Lukiovalinnalla kiire. On oppimisvaikeuksiakin. Mennäkö hyvään vai heikompitasoiseen kauas. Onko erityisopen saatavuudella merkitystä

Lisään, että olen mielestäni joutunut patistelemaan ja aikatauluttamaan lastani ihan liikaakin, jotta hän saisi tuon keskiarvon. Lukiossa joutuu kyllä itsekseen sitten itsensä hoitamaan.

Ollaan muuttamassa kaukaa ja alue ei ole tuttu. Nuo kaksi koulua on kuitenkin nyt mielessämme. Samanlaisia hyvätasoisia on oikeastaan kaksikin tulevassa kaupungissamme. Se seiskan lukio on viereisessä kaupungissa.

Olisko kellään tietoa tai kokemusta erityisopettajan avusta lukioaikana?

En osaa neuvoa. Voisin itse kuvitella, että ylimääräisen matka-ajan voisi käyttää tehokkaaseen opiskeluun. Eikö tuen saanti riipu tarpeesta? Eli onko niin, että saat tarpeesta riippumatta sitä tukea mitä sattuu olevan tarjolla? 

Haluaako lapsesi lukioon? Joku muu opiskelupaikka voisi olla parempi. Sellainen minkä pystyy hoitamaan ilman apuja.

Hyvässä on aina huonoimpien joukossa. Se voi joko syödä itsetuntoa tai sitten ei, eihän sitä tiedä. Lukiossa opiskelu muuttuu peruskouluun nähden aika radikaalisti, vaaditaan paljon enemmän ja työtä on paljon enemmän. Peruskoulussa keskinkertainenkin pärjää vartin päivittäisellä panostuksella kotitöihin ja kokeisiin lukuun. 

Kehoittaisin laittamaan ensimmäiseksi mieleisemmän miettimättä keskiarvoja ja tasoja. Kummassa on mielenkiintoisemmat kurssivalinnat, mikä kiinnostaa. Se voi tuoda mielekkyyttä opiskeluun kun koulupäivään tulee muutama kiva tunti.

Ekaksi se haave, ettei jää kaivelemaan.

Ja kutonen lisää vielä, että koulumatkalla on myös iso vaikutus kun matkaa tekee 2,5v joka arkipäivä.

Jos lapsi itse oikeasti haluaa lukioon ja on valmis tekemään hommia, niin silloin ehdottomasti se alemman keskiarvon lukio, jossa on kunnolla erityisopetusta tarjolla. Lukiossa ei voida oppimisvaikeuksien vuoksi eriyttää opetusta/arvostelua samalla tavalla kuin peruskoulussa, mutta erityisope voi antaa opetusta pienryhmässä tai käyttää monipuolisempia/konkreettisempia opetusvälineitä ja tapoja. Erityisope voi auttaa myös opiskelustrategioiden harjoittelussa.

Lisäksi voi olla, että "kovatasoisessa" lukiossa lapsellesi voisi tulla liikaa paineita omasta osaamisesta ja huonommuuden tunnetta. Mutta varmista nyt vielä kerran, että lukio on lapselle todella se ykköstavoite! Muuten menee pieleen, oli erityisopetusta tai ei. Jos lapsi sitten amiksen jälkeen haluaa tehdä yo-tutkinnon, onnistuu iltalukiossakin joten mikään lopullinen valinta ei ole nyt kyseessä. Tärkeintä, että lapsen opiskelumotivaatio säilyy oppimisvaikeuksista huolimatta.

terveisin koulupsykologi

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi pitäisi mennä johonkin huippulukioon taineeikoislukioon, koska yo-kirjoitukset ovat kaikille abeille tasan samanlaiset.

Kysy sieltä kauempana olevasta lukiosta, millaisia palveluja erityisopettaja siellä tarjoaa. Aika monessa lukiossa ne tuntuvat olevan lähinnä oppimisvaikeuksien testaamista ja erityisjärjestelyjen hakemista ylioppilaskirjoituksiin. Jos tämän kummempaa ei ole tarjolla, ei kannata lähteä kauemmas writyisopettajan takia.

Koulumatkoihin käytetyn ajan nuori voisi käyttää paljon hyödyllisemminkin, jos hänellä on omaa motivaatiota.

Onko lapsellasi yksilöllistettyjä aineita? Ajattelin sitä, jos on oppimisvaikeuksia, niin yritän hahmottaa, kuinka isoista vaikeuksista on kyse eli onko lapsesi ylipäätään lukiokelpoinen.

Omalla lapsellani on jo nyt peruskouluaikaan tiedossa mitä apukeinoja hän saa lukiossa. Luulin että ne ei ole lukiokohtaisia.

Vierailija kirjoitti:

Voisin itse kuvitella, että ylimääräisen matka-ajan voisi käyttää tehokkaaseen opiskeluun.  

Vaaleanpunaiset silmälasit sinulla. Ap sanoi, että tarvitaan kaksi bussia. Kyseessä tuskin on rauhallinen ja kiva matka, jonka aikana voi rentoutua, vaan mahdollisesti esim. 2 x 20min täpötäydessä ruuhkabussissa mennen tullen. Välillä seisoskellaan pysäkillä lumimyrskyssä tai kaatosateessa. Siinä ei mitään oppikirjoja jaksa kaivella repusta ja kerrata läksyjä vaan yrittää vain kestää kärsimystä.

Miksi pitkittää koulupäivää, kun lukio on ilmeisesti tälle nuorelle jo muutenkin haastavaa? Lähempänä oleva koulu voisi olla parempi.

Tietysti jos ei yhtään kestä olla parempien joukossa, niin sitten se ns. huonompi koulu voi sopia, mutta kai se nuori nyt kuitenkin tietää jo tasonsa. Auttaako jotain tosiaan tunne, että jee, olen paras näiden huonojen joukossa?

Ei seiskan lukio tarkoita että koko luokka on rupusakkia, alin ka 7 jolla pääsee, on siellä niitä ysin ja kympin oppilaitakin. 

Hakee molempiin ja se lähempänä oleva ykkösvaihtoehdoksi. Hyvä jos pääsee siihen, menee toiseen jos ei pääse.

Kiitos hyvistä vastauksista ja toivon niitä lisääkin.

Siinä tulevassa asuinkaupungissamme on kaikissa lukioissa hyvin niukat erityisopettajan resurssit. Hän ei voi juuri tukea. Hänen aikansa menee lähinnä testailemiseen kuulemma. Ei ehdi tavata ja tukea muuten.

Siellä naapurikaupungissa erityisopettaja ehtii kuulemma tavata ehkä kerran viikossa tai vähän harvemmin. Sanoi kuitenkin, ettei hän itse osaa opettaa enää lukioaineita (kun ei osaa erikoisaineita), mutta voi jotenkin tukea oppimista.

Millainenkohan vaikeus siellä lähempänä olevassa hyvätasoisessa koulussa häntä kohtaisi. Putoisiko heti alkuun johonkin alakastiin ja koko opinnot menisivät myttyyn.

Alakoulusta hänen kaikki parhaat kaverinsa menevät amikseen. Kertookohan tämä jotain myös lapsestani. Pärjäisköhän ollenkaan hyvätasoisten joukossa. Ahdistaa tämä valinta.

Lapsi sanoo haluavansa lukioon, mutta on niin suuttunut muutosta, että ei suostu juurikaan vaihtoehtoja miettimään ja vaikeaa se olisikin, kun kaupunki ja koulut ovat täysin vieraita.

Eli: putoisiko hyvätasoisessa porukassa heti kelkasta? Mikä vaikutus on lukion erityisopella, joka ei opeta niitä aineita, vaan muuten tukee.

Lapsellani ei ole erillistettyjä aineita. Kielet teki aiemmin erityisopella ja oli helpotettu kirja, muttei ole suostunut sinne enää menemään pariin vuoteen. (Kielet ovat seiskoja)

Ap

16 on siis myös ap

Koulupsykologi joka aiemmin vastasi, jatkaa vielä:

jos oppiminen on työlästä lapsellesi, voisi hän tehdä lukion kaikessa rauhassa neljässä vuodessa. Erityisopettaja voi auttaa opiskelutekniikoiden opettamisessa, esim. siinä miten pääsee vauhtiin itsenäisessä työssä. Tärkeää olisi kuitenkin, että lukiolainen menee niille erityisopen tunneille eikä niin, ettei suostu menemään "kun on noloa" tms. Sinänsä erityisopen testit ja tutkimukset eivät tuo mitään autuutta, vaan oppiminen helpottuu kun vaikeaa asiaa opiskellaan oikealla tekniikalla riittävän säännöllisesti. Esim. jos matematiikka on vaikeaa, niin silloin täytyy vain laskea sopivan tasoisia (ei liian vaikeita muttei liian helppojakaan) laskuja useita kertoja viikossa.  Tärkeää on myös, ettei opetus mene yli hilseen vaan jos esim. kieliopin perusteissa on puutteita, täytyy niitä perusjuttuja ensin kerrata. Ehkä tähän kertaamiseen myös erityisope voi auttaa. Jos siis peruskoulun puolelta on jäänyt aukkoja joihinkin asioihin?

Onkohan se liian lannistava asetelma, että on hyvätasoisessa koulussa huonoimpana ja oppimisvaikeuksista kärsivänä. Jää ulos porukasta ja putoaa opetuksesta. Siellä tosiaan se erityisope ehtii vain testata ja laatia niitä yo-koetodistuksia, kuten kaikissa muissakin saman kaupungin kouluissa on laita. Se koulu olisi vaan niin kätevän lähellä.

En oikein pysty ymmärtämään kunnolla sen seiskakeskiarvoisen kaukaisen koulun erityisopen tuen tärkeyttä. Voisko sillä yleistuella olla ratkaiseva valta.

Ja sitten vielä se juttu, että jääkö huono oppilas hyvätasoisessa koulussa yksin.