Lue keskustelun säännöt.
Uusi tutkimus: Ihmiskunta ei muutukaan koko ajan välkymmäksi – äly uhkaa hiipua, kun koulutetut saavat muita vähemmän lapsia
06.03.2017 |
Hesarista ei näe kuin otsikon. Meillähän tuo asia on huomattu jo vuosia sitten. Se on ihan oikea ongelma.
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005114683.html?utm_campaign=tf-HS&utm_te…
Kommentit (138)
Siis tämä artikkeli ... ahhahahh
1. Eikö älykkyystestien pitänyt mitata absuluuttista älykkyyttä eli esllaista johon kulttuuri ym ei vaikuta? Eikö se mittaakaan?
2. Guardianin artikkelissa puhutaan geneettisestä karsinnasta ts. tilanteesta, jossa vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän. Suomalaine emeritusprofessori alkaa puhua älylaitteiden tyhmentävästä vaikutuksesta.
-> 2a. Periytyvätkö hankitut ominaisuudet sittenkin? Kehittääkö koulutus geenejä (ehhehh)?
-> 2b. Periytyvätkö hankitut ominaisuudet sittenkin? Tyhmentääkö alypuhelinten käyttö geenejä emeritysproffan mielestä? Vai kiistääkö hän absoluuttisen älykkyystestin?
On kyllä käsitteet ja teoriat molemmissa artikkeleissa niin sekaisin, että toimittajat eivät ainakaan ole tehtäviensä tasalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro Sipilälle tuo. Sehän se Suomeenkin haluaa huivipäisiä kotinaisia, jotka hyvä kun osaavat nimensä kirjoittaa.
Aletaan kaikki kotia hoitamaan. Se on kivaa ja helppoa.
Itse asiassa maahanmuuttajatytöt pärjää keskimääräistä paremmin koulussa. Ehkä äitinsäkin olisivat pärjänneet jos olisivat saaneet kouluttautua. Tässähän on kyse ensisijaisesti geeneistä, koulutus itsessään ei tee älykkäämmäksi.
Uskon, että maahanmuuttajatyttöjen kohdalla on kyse motivoitumisesta. Jos tarjolla on kotiäitiys ja riippuvaisuus miehestä ja muusta suvusta, niin koulutus ja sen tarjoama itsenäisyys lienee erittäin houkutteleva valinta.
Tämän vahvistaa myös veljeni rehtorirouvan lausuma, eli esim jos iranilaisten tai irakilaisten perheiden tytöt uskaltavat "nousta kulttuuriaan vastaan" ja hankkivat koulutuksen, he pärjäävät (lähtökohtiin nähden) hyvin ellei jopa erittäin hyvin.
Silti liian moni mamu-tyttö (*) alistuu isiensä perinteisiin ja jättävät myöhemmät koulut väliin vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi vaikka mihin.
(* = ns humanitäärisen maahanmuuton edustaja)
Eli suomalaisten poikien pitäisi nousta perheensä mahdollisra punaniska rasvanäppi kulttuuria vastaan ja näin pärjätä koulussa mainiosti. Siitä huolimatta, että kotona hoetaan ei sinusta mihinkään ole, eikä kouluja tarvita mihinkään, koska töitäkään ei koskaan saa... 😂
Juuri näin, mutta meillä on oikeasti vapaus valita kouluttautumisen ja sen laistamisen välillä. Noita tyttöjä haetaan koululta kotiin perheen miesväen toimesta...
Itse olen deekuvanhempien jälkeläinen mutta silti olen hankkinut ihan itse osaamisen josta maksetaan ihan asiallisesti ja siinä sivussa löytyy yhtä sun toista koulupaperia dippaan asti. Olisinhan minä ollut täysi idiootti jos en olisi jo 13-vuotiaana kadehtinut paremmat perheolosuhteet omaavaa kaveriani ja tehnyt asioiden eteen "jotain" vaikka välillä se tuntuikin olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Nuorin siskoni valitsi vanhempieni tien mutta häneen ihastui teekkarinössykkä jolle sisko taas hankkiutui paksuksi muutaman kk seurustelun jälkeen - ehta lompakkoloinen.
Älykkyyttä on toki monenlaista, mutta omaa mielikuvaani nakertaa paljon että jos on onnistunut pääsemään hyvään asemaan niin silti yritetään jotenkin ylentää itseä ja halveksutaan ( tässä tapauksessa kai älyllisesti) heikompia. Voi olla kouluttautunut, rahaa arvostava ja jopa kunnioitettavan sitkeä, mutta se jokin puuttuu.
Tällä palstalla törmää krooniseen *mikä kuvittelet olevasi* asenteeseen, jos akateeminen tutkinto tulee ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?
Heh heh.Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD
Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?
Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.
No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?
Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...
Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.
Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.
Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.
😊... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.
Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.
Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.... eli pakotat primaarisosialisaatiossa lapsen noudattamaan niitä ehtoja, joilla koulussa menestyy. Niissä perheissä, joissa koulunkäynnille ei ole annettu painoarvoa, lapsi saa tehdä mitä itse lystää, jolloin koulumenestyskin on usein heikkoa.
Lapsi ei tee mitä lystää vaan lapsi tekee itse läksyt. Lasta opettaa koulussa opettaja ja hyvin usein lapsi on ehtinyt tehdä läksyt jo koulussa. Kotona lapsi sitten lukee itse kokeisiin ja jos hän itse haluaa, niin jompikumpi vanhemmista kyselee. Arvosanat 9-10. Näin toimivat omat vanhemmat ja lapset oppivat tekemään itse läksynsä ja lukemaan itse kokeisiin. Koulua arvostettiin ja oli selvää, että opiskellaan mahdollisimman pitkälle.
Aivan, mutta primaarisosialisaatiossa olet kasvattanut lapsen siten, että hänen tulee saada hyvät arvosanat. Lapsi pyrkii tyydyttämään vanhempiaan ja jos sinulle on tärkeää korkeat arvosanat ja pedanttius koulussa, niin sitä lapsi tekee. Tässä on juuri se ero siihen, miksi kouluttamattomien lapset eivät välttämättä menesty (voivat menstyä jos jokin muu tekijä motivoi opiskelemaan).
Minulle on tärkeää, että lapsi teke läksyt ja lukee kokeisiin. Arvosanat tulevat sitten työn tekemisen myötä. Meillä ei burnoutin partaalla 10 metsästetä.
Miksi jumitat omissa päätelmissäsi, onko sinut itse kasvatettu noin? Miten olet elämässä pärjännyt?En jumita omissa päätelmissäsi, vaan referoin kasvatussosioligaa ja kasvatustiedettä. Pointtihan oli se, että koulutettujen vanhempien lapset menestyvät koulussa siksi, että koulutetut vanhemmat tietävät mitä koululta vaaditaan. Älyyn se ei taas korreloi, koska esim. Mensassa on laidasta laitaa ihmisiä ja sinne pääsy edellyttää sitä, että läpäiset tehtävät jotka vain 3% kansasta läpäisee.
No, Mensa on kyllä siinä mielessä huono esimerkki, että taksikuskilla on merkittävästi suurempi tarve profiloitua älykkäänä kuin vaikka professorilla joka tiedetään älykkääksi ihan jo tittelin perusteella. Ei se tuossa mielessä ole kovin edustava otanta ja 2% (sic) väestöstä on jotain paljon paljon enemmän kuin Suomen Mensassa on jäseniä.
Eihän professorin tarvitse älykäs olla, vaan ainoastaan hyvämuistinen? Mensalla on omat mittarinsa ja niitä ei läpäise ilman sitä älyä, jota testeissä mitataan. Mikäli taksikuski ja professori läpäisevät Mensan testin, ovat he silloin kyseisessä 3% poolissa, johon 97% ei pääse.
Alkaisi tämä välkkyys jo riittää, pian maapallo tuhottu näillä välkyillä ideoilla.
Saisi tietysti välkkyys lisääntyä sairauksien hoidossa, muuten riittäisi entisten tuhoisten välkkyys-ideoiden
peuuttaminen ja korjaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?
Heh heh.Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD
Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?
Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.
No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?
Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...
Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.
Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.
Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.
😊... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.
Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.
Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.... eli pakotat primaarisosialisaatiossa lapsen noudattamaan niitä ehtoja, joilla koulussa menestyy. Niissä perheissä, joissa koulunkäynnille ei ole annettu painoarvoa, lapsi saa tehdä mitä itse lystää, jolloin koulumenestyskin on usein heikkoa.
Lapsi ei tee mitä lystää vaan lapsi tekee itse läksyt. Lasta opettaa koulussa opettaja ja hyvin usein lapsi on ehtinyt tehdä läksyt jo koulussa. Kotona lapsi sitten lukee itse kokeisiin ja jos hän itse haluaa, niin jompikumpi vanhemmista kyselee. Arvosanat 9-10. Näin toimivat omat vanhemmat ja lapset oppivat tekemään itse läksynsä ja lukemaan itse kokeisiin. Koulua arvostettiin ja oli selvää, että opiskellaan mahdollisimman pitkälle.
Aivan, mutta primaarisosialisaatiossa olet kasvattanut lapsen siten, että hänen tulee saada hyvät arvosanat. Lapsi pyrkii tyydyttämään vanhempiaan ja jos sinulle on tärkeää korkeat arvosanat ja pedanttius koulussa, niin sitä lapsi tekee. Tässä on juuri se ero siihen, miksi kouluttamattomien lapset eivät välttämättä menesty (voivat menstyä jos jokin muu tekijä motivoi opiskelemaan).
Minulle on tärkeää, että lapsi teke läksyt ja lukee kokeisiin. Arvosanat tulevat sitten työn tekemisen myötä. Meillä ei burnoutin partaalla 10 metsästetä.
Miksi jumitat omissa päätelmissäsi, onko sinut itse kasvatettu noin? Miten olet elämässä pärjännyt?En jumita omissa päätelmissäsi, vaan referoin kasvatussosioligaa ja kasvatustiedettä. Pointtihan oli se, että koulutettujen vanhempien lapset menestyvät koulussa siksi, että koulutetut vanhemmat tietävät mitä koululta vaaditaan. Älyyn se ei taas korreloi, koska esim. Mensassa on laidasta laitaa ihmisiä ja sinne pääsy edellyttää sitä, että läpäiset tehtävät jotka vain 3% kansasta läpäisee.
No, Mensa on kyllä siinä mielessä huono esimerkki, että taksikuskilla on merkittävästi suurempi tarve profiloitua älykkäänä kuin vaikka professorilla joka tiedetään älykkääksi ihan jo tittelin perusteella. Ei se tuossa mielessä ole kovin edustava otanta ja 2% (sic) väestöstä on jotain paljon paljon enemmän kuin Suomen Mensassa on jäseniä.
Eihän professorin tarvitse älykäs olla, vaan ainoastaan hyvämuistinen? Mensalla on omat mittarinsa ja niitä ei läpäise ilman sitä älyä, jota testeissä mitataan. Mikäli taksikuski ja professori läpäisevät Mensan testin, ovat he silloin kyseisessä 3% poolissa, johon 97% ei pääse.
No ensinnäkin se on 2% ja jos lasket sen Suomen väestöstä niin se on öööööö....100 000? kun Mensassa on jäseniä ehkä 2000. Tuossa on tapahtunut melkoinen luonnonvalinta kun sinne on vain pieni osa päätynyt.
Proffat keskimäärin saavat hyvin korkeita pistemääriä älykkyystesteissä. Se on älyllisesti vaativa homma juuri noinpäin korrelaatio onkin suuri kun taas korkea älykkyys ei varsinaisesti takaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että älykkyys katoaa mihinkään. Yhtä hullu idea, kuin kaikki kauneus muka katoaisi jos viralliset missit ja mallit eivät tekisi lapsia.
Suurin osa maapallon väestöstä on ollut kokonaan kouluttamattomia, on edelleenkin. Suomessa muutama vuosikymmen sitten ylioppilas oli jo iso juttu, korkeammasta koulutuksesta puhumattakaan. Kuinka monen tällä hetkellä hyvin koulutetun ihmisen isoisovanhemmat olivat yhtä hyvin koulutettuja? Kuinka monen isovanhemmat ovat olleet ihan tavanomaisia maanviljelijöitä?
Loputon koulutus ei ole mikään hyvän yhteiskunnan tae, on turhauttavaa opiskella vuosikaudet, ellei niitä opintoja pääse täysillä hyödyntämään. Joten mielestäni älykkyyttä on myös jättää koulut vähäiseksi ja pyrkiä nopeammin työelämään, jos siihen on mahdollisuuksia.
Älykkyys ei ole mikään tae viisaudesta. On tarvittu älyä elintason parantamiseen, mutta samalla tuo mahdollistettu loputon lisääntyminen on poikinut myös historian suurimmat ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa,a. Koulutusta suosivat geenit?
Heh heh.Tottakai koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy. Se on eri asia, onko hyvä vai huono, mutta ei se kuule geeneihin asti näin äkkiä mene : DDD
Mites se koulutettu ihminen kasvattaa lapsensa niin, että koulutus näkyy!?
Emme väheksy koulua ja opettajia. Vaan tuemme ja kannustamme opiskelussa.
No eiköhän sitä tue jokainen vanhempi?
Herrajumala. Opiskelugeenit ja lapsensa kannustaminen on ehkä hiukan eri asioita.Itseasiassa ei tue, jos on uskomista paikallisen amitsun koulutuspäällikön kaffipöytäpuheeseen tai veljeni vaimon (apulaisrehtori) avautumiseen viinilasillisen ääressä. Erityisesti eräässä maahanmuuttjaryhmässä on suoranainen viha oppimista kohtaan "koska muutenkin pärjää". Myös kantasuomalaisten kohdalla ns periytyneen köyhyyden perheissä suorastaan vihataan koulunkäyntiä koska siitä ei ole mitään hyötyä - siksi että jälkikasvu ei pärjää koulussa eikä ole edes kiinnostunut oppimaan mitään...
Onko se sitten älykästä vähemmän tekemistä koska on mahdollisuus vai lusmuilua yhteiskunnan kustannuksella, sen arvottakoon jokainen itse.
Olen samaa mieltä. Koulussa menestyvät koulutettujen vanhempien lapset lähinnä siksi, että he tietävät miten koulussa pärjää. Eli osaavat käyttää systeemiä hyväkseen. Älyyn se ei vaikuta, sillä esimerkiksi Mensan jäsenissä on ihmisiä laidasta laitaan koulutustaustoista riippumatta.
Kerron sinulle tarkasti varjellun salaisuuden miten systeemi toimii. Lapsen pitää tehdä läksyt ja lukea kokeisiin. Aikuinen varmentaa, että näin myös tapahtuu. Kokeisiin luetaan enemmän kuin 1 h edellisenä iltana. Lisäksi lapsi nukkuu riittävästi ja syö aamupalan ennen kouluun menoa.
😊... samalla vanhempi osaa kertoa mitä kannattaa lukea, miten kannattaa lukea jne. Suurin osa oppii pintapuolisesti, eli ei tule syväosaamista, koska sitä ei koulussa tarvita.
Meillä lapsi tekee itse läksyt ja minä varmennan, että ne on tehty.
Eli päävastuu on lapsella itselään, näin myös hän ansaitsee itse numeronsa. Samoin toimittiin omassa lapsuudessani ja hyvin meni.... eli pakotat primaarisosialisaatiossa lapsen noudattamaan niitä ehtoja, joilla koulussa menestyy. Niissä perheissä, joissa koulunkäynnille ei ole annettu painoarvoa, lapsi saa tehdä mitä itse lystää, jolloin koulumenestyskin on usein heikkoa.
Lapsi ei tee mitä lystää vaan lapsi tekee itse läksyt. Lasta opettaa koulussa opettaja ja hyvin usein lapsi on ehtinyt tehdä läksyt jo koulussa. Kotona lapsi sitten lukee itse kokeisiin ja jos hän itse haluaa, niin jompikumpi vanhemmista kyselee. Arvosanat 9-10. Näin toimivat omat vanhemmat ja lapset oppivat tekemään itse läksynsä ja lukemaan itse kokeisiin. Koulua arvostettiin ja oli selvää, että opiskellaan mahdollisimman pitkälle.
Aivan, mutta primaarisosialisaatiossa olet kasvattanut lapsen siten, että hänen tulee saada hyvät arvosanat. Lapsi pyrkii tyydyttämään vanhempiaan ja jos sinulle on tärkeää korkeat arvosanat ja pedanttius koulussa, niin sitä lapsi tekee. Tässä on juuri se ero siihen, miksi kouluttamattomien lapset eivät välttämättä menesty (voivat menstyä jos jokin muu tekijä motivoi opiskelemaan).
Minulle on tärkeää, että lapsi teke läksyt ja lukee kokeisiin. Arvosanat tulevat sitten työn tekemisen myötä. Meillä ei burnoutin partaalla 10 metsästetä.
Miksi jumitat omissa päätelmissäsi, onko sinut itse kasvatettu noin? Miten olet elämässä pärjännyt?En jumita omissa päätelmissäsi, vaan referoin kasvatussosioligaa ja kasvatustiedettä. Pointtihan oli se, että koulutettujen vanhempien lapset menestyvät koulussa siksi, että koulutetut vanhemmat tietävät mitä koululta vaaditaan. Älyyn se ei taas korreloi, koska esim. Mensassa on laidasta laitaa ihmisiä ja sinne pääsy edellyttää sitä, että läpäiset tehtävät jotka vain 3% kansasta läpäisee.
No, Mensa on kyllä siinä mielessä huono esimerkki, että taksikuskilla on merkittävästi suurempi tarve profiloitua älykkäänä kuin vaikka professorilla joka tiedetään älykkääksi ihan jo tittelin perusteella. Ei se tuossa mielessä ole kovin edustava otanta ja 2% (sic) väestöstä on jotain paljon paljon enemmän kuin Suomen Mensassa on jäseniä.
Eihän professorin tarvitse älykäs olla, vaan ainoastaan hyvämuistinen? Mensalla on omat mittarinsa ja niitä ei läpäise ilman sitä älyä, jota testeissä mitataan. Mikäli taksikuski ja professori läpäisevät Mensan testin, ovat he silloin kyseisessä 3% poolissa, johon 97% ei pääse.
No ensinnäkin se on 2% ja jos lasket sen Suomen väestöstä niin se on öööööö....100 000? kun Mensassa on jäseniä ehkä 2000. Tuossa on tapahtunut melkoinen luonnonvalinta kun sinne on vain pieni osa päätynyt.
Proffat keskimäärin saavat hyvin korkeita pistemääriä älykkyystesteissä. Se on älyllisesti vaativa homma juuri noinpäin korrelaatio onkin suuri kun taas korkea älykkyys ei varsinaisesti takaa mitään.
Aivan. 2% on oikea luku. Potentiaalisia Mensalaisia on 100 000 joista jäseniä 2000. Jäsenet eivät noudata koulutustasoa, vaan ovat laidasta laitaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että myös loput ovat koulutustasoiltaan laidasta laitaan. Epäilen silti, että Mensaan liityttäisiin statuksen vuoksi.
Professuuri on poliittinen virka, johon vaikuttaa muukin kuin se, miten monta tutkimusta olet julkaissut. Professoreita lienee noin 3000. Minä en pidä professoreita erityisen älykkäinä, mutta pidän heitä poliittisesti valittuina, toimialueensa oppi-isinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpäs riittää palstalla juttua artikkelista, jota tuskin kukaan on lukenut, koska maksumuuri...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahdon punaisen. Se sopii hyvin punaisen moppisankoni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leluämpäri.... sitten kun joskus saan lapsia niin ostan leluämpärin. En tosin jonota sen vuoksi yhtään mihinkään.
Skumppaämpärinkin voi vetää päähänsä baarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro Sipilälle tuo. Sehän se Suomeenkin haluaa huivipäisiä kotinaisia, jotka hyvä kun osaavat nimensä kirjoittaa.
Aletaan kaikki kotia hoitamaan. Se on kivaa ja helppoa.
Itse asiassa maahanmuuttajatytöt pärjää keskimääräistä paremmin koulussa. Ehkä äitinsäkin olisivat pärjänneet jos olisivat saaneet kouluttautua. Tässähän on kyse ensisijaisesti geeneistä, koulutus itsessään ei tee älykkäämmäksi.
Uskon, että maahanmuuttajatyttöjen kohdalla on kyse motivoitumisesta. Jos tarjolla on kotiäitiys ja riippuvaisuus miehestä ja muusta suvusta, niin koulutus ja sen tarjoama itsenäisyys lienee erittäin houkutteleva valinta.
Tämän vahvistaa myös veljeni rehtorirouvan lausuma, eli esim jos iranilaisten tai irakilaisten perheiden tytöt uskaltavat "nousta kulttuuriaan vastaan" ja hankkivat koulutuksen, he pärjäävät (lähtökohtiin nähden) hyvin ellei jopa erittäin hyvin.
Silti liian moni mamu-tyttö (*) alistuu isiensä perinteisiin ja jättävät myöhemmät koulut väliin vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi vaikka mihin.
(* = ns humanitäärisen maahanmuuton edustaja)
Eli suomalaisten poikien pitäisi nousta perheensä mahdollisra punaniska rasvanäppi kulttuuria vastaan ja näin pärjätä koulussa mainiosti. Siitä huolimatta, että kotona hoetaan ei sinusta mihinkään ole, eikä kouluja tarvita mihinkään, koska töitäkään ei koskaan saa... 😂
Juuri näin, mutta meillä on oikeasti vapaus valita kouluttautumisen ja sen laistamisen välillä. Noita tyttöjä haetaan koululta kotiin perheen miesväen toimesta...
Itse olen deekuvanhempien jälkeläinen mutta silti olen hankkinut ihan itse osaamisen josta maksetaan ihan asiallisesti ja siinä sivussa löytyy yhtä sun toista koulupaperia dippaan asti. Olisinhan minä ollut täysi idiootti jos en olisi jo 13-vuotiaana kadehtinut paremmat perheolosuhteet omaavaa kaveriani ja tehnyt asioiden eteen "jotain" vaikka välillä se tuntuikin olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Nuorin siskoni valitsi vanhempieni tien mutta häneen ihastui teekkarinössykkä jolle sisko taas hankkiutui paksuksi muutaman kk seurustelun jälkeen - ehta lompakkoloinen.
Älykkyyttä on toki monenlaista, mutta omaa mielikuvaani nakertaa paljon että jos on onnistunut pääsemään hyvään asemaan niin silti yritetään jotenkin ylentää itseä ja halveksutaan ( tässä tapauksessa kai älyllisesti) heikompia. Voi olla kouluttautunut, rahaa arvostava ja jopa kunnioitettavan sitkeä, mutta se jokin puuttuu.
Tällä palstalla törmää krooniseen *mikä kuvittelet olevasi* asenteeseen, jos akateeminen tutkinto tulee ilmi.
Minulle tuo dippapaperini on yksi paperi muiden joukossa, koska katson etten oppinut sen koulun aikana sitten mitään sellaista työelämässä hyödynnetävää uutta mitä en AMK:ssa tai töissä olisi jo oppinut. Joillekin akateemisuus on keulimisen aihe, minulle se oli vain näyttö "pystyn aivan koska tahansa siinä missä muutkin". Ja tarkkaan ottaen maisteri/DI ei ole edes oikea akateeminen vaan hangaround - puuttuu nääs ne tieteelliset artikkelit & uraauurtavat tutkimukset...
Samppanjocooler on sen oikea nimi, mutta löytyy googlesta kummallakin nimellä. Winecooler. Skumppajäähdytin. Ämpäri kuin ämpäri.
Mensan testit mittaavat perinteistä, länsimaissa arvostettua luonnontieteisiin liittyvää älykkyytä. Testi ei siis mittaa puhdasta älykkyytä, ja se on myös kulttuurisidonnainen. Älykkyys ylipäätään on haastava aihe, ja sille on kehitetty monenlaisia määritelmiä.
Älykkyyden sijaan aivojen "prosessitehoa" pystytään mittaamaan luotettavammin, kyse on työmuistin kapasiteetista. Eli toisten aivot kykenevät tehokkaampaan käsittelyyn, mikä helpottaa opiskelua ja muistiinpainamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita älykkyyttä, aina "tehokkuus" ei ole tae toiminnan oikeasta sujumisesta tai asiantuntemuksesta.
Ajatus "roskaväestön" ja vähälahjaisten holtittomasta lisääntymisestä on satoja vuosia vanha. Yhteiskunnassa ollaan huolestuttu "geneettisestä rappiosta". Eugeniikka, pakkosterilisaatiot ja loppuhuipennuksena natsi-Saksa veivät tämän ideologian huippuunsa. Suomen armeija murehti samaa sota-aikana, sillä "roska-aines" ei kestänyt sodan paineita ja vältti rintaman. Se onko kyseessä ongelma, ja mitä sille pitäisi tehdä, on ihan liian iso kysymys itselleni vastattavaksi.
Eli älykkyys, testit ja vähän historiaa tällein äärimmäisen tiivistetyssä muodossa aiheesta kiinnostuneille :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähäinen proteiininsaanti lapsena heikentää lapsen älykkyyttä, ja muutos on pysyvä. Siksi esim. Afrikassa ÄO on keskimäärin matalampi. Siellä on useimmissa maissa todellista nälänhätää ihan kroonisena, eikä lapset saa Bill Gatesin maksamien ravintolisienkään avulla tarpeeksi proteiinia ja oikeanlaisia rasvahappoja.
Mutta silti aliravitsemuksesta vielä joitain vuosikymmeniä sitten kärsineet kiinalaiset ovat ja olivat älykkäitä, ja Pohjois-Koreassakin (nälänhätä) on aika korkea kouluttuneisuuden taso.
Sitten sinun tarvitsee selvittää itsellesi ero sanojen 'krooninen' ja 'tilapäinen' nälänhätä.
No, Mensa on kyllä siinä mielessä huono esimerkki, että taksikuskilla on merkittävästi suurempi tarve profiloitua älykkäänä kuin vaikka professorilla joka tiedetään älykkääksi ihan jo tittelin perusteella. Ei se tuossa mielessä ole kovin edustava otanta ja 2% (sic) väestöstä on jotain paljon paljon enemmän kuin Suomen Mensassa on jäseniä.