vielä jäljellä, kun päätän ostaa jotain kalliimpaa juustoa, leppäsavua tai jotain. Mies tekee eväät; aukasee uuden juuston. "Hei käytettäis se arkijuusto loppuun". -Sitä on huono höylätä, voit murustella siitä vaikka palasia ku teet itelles lämppäreitä (lämpösiä voileipiä). Muutaman päivän kuluttua tajuan, että oon ite syönyt muutaman siivun uudesta juustosta, kun mies on hotkinut siitä 95%. Sama toistuu kaikessa; leivät mitä ostan, kinkut, makkarat (ei mitään jauhomakkaroita), yhtäkkiä huomaan että hei, taas ne kaikki on syöty, ja jättänyt yhden kinkkusiivun mulle. Makkarapaketista piti tehdä makkarasoppaa, mutta mies veti kylmänä "pikkunälkäänsä" 3 makkaraa. Ostin jauhelihaa, piti tehdä makaronilaatikkoa. Hän alko sitä paistamaan, kunnes havahduin "hei, piti tehä laatikkoo siitä!". Mutta annoin olla, aattelin että kai sen vois syödä ihan paistettuna makaronilaatikon kanssa. Mies ei ite ottanut lisukkeita, joten jauhelihasta katos 300g. Keitin itelleni makaronia joukkoon, kunnes haistoin kuinka vahvasti oli maustanut lihan. Valkosipulia, juustokuminaa, chiliä, pippuria.. oli kauhee nälkä, mutta en pystyny syömään kun valkosipulin haju pelkästään löi vasten kasvoja, hel*etin pahaa oli. Mies söi onnessaan sen mun ruuan, "vähä ehkä liikaa tuli sitä ja sitä maustetta". Kauppaan olis 20min matka, joten ei napannu lähtee ajeleen, vaikka jääkaappi tyhjä. Ikinä ei ilmota, jos joku elintarvike on loppumassa; kun palaan kaupasta ja alan tekeen välipalaa, huomaan että kaikki syöty. Tällä hetkellä mä ostan ruuat, kun mies odottelee ensimmäistä tiliä töistä. Monta kertaa ylimaustaa ruuan, ja suuttuu kun en pysty syömään ja teen jonkun leivän. Silloin harvoin kun mies jotain ostaa, hän muistaa heti mainita "älä sit syö näitä ku otan evääks". Anteeksi avautuminen, oli vaan pakko purkautua :D
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan pystyy syömään kokonaisen sipsipussin kerralla?
Helposti. Ja niitäkin on erikokoisia.
Oletan, että kyseessä ei ollut sellainen minipussi, jos siitä oli tarkoitus kahdestaan syödä. Melkoinen ahmatti täytyy olla, jos sellaisen normikokoisen sipsipussin vetää kerralla yksinään, kun kahdestaan syödessäkin siitä jää jämät jäljelle. Erityisesti jos on vielä dippiäkin!
Olen normaalikokoinen nainen ja aina syön jopa megapussin kerralla ja yksin. Ja dipin siihen kylkeen.
Hyi saatana. Onko sulla joku ahmimishäiriö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten joku ostaa päivästä toiseen ruokaa saman verran, jos se ei selvästikään riitä? Eikö todellakaan käy mielessäkään ostaa riittävästi? Jos ei kaupasta jaksa kantaa, niin mies asialle. Jos ei omat rahat riitä tai ei halua toisen ruokia kustantaa, niin jälleen kerran, mies asialle tai pyydä rahat mieheltä. Mieluumminko ostetaan 3000 kcal edestä ruokaa ja kuvitellaan, että se riittää hyvin 1500 kcal kuluttavalle naiselle ja 3500 kcal kuluttavalle miehelle? Ei voi olla niin vaikeaa.
Jos miehellä ihan todellisuudessa on 3 500 kcal kulutus (harvalla miehellä on), pitäisi miehen kantaa itsekin vastuuta omasta ravitsemuksestaan. Vähintään niin, että sovitaan selvästi kuka tuo kaupasta ja mitäkin niin että molemmille riittää tarpeen mukaan ja miten kustannukset jaetaan. Vai onko sinusta ok, että tuo 1500 kcal kuluttava kääpiönainen voi sitten elää vaikka 1200 kcal heikkolaatuisella ruualla, koska mies on etuoikeutetusti imuroinut napaansa muun safkan?
Vierailija kirjoitti:
Jos aiotte olla miehen kanssa yhdessä hyväksytte hänet tapoineen. Sellaisena te olette hänet mieheksenne valinneet. Kun mies ei vastaakkaan haavekuvianne ryhdytte 'kouluttamaan', 'näpäyttämään' ja 'kouluttamaan'. Aikuista käytöstä?
Mitäs tuo miehen käytös on ellei kouluttamista? Alistetaan nainen toimimaan ruokalähettinä ja raahaamaan selkä vääränä miehelle ruokaa, olemaan itse ilman ruokaa tai syömään tähteitä ja vielä rahoittamaan tuo porsasteluharrastus sekä miehen kaljoittelu (muuten miehen pitäisi valita kaljan ja ruuan väliltä).
Vierailija kirjoitti:
Älä osta paljoa ruokaa! Osta vain mistä voi tehdä jotain kunnollista, välipalat ym leikkeleet minimiin. Toimii! Hittoako tuhlaat rahojasi moiseen. Mulla lasten kanssa sama juttu. Jos ostan esim. Irtojogurtteja, ne kaikki syödään HETI. Olen lakannut ostamasta.
Sun velvollisuus on kasvattaa niitä lapsia. Niistähän kasvaa tuollaisia vastuuttomia rohmuja muuten.
No on hankalaa! Minusta tuossa olisi keskustelun paikka, kuin myös miehen velvollisuus käydä kaupassa! Miksi naisihminen on hän joka raataa ruuat kotiin ja mies ne syö, koska mies syö aina enemmän kuin nainen.
Niitä arjen asioita jotka täytyy puhua ja sopia, ei takanapäin jurnuttamisesta hyvää seuraa. Siis asia pöydälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä te näitä luomakunnan kruunuja oikein löydätte? Ja miksi ihmeessä olette tuollaisten miesten kanssa oikein perheen perustaneet? Ihanko oikeasti se mies oli seurusteluaikoina ihana ja sitten yhtenä aamuna myöhemmin herättyään veti jääkaapin tyhjäksi ja on siitä asti niin tehnyt?
Suomessa naisilla on vapaa oma tahto. Jokainen voi valita just sellaisen puolison kuin haluaa ja elää just sellaiessa parisuhteessa kuin tykkää. Kannattaa sius tarkkaan miettiä, että kenen kanssa niitä pentuja alkaa vääntömään.
Lisäksi välillä tulee kielämättä sellainen olo, että onko teillä mitään oikeaa keskusteyhteyttä niissä parisuhteissanne, kun ette pysty puhumaan asioita selviksi. Kyllä normiälyllä varustettu mieskin ymmärtää puhetta ja osaa ottaa toiset huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Kuule, sun pitää olla tiukempi. Sun pitää voida pitää ne omasi esillä eikä piilossa ja niiden pitää pysyä koskemattomana. Jos mies ei kunnoita noita rajojasi, on vaikea uskoa, että hän kunnioittaisi rajojasi kaikissa muissakaan asioissa.
Voiko mies mennä syömään lapsen karkit? Ei voi, tai ei ainakaan pitäisi voida. Miksi siis sinun? Oletko perheen kynnysmatto?
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä te näitä luomakunnan kruunuja oikein löydätte? Ja miksi ihmeessä olette tuollaisten miesten kanssa oikein perheen perustaneet? Ihanko oikeasti se mies oli seurusteluaikoina ihana ja sitten yhtenä aamuna myöhemmin herättyään veti jääkaapin tyhjäksi ja on siitä asti niin tehnyt?
Suomessa naisilla on vapaa oma tahto. Jokainen voi valita just sellaisen puolison kuin haluaa ja elää just sellaiessa parisuhteessa kuin tykkää. Kannattaa sius tarkkaan miettiä, että kenen kanssa niitä pentuja alkaa vääntömään.
Lisäksi välillä tulee kielämättä sellainen olo, että onko teillä mitään oikeaa keskusteyhteyttä niissä parisuhteissanne, kun ette pysty puhumaan asioita selviksi. Kyllä normiälyllä varustettu mieskin ymmärtää puhetta ja osaa ottaa toiset huomioon.
Itsekkyydellä, kusipäisyydellä ja toisen huomioimattomuudella ja etuoikeutuksen tunteella ei valitettavasti ole mitään tekoa älyn kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mies osti eilen mulle suklaarasian naistenpäivän lahjaksi. Illan aikana puolet katosi ja itse ehdin ottaa yhden palan...
Osta sille ripsientaivutin, kun kerran on naiseksi muuntunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Käyvätkö nämä sankarit koskaan kaupassa vai onko se sinun harteillasi? Mietin vaan, miksei mies hommaa itse herkkujaan?
Vierailija kirjoitti:
Älä osta paljoa ruokaa! Osta vain mistä voi tehdä jotain kunnollista, välipalat ym leikkeleet minimiin. Toimii! Hittoako tuhlaat rahojasi moiseen. Mulla lasten kanssa sama juttu. Jos ostan esim. Irtojogurtteja, ne kaikki syödään HETI. Olen lakannut ostamasta.
Kyse. On. Aikuisesta. Miehestä. Vitun. Pässinpää.
Äitini aikanaan kun kotona asuttiin valitti ihan samaa, että ruokaa menee liikaa ja että hän saa vaan tähteet, juuston loput ja lirut mehupurkin pohjalta. Rahaa meillä ei juuri ollut ja jostain äiti taikoi aina ruokaa pöytään niin että kaikki saivat. Kuitenkin sen leijonan osan vei isämme, ja äiti ja me lapset jäätiin sitten natustamaan leipää. Se kehitti meistä aika nopeita syöjiä. Nyt omassa kodissani, oman perheeni kanssa syön kohtuudella ja rauhallisesti, mutta ootappa kun ollaan vanhemmillani. Siellä minä olen veljen ja isän kanssa kyynärpäätaktiikalla kauhomassa ruokaa suuhun että saa varmasti osansa. Ja siitä rahasta ei ole heilläkään enää ihan niin tiukkaa. Jäänyt vaan päälle semmoset viidakon lait. Ja sehän näkyypi sitten ympärysmitassa. Ja kauppalaskussa. Äiti raahaa kaupasta ruokaa ja kaikki katoaa samantien. Ja parhaat päältä.
...Näkisittepä meidät buffetissa...
Hyvänen aika, tää aukas mun silmät. Olen itse tuollainen napsija, mutta yleensä makean ja leikkeleiden suhteen. Ei ihmekään että puolisoa ärsyttää hemmetisti välillä, kun saatan ajattelemattomuuttani juoda mehut tms. Petrattavaa löytyy!.
Aina olen kuitenkin jättänyt ruokaa työläiselle ja hänelle mun tekemäni eväät rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Kuule, sun pitää olla tiukempi. Sun pitää voida pitää ne omasi esillä eikä piilossa ja niiden pitää pysyä koskemattomana. Jos mies ei kunnoita noita rajojasi, on vaikea uskoa, että hän kunnioittaisi rajojasi kaikissa muissakaan asioissa.
Voiko mies mennä syömään lapsen karkit? Ei voi, tai ei ainakaan pitäisi voida. Miksi siis sinun? Oletko perheen kynnysmatto?
Tsemppiä!
Tilanne on meillä sellainen, että minä teen viime kädessä ja keskustelun jälkeen ne (isotkin) päätökset ja mies on sellainen "No sano nyt mitä tehdään"-tyyppi. Siis kotona, töissä tekee omia vastuupäätöksiä jne. Eli en tosiaankaan kynnysmatto, vaan todella kaukana siitä. Jospa tietäisit :D
Ihan hyvin menee muuten , mutta nuo tietyt asiat ärsyttää, varsinkin koska olen ihan mielettömän tarkka, oikeastaan pihikin ja kierrätän kaiken yms. Tätä myöten en tykkää siitä, että kalliit leikkeleet syödään tosiaan kuin pystybaarissa, roikkuen samalla jk-ovessa. Ruoka on polttoainetta, ja joku säännöllinen rytmi ja kohtuus tässäkin, muutenhan jo budjettikin luistaa käsistä kokonaan.
Nautiskellaan myös, mutta ne herkut ovat sitten eri asia. Ihan on "normaali" kulutus meillä, eli nälässä ei ole kukaan ja syödäkin saa, ja ihan omin lupineenkin. Järjenkäyttöä saa myös noudattaa.
Ja myös minulla on lukuisia todella ikäviä luonteenpiirteitä ja käyttäytymismalleja, mutta osaan muuttaa toimintaani, jos joku sitä pyytää, ja tarkastelen itsekin omaa käyttäytymistäni; sanoinko ikävästi, olinko reilu tai pikkumainen? jne.
Toista on elää "puu-ukon" kanssa, jolle ei vaan mene joku yksinkertainen juttu perille, ei vaan mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua sieppaa se, että mies jättää TYHJÄT pakkaukset kaappeihin. Kun nopeasti vilkaisee kaappiin kauppalistaa tehdessä ja katsoo, että muroja on, Keijua on, leivinpaperia on... ja sitten kun katsot myöhemmin, niin JUMA*AUTA tyhjä pakkaus jätetty. Siis miksi? En jaksa enää edes mäkättää. Ja WC:ssä kun vessapaperirulla tyhjenee, niin se hylsy. Miksi sitä ei voi vaihtaa täyteen, kun minnekään ei ole kiire. Joskus sentään mies on saanut sen otettua telineestä pois ja arvatkaapa minne se on roskiksen sijasta tunkenut sen? Mun meikkipussiin! ARGH!
Voi miten tuttua! :D
Joillakin (miehillä, en tiedä yhtään naista joka tuota harrastaisi) on tosiaan äärimmäisen ärsyttävä tapa hillota tyhjiä pakkauksia kaapeissa. Mun mieheni on yksi heistä.
Täälläkin! Tyhjät shampoo- ja suihkusaippuapurkit kylppärissä, ruuvi- ym. pakkaukset lattialla tai sängyllä märän pyyhkeen vieressä.
Jos joskus pyydän vaikka jauhelihan paistamaan "avuksi" makaronilootaan, niin sipulinkuoret ja muut jätteet jää siihen paikkaan. "Kun sä pyysit VAIN paistamaan tuon lihan"....
Katselen aina "salaa" reipasotteista ja "elossa olevaa" Kari Aihista telkusta, ja mietin, että laiskuutta ja mukavuudenhalua on jättää se yksi prkleen siivu leikkupakkaukseen ym. Miksi vain joiltain muka homma luistaa? Enkä voisi kuvitellakaan kokkimaestro Ramsayta keittiöönsä roskavuoren keskelle sitä viimeistä slaissia jääkaappiin piilottamaan. Reippautta ei kotona näe kuin siellä sipsipussin suunnalla, sillä silloin toimivat näppärät sormet. Pussiin jää kuitenkin aina vahingossa se yksi pienoinen lastunpalanen.
Oletteko koskaan sanoneet suoraan näille romeoille, että se ei ole jakamista, että jätetään jäljelle muruset vaan lähtökohtaisesti puolet ja jos toinen haluaa itse antaa omasta puoliskostaan, hän tekee niin. Sanoisin, että molemmat ostavat jatkossa omat ruokansa niin ei tarvitse jättää yhtä sipsiä tai leikkelettä vaan voi syödä rauhassa loppuun.
On informoitu asiasta. Ostan nykyään esim. omat nannat ja sipsit piiloon, ja miehelle normisti omansa, sekä alan jatkossa merkittävästi muuttaa ruokasysteemejä. Homma etenee.
Käyvätkö nämä sankarit koskaan kaupassa vai onko se sinun harteillasi? Mietin vaan, miksei mies hommaa itse herkkujaan?
Me käydään useimmiten yhdessä kaupassa. Joka kerran kysyn, mitä haluaa syödä, sekä ruuaksi että herkuksi. Vastaus aina sama: Kaikki ruoka käy, karkkeja ei tarvitse mulle ostaa.
Mies on kovin tarkka vahtimaan painoaan (mikä tietenkin loistava juttu) eli ei "muka" syö mitään, jos hänelle ei osteta, vaan minun pussista syötyhän ei ole varsinaista syömistä, kun vaan maistaa silloin tällöin aina yhden :) Näin tämä logiikka menee. Ei ole tosin ylipainoinenkaan, kun lenkkeilee ja ui säännöllisesti. (Ei tietenkään ole mikään maailmanlaajuinen ongelma, mutta puhe olikin pikkujutuista, jotka ärsyttää. Ruokaa meillä riittää, joten ei syytä oikeesti inistä mistään!)
Välillä tuntuu että olen liian kauhea... Käyn kerran viikossa kaupassa ostamassa viikon ruoat, joten siitä tulee paljon kannettavaa. En itse käytä tosin maitoa kuin kahvissa.
Kuitenkin, mieheni käyttää kaikki hienot sokerit kaapista, jättäen tietysti vain sen tyhjän pussin paikalleen. Aina kun haluaisin leipoa tai tehdä jälkiruokaa, en saatana pysty mitään tekemään, kun se sokeri puuttuu :D ja joo ostan sokeria kilon viikossa. Sama juttu ketsupin kanssa. Vaikka kuinka sanon asiasta, niin ei auta... Steviaa olen kokeillut, mutta sen harvasen päivä kun haluaisin lettuja tehdä, olisi ihan kiva käyttää oikeata sokeria.. esim kerran kuukaudessa.. n.n