Lue keskustelun säännöt.
Uusi tutkimus: Ihmiskunta ei muutukaan koko ajan välkymmäksi – äly uhkaa hiipua, kun koulutetut saavat muita vähemmän lapsia
06.03.2017 |
Hesarista ei näe kuin otsikon. Meillähän tuo asia on huomattu jo vuosia sitten. Se on ihan oikea ongelma.
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005114683.html?utm_campaign=tf-HS&utm_te…
Kommentit (138)
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
USA:ssa huomattiin että republikaanit sikiävät liberaaleja ja demokraattien enemmän ja että jälkeläisillä on taipumus ottaa vanhempiensa poliittinen ajatusmaailma aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Koulumaailma ei loppujen lopuksi ole kauhean kaukana työelämästä. Jos ei kykenee koulussa kuin vitosen tasoon niin tuskin loistaa työelämässäkään jos työssä tarvitsee muutakin kuin fyysisiä taitoja.
Toisaalta miten esim. matikasta voi saada kympin ulkoa opettelemalla?
terv. kympin tyttö
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Miksi esimerkkinä aina kympin TYTTÖ. Entä ne kympin pojat? Varmaan synnynnäisiä neroja sitten vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?
Heh heh.Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD
Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?
Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.
No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?
Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...
Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.
Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.
Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.
😊
... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainokki1987 kirjoitti:
USA:ssa huomattiin että republikaanit sikiävät liberaaleja ja demokraattien enemmän ja että jälkeläisillä on taipumus ottaa vanhempiensa poliittinen ajatusmaailma aikuisena.
Entäs Pohjois-Koreassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Koulumaailma ei loppujen lopuksi ole kauhean kaukana työelämästä. Jos ei kykenee koulussa kuin vitosen tasoon niin tuskin loistaa työelämässäkään jos työssä tarvitsee muutakin kuin fyysisiä taitoja.
Toisaalta miten esim. matikasta voi saada kympin ulkoa opettelemalla?
terv. kympin tyttö
Ei akateemisilla taidoilla pärjää työssä. Katsoppa ketkä menestyvät. Heillä on korkeintaan maisterin paperit, mutta hyvin usein ihan tavis duunareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on, mutta johtuu pitkälti terveydenhuollon edistymisestä, ennen ns epäkelvot suvun jatkajat kuolivat pois. Kaikkein älykkäin sukupolvi oli heti sodan jälkeen, sota-aikana karsittiin ne, jotka eivät olleet fiksuja tai vahvoja.
Itse asiassa 1800-luvun näkävuodet taisivat karsia parhaiten ns. ei niin fiksua porukkaa. Silloin hengissä selvisivät ne jotka osasivat hyödyntää muutakin ravintoa kuin viljaa, eli kuivattivat sieniä, kalastivat jne.
Tuollainen ei liity asiaan mitenkään. Korkeakouluopiskelijan ei tarvitse syödä sieniä vaan lukea kirjaa. Köyhät sienestää. Köyhä= tyhmä
Miten tämänkin ottaa. Stressaat läpi kouluhelvetin ja päädyt työhelvettiin. Tyhmäksi pitämämme ihminen loisii kotona ja tekee kaikkea mielekästä ja elää pidempään ja terveempänä kuin loppuun stressattua, lääkkeitä popsiva koulutettu. Kumpi onkaan se viisas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Koulumaailma ei loppujen lopuksi ole kauhean kaukana työelämästä. Jos ei kykenee koulussa kuin vitosen tasoon niin tuskin loistaa työelämässäkään jos työssä tarvitsee muutakin kuin fyysisiä taitoja.
Toisaalta miten esim. matikasta voi saada kympin ulkoa opettelemalla?
terv. kympin tyttö
Toki on aineita, joissa ei voi ulkoa opetella muuta kuin laskukaavoja. Soveltavat tehtävät sitten mittaa paremmin matemaattista osaamista. Mutta lukuaineet on helppo suorittaa ulkoa opettelemalla. Ei niitä tartte välttämättä sisäistää.
Itse en ole ihan kympin tyttö. Lukion keskiarvo oli 9,2 ja yliopistolta selvisin ulos päälle 4 keskiarvolla. Mutta avaintekijä menestymisessä on ollut ulkoa opettelu. En pidä itseäni erityisen älykkäänä, toki mahdollisesti keskivertoa parempana tai vähintään keskivertona.
Tarkoitan lähinnä, että ei koulussa menestyminen takaa mitään. Pidän puolisoani itseäni älykkäämpänä, vaikka koulutuspohja on amis + amk. Amkin keskiarvo taitaa olla 3 alle. Tokikaan ei ole lukenut kokeisiinkaan, että potentiaalia parempiin numeroihin olisi ollut. Työssään kyllä menestyy ja tienaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?
Heh heh.Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD
Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?
Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.
No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?
Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...
Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.
Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.
Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.
😊... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.
Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.
Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Koulumaailma ei loppujen lopuksi ole kauhean kaukana työelämästä. Jos ei kykenee koulussa kuin vitosen tasoon niin tuskin loistaa työelämässäkään jos työssä tarvitsee muutakin kuin fyysisiä taitoja.
Toisaalta miten esim. matikasta voi saada kympin ulkoa opettelemalla?
terv. kympin tyttö
Toki on aineita, joissa ei voi ulkoa opetella muuta kuin laskukaavoja. Soveltavat tehtävät sitten mittaa paremmin matemaattista osaamista. Mutta lukuaineet on helppo suorittaa ulkoa opettelemalla. Ei niitä tartte välttämättä sisäistää.
Itse en ole ihan kympin tyttö. Lukion keskiarvo oli 9,2 ja yliopistolta selvisin ulos päälle 4 keskiarvolla. Mutta avaintekijä menestymisessä on ollut ulkoa opettelu. En pidä itseäni erityisen älykkäänä, toki mahdollisesti keskivertoa parempana tai vähintään keskivertona.
Tarkoitan lähinnä, että ei koulussa menestyminen takaa mitään. Pidän puolisoani itseäni älykkäämpänä, vaikka koulutuspohja on amis + amk. Amkin keskiarvo taitaa olla 3 alle. Tokikaan ei ole lukenut kokeisiinkaan, että potentiaalia parempiin numeroihin olisi ollut. Työssään kyllä menestyy ja tienaa.
Onko sinulla huono itsetunto? Miksi väheksyt itseäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?
Heh heh.Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD
Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?
Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.
No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?
Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...
Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.
Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.
Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.
😊... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.
Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.
Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.
... eli pakotat primaarisosialisaatiossa lapsen noudattamaan niitä ehtoja, joilla koulussa menestyy. Niissä perheissä, joissa koulunkäynnille ei ole annettu painoarvoa, lapsi saa tehdä mitä itse lystää, jolloin koulumenestyskin on usein heikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Koulumaailma ei loppujen lopuksi ole kauhean kaukana työelämästä. Jos ei kykenee koulussa kuin vitosen tasoon niin tuskin loistaa työelämässäkään jos työssä tarvitsee muutakin kuin fyysisiä taitoja.
Toisaalta miten esim. matikasta voi saada kympin ulkoa opettelemalla?
terv. kympin tyttö
Ei akateemisilla taidoilla pärjää työssä. Katsoppa ketkä menestyvät. Heillä on korkeintaan maisterin paperit, mutta hyvin usein ihan tavis duunareita.
Menestyjillä on maisterin paperit mutta ovat duunareita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin monitahoinen asia, että ei siihen oo yhtä kattavaa vastausta.
Yhteen asiaan haluan ottaa kantaa eli se on tosiasia, että nykyinen koulunkäynti tukee ulkoa opettelua. Eikä se tee ihmisestä älykästä, että hän ulkomuistista vetelee koevastaukset ja viikon päästä ei muista mitään. Itsekin olen käyttänyt tätä metodia, koska arvosanojen tärkeyttä korostettiin. Itse oppimista ei juuri korostettu, mutta kunhan tuli hyvä numero. Se oli pääasia.
Eli lyhkäisyydessään ei koulussa menestyminen tai huonosti pärjääminen ole tae älykkyydestä. 5-6 arvosanan kaveri voi olla älykkäämpi kuin se kympin tyttö. Hän ei vaan koulumaailmassa pysty hyödyntämään potentiaaliaan. Siinä missä se toinen hokee tunti tolkulla hauki on kala hauki on kala.
Koulumaailma ei loppujen lopuksi ole kauhean kaukana työelämästä. Jos ei kykenee koulussa kuin vitosen tasoon niin tuskin loistaa työelämässäkään jos työssä tarvitsee muutakin kuin fyysisiä taitoja.
Toisaalta miten esim. matikasta voi saada kympin ulkoa opettelemalla?
terv. kympin tyttö
Ei akateemisilla taidoilla pärjää työssä. Katsoppa ketkä menestyvät. Heillä on korkeintaan maisterin paperit, mutta hyvin usein ihan tavis duunareita.
Minkä oikein katsot menestykseksi? Eikö esim. lääketieteen huippututkijat ole menestyneitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?
Heh heh.Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD
Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?
Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.
No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?
Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...
Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.
Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.
Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.
😊... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.
Koulujärjestelmä on niin keskiluokkainen kuin olla jo voi ja nämä perheet osaavat todella hyödyntää systeemiä paremmin kuin alemman sosiaaliluokan perheet. Keskiluokkaisilla lapsilla on lähtökohtaisesti enemmän etenkin kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, jotka edistävät koulussa pärjäämistä. Yhtälailla koulu suosii näitä lapsia.
Älykkyys on suurimmaksi osaksi synnynnäistä. On silti myös niin, että koska nykyisin nuoret lukevat paljon vähemmän ja helpompia tekstejä kuin vielä sukupolvi sitten, he eivät osaa ehkä varusmiesten kykytestissä vastata yhtä hyvin kuin ennen. Toisaalta heidän reaktiokykynsä ja visuaalinen hahmotuskykynsä (joita ei testata) voi olla parempi kuin edellisillä sukupolvilla. Ihminen osaa sitä, mitä hän harjoittelee.
Jännä juttu, mutta nämä älykkäimmät varmaan kuolisivat nälkään, jos ei olisi toimistoa johon mennä aamulla, lähteä kotiin marketin kautta ja valmistaa ruokaa muovirasioista induktioliedellä.
Ne on niitä älykkäitä jotka on lukeneet paljon kirjoja ja miettivät metsässä mustikkamättäässä että onko nämä nyt niitä mustikoita ja voiko näitä syödä.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla yritetään peitellä sitä, että mamut ovat älyltään lapsen tasolla. Ruotsissa on mamuja 30% väestöstä, joten tietysti he ovat tyhmentyneet keskimääräisesti. Ruotsalaisnaiset eivät ole rikastamassa geenejään tyhmägeeneillä yhtä innokkaasti kuin suomalaiset.
Tuo on nyt sitä kuuluisaa rasismia!;)
Sinänsä ei ihmetystä yhtään. 2000 vuotta sitten ihminen rakensi akvedukteja....nykyihminen ottaa valokuvan perseestään ja postaa sen Internetiin toisten ihasteltavaksi.
Näin ei tarvitse syyttää opettajia ja yhteiskuntaa, kun lapsi ei opi mitään.