Lukiovalinnalla kiire. On oppimisvaikeuksiakin. Mennäkö hyvään vai heikompitasoiseen kauas. Onko erityisopen saatavuudella merkitystä

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos se lukihäiriö lapsi vaan jää kotiin makaamaan eikä ees yritä mitään. Varmaan parempi niin. Ei itsetunto kärsi, kun tulee vertailua muihin, eikä osaa..

Oikeasti. Mikä ihmeen juttu tämä on, että ei  haluta laittaa nuortaan parhaaseen mahdolliseen kouluun? Hyvä lukio, parempitasoinen oppilasaines tsempppaa ja vetää imulla mukaan kaikkia. Ja kysehän ei nyt ole mistään eliittilukiosta, vaan ihan perusjamppojen lukiosta. Seiskan keskiarvolukio on jo tosi huonotasoinen. Siellä on jo paljon sosiaalista diversiteettiä ja monia haasteita oppimiseen.

Hyvä neuvo oli tarkistaa, mitä kummassakin koulussa voidaan tarjota erityisopetuksen puolelta. Eivät välttämättä ole kummoisia. Olettehan Celia-kirjaston asiakkaita? Lukiokirjat voi saada äänikirjoina.

En nyt puutu näihin muihin juttuihin, mutta seiskan keskiarvolukio on ihan perusjuttu suurten kaupunkien ulkopuolella. Monessa pienessä kaupungissa ja kunnassa on vain yksi lukio, jonne on noin seiskan keskiarvo. Jos seuraava vaihtoehto on huonojen kulkuyhteyksien päässä oleva isomman kaupungin lukio, jonne mennään paremmalla keskiarvolla, ei siinäkään ole mitään järkeä. Pari tuntia päivässä bussissa, joka ehkä kulkee kerran aamulla ja toisen kerran iltapäivällä, se nyt vaan ei ole järkevä vaihtoehto. Seiskan keskiarvolukioista kirjoitetaan ihan hyvillä papereilla ulos ja mennään hyviin jatko-opintoihin. Tuloksia voi katsoa vaikka vuosittain julkaistavasta lukiovertailusta. Oma lapseni meni ysin keskiarvolla seiskan lukioon. That's fine. Koulupäivät ovat tarpeeksi rankkoja ilman vielä hankalampia kulkuyhteyksiäkin. Emmekä edes asu missään korvessa vaan pk-seudun kehyskunnassa.

No, lapsellani ei oikein ole muodostunut käsitystä uuden asuinkaupunkimme lukioista, kun nykyisellä yläasteellaan puhutaan tietty sen alueen lukioista. (Siellä tietäisi, mihin haluaisi)

Ja lisäksi varmaan on aika lamaantunut eikä jaksa ja halua miettiä edes sitä inhottavaa asiaa, että muutamme ja ei halua miettiä kunnolla lukioita. (Ilmeisesti kieltää koko muuton itseltäänkin.)

Muutamme siis isoon kaupunkiin, jossa on niukasti erityisopen tukitoimia. Viereisessä pikkukaupungissa olisi niitä tukia, mutta matka sinne on kahdella bussilla.

Ymmärrän, että siellä pikkukaupungissa on niitä seiskan ja kympin oppilaita sekaisin.

Ap

En tiedä tilannetta sen tarkemmin, mutta joillakin lukioilla on pulaa opiskelijoista. Saattavat siis käyttää markkinoinnissakin tätä erityisopettaja-argumenttia, muttei se välttämättä todellisuudessa ole niin merkittävä apu lukiotasolla. Peruskoulussa erityisopettajalla on valtava merkitys, koska muutenkin tukijärjestelmä on niin erilainen.

43 tuota juuri mietin, että mitenklhän suuri merkitys sillä erityisopella käytännössä mahtaa olla. Eli sillä, että on paljon saatavilla. Miten hän käytännössä auttaa. Onkohan se enimmäkseen henkistä tukea vain.

Mietin myös tuota jonkun mielipidrttä, että hyvätasoisessa lukuossa ei juurikaan opeteta perusteellisesti, kun opiskelijat ovat suurimmalta osin niin hyvätasoisia, ettei tarvitse, vaan oppilaat lukevat itsenäisesti materiaaleista kaiken. Oma lapseni kyllä tarvitsisi "kuria" ja opettajan tuomaa kontrollia selkärangaksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eli ongelmana on, että kannattaako noin kasin oppilaan mennä hyvätasoiseen lukioon, jonne pääsee juuri ja juuri (keskiarvo on nyt 8.15 ja raja juuri sitä luokkaa) vai toiseen lukioon, jonne raja on 7.

Se parempitasoinen olisi lähellä, mutta seiskan kouluun on kahden bussin matka ja se sijaitsee toisessa kaupungissa.

Parempitasoisessa on vain vähän erityisopettajan apua saatavilla ja seiskan koulussa paljon. Onko tällä erityisopen saatavuudella merkitystä? Oppimisvaikeus siis on mutta miten se lukion erityisope enää tuossa vaiheessa niitä auttaa?

Olisko teillä näkökulmia asiaan.

Olihan tää provo ..?

Jos ei niin, jos lapsesi tarvitsee apua opiskeluun, ei lukio on häntä varten.

Entä se, että isosta tulevasta asuinkaupungista löytyisi toinenkin lukio, johon lapsemme pääsisi. Sinne on ka-raja noin 7.6, johon lapseni varmasti yltää. Matka sinne ei ole aivan yhtä hankala kuin naapurikaupunkiin, muttei yhtä hyvä kuin siihen parhaaseen lukioon.

Miten kannattaisi siis laittaa kolmen lukion järjestys:

1. Oman kaupungin lukio. Helppo matka. Ka-raja noin 8.15 (johon lapsi niukasti yltää luultavasti). Erityisopen resurssit hyvin huonot. Lapsella siis oppimisvaikeus.

2. Oman kaupungin lukio. Vähän hankalampi matka. (2 kaupunkibussia) Ka-raja 7.6 Erityisopen resurssit hyvin huonot.

3. Naapurikaupungin lukio. Hankalimmat bussiyhteydet. 2 bussilla naapurikaupunkiin. Siellä vielä käveltävää ehkä kilsa. Ka-raja 7. Erityisope aina koululla ja resurssit hyvät.

Ap

Ei lukioon kannata mennä jos on jatkuvasti tarvetta erityisopettajalle. Tytön on myös otettava itse vastuu opiskelusta ja luettava enemmän. Pitkästä koulumatkasta ei ole mitään hyötyä, ylioppilaskokeet ovat kaikille samat. Lukio johon pyritään korkeammalla keskiarvolla, ei välttämättä ole parempi.

Vierailija kirjoitti:

Ei lukioon kannata mennä jos on jatkuvasti tarvetta erityisopettajalle. Tytön on myös otettava itse vastuu opiskelusta ja luettava enemmän. Pitkästä koulumatkasta ei ole mitään hyötyä, ylioppilaskokeet ovat kaikille samat. Lukio johon pyritään korkeammalla keskiarvolla, ei välttämättä ole parempi.

Minkä tytön?

Vierailija kirjoitti:

43 tuota juuri mietin, että mitenklhän suuri merkitys sillä erityisopella käytännössä mahtaa olla. Eli sillä, että on paljon saatavilla. Miten hän käytännössä auttaa. Onkohan se enimmäkseen henkistä tukea vain.

Mietin myös tuota jonkun mielipidrttä, että hyvätasoisessa lukuossa ei juurikaan opeteta perusteellisesti, kun opiskelijat ovat suurimmalta osin niin hyvätasoisia, ettei tarvitse, vaan oppilaat lukevat itsenäisesti materiaaleista kaiken. Oma lapseni kyllä tarvitsisi "kuria" ja opettajan tuomaa kontrollia selkärangaksi.

Ap

Lukio on vapaaehtoinen koulu, joka edellyttää oppilaalta kykyä myös itsenäiseen opiskeluun. Muutenkin lapsen kannalta olisi hyvä löytää sellainen opiskelupaikka, jossa selviää itsenäisesti ilman äidin apua ja aikataulutuksia.

Toisesta keskustelusta kopioitu:

Sanoisin, että ilmapiiri saattaa jossain määrin vaikuttaa. Tasokkaammissa lukioissa on kovemmat tavoitteet ja ilmapiiri on sellainen, että yo-kirjoitukset ovat todella tärkeä asia. Pienemmissä lukioissa on keskimäärin rennompi ilmapiiri ja siten on ehkä helpompi mennä porukan mukana ja olla panostamatta kouluun. Ehkä opettajatkin saattavat olla keskimäärin paremmin motivoivia ja osaavampia tasokkaammissa lukioissa, mutta tämä on kiinni niin paljon yksilöstä ja henkilökemiasta, että en usko noiden kovinkaan paljon valikoituvan nimenomaan tasokkaisiin lukioihin. Jos sinulla on hyvä sisäinen motivaatio opiskella, niin opiskelupaikalla ja opettajalla ei ole juurikaan väliä.

Vierailija kirjoitti:

1. Oman kaupungin lukio. Helppo matka. Ka-raja noin 8.15 (johon lapsi niukasti yltää luultavasti). Erityisopen resurssit hyvin huonot. Lapsella siis oppimisvaikeus.

2. Oman kaupungin lukio. Vähän hankalampi matka. (2 kaupunkibussia) Ka-raja 7.6 Erityisopen resurssit hyvin huonot.

3. Naapurikaupungin lukio. Hankalimmat bussiyhteydet. 2 bussilla naapurikaupunkiin. Siellä vielä käveltävää ehkä kilsa. Ka-raja 7. Erityisope aina koululla ja resurssit hyvät.

Ap

Olisko teistä tuo järjestys hyvä, vai pitäisikö vaan laittaa ekaksi se naapurikaupunki, jossa hyvät erityisopen resurssit (ja seiskan oppilaita joukossa, jolloin ope joutuu oikeasti opettamaan)

Ap

Lakatkaa jo jakamasta lukioita hyviin ja huonoihin. Opiskelijat ovat toki toisissa lukioissa akateemisesti taitavampia ja motivoituneempia kuin toisissa, mutta kaikissa lukioissa on saman koulutuksen käyneet opettajat, tasaisesti jakautuneet resurssit ja sama opetussuunnitelma. Tosiaan niissä kouluissa, joissa opiskelijoilla on enemmän sosiaalisia ongelmia ja oppimisvaikeuksia, on yleensä paremmat resurssit oppilashuoltoon ja erityisopetukseen - koska tarvitsevia on enemmän. Eli tasataan tilannetta, jotta jokainen opiskelija jokaisessa lukiossa saisi itselleen sopivaa tukea ja opetusta. 

Kasin keskiarvon lukio ei myöskään ole mikään supertaitavien opiskelijoiden erityislukio vaan ihan peruslukio. Keskiarvo on vain keskiarvo, kasin keskiarvon teineistä löytyy sekä niitä, jotka ovat tasaisesti suht hyviä kaikessa, että niitä, joilla on matikka ja fysiikka kutonen mutta hissa kymppi. Eli kasin keskiarvon lukiossakin on yksittäisten oppiaineiden kohdalla eri aineissa huomattavia tasoeroja. Vasta kun keskiarvoraja on yli ysin, karsiutuvat pois ne, joilla on todistuksessa kutosia tai seiskoja, ja jäljelle jää akateemisesti kaikissa aineissa hyvin pärjäävät.

Lukion erityisopetus on hyvin erilaista kuin peruskoulun erityisopetus. Erityisopettaja ei lukiossa opeta, eli oppiaineisiin liittyvät vaikeudet täytyy joka tapauksessa kohdata aineenopettajan kanssa. Opiskelutekniikoiden opetuksesta on varmasti monille hyötyä, enkä halua väheksyä erityisopettajan sinänsä arvokasta työtä, mutta jos nuori nyt kun käynyt nitä samoja asioita peruskoulussa erityisopettajan kanssa läpi, se tunti viikossa lukioaikana tuskin tuo mitään uutta.

Itse valitsisin siis ehdottomasti sen lähellä olevan lukion - nuoren arjesta tulee näin huomattavasti vähemmän raskasta, ja tosiaan ryhmäytyminen ja sosiaalinen elämä on helpompaa. Kaverit ja arjen rutiinit ovat ehdottoman tärkeitä teini-ikäisen arjessa. Minusta paras syy hakeutua jonnekin muualle kuin lähilukioon on nuoren oma halu ja motivaatio. Jos koulumotivaatio on muutenkin vähän niin ja näin, tuskin nuori jaksaa kolmea vuotta raahautua joka aamu kahdella bussilla sinne pikkupaikkakunnan lukioon, jonka kavereihin on vaikea pitää yhteyttä.

T. "huonon lukion" ope

Vierailija kirjoitti:

Ei lukioon kannata mennä jos on jatkuvasti tarvetta erityisopettajalle. Tytön on myös otettava itse vastuu opiskelusta ja luettava enemmän. Pitkästä koulumatkasta ei ole mitään hyötyä, ylioppilaskokeet ovat kaikille samat. Lukio johon pyritään korkeammalla keskiarvolla, ei välttämättä ole parempi.

Samaa mieltä. Kyllä se joku muu koulu on oikeampi paikka.

52 hyviä pointteja. Tosiaan tuo kaveriasia saattaa olla hankalampaa siellä pikkukaupungissa. Sinne tulee kuulemma paljon oppilaita vielä kauempana olevasta pikkukaupungista, jossa ei ole omaa lukiota. Toisaalta ehkä ne helpommin kokoontuvat kaikki suureen kaupunkiin, jossa asumme. En tiedä. Siellä voi olla helpommin valmiit kaveriporukat, kun sinne pääsee helposti sisään.

Totta, että varmaan se erityisope ei tiedollisesti pysty paljoa tukemaan, mutta olisko siitä "tuki ja turva" kaukaa tulleelle, joka on vähän ihmeissään uudessa ympäristössä.

Pitäisi olla lukiokelpoinen. Kysyin kutosen luokanopettajalta ja seiskaluokalla kysyin neuropsykologilta ja vielä viime viikolla kysyin opoltakin nykykoulussaan. Kukaan ei edes empinyt asiaa.

Ap

Onko tuo tällä sivulla laittamani lukiojärjestys mielestänne hyvä. Siis esim sen kakkoskoulun osalta? On alapeukkuja kaksi. Miksi? Onko hyvä tuo kakkoskoulu siinä välissä, jos ei pääse ykköseen?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi itse oikeasti haluaa lukioon ja on valmis tekemään hommia, niin silloin ehdottomasti se alemman keskiarvon lukio, jossa on kunnolla erityisopetusta tarjolla. Lukiossa ei voida oppimisvaikeuksien vuoksi eriyttää opetusta/arvostelua samalla tavalla kuin peruskoulussa, mutta erityisope voi antaa opetusta pienryhmässä tai käyttää monipuolisempia/konkreettisempia opetusvälineitä ja tapoja. Erityisope voi auttaa myös opiskelustrategioiden harjoittelussa.

Lisäksi voi olla, että "kovatasoisessa" lukiossa lapsellesi voisi tulla liikaa paineita omasta osaamisesta ja huonommuuden tunnetta. Mutta varmista nyt vielä kerran, että lukio on lapselle todella se ykköstavoite! Muuten menee pieleen, oli erityisopetusta tai ei. Jos lapsi sitten amiksen jälkeen haluaa tehdä yo-tutkinnon, onnistuu iltalukiossakin joten mikään lopullinen valinta ei ole nyt kyseessä. Tärkeintä, että lapsen opiskelumotivaatio säilyy oppimisvaikeuksista huolimatta.

terveisin koulupsykologi

Psykogi suosittelee sanomaan lapselle ettet pärjää paremmissa lukioissa? Ei sun kannata...

Vierailija kirjoitti:

Entä se, että isosta tulevasta asuinkaupungista löytyisi toinenkin lukio, johon lapsemme pääsisi. Sinne on ka-raja noin 7.6, johon lapseni varmasti yltää. Matka sinne ei ole aivan yhtä hankala kuin naapurikaupunkiin, muttei yhtä hyvä kuin siihen parhaaseen lukioon.

Miten kannattaisi siis laittaa kolmen lukion järjestys:

1. Oman kaupungin lukio. Helppo matka. Ka-raja noin 8.15 (johon lapsi niukasti yltää luultavasti). Erityisopen resurssit hyvin huonot. Lapsella siis oppimisvaikeus.

2. Oman kaupungin lukio. Vähän hankalampi matka. (2 kaupunkibussia) Ka-raja 7.6 Erityisopen resurssit hyvin huonot.

3. Naapurikaupungin lukio. Hankalimmat bussiyhteydet. 2 bussilla naapurikaupunkiin. Siellä vielä käveltävää ehkä kilsa. Ka-raja 7. Erityisope aina koululla ja resurssit hyvät.

Ap

Se mihin on helppo kulkea!

Et kai sano lapselle ettet sinä siellä pärjää!

Minäkään en oikein ymmärrä miksi jotain pikkukaupungin lukiota sanottaisiin huonoksi sen vuoksi että ko. kaupunki haluaa tarjota lukiomahdollisuuden mahdollisimman isolle osalle ikäluokasta. Itsekin olin tuollaisessa lukiossa, sisään pääsi 6,9:n ka:lla, oma keskiarvoni oli 9,1. Ei opetus sen erilaisempaa ollut kuin jossain isojen kaupunkien "huippulukioissa", sama koulutus niillä opettajilla on ja samat opetussuunnitelmat.

Mutta onkohan seiskakeskiarvon lukiossa huonoja oppilaita paremmin huomioonottava opetus. Siis kerrataan enemmän ja selitetään perusteellisemmin, ettei kukaan putoa kyydistä?

Jos laittaisi sitten oman kaupungin lukion ykköseksi ja jollei pääse, niin laittaisko tuon oman kaupungin heikon lukion kakkoseksi (vaikka sinnekin on hankala kulkea ja siellä ei oo erityisopetusta) ja vasta kolmoseksi tuon naapurikaupungin seiskan lukion, jossa saa erityisopetusta.

Ap