Lue keskustelun säännöt.
Olen helvetin ahdistunut siitä, millaista sirkusta työnhaku on
01.03.2017 |
Valmistuin valtiotieteen maisteriksi viime keväänä. Olen monia muita onnekkaampi siinä mielessä, että minulla on osa-aikainen lähes koulutustani vastaava työ. Koska se on osa-aikainen ja koska siitä maksetaan niin vähän, että käytännössä puolisoni elättää minua, haen jatkuvasti uutta työtä. Se vaan on suoraan sanoen ihan helvetin vaikeaa, koska työnhausta on (tarpeettomasti?) tehty ihmeellistä teatteria, jossa työnhakija esittää narrin roolia.
Minulla on jo visuaalinen CV, olen otattanut itsestäni edustavia kuvia ammattilaisella ja videohaastatteluissa olen konkari. Kielitaidosta, kv-kokemuksesta tai opintomenestyksestä ei jää kiinni. Mutta tästä hemmetin henkilöbrändäyksestä saattaa jäädäkin. Pitäisi tehdä itsestään hyvä Linkedin-profiili (on) ja olla siellä aktiivinen, mieluiten julkaista itsekin kaikenlaista. Pitää twiitata aktiivisesti ja verkostoitua, mutta poliittisesti sitoutuneelta ei saa näyttää, jos ei ole niitä tyyppejä joilla on jo varaa valita työnsä. Minusta tässä ei oteta lainkaan huomioon sitä, että omallakin koulutuksellani saatan päätyä joku päivä tekemään sellaisia hommia, joissa ei ole hyvä asia olla henkilöbrändi ja tunnettu somepersoona edes oman alan sisällä. Suomi on pullollaan töitä, joissa kannattaa pitää kiinni jonkinlaisesta yksityisyydestä. Ja sitten pitäisi vielä harrastustenkin tukea työelämää ja työidentiteettiä, ei enää voi kirjoittaa harrastuksekseen höntsysählyä vanhojen opiskelukavereiden kanssa ja lenkkeilyä, kun pitää olla joogaa ja ultrajuoksua, työelämärelevantin uuden kielen opiskelua ja vapaaehtoistyötä järjestöissä, joissa voisit olla myös palkallisena.
En minä tiedä. Ymmärrän, että realiteetit ovat nämä ja joko menen mukaan tai jään ilman. Mutta ahdistaa, kun akateemisesta koulutuksesta ja alaa kohtaan tuntemastani intohimostakin huolimatta haluaisin kuitenkin "vain töihin".
Kommentit (253)
Edellisessä työpaikassa olin tällaisessa head hunterin roolissa ja hävettää vieläkin se trippi. Ammatti on puhdas verenimijä ja se ei tuota yhtään mitään (yhteistä hyvää) muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Onneksi pääsin pois tuolta hr-maailmasta oikeisiin töihin. Julkisessa työnhaussa en onnistunut noin sadasta hakemuksesta huolimatta, mutta kaveri järjesti paikan. (On muuten erittäin vastenmielistä hakea töitä kun tietää sen hr-maailman menon).
Some on vähän kaksipiippuinen juttu, parhaimmillaan sillä saadaan nostettua koko firman imagoa ja työntekijöiden brändiä, mutta huonon isännän käsissä sillä saa aikaan mahtavat mainehaitat aikaan itselle ja sivullisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nro 220: Kiinnostus heräsi. Mikä linja tarjoaa "varman työpaikan"?
Vaikkaan että vastaus on joku rahoitus. Vaikka eihän se mikään varma ole. Tai sitten kyseessä on joku perheyrityksen toimari.
Musta nää rekryfirmojen pompotukset saisi oikeasti loppua. Siihen parhaiten auttaisi, kun ihmiset pystyisi näyttämään kollektiivisesti keskaria. Eräs tuttu mies jäi työttömäksi ja haki 2kk:n pätkää jossain hanttihommassa. Hänellä on pitkä työkokemus taustalla ja suosittelijat. Haastattelu oli kestänyt ja kestänyt, joku umpitärkeänä istuva rekrytointikonsultti sitten laitti analysoimaan koulukokemuksiaan (20 vuotta aika koulusta), armeijakokemuksiaan ja kaikenlaisia pikkujuttuja. Piti miettiä, että missä tilanteessa on parhaimmillaan jne. Lopulta tämä tuttu mies sisuuntui ja tokaisi, että "hei, mä haen 2kk:n pätkää tommoseen työhön, eikö tää nyt ala olla jo liioittelua, pääsenkö vai en". Rekrykonsultti oli katsonut suu auki. Ei tullut valituksi.
Ruotsissa on jo aivan toisenlaista tämäkin. Suomi on just tälläinen valtio, jossa yo-kirjoituksetkin täytyy tehdä sähköisesti, vaikka se ei matikkaankaan sovi yhtään ja sitä kohtaan on valtavaa kritiikkiä ollut. Tämä vain eräänä esimerkkinä, joka liippaa nykyistä työnhakusirkusta siksi, että molemmissa uskotaan tekniikan autuaaksi tekevään voimaan. Se on niin cooool hei!, "ajatellaan" Suomen ministeriöissä ja rekrytoijien taholla.
PAskan marjat ole cool; muualla euroopassa nämä pellet heitettäisiin pihalle ja keskityttäisiin olennaiseen. Digitaalisuus ei ole yo-kirjoituksissa, eikä työnhaussa olennainen asia. Silti siitä on tehty sellainen. Tämä digitaalisuus on erityisesti se juttu, johon Suomen valtionhallinto on hurahtanut ja näköjään rekrytoijatkin. Digillä on todellakin paikkansa, mutta väärässä paikkaa se on vain haitta. Nyt se sotketaan joka ikiseen asiaan, koska se liittyy mielikuviin menestyksestä.
Niin ja sitten mulle heitetään alapeukkuu ku sanon, että suomenjärjestelmä on nykyään kuraa. Tää kaikki on muuttunu lyhyellä ajalla. Koska itse en ole edes vanha. Ja muistan vielä ku kaverit tyyliin marssi toimistoihin ilmottautuen, että mä tuun nyt töihin. Ja voin sanoa saivatkin töitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta nää rekryfirmojen pompotukset saisi oikeasti loppua. Siihen parhaiten auttaisi, kun ihmiset pystyisi näyttämään kollektiivisesti keskaria. Eräs tuttu mies jäi työttömäksi ja haki 2kk:n pätkää jossain hanttihommassa. Hänellä on pitkä työkokemus taustalla ja suosittelijat. Haastattelu oli kestänyt ja kestänyt, joku umpitärkeänä istuva rekrytointikonsultti sitten laitti analysoimaan koulukokemuksiaan (20 vuotta aika koulusta), armeijakokemuksiaan ja kaikenlaisia pikkujuttuja. Piti miettiä, että missä tilanteessa on parhaimmillaan jne. Lopulta tämä tuttu mies sisuuntui ja tokaisi, että "hei, mä haen 2kk:n pätkää tommoseen työhön, eikö tää nyt ala olla jo liioittelua, pääsenkö vai en". Rekrykonsultti oli katsonut suu auki. Ei tullut valituksi.
Aivan oikein teki tuttusi!
Vaikka itse kaipaan sitä aikaa, kun netti oli oikeasti anonyymi paikka irkkeineen, niin silti maailmassa on myös olemassa ammattisomettajia ja se täytyy hyväksyä. Jos firman asiakas on se 15 vee snäppääjä, niin silloin ei kannata ottaa sitä seipään niellyttä artsia duuniin. Se harmittaa, että nämä samat artsit ja puolikankeat artsit yrittää väkisin muokkautua ketteriksi someninjoiksi. Siinä hommassa on vain hävittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itse kaipaan sitä aikaa, kun netti oli oikeasti anonyymi paikka irkkeineen, niin silti maailmassa on myös olemassa ammattisomettajia ja se täytyy hyväksyä. Jos firman asiakas on se 15 vee snäppääjä, niin silloin ei kannata ottaa sitä seipään niellyttä artsia duuniin. Se harmittaa, että nämä samat artsit ja puolikankeat artsit yrittää väkisin muokkautua ketteriksi someninjoiksi. Siinä hommassa on vain hävittävää.
Usein myös työpaikkoihin missä asiakkaat ovat keski-ikäisiä tai keski-iän ylittäneitä palkataan sellaisia parikymppisiä opintoja viimeisteleviä tai vastavalmistuneita itsensä brändänneitä henkilöitä.
Minä olen tässä lopettanut some-tilit, tai Facebookissa olen mutta ilman sukunimeäni. Myös omat tiedot olen laittanut salaisiksi. On hämmästyttävää, kuinka työasioissa käytetään kaikki keinot saadakseen yhteyden, jos ei ole heti tavoitettavissa työnumeron tai sähköpostin kautta. Tuli soittoja henk.koht. numeroon, viestejä Facebookiin lomallakin ja iltaisin, myös hyvin kyseenalaisia yhteydenottoja jne. Hyvä osoitus siitä, miten jatkuva tavoitettavuus ja työ- ja yksityiselämän raja on sekoittunut. Minusta pitäisi riittää, että luen työsähköposteja välillä tarpeen mukaan työajan ulkopuolella (vaikka sekin on vähän niin ja näin). Omaa yksityisyyttäni ja esimerkiksi lasteni turvallisuutta en halua menettää.
Lisäksi nykyään somepäivityksistä tehdään uutisia, eikä niin, että somessa keskustellaan uutisissa. Some-näkyvyys voi hetkessä olla valtakunnallista. Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antti Teisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti Teisti kirjoitti:
Kyllä se vaan on niin että osaajille on töitä, paljon ja isolla palkalla. Introspektion paikka jos kokee itsensä tarpeelliseksi mutta markkinat ovat eri mieltä. Tämän ei ole tarkoitus lannistaa vaan pikemminkin kannustaa kehittämään itseäsi siihen suuntaan, että tajuat tuottavasi tuplasti palkkasi verran lisäarvoa työnantajallesi.
Kertoisi nyt joku vaan, mitä tässä vielä pitäisi osata. Olisiko esim. jollekin nimenomaiselle vieraalle kielelle käyttöä?
Tätä kannattaa kysyä suoraan niiden työhaastattelujen pitäjiltä, jotka ovat antaneet sinulle pakit. Koska olet käyttänyt omaa aikaasi auttaaksesi heidän liiketoimintaansa löytämään uusia resursseja on heillä vastapalveluna ajastasi kohtuullista antaa sinulle selkeät syyt siihen, miksi et ollut sopivin henkilö tehtävään (tai miksi joku muu oli tällä kertaa parempi). Jos he eivät sinulle tätä kerro, voit olla onnellinen että et saanut sellaista työpaikkaa!
Kukaan ei myöskään kaipaa yleismies Jantusia, joten opettele löytämään se kapea alueesi, jossa olet mahtava. Etsi töitä jotka tuottavat lisäarvoa tuolla niche -alueella.
Olen eri kuin se, jolle vastasit, mutta minäpä kerron miksi minä olen saanut pakkeja. Olen nimittäin lähes aina kysynyt syytä miksi minua ei valittu, jos olen jotain työtä hakenut. Olen maisteri, yhteiskunta/kaupall. alalla. Tässäpä teille listaa pakkien syistä:
-valitulla oli kuukausi enemmän työkokemusta kuin minulla
-odotin työn olevan vaativampaa (lue: mielenkiintoisempaa) kuin se oikeasti oli, valittiin se joka odotti työn olevan rutiinimpaa suorittamista ja arvasi sen oikein
-minulla oli liian korkea koulutus, amk riitti ja amk:lle voi maksaa vähemmän kuin se palkka johon olen tottunut (vaikka sanoin että voin joustaa palkkatoiveessani)
-minulla oli liian selkeät mielipiteet, halusivat sen, joka on niin uran alussa että sillä ei ole vielä mielipiteitä eli voivat sovittaa sen heidän näkemyksiin
-valittu oli 20 vuotta kokeneempi alalla kuin minä
Mitäs näistä nyt pitäisi päätellä? Välillä olen liian konkari, välillä olen liian kokematon, mutta koskaan ei juuri oikean kokenut?
Nuohan ovat aivan järkeenkäypiä syitä kaikki. Paremmin homman luonteen arvannut todennäköisesti oli valmiimpi suorittamaan rutiinityötä, sinä olisit tylsistynyt. Tuskin mielipiteesi ovat "liian selkeät", et vaan ole joustava, mikä tekee asiat muille vaikeaksi. Nuo muut vaan ovat faktoja, jollain sitä karsintaa on suoritettava. Et vaikuta myöskään kovin loogiselta ajattelijalta, vaan näet asiat todella subjektiivisesti. Esim. noita palautteesta voisi päätellä jos haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti Teisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti Teisti kirjoitti:
Kyllä se vaan on niin että osaajille on töitä, paljon ja isolla palkalla. Introspektion paikka jos kokee itsensä tarpeelliseksi mutta markkinat ovat eri mieltä. Tämän ei ole tarkoitus lannistaa vaan pikemminkin kannustaa kehittämään itseäsi siihen suuntaan, että tajuat tuottavasi tuplasti palkkasi verran lisäarvoa työnantajallesi.
Kertoisi nyt joku vaan, mitä tässä vielä pitäisi osata. Olisiko esim. jollekin nimenomaiselle vieraalle kielelle käyttöä?
Tätä kannattaa kysyä suoraan niiden työhaastattelujen pitäjiltä, jotka ovat antaneet sinulle pakit. Koska olet käyttänyt omaa aikaasi auttaaksesi heidän liiketoimintaansa löytämään uusia resursseja on heillä vastapalveluna ajastasi kohtuullista antaa sinulle selkeät syyt siihen, miksi et ollut sopivin henkilö tehtävään (tai miksi joku muu oli tällä kertaa parempi). Jos he eivät sinulle tätä kerro, voit olla onnellinen että et saanut sellaista työpaikkaa!
Kukaan ei myöskään kaipaa yleismies Jantusia, joten opettele löytämään se kapea alueesi, jossa olet mahtava. Etsi töitä jotka tuottavat lisäarvoa tuolla niche -alueella.
Olen eri kuin se, jolle vastasit, mutta minäpä kerron miksi minä olen saanut pakkeja. Olen nimittäin lähes aina kysynyt syytä miksi minua ei valittu, jos olen jotain työtä hakenut. Olen maisteri, yhteiskunta/kaupall. alalla. Tässäpä teille listaa pakkien syistä:
-valitulla oli kuukausi enemmän työkokemusta kuin minulla
-odotin työn olevan vaativampaa (lue: mielenkiintoisempaa) kuin se oikeasti oli, valittiin se joka odotti työn olevan rutiinimpaa suorittamista ja arvasi sen oikein
-minulla oli liian korkea koulutus, amk riitti ja amk:lle voi maksaa vähemmän kuin se palkka johon olen tottunut (vaikka sanoin että voin joustaa palkkatoiveessani)
-minulla oli liian selkeät mielipiteet, halusivat sen, joka on niin uran alussa että sillä ei ole vielä mielipiteitä eli voivat sovittaa sen heidän näkemyksiin
-valittu oli 20 vuotta kokeneempi alalla kuin minä
Mitäs näistä nyt pitäisi päätellä? Välillä olen liian konkari, välillä olen liian kokematon, mutta koskaan ei juuri oikean kokenut?
Nuohan ovat aivan järkeenkäypiä syitä kaikki. Paremmin homman luonteen arvannut todennäköisesti oli valmiimpi suorittamaan rutiinityötä, sinä olisit tylsistynyt. Tuskin mielipiteesi ovat "liian selkeät", et vaan ole joustava, mikä tekee asiat muille vaikeaksi. Nuo muut vaan ovat faktoja, jollain sitä karsintaa on suoritettava. Et vaikuta myöskään kovin loogiselta ajattelijalta, vaan näet asiat todella subjektiivisesti. Esim. noita palautteesta voisi päätellä jos haluaisi.
Eikö edellinen kirjoittaja vain tarkoittanut, että palautteet ovat keskenään ristiriitaisia (välillä kokenut, välillä kokematon). Että tällaisen palautteen perusteella on vaikea kehittää itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti Teisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti Teisti kirjoitti:
Kyllä se vaan on niin että osaajille on töitä, paljon ja isolla palkalla. Introspektion paikka jos kokee itsensä tarpeelliseksi mutta markkinat ovat eri mieltä. Tämän ei ole tarkoitus lannistaa vaan pikemminkin kannustaa kehittämään itseäsi siihen suuntaan, että tajuat tuottavasi tuplasti palkkasi verran lisäarvoa työnantajallesi.
Kertoisi nyt joku vaan, mitä tässä vielä pitäisi osata. Olisiko esim. jollekin nimenomaiselle vieraalle kielelle käyttöä?
Tätä kannattaa kysyä suoraan niiden työhaastattelujen pitäjiltä, jotka ovat antaneet sinulle pakit. Koska olet käyttänyt omaa aikaasi auttaaksesi heidän liiketoimintaansa löytämään uusia resursseja on heillä vastapalveluna ajastasi kohtuullista antaa sinulle selkeät syyt siihen, miksi et ollut sopivin henkilö tehtävään (tai miksi joku muu oli tällä kertaa parempi). Jos he eivät sinulle tätä kerro, voit olla onnellinen että et saanut sellaista työpaikkaa!
Kukaan ei myöskään kaipaa yleismies Jantusia, joten opettele löytämään se kapea alueesi, jossa olet mahtava. Etsi töitä jotka tuottavat lisäarvoa tuolla niche -alueella.
Olen eri kuin se, jolle vastasit, mutta minäpä kerron miksi minä olen saanut pakkeja. Olen nimittäin lähes aina kysynyt syytä miksi minua ei valittu, jos olen jotain työtä hakenut. Olen maisteri, yhteiskunta/kaupall. alalla. Tässäpä teille listaa pakkien syistä:
-valitulla oli kuukausi enemmän työkokemusta kuin minulla
-odotin työn olevan vaativampaa (lue: mielenkiintoisempaa) kuin se oikeasti oli, valittiin se joka odotti työn olevan rutiinimpaa suorittamista ja arvasi sen oikein
-minulla oli liian korkea koulutus, amk riitti ja amk:lle voi maksaa vähemmän kuin se palkka johon olen tottunut (vaikka sanoin että voin joustaa palkkatoiveessani)
-minulla oli liian selkeät mielipiteet, halusivat sen, joka on niin uran alussa että sillä ei ole vielä mielipiteitä eli voivat sovittaa sen heidän näkemyksiin
-valittu oli 20 vuotta kokeneempi alalla kuin minä
Mitäs näistä nyt pitäisi päätellä? Välillä olen liian konkari, välillä olen liian kokematon, mutta koskaan ei juuri oikean kokenut?
Nuohan ovat aivan järkeenkäypiä syitä kaikki. Paremmin homman luonteen arvannut todennäköisesti oli valmiimpi suorittamaan rutiinityötä, sinä olisit tylsistynyt. Tuskin mielipiteesi ovat "liian selkeät", et vaan ole joustava, mikä tekee asiat muille vaikeaksi. Nuo muut vaan ovat faktoja, jollain sitä karsintaa on suoritettava. Et vaikuta myöskään kovin loogiselta ajattelijalta, vaan näet asiat todella subjektiivisesti. Esim. noita palautteesta voisi päätellä jos haluaisi.
Eikö edellinen kirjoittaja vain tarkoittanut, että palautteet ovat keskenään ristiriitaisia (välillä kokenut, välillä kokematon). Että tällaisen palautteen perusteella on vaikea kehittää itseään.
Vaikutti, että haetut paikat olivat erityyppisiä, tietenkin kriteeritkin vaihtelevat. Jossain suhteessa itseään voi kehittää (joustavuus tärkeää paikasta riippumatta), joskus hyväksyttävä, ettei ollut vaan sopivin ehdokas. Miksi kysyä syitä, jos niitä ei ole valmis hyväksymään. Ainiin, järjettömiä syitä, nyt voin uhriutua rauhassa.
Olen VTM ja hain asiakaspalvelijaksi (ei vaadittu mitään kokemusta tai koulutusta). Haku oli kolmivaiheinen: ensin videohaastattelu, sitten puhelinhaastattelu ja lopuksi yksilöhaastattelu paikan päällä. Aikaa kului kaikilta osapuolilta helvetisti. Kysyttiin kaikkea maan ja taivaan väliltä, vaikka itse työ olisi ollut hyvin yksinkertaista ajanvarausta ja asiakaspalvelua. Eikä mua tietenkään edes valittu. Oman alan duunipaikoissa työnhakusirkus on vielä tätäkin naurettavampaa. Olen laittamassa jo hanskoja tiskiin. Aivan älyttömäksi mennyt tämä touhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, haet vaikka Prisman kassalle tai lähihoitajan pestiin niin sinun pitää olla "hyvä tyyppi" ja mielellään sellainen joka on jopa liian hyvä kyseisiin tehtäviin. Että varmasti tulee valkattua se paras tyyppi. Ja sitten kuitenkin käy niin että se sosiaalisin parhaan videoklipin tekijä ryhtyy kamalaksi saikuttajaksi heti koeajan jälkeen...
Terapeuttinen ketju. Olen vuosi sitten valmistunut FM ja hakenut töitä tuloksetta valmistumisesta saakka. Päädyin tähän ketjuun googlatessani sanat "työnhaku ei kiinnosta" koska juuri nyt olen niin kyllästynyt koko hommaan. Ei tee mieli rustata enää yhtään hakemusta tai yksilöidä cv:tä, ei lisätä uutta LinkedIn-kontaktia, ei twiitata eikä verkostoitua eikä edes etsiä sopivia avoimia tehtäviä.
Kaiken lisäksi käytännössä kaikki saamani työnhakuneuvot ovat osoittautuneet vääriksi, sillä yhteen työhön olin haastattelijoiden mukaan liian kunnianhimoinen (juurikin "dynaamisuuteni" luoman vaikutelman vuoksi) ja toiseen en päässyt, vaikka verkostoillani olisi pitänyt. Olen siis noudattanut kaikkia rekryväen ohjeita, mutta sirkustemput eivät ole kannattaneet vaan luoneet minusta vääränlaisen kuvan.
Kolmannen työhaastattelun kohdalla olin täpärästi kakkonen ja sain kehuja osaamisestani, papereistani ja CV:stäni. Tähän paikkaan hakemiseen en panostanut ollenkaan enkä kirjoittanut hakemusta kaunokirjoituksella, vaan kerroin rehellisesti, mitä osaan ja mitä en.
Ehkäpä voisin omaksua ketjussa aiemmin mainitun "luomutrendin" ja alkaa suunnitella alanvaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
[P.s. Meille ei ole palkattu viimeisen 6 vuoden aikana ketään alle 45-vuotiasta vaan kaikki ovat olleet tuota vanhempia.
Hei mikä firma, kuulostaa hyvältä? Täytän 44 ja jään kuun vaihteessa työttömäksi. Ohjelmistopuolen DI.
Itselläni on sosiaalinen fobia ja tämä sirkus työnhaussa estää minua työllistymästä. Joudun alkaa myymään itseäni kohta kun tukiani on leikattu tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on sosiaalinen fobia ja tämä sirkus työnhaussa estää minua työllistymästä. Joudun alkaa myymään itseäni kohta kun tukiani on leikattu tarpeeksi.
Mulla samaa. On paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja ahdistuneisuushäiriö.
Ihan mahdotonta työllistyä tänäpäivänä.
Vielä joitain vuosia sitten riitti kirjallinen hakemus ja käynti haastattelussa.
Sittemmin vakityöpaikkani meni konkurssiin, ei hyvältä näytä.
Vierailija kirjoitti:
Antti Teisti kirjoitti:
Kyllä se vaan on niin että osaajille on töitä, paljon ja isolla palkalla. Introspektion paikka jos kokee itsensä tarpeelliseksi mutta markkinat ovat eri mieltä. Tämän ei ole tarkoitus lannistaa vaan pikemminkin kannustaa kehittämään itseäsi siihen suuntaan, että tajuat tuottavasi tuplasti palkkasi verran lisäarvoa työnantajallesi.
Kertoisi nyt joku vaan, mitä tässä vielä pitäisi osata. Olisiko esim. jollekin nimenomaiselle vieraalle kielelle käyttöä?
Olettaisin, että arabiaa, afgaania ja somaliaa osaaville maistereille löytyisi töitä esimerkiksi KELA:sta, ELY-keskuksista ja Maahanmuuttovirastosta.
Nro 220: Kiinnostus heräsi. Mikä linja tarjoaa "varman työpaikan"?