4h ajomatkalla lasten kanssa pysähtyminen kielletty?
Palattiin eilen reissusta kotiin. Ajomatkaa oli tasan neljä tuntia, mies ajoi. Alkumatkasta lapset nukkui. Noin puolessa välissä pienempi sanoi, että on nälkä. Pyysin miestä pysähtymään seuraavalle huoltoasemalle. Mies laittoi vilkun päälle, ajoi huoltoasemalle. Taisi kirotakin, luulisin. Me mentiin lasten kanssa syömään sämpylät ja käymään vessassa. Mies jäi autoon istumaan. Lapset kyseli, miksei isä tullut. Ostin autoon juomista ja leivän miehelle. Mies oli alkumatkasta kysellyt juomista.
Tultiin takaisin autoon. Mies käynnistä auton. Sanoin, että toin juomista. En saanut vastausta. Loppumatkasta ei puhuttu mitään. Jonkun kirosanan mies sanoi kerran.
Ei ollut ensimmäinen kerta, kun mies lopettaa puhumisen ilman mitään varoitusta. En ole koskaan saanut näihin mitään selitystä. Enää en aio kysyä, edelliset keskustelun yritykset on olleet mulle vain nöyryyttäviä.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miestä varmaan vaan väsytti pitkän ajomatkan takia ja se halusi päästä äkkiä kotiin. Tuskin tuossa mitään sen kummempaa on taustalla. Olisit itsekin väsynyt jos sinun pitäisi ajaa satoja kilometrejä (kuunnellen lasten meluamista?).
t. nainenSä olet varmaan oikeassa. Helposti näiden kaikkien episodien taustalla on väsymystä tai muuta kurjaa oloa. Ihan takuulla halusi kotiin vikkelästi, ihan ymmärrettävää. Miehen käytös tuntuu silti minusta loukkaavalta.
Meidän lapset on liiankin kilttejä, eivät todellakaan melua. He pystyvät säätelemään omaa käytöstään paremmin, kuin mieheni. Aika valitettavaa.
ap
Kuulostaa oikeastaan aika kamallalle että käytös pitäisi pystyä perheen kesken säätelemään kaiken aikaa. Mitenkään ei saisi näkyä että pitkä ajomatka väsyttää ja turhauttaa. Toinen reakoi siihen puhumalla ääneen miten ketuttaa toinen käsittelee omat tunteensa hiljaisuudessa ja omissa ajatuksissa.
Kyllä sekä huutajan että mököttäjän pitäisi opetella hillitsemään tunteitaan tai ainakin käytöstään niin, ettei hänen olemisensa ole kohtuutonta muille osapuolille. Tunteethan on tunteita, mutta se on jokaisen oma valinta, minkä painoarvon niille antaa ja yrittääkö niitä tukahduttaa, lietsoa, hallita jne. Elämässä ei vaan voi mennä tunteiden vietävänä vastuuta kantamatta.
Mököttäjä tai vaikenija ainakin omasta mielestään usein hallitsee tunteensa. Oikeastaan hänelle on täysin turhaa yrittää kertoa että hänen pitäisi hallita ne paremmin se johtaisi vain siihen että hän entistä enemmän vaikenee.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehellä vikaa alapäässä, Kuka aikuinen pystyy istumaan 4 tuntia ilman vessahätää.
Siis ihan helposti menee välillä yli tuplatenkin tuo. Joskus vaan tajuan töistä tullessa että enpä käynyt siellä vessassa, ja aikaa on voinut mennä hyvin 9-10 tuntia aamukäynnistä. Kai sitten jotain vikaa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miestä varmaan vaan väsytti pitkän ajomatkan takia ja se halusi päästä äkkiä kotiin. Tuskin tuossa mitään sen kummempaa on taustalla. Olisit itsekin väsynyt jos sinun pitäisi ajaa satoja kilometrejä (kuunnellen lasten meluamista?).
t. nainenSä olet varmaan oikeassa. Helposti näiden kaikkien episodien taustalla on väsymystä tai muuta kurjaa oloa. Ihan takuulla halusi kotiin vikkelästi, ihan ymmärrettävää. Miehen käytös tuntuu silti minusta loukkaavalta.
Meidän lapset on liiankin kilttejä, eivät todellakaan melua. He pystyvät säätelemään omaa käytöstään paremmin, kuin mieheni. Aika valitettavaa.
ap
Kuulostaa oikeastaan aika kamallalle että käytös pitäisi pystyä perheen kesken säätelemään kaiken aikaa. Mitenkään ei saisi näkyä että pitkä ajomatka väsyttää ja turhauttaa. Toinen reakoi siihen puhumalla ääneen miten ketuttaa toinen käsittelee omat tunteensa hiljaisuudessa ja omissa ajatuksissa.
Kyllä sekä huutajan että mököttäjän pitäisi opetella hillitsemään tunteitaan tai ainakin käytöstään niin, ettei hänen olemisensa ole kohtuutonta muille osapuolille. Tunteethan on tunteita, mutta se on jokaisen oma valinta, minkä painoarvon niille antaa ja yrittääkö niitä tukahduttaa, lietsoa, hallita jne. Elämässä ei vaan voi mennä tunteiden vietävänä vastuuta kantamatta.
Mököttäjä tai vaikenija ainakin omasta mielestään usein hallitsee tunteensa. Oikeastaan hänelle on täysin turhaa yrittää kertoa että hänen pitäisi hallita ne paremmin se johtaisi vain siihen että hän entistä enemmän vaikenee.
Multa ei liikene ihan liikaa ymmärrystä kummallekaan osapuolelle. Omakohtaista kokemusta löytyy henkilöstä, jonka vaikeneminen on kestänyt 30 vuotta, aivan järkyttävää.
Onko mies se joka aina ajaa, ja sitten sinun toiveesta käytte sukulaisissa usein?
Vaikka niin olisi, niin onhan tuo mieheltäsi aivan naurettavaa ja lapsellista. Mutta jos vielä haluat yrittää keskustella, niin kerro että tuollainen kommunikointi ei todellakaan ole ok perhe-elämässä, ja kysy että närästääkö häntä se ajaminen ja reissaaminen, vai mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ymmärrän että turhat pysähdykset rasittaa.
Miten niin turhat?
Evässänpylöitä voi syödä matkallakin. Tietty vessaan pitää päästä jos hätä on.
Voihan sitä laskea alleenkin, silleen pikkuhiljaa.
Päästä tippa kerrallaan ja Anna kuivua 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskas ajomatka. Mies halusi pian kotiin että voi mennä pitkäkseen. Puhumattomuus ei ole kivaa, mutta jos mies on se ainoa kuski teidän perheessä, niin ymmärrän että turhat pysähdykset rasittaa.
No jos noin helkkaristi rasittaa, sitten pitää jättää tuollaiset ajomatkat väliin. Meidän perhe saattaa ajaa 900km yhden päivän aikana, vaihdetaan kuskia ja pidetään taukoja sen mukaan kun on tarvis (tuollaisella matkalla max 2 pysähdystä). Kukaan ei mökötä, kun yhdessä on päätös reissuun lähtemisestä autolla tehty.
Eli ajatte 4 tunnin tai pitempiä pätkiä ilman pysähdystä.
Meillä ei isä halunnut pysähdellä kuin kaksi kertaa jonkun 300km matkalla ja joutuikin tottumaan siihen että joutui pidättelemään tms. eikä kukaan pitänyt automatkoista. Mitään muuta syytä tähän ei ollut kuin se että isä halusi olla mahdollisimman nopeasti perillä. Pysähdyksetkin oli tietyn mittaisia. Lisänä tässä, että musta auto ja ainakin kahdella matkapahoinvointia...
Tosin isä on kyllä narsisti ja väkivaltanen, mutta kyllä surettaa kun lapsuudessa on joutunut tottumaan ihan omituisiin asioihin. Itse kyllä pysähtyisin vaikka uimaan matkalla tai ainakaan en olisi kuin perseeseen ammuttu karhu. Noh omille lapsille sitten parempaa <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskas ajomatka. Mies halusi pian kotiin että voi mennä pitkäkseen. Puhumattomuus ei ole kivaa, mutta jos mies on se ainoa kuski teidän perheessä, niin ymmärrän että turhat pysähdykset rasittaa.
No jos noin helkkaristi rasittaa, sitten pitää jättää tuollaiset ajomatkat väliin. Meidän perhe saattaa ajaa 900km yhden päivän aikana, vaihdetaan kuskia ja pidetään taukoja sen mukaan kun on tarvis (tuollaisella matkalla max 2 pysähdystä). Kukaan ei mökötä, kun yhdessä on päätös reissuun lähtemisestä autolla tehty.
Eli ajatte 4 tunnin tai pitempiä pätkiä ilman pysähdystä.
Et taida osata laskea. 900km kahdella pysähdyksellä on 300km - 300 km - 300km. Meneekö 300 km matkassa yli neljä tuntia?
Lasten syöminen autossa se vasta katastrofi onkin, jos yhtään autostaan välittää. Omassa autossani en söisi varmaan edes itse.
Vierailija kirjoitti:
Lasten syöminen autossa se vasta katastrofi onkin, jos yhtään autostaan välittää. Omassa autossani en söisi varmaan edes itse.
Kaikille auto ei olekaan pyhä lehmä, vaan kulkuväline.
Mä en oikein muuten osaa auttaa, muuta kun kertomalla mitä itse olen tehnyt kun mies piti mykkäkouluja. Muutaman kerran jälkeen sain tarpeekseni, ja koska olen luonteeltani temperamenttinen, hermostuinkin kunnolla. En huutanut, vaan ennemminkin sähisin. Kerroin miehelle, että jos ei aikuinen ihminen pysty kertomaan mikä mättää, vaan mököttää kuin pikkukakara, niin mun puolesta saa sitten mököttää lopun ikää. Minä en alistu mihinkään henkiseen väkivaltaan, ja täältä ***tana saa sitten mitä tilaa.
Sellaista väsymystä ei ole olemassa etteikö jaksaisi sanoa, että väsyttää niin paljon että olen ärtynyt. Muhun ei myöskään tarvi purkaa työv***tuksia, jos stressaa ja ärsyttää, niin kertoo että stressaa ja ärsyttää. Saa myös kertoa niistä asioista jotka stressaa ja ärsyttää, mutta ihan turha osoittaa mieltä kun en osannutkaan lukea ajatuksia ja sanoin/tein jotakin mikä ei siihen mielentilaan sattunutkaan sopimaan.
En tiedä paljonko tämä neuvo auttaa muita, meillä se auttoi. Olen kyllä suuttuessani aika pelottava, vaikken huuda tai riehu tai ole väkivaltainen, ja mies taas on aika lempeäluonteinen.
En voi käsittää. Mielestäni ihan normaalia että pysähdytään välillä pissalle,syömään,jaloittelemaan. Moni aikuinenkin haluaa pissalle 2-3h välein,saati lapsi. Miksi on niin kiire että pitäisi suorilta ajaa kotiin ilman pysähdyksiä? Pitäisikö pipoa vähän löysätä?
Ettekö te ap keskustele miehen kanssa tilanteista etukäteen? Ei mitään suunnittelua? Jos me ajamme Vantaalta Lappeenrantaan esim. niin kyllä me miehen kanssa puhumme ja suunnittelemme etukäteen missä pysähdytään ja mitä syödään. Ja matkalla vielä jutellaan jos jonkun mieli muuttuu tai tulee uusi ehdotus.
Missä on teillä kommunikointi? Kyllä mä vähän ymmärrän miestäkin jos 2 tuntia istutaan hipihiljaa ja sitten toinen sanoo töksäyttää että pysähdy seuraavalle huoltoasemamme. Joka on mikä?
Ihan sama tilanne täällä. Mies suuttuu jostain mielestäni typerästä ja purkaa sen minuun, hetken kuluttua haluaa sopia mutta minua yhä ärsyttää se että purkanut minuun jonkun minusta riippumattoman tai typerän asian enkä pysty samantien unohtamaan asiaa ja olemaan normaalisti, mies syyttää minua miksen jo anna olla. Eli hän saa toimia ihan miten haluaa ja kaiken oltava ok ja unohdettu kun hän pyytää anteeksi, muuten syy on oikeastaan minun?!