Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uusi tutkimus: Ihmiskunta ei muutukaan koko ajan välkymmäksi – äly uhkaa hiipua, kun koulutetut saavat muita vähemmän lapsia

Vierailija
06.03.2017 |

Hesarista ei näe kuin otsikon. Meillähän tuo asia on huomattu jo vuosia sitten. Se on ihan oikea ongelma.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005114683.html?utm_campaign=tf-HS&utm_te…

Kommentit (138)

Vierailija
101/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voivoi, kun se menisikin niin että älykäs saa automaattisesti älykkäitä lapsia ja kaunis kauniita, ja ruma rumia, mutta kun se ei mene. Sattuman kauppaa. Seuraavaa tutkimusta odotellessa, nekin tuppaa kokoajan muuttumaan.

Juuri näin. Kuninkaalliset ja aateliset ovat olleet aikansa parhaimmistoa, mutta eipä vaan ole edelleenkään vuosisatojen jälkeen mitenkään erityisen älykästä/kaunista/jalostunutta väkeä. 

Minkähänlainen olisi Ruotsin kuningasperhe, jos eläisivät ihan taviksina jossain lähiössä? Lukihäiriöineen ja muine ongelmineen ei kenties kukaan yltäisi kovin korkealle omin avuin.  Tai Englannin kopea ja ylimielinen poppoo? :D

Vierailija
102/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

YK:n päätöksellä kaikenlainen populaation älyllisten geneettisten erojen mainitseminen on kiellettyä.

DDR-mallin mukaisen varhaiskasvatuksen Gruppenführer sitäpaitsi sanoi, että kaikista pikku-pioneereista  tulee tasapäisiä halusivat tai eivät..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Koulutusta suosivat geenit"... älykkääksi... :D

Ei kouluttautumalla tulla älykkääksi. Älykkäämmäksi ei voi tulla. Voi tulla kirjaviisammaksi ja älyllisen prosessin kautta luoda näkemyksiä. Mutta papukaijakaan ei tule sen älykkäämmäksi, vaikka oppisikin lausumaan "Aan neliö plus Been neliön on yhtä kuin Ceen neliö" tai "Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaan tähän päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä TE-toimistolta  siten kuin hallintolain (434/2003) 7a luvusa säädetään".

Vierailija
104/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.

Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.

Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.

Koulumaailma ei loppujen lopuksi ole kauhean kaukana työelämästä. Jos ei kykenee koulussa kuin vitosen tasoon niin tuskin loistaa työelämässäkään jos työssä tarvitsee muutakin kuin fyysisiä taitoja.

Toisaalta miten esim. matikasta voi saada kympin ulkoa opettelemalla?

terv. kympin tyttö

Ei akateemisilla taidoilla pärjää työssä. Katsoppa ketkä menestyvät. Heillä on korkeintaan maisterin paperit, mutta hyvin usein ihan tavis duunareita.

Minkä oikein katsot menestykseksi? Eikö esim. lääketieteen huippututkijat ole menestyneitä?

Valitsit oudon aiheen, sillä psykiatria on suorastaan pseudotiedettä ja sen puolen tutkimukset täyttä kuraa. Mutta jos menestyminen = rosvous ja ihmisten elämän tuhoaminen, niin kyllä, silloin he ovat menestyneitä :)

Vierailija
105/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?

Heh heh.

Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD

Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?

Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.

No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?

Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.

Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...

Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.

Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.

Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.

😊

... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.

Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.

Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.

... eli pakotat primaarisosialisaatiossa lapsen noudattamaan niitä ehtoja, joilla koulussa menestyy. Niissä perheissä, joissa koulunkäynnille ei ole annettu painoarvoa, lapsi saa tehdä mitä itse lystää, jolloin koulumenestyskin on usein heikkoa.

Lapsi ei tee mitä lystää vaan lapsi tekee itse läksyt. Lasta opettaa koulussa opettaja ja hyvin usein lapsi on ehtinyt tehdä läksyt jo koulussa. Kotona lapsi sitten lukee itse kokeisiin ja jos hän itse haluaa, niin jompikumpi vanhemmista kyselee. Arvosanat 9-10. Näin toimivat omat vanhemmat ja lapset oppivat tekemään itse läksynsä ja lukemaan itse kokeisiin. Koulua arvostettiin ja oli selvää, että opiskellaan mahdollisimman pitkälle.

Aivan, mutta primaarisosialisaatiossa olet kasvattanut lapsen siten, että hänen tulee saada hyvät arvosanat. Lapsi pyrkii tyydyttämään vanhempiaan ja jos sinulle on  tärkeää korkeat arvosanat ja pedanttius koulussa, niin sitä lapsi tekee. Tässä on juuri se ero siihen, miksi kouluttamattomien lapset eivät välttämättä menesty (voivat menstyä jos jokin muu tekijä motivoi opiskelemaan).

Vierailija
106/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä av-foorumi on varma osoitus älykkyden laskusta. Wt-rahvas lisääntyy ja valtaa maan. Ja ölisee sitten täällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla yritetään peitellä sitä, että mamut ovat älyltään lapsen tasolla. Ruotsissa on mamuja 30% väestöstä, joten tietysti he ovat tyhmentyneet keskimääräisesti. Ruotsalaisnaiset eivät ole rikastamassa geenejään tyhmägeeneillä yhtä innokkaasti kuin suomalaiset.

Niin, ne suomalaismamut todella tyhmistävät ruotsia. Mutta eikö ole hyvä, että ovat sentään siellä, eivätkä enää meidän kiusanamme? 

Tässä nyt tahallaan taas kerran väärinymmärretään. Ei se, että muuttaa toiseen maahan tyhmennä ketään jos ei jo alkuunsa ole tyhmä. Take it from there.

Vierailija
108/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro Sipilälle tuo. Sehän se Suomeenkin haluaa huivipäisiä kotinaisia, jotka hyvä kun osaavat nimensä kirjoittaa.

Aletaan kaikki kotia hoitamaan. Se on kivaa ja helppoa.

Itse asiassa maahanmuuttajatytöt pärjää keskimääräistä paremmin koulussa. Ehkä äitinsäkin olisivat pärjänneet jos olisivat saaneet kouluttautua. Tässähän on kyse ensisijaisesti geeneistä, koulutus itsessään ei tee älykkäämmäksi.

Uskon, että maahanmuuttajatyttöjen kohdalla on kyse motivoitumisesta. Jos tarjolla on kotiäitiys ja riippuvaisuus miehestä ja muusta suvusta, niin koulutus ja sen tarjoama itsenäisyys lienee erittäin houkutteleva valinta. 

Tämän vahvistaa myös veljeni rehtorirouvan lausuma, eli esim jos iranilaisten tai irakilaisten perheiden tytöt uskaltavat "nousta kulttuuriaan vastaan" ja hankkivat koulutuksen, he pärjäävät (lähtökohtiin nähden) hyvin ellei jopa erittäin hyvin.

Silti liian moni mamu-tyttö (*) alistuu isiensä perinteisiin ja jättävät myöhemmät koulut väliin vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi vaikka mihin.

(* = ns humanitäärisen maahanmuuton edustaja)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?

Heh heh.

Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD

No tässä on kaksi tyhmää jo vastannut ja Sipiläkin jo mainittu. Melko älykkäät geenit hepulla eli siinäkin mielessä hassua.

Ap, ainoastaan aika tyhmä ihminen "keskustelee" ad hominem-kommentein. Älä hauku ihmisiä, joiden kommentteja et ymmärrä.

Koulutuksen arvostus johtaa ihmisen kouluttautumaan itse ja kouluttamaan lapsensa. Siitä tuo pilkkaamasi kommentoija puhui.

Eli siitä, että kyse ei ole geeneistä, vaan ympäristöstä.

Päosin kyse ON kulttuurisista ja opituista arvostuksista, myös HS:n jutussa todetaan, että kouluttautumisen geneettiset taustat selittävät 20-40 prosenttia, opitut ja ympäristötekijät siten 60-80%.

Ja kuten prosenttiluvuistakin voi päätellä, mitään selkeitä "koulutusgeenejä" ei ole olemassakaan, vaan tuo on arvio.

Ja arvioiden kanssa, ystäväiseni, voi olla eri mieltä. Se on ikäänkuin tieteessä keskeinen asia, että teorioita esitetään ja niiden kanssa ollaan eri mieltä....

Ohis, *vääntää rautalangasta*

Eh, salli minun selittää. Eka ad hominem ketjussa kohdistui Sipilään. En ole Kepulainen, mutta mies on älykäs ja ahkera. Tuo loppu taas on tuttua huttua Hesarilta.

Wikipediasta:

The general figure for the heritability of IQ, according to an authoritative American Psychological Association report, is 0.45 for children, and rises to around 0.75 for late teens and adults.[5][6] The heritability of IQ increases with age and reaches an asymptote at 18–20 years of age and continues at that level well into adulthood.[7] Recent studies suggest that family and parenting characteristics are not significant contributors to variation in IQ scores;[8]

Various studies have found the heritability of IQ to be between 0.7 and 0.8 in adults and 0.45 in childhood in the United States.[6][18][19] It may seem reasonable to expect that genetic influences on traits like IQ should become less important as one gains experiences with age. However, that the opposite occurs is well documented. Heritability measures in infancy are as low as 0.2, around 0.4 in middle childhood, and as high as 0.8 in adulthood.[7] One proposed explanation is that people with different genes tend to seek out different environments that reinforce the effects of those genes.[6] The brain undergoes morphological changes in development which suggests that age-related physical changes could also contribute to this effect.[20]

A 1994 article in Behavior Genetics based on a study of Swedish monozygotic and dizygotic twins found the heritability of the sample to be as high as 0.80 in general cognitive ability; however, it also varies by trait, with 0.60 for verbal tests, 0.50 for spatial and speed-of-processing tests, and 0.40 for memory tests. In contrast, studies of other populations estimate an average heritability of 0.50 for general cognitive ability.[18]

In 2006, The New York Times Magazine listed about three quarters as a figure held by the majority of studies.[21]

Johtopäätös: toiset vaan syntyvät älykkäämmiksi ja usein tästä johtuen satsaavat ja pystyvät satsaamaan koulutukseen. Noin se menee, kutsutaan sitä sitten Hesarin käännöksessä koulutusgeeneiksi tai miksi vaan. Ihmiset pakkaavat olemaan kiinnostuneita asioista joihin heillä löytyy synnynnäinen taipumus tai lahjakkuus ja näin kuuluu ollakin. J.K Rowling TV-haastattelussa taannoin ei osannut käsittää miksi kaikki ihmiset eivät kirjoita kirjoja.

Vierailija
110/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla yritetään peitellä sitä, että mamut ovat älyltään lapsen tasolla. Ruotsissa on mamuja 30% väestöstä, joten tietysti he ovat tyhmentyneet keskimääräisesti. Ruotsalaisnaiset eivät ole rikastamassa geenejään tyhmägeeneillä yhtä innokkaasti kuin suomalaiset.

Niin, ne suomalaismamut todella tyhmistävät ruotsia. Mutta eikö ole hyvä, että ovat sentään siellä, eivätkä enää meidän kiusanamme? 

Tässä nyt tahallaan taas kerran väärinymmärretään. Ei se, että muuttaa toiseen maahan tyhmennä ketään jos ei jo alkuunsa ole tyhmä. Take it from there.

Vieraalla kielellä testien tekeminen on hankalampaa. Nimimerkillä kokemusta on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?

Heh heh.

Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD

Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?

Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.

No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?

Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.

Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...

Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.

Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.

Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.

😊

... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.

Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.

Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.

... eli pakotat primaarisosialisaatiossa lapsen noudattamaan niitä ehtoja, joilla koulussa menestyy. Niissä perheissä, joissa koulunkäynnille ei ole annettu painoarvoa, lapsi saa tehdä mitä itse lystää, jolloin koulumenestyskin on usein heikkoa.

Lapsi ei tee mitä lystää vaan lapsi tekee itse läksyt. Lasta opettaa koulussa opettaja ja hyvin usein lapsi on ehtinyt tehdä läksyt jo koulussa. Kotona lapsi sitten lukee itse kokeisiin ja jos hän itse haluaa, niin jompikumpi vanhemmista kyselee. Arvosanat 9-10. Näin toimivat omat vanhemmat ja lapset oppivat tekemään itse läksynsä ja lukemaan itse kokeisiin. Koulua arvostettiin ja oli selvää, että opiskellaan mahdollisimman pitkälle.

Aivan, mutta primaarisosialisaatiossa olet kasvattanut lapsen siten, että hänen tulee saada hyvät arvosanat. Lapsi pyrkii tyydyttämään vanhempiaan ja jos sinulle on  tärkeää korkeat arvosanat ja pedanttius koulussa, niin sitä lapsi tekee. Tässä on juuri se ero siihen, miksi kouluttamattomien lapset eivät välttämättä menesty (voivat menstyä jos jokin muu tekijä motivoi opiskelemaan).

Minulle on tärkeää, että lapsi teke läksyt ja lukee kokeisiin. Arvosanat tulevat sitten työn tekemisen myötä. Meillä ei burnoutin partaalla 10 metsästetä.

Miksi jumitat omissa päätelmissäsi, onko sinut itse kasvatettu noin? Miten olet elämässä pärjännyt?

Vierailija
112/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro Sipilälle tuo. Sehän se Suomeenkin haluaa huivipäisiä kotinaisia, jotka hyvä kun osaavat nimensä kirjoittaa.

Aletaan kaikki kotia hoitamaan. Se on kivaa ja helppoa.

Itse asiassa maahanmuuttajatytöt pärjää keskimääräistä paremmin koulussa. Ehkä äitinsäkin olisivat pärjänneet jos olisivat saaneet kouluttautua. Tässähän on kyse ensisijaisesti geeneistä, koulutus itsessään ei tee älykkäämmäksi.

Uskon, että maahanmuuttajatyttöjen kohdalla on kyse motivoitumisesta. Jos tarjolla on kotiäitiys ja riippuvaisuus miehestä ja muusta suvusta, niin koulutus ja sen tarjoama itsenäisyys lienee erittäin houkutteleva valinta. 

Tämän vahvistaa myös veljeni rehtorirouvan lausuma, eli esim jos iranilaisten tai irakilaisten perheiden tytöt uskaltavat "nousta kulttuuriaan vastaan" ja hankkivat koulutuksen, he pärjäävät (lähtökohtiin nähden) hyvin ellei jopa erittäin hyvin.

Silti liian moni mamu-tyttö (*) alistuu isiensä perinteisiin ja jättävät myöhemmät koulut väliin vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi vaikka mihin.

(* = ns humanitäärisen maahanmuuton edustaja)

Eli suomalaisten poikien pitäisi nousta perheensä mahdollisra punaniska rasvanäppi kulttuuria vastaan ja näin pärjätä koulussa mainiosti. Siitä huolimatta, että kotona hoetaan ei sinusta mihinkään ole, eikä kouluja tarvita mihinkään, koska töitäkään ei koskaan saa... 😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vähäinen proteiininsaanti lapsena heikentää lapsen älykkyyttä, ja muutos on pysyvä. Siksi esim. Afrikassa ÄO on keskimäärin matalampi. Siellä on useimmissa maissa todellista nälänhätää ihan kroonisena, eikä lapset saa Bill Gatesin maksamien ravintolisienkään avulla tarpeeksi proteiinia ja oikeanlaisia rasvahappoja.

Mutta silti aliravitsemuksesta vielä joitain vuosikymmeniä sitten kärsineet kiinalaiset ovat ja olivat älykkäitä, ja Pohjois-Koreassakin (nälänhätä) on aika korkea kouluttuneisuuden taso.

Vierailija
114/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro Sipilälle tuo. Sehän se Suomeenkin haluaa huivipäisiä kotinaisia, jotka hyvä kun osaavat nimensä kirjoittaa.

Aletaan kaikki kotia hoitamaan. Se on kivaa ja helppoa.

Itse asiassa maahanmuuttajatytöt pärjää keskimääräistä paremmin koulussa. Ehkä äitinsäkin olisivat pärjänneet jos olisivat saaneet kouluttautua. Tässähän on kyse ensisijaisesti geeneistä, koulutus itsessään ei tee älykkäämmäksi.

Uskon, että maahanmuuttajatyttöjen kohdalla on kyse motivoitumisesta. Jos tarjolla on kotiäitiys ja riippuvaisuus miehestä ja muusta suvusta, niin koulutus ja sen tarjoama itsenäisyys lienee erittäin houkutteleva valinta. 

Tämän vahvistaa myös veljeni rehtorirouvan lausuma, eli esim jos iranilaisten tai irakilaisten perheiden tytöt uskaltavat "nousta kulttuuriaan vastaan" ja hankkivat koulutuksen, he pärjäävät (lähtökohtiin nähden) hyvin ellei jopa erittäin hyvin.

Silti liian moni mamu-tyttö (*) alistuu isiensä perinteisiin ja jättävät myöhemmät koulut väliin vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi vaikka mihin.

(* = ns humanitäärisen maahanmuuton edustaja)

Eli suomalaisten poikien pitäisi nousta perheensä mahdollisra punaniska rasvanäppi kulttuuria vastaan ja näin pärjätä koulussa mainiosti. Siitä huolimatta, että kotona hoetaan ei sinusta mihinkään ole, eikä kouluja tarvita mihinkään, koska töitäkään ei koskaan saa... 😂

Juuri näin, mutta meillä on oikeasti vapaus valita kouluttautumisen ja sen laistamisen välillä. Noita tyttöjä haetaan koululta kotiin perheen miesväen toimesta...

Itse olen deekuvanhempien jälkeläinen mutta silti olen hankkinut ihan itse osaamisen josta maksetaan ihan asiallisesti ja siinä sivussa löytyy yhtä sun toista koulupaperia dippaan asti. Olisinhan minä ollut täysi idiootti jos en olisi jo 13-vuotiaana kadehtinut paremmat perheolosuhteet omaavaa kaveriani ja tehnyt asioiden eteen "jotain" vaikka välillä se tuntuikin olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Nuorin siskoni valitsi vanhempieni tien mutta häneen ihastui teekkarinössykkä jolle sisko taas hankkiutui paksuksi muutaman kk seurustelun jälkeen - ehta lompakkoloinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähäinen proteiininsaanti lapsena heikentää lapsen älykkyyttä, ja muutos on pysyvä. Siksi esim. Afrikassa ÄO on keskimäärin matalampi. Siellä on useimmissa maissa todellista nälänhätää ihan kroonisena, eikä lapset saa Bill Gatesin maksamien ravintolisienkään avulla tarpeeksi proteiinia ja oikeanlaisia rasvahappoja.

Mutta silti aliravitsemuksesta vielä joitain vuosikymmeniä sitten kärsineet kiinalaiset ovat ja olivat älykkäitä, ja Pohjois-Koreassakin (nälänhätä) on aika korkea kouluttuneisuuden taso.

Pohjois-Koreassa kroonisen nälän aiheuttamat kehitysvammaisuudet maaseuduilla ja varsinkin työleirien lapsilla on hyvin yleistä.

Lue vaikka kirja Leiri 14-Pako Pohjois-Koreasta.

Vierailija
116/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro Sipilälle tuo. Sehän se Suomeenkin haluaa huivipäisiä kotinaisia, jotka hyvä kun osaavat nimensä kirjoittaa.

Aletaan kaikki kotia hoitamaan. Se on kivaa ja helppoa.

Itse asiassa maahanmuuttajatytöt pärjää keskimääräistä paremmin koulussa. Ehkä äitinsäkin olisivat pärjänneet jos olisivat saaneet kouluttautua. Tässähän on kyse ensisijaisesti geeneistä, koulutus itsessään ei tee älykkäämmäksi.

Uskon, että maahanmuuttajatyttöjen kohdalla on kyse motivoitumisesta. Jos tarjolla on kotiäitiys ja riippuvaisuus miehestä ja muusta suvusta, niin koulutus ja sen tarjoama itsenäisyys lienee erittäin houkutteleva valinta. 

Tämän vahvistaa myös veljeni rehtorirouvan lausuma, eli esim jos iranilaisten tai irakilaisten perheiden tytöt uskaltavat "nousta kulttuuriaan vastaan" ja hankkivat koulutuksen, he pärjäävät (lähtökohtiin nähden) hyvin ellei jopa erittäin hyvin.

Silti liian moni mamu-tyttö (*) alistuu isiensä perinteisiin ja jättävät myöhemmät koulut väliin vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi vaikka mihin.

(* = ns humanitäärisen maahanmuuton edustaja)

Eli suomalaisten poikien pitäisi nousta perheensä mahdollisra punaniska rasvanäppi kulttuuria vastaan ja näin pärjätä koulussa mainiosti. Siitä huolimatta, että kotona hoetaan ei sinusta mihinkään ole, eikä kouluja tarvita mihinkään, koska töitäkään ei koskaan saa... 😂

Juuri näin, mutta meillä on oikeasti vapaus valita kouluttautumisen ja sen laistamisen välillä. Noita tyttöjä haetaan koululta kotiin perheen miesväen toimesta...

Itse olen deekuvanhempien jälkeläinen mutta silti olen hankkinut ihan itse osaamisen josta maksetaan ihan asiallisesti ja siinä sivussa löytyy yhtä sun toista koulupaperia dippaan asti. Olisinhan minä ollut täysi idiootti jos en olisi jo 13-vuotiaana kadehtinut paremmat perheolosuhteet omaavaa kaveriani ja tehnyt asioiden eteen "jotain" vaikka välillä se tuntuikin olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Nuorin siskoni valitsi vanhempieni tien mutta häneen ihastui teekkarinössykkä jolle sisko taas hankkiutui paksuksi muutaman kk seurustelun jälkeen - ehta lompakkoloinen.

Siskosi on jo lisääntynyt, entä sinä? 

Vierailija
117/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin, mutta meillä on oikeasti vapaus valita kouluttautumisen ja sen laistamisen välillä. Noita tyttöjä haetaan koululta kotiin perheen miesväen toimesta...

Itse olen deekuvanhempien jälkeläinen mutta silti olen hankkinut ihan itse osaamisen josta maksetaan ihan asiallisesti ja siinä sivussa löytyy yhtä sun toista koulupaperia dippaan asti. Olisinhan minä ollut täysi idiootti jos en olisi jo 13-vuotiaana kadehtinut paremmat perheolosuhteet omaavaa kaveriani ja tehnyt asioiden eteen "jotain" vaikka välillä se tuntuikin olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Nuorin siskoni valitsi vanhempieni tien mutta häneen ihastui teekkarinössykkä jolle sisko taas hankkiutui paksuksi muutaman kk seurustelun jälkeen - ehta lompakkoloinen.

Siskosi on jo lisääntynyt, entä sinä? 

Kyllä, kahden muksun edestä. 

Koulunumeroista meillä maksetaan selvää rahaa ja sen myötä saavat ihan asiallisesti taskurahaa. Mutta olennaista on ymmärtää asiat & laajentaa ajattelua sen kouluboxin ulkopuolelle ja hankkia taitoja, jotka tukevat tätä boxin ulkopuolelta ajattelua.

Vierailija
118/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?

Heh heh.

Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD

Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?

Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.

No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?

Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.

Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...

Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.

Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.

Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.

😊

... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.

Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.

Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.

... eli pakotat primaarisosialisaatiossa lapsen noudattamaan niitä ehtoja, joilla koulussa menestyy. Niissä perheissä, joissa koulunkäynnille ei ole annettu painoarvoa, lapsi saa tehdä mitä itse lystää, jolloin koulumenestyskin on usein heikkoa.

Lapsi ei tee mitä lystää vaan lapsi tekee itse läksyt. Lasta opettaa koulussa opettaja ja hyvin usein lapsi on ehtinyt tehdä läksyt jo koulussa. Kotona lapsi sitten lukee itse kokeisiin ja jos hän itse haluaa, niin jompikumpi vanhemmista kyselee. Arvosanat 9-10. Näin toimivat omat vanhemmat ja lapset oppivat tekemään itse läksynsä ja lukemaan itse kokeisiin. Koulua arvostettiin ja oli selvää, että opiskellaan mahdollisimman pitkälle.

Aivan, mutta primaarisosialisaatiossa olet kasvattanut lapsen siten, että hänen tulee saada hyvät arvosanat. Lapsi pyrkii tyydyttämään vanhempiaan ja jos sinulle on  tärkeää korkeat arvosanat ja pedanttius koulussa, niin sitä lapsi tekee. Tässä on juuri se ero siihen, miksi kouluttamattomien lapset eivät välttämättä menesty (voivat menstyä jos jokin muu tekijä motivoi opiskelemaan).

Minulle on tärkeää, että lapsi teke läksyt ja lukee kokeisiin. Arvosanat tulevat sitten työn tekemisen myötä. Meillä ei burnoutin partaalla 10 metsästetä.

Miksi jumitat omissa päätelmissäsi, onko sinut itse kasvatettu noin? Miten olet elämässä pärjännyt?

En jumita omissa päätelmissäsi, vaan referoin kasvatussosioligaa ja kasvatustiedettä. Pointtihan oli se, että koulutettujen vanhempien lapset menestyvät koulussa siksi, että koulutetut vanhemmat tietävät mitä koululta vaaditaan. Älyyn se ei taas korreloi, koska esim. Mensassa on laidasta laitaa ihmisiä ja sinne pääsy edellyttää sitä, että läpäiset tehtävät jotka vain 3% kansasta läpäisee.

Vierailija
119/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mitenkään yllätä, kun miettii minkälaiset miehet naisia kiinnostaa. Älykkäät miehet jäävät yksin eivätkä lisäänny. Sen sijaan sosiaalitapauksilla on yleensä se 3 lasta

Vierailija
120/138 |
06.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro Sipilälle tuo. Sehän se Suomeenkin haluaa huivipäisiä kotinaisia, jotka hyvä kun osaavat nimensä kirjoittaa.

Aletaan kaikki kotia hoitamaan. Se on kivaa ja helppoa.

Itse asiassa maahanmuuttajatytöt pärjää keskimääräistä paremmin koulussa. Ehkä äitinsäkin olisivat pärjänneet jos olisivat saaneet kouluttautua. Tässähän on kyse ensisijaisesti geeneistä, koulutus itsessään ei tee älykkäämmäksi.

Uskon, että maahanmuuttajatyttöjen kohdalla on kyse motivoitumisesta. Jos tarjolla on kotiäitiys ja riippuvaisuus miehestä ja muusta suvusta, niin koulutus ja sen tarjoama itsenäisyys lienee erittäin houkutteleva valinta. 

Tämän vahvistaa myös veljeni rehtorirouvan lausuma, eli esim jos iranilaisten tai irakilaisten perheiden tytöt uskaltavat "nousta kulttuuriaan vastaan" ja hankkivat koulutuksen, he pärjäävät (lähtökohtiin nähden) hyvin ellei jopa erittäin hyvin.

Silti liian moni mamu-tyttö (*) alistuu isiensä perinteisiin ja jättävät myöhemmät koulut väliin vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi vaikka mihin.

(* = ns humanitäärisen maahanmuuton edustaja)

Eli suomalaisten poikien pitäisi nousta perheensä mahdollisra punaniska rasvanäppi kulttuuria vastaan ja näin pärjätä koulussa mainiosti. Siitä huolimatta, että kotona hoetaan ei sinusta mihinkään ole, eikä kouluja tarvita mihinkään, koska töitäkään ei koskaan saa... 😂

Juuri näin, mutta meillä on oikeasti vapaus valita kouluttautumisen ja sen laistamisen välillä. Noita tyttöjä haetaan koululta kotiin perheen miesväen toimesta...

Itse olen deekuvanhempien jälkeläinen mutta silti olen hankkinut ihan itse osaamisen josta maksetaan ihan asiallisesti ja siinä sivussa löytyy yhtä sun toista koulupaperia dippaan asti. Olisinhan minä ollut täysi idiootti jos en olisi jo 13-vuotiaana kadehtinut paremmat perheolosuhteet omaavaa kaveriani ja tehnyt asioiden eteen "jotain" vaikka välillä se tuntuikin olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Nuorin siskoni valitsi vanhempieni tien mutta häneen ihastui teekkarinössykkä jolle sisko taas hankkiutui paksuksi muutaman kk seurustelun jälkeen - ehta lompakkoloinen.

Älykkyyttä on toki monenlaista, mutta omaa mielikuvaani nakertaa paljon että jos on onnistunut pääsemään hyvään asemaan niin silti yritetään jotenkin ylentää itseä ja halveksutaan ( tässä tapauksessa kai älyllisesti) heikompia. Voi olla kouluttautunut, rahaa arvostava ja jopa kunnioitettavan sitkeä, mutta se jokin puuttuu.