Olen helvetin ahdistunut siitä, millaista sirkusta työnhaku on
Valmistuin valtiotieteen maisteriksi viime keväänä. Olen monia muita onnekkaampi siinä mielessä, että minulla on osa-aikainen lähes koulutustani vastaava työ. Koska se on osa-aikainen ja koska siitä maksetaan niin vähän, että käytännössä puolisoni elättää minua, haen jatkuvasti uutta työtä. Se vaan on suoraan sanoen ihan helvetin vaikeaa, koska työnhausta on (tarpeettomasti?) tehty ihmeellistä teatteria, jossa työnhakija esittää narrin roolia.
Minulla on jo visuaalinen CV, olen otattanut itsestäni edustavia kuvia ammattilaisella ja videohaastatteluissa olen konkari. Kielitaidosta, kv-kokemuksesta tai opintomenestyksestä ei jää kiinni. Mutta tästä hemmetin henkilöbrändäyksestä saattaa jäädäkin. Pitäisi tehdä itsestään hyvä Linkedin-profiili (on) ja olla siellä aktiivinen, mieluiten julkaista itsekin kaikenlaista. Pitää twiitata aktiivisesti ja verkostoitua, mutta poliittisesti sitoutuneelta ei saa näyttää, jos ei ole niitä tyyppejä joilla on jo varaa valita työnsä. Minusta tässä ei oteta lainkaan huomioon sitä, että omallakin koulutuksellani saatan päätyä joku päivä tekemään sellaisia hommia, joissa ei ole hyvä asia olla henkilöbrändi ja tunnettu somepersoona edes oman alan sisällä. Suomi on pullollaan töitä, joissa kannattaa pitää kiinni jonkinlaisesta yksityisyydestä. Ja sitten pitäisi vielä harrastustenkin tukea työelämää ja työidentiteettiä, ei enää voi kirjoittaa harrastuksekseen höntsysählyä vanhojen opiskelukavereiden kanssa ja lenkkeilyä, kun pitää olla joogaa ja ultrajuoksua, työelämärelevantin uuden kielen opiskelua ja vapaaehtoistyötä järjestöissä, joissa voisit olla myös palkallisena.
En minä tiedä. Ymmärrän, että realiteetit ovat nämä ja joko menen mukaan tai jään ilman. Mutta ahdistaa, kun akateemisesta koulutuksesta ja alaa kohtaan tuntemastani intohimostakin huolimatta haluaisin kuitenkin "vain töihin".
Kommentit (253)
täällä onnellinen lähäri jonka tilille juuri tupsahti 3000 e...rakastan työtäni :)
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä täydentää tähän, että olen todella kiinnostunut alastani, koen soveltuvani sille erittäin hyvin, pidän ihmisten kohtaamisesta ja uusien ideoiden ja toimintatapojen kehittämisestä. Negatiivisuuteni liittyy siis vain työnhakusirkukseen, ei itse työhön.
Valmistaudu painamaan alapeukkua koska et pidä tästä. Kuulostaa kaikkien viestien perusteella että olet sokea puutteillesi ja pettynyt siihen että valmistuneen papereilla ei suoraan saatukaan toivottua työtä.
Olet ehkä hieman katkeroitunut maailmalle ja tämä purkautuu rekrykonsultteihin ja "työnhakusirkukseen". Työnhakuprosessi on todella mahtavaa ja siinä pääset myymään itsesi parhaita puolia sekä näkemään uusia ihmisiä. Sinua kuunnellaan ja joku saa haetun paikan. Työnantajat eivät tuhlaa aikaansa vaan käyttävät todella paljon resurssejaan työnhakuun. Sopivan työntekijä hakeminen on kallista touhua!
Jos pidät uusien ideoiden ja toimintatapojen kehittämisesti niin miksi et testaa keksintöjäsi ja ala freelance -konsultiksi. Tee kahden vuoden sopimus ja ota 40% kiinteänä ja loput 3v sopimuskauden lopussa ennalta sovitun kpi:n mukaan.
Työnhakuprosessi on todella mahtavaa ja siinä pääset myymään itsesi parhaita puolia sekä näkemään uusia ihmisiä.
Miksi tällaisen pitäisi kiinnostaa paskaakaan? Olen kiinnostunut asioista, en mistään turhista (kaltaisistasi) ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Työnhakuprosessi on todella mahtavaa ja siinä pääset myymään itsesi parhaita puolia sekä näkemään uusia ihmisiä.
Miksi tällaisen pitäisi kiinnostaa paskaakaan? Olen kiinnostunut asioista, en mistään turhista (kaltaisistasi) ihmisistä.
Et varmaan huomannut lukea, että hän vastasi ihmiselle joka oli ilmoittanut nauttivansa uusien ihmisten tapaamisesta. Sitä paitsi kukaan ihminen ei ole turha. En edes minä. Työmarkkinat eivät myöskään ole kiinnostuneet mistään epäsosiaalisisista ja aggressiivisista (kaltaisistasi) ihmisistä.
Työmarkkinat eivät myöskään ole kiinnostuneet mistään epäsosiaalisisista ja aggressiivisista (kaltaisistasi) ihmisistä.
Onneksi kaikki alat eivät ole tuollaisia rinkirunkkuja, jossa keskinäinen mielistely ja sosialisoiminen on tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinat eivät myöskään ole kiinnostuneet mistään epäsosiaalisisista ja aggressiivisista (kaltaisistasi) ihmisistä.
Onneksi kaikki alat eivät ole tuollaisia rinkirunkkuja, jossa keskinäinen mielistely ja sosialisoiminen on tärkeintä.
Vihaan mielistelijöitä eikä siitä ole kyse. Kärjistys ei tuo terää enkä minäkään kutsu epäsosiaalista henkilöä ihmisvihaajaksi. Runkkariksi tietenkin, whos not?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ankee asenne täällä taas somea kohtaan... Some on nykypäivää, joten opetelkaa elämään sen kanssa. Varsinkin työelämässä nykyään on hyvä osata hyvät sometaidot (ja siis sometaidot EI ole sama asia kuin drinkkien ja rantojen kuvaaminen instagrammiin).
Teen työkseni digitaalista viestintää, en mitään emoji-markkinointia vaan ihan "vakavaa" viestintää kv-organisaatiolle ja näissä hommissa olen todella huomannut, miten hyvä viestintästrategia merkitsee paljon.
Valtiotieteilijä olen myösja suositteleen AP:lle myös, että opetteleen ammattimaisen somen perusasiat. Ei tarvitse edes omee persoonaa laittaa hirveästi likoon, omat taitoni opin vapaaehtoisena vaalikampanjaa tehden.
Niin ja ymmärrän miksi joskus haetaan viestintähommiin henkilöitä vähän hölmöillä ja humoristisilla ilmoituksilla. Jos tuotteeni olisi suunnattu nuorille ja viestintästrategia "nuorekas" ja vähän edgy, palkkaisin ehdottomasti jonkun nuoren ja idearikkaan henkilön, joka ymmärtää somen kiekurat ja trendit. Sellaisella vähän höpsöllä ilmoituksella sellaiset hakeekin ko.hommiin.
Juuri kaltaistesi "edgy" -sanaa viljelevien viestinnänalan ammattilaisten takia vaihdoin alaa kokonaan. Koko ala on täynnä turhanpäiväistä jargonia ja tyhjään jauhantaa työaikaansa käyttäviä pinnallisia ja muita tuomitsevia ihmisiä. Työpäivää käytetään pohtimalla onko juuri tämä sana tässä keskellä hyvä vai tuleeko tuohon pilkku vai ei. Ja onko tuo fontti nyt parempi kuin tämä joka on täsmälleen samanlainen kuin se toinenkin... faktatietoa: KULUTTAJAA JA VIESTINTÄRYHMÄN ULKOPUOLISIA EI KIINNOSTA MILLIMETRIN TARKAT YKSITYISKOHDAT
Hitto toi edgy-sana käyttö keskellä suomenkielistä tekstiä toi hieman oksennusta suuhuni. Luulisi viestinnänalan ammattilaisen osaavan keskiä suomalainen vastine englanninkieliselle fraasille, mutta eiiiii... eihän se olisi enää silloin niin hiton hip ja hop ja cool.
No, onneksi vaihdoit alaa jos jotkut "fontinviilaamiset on ihan niinku turhia daa". Jos ei sen vertaa ymmärrä että visuaalinen ilme koostuu yksityiskohdista joiden viimeistely luo toisinaan ratkaisevan loppusilauksen, niin ei varmaankaan sovellu media-alalle. Ja jos kokee noin palavaa katkeruutta kaikkea nykypuhetta kohtaan niin suosittelen terapiassa käyntiä. Miksi yleensä menit media-alalle kun kaikki tietävät että meno siellä on juuri tuollaista?
Viestintäalalla kaikki ovat siis ikiteinejä, lissuja ja jonneja. Pukeutuminen ja puhetyyli kuin yläkoululaisilla. Eeppistä ja helmee, jei!
Olen aloitteleva tapaus viestintäalalla. Tähän mennessä olen saanut vastavalmistuneelle sopivia alan töitä ihan vaan hakemalla. Vaikka työnkuvaan kuuluu someilu, en vapaa-ajallani postaile mitään.
Jos mielin vaikka viestintätoimistoon konsultiksi tai vastaavaksi niin siinä vaiheessa henkilökohtaisen somepresenssin (sori kamala sana) puuttuminen varmaan vaikeuttaisi asiaa.
Kuitenkin tällä hetkellä sitä someviesintää teen pienemille yrityksille, joita vaan kiinnostaa osaamiseni. Osa rekryistä mennyt rekryfirman kautta (eka kierros), ei heitä mun twiittailun puute kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko vielä täydentää tähän, että olen todella kiinnostunut alastani, koen soveltuvani sille erittäin hyvin, pidän ihmisten kohtaamisesta ja uusien ideoiden ja toimintatapojen kehittämisestä. Negatiivisuuteni liittyy siis vain työnhakusirkukseen, ei itse työhön.
Valmistaudu painamaan alapeukkua koska et pidä tästä. Kuulostaa kaikkien viestien perusteella että olet sokea puutteillesi ja pettynyt siihen että valmistuneen papereilla ei suoraan saatukaan toivottua työtä.
Olet ehkä hieman katkeroitunut maailmalle ja tämä purkautuu rekrykonsultteihin ja "työnhakusirkukseen". Työnhakuprosessi on todella mahtavaa ja siinä pääset myymään itsesi parhaita puolia sekä näkemään uusia ihmisiä. Sinua kuunnellaan ja joku saa haetun paikan. Työnantajat eivät tuhlaa aikaansa vaan käyttävät todella paljon resurssejaan työnhakuun. Sopivan työntekijä hakeminen on kallista touhua
Ilmaisin itseäni ehkä vähän huonosti, mutta en ole vielä valmistunut enkä muutenkaan oleta vastavalmistuneena marssivani vain paperit kourassa työpaikalle. Täsmennän myös tiedostavani sen, että olisi hyvä korjata omaa "työnhakusirkukseen" kohdistuvaa ennakkoasennetta. Ehkä on turha ahdistua valmiiksi asioista, jotka tällä hetkellä tuntuvat jotenkin epämiellyttäviltä vain siksi etten ole persoonana sellainen luonnostaan. Eli suhtaudun epäluuloisesti, katkeroitunut en sentään ole :)
Voi ap, I feel you! Mulla kyllä jäi koulutusta edes liki vastaava työ hankkimatta, saan sentään kuitenkin itseni ja lapset nykyduunilla elätettyä. Välillä tunnen että potentiaalia jää käyttämättä + vähemmän analyyttiset kollegat suoriutuu itse asiassa mua tehokkaammin kun vaan "hoitavat homman", mut kaikki mistä kirjoitit on niin rasittavaa jo ajatuksena et en ole edes jaksanut cv:tä päivittää. Kavereiden twitterit ja blogit ja linkedinit on niin dynaamisia että ihmettelen, onko kyseessä edes samat ihmiset? Nykyisin ei riitä että haluaa tehdä työt hyvin, ilman sisäisen pyrkyrin jatkuvaa ruokkimista ja esittelyä on äärettömän vaikeaa edetä edes alkuun. Generalisteilla ainakin.
Minulla ei ole facea, twitteriä eikä mitään linkediä eikä muutakaan some kanavaa.
Cv: tulostan kotona, otan mukaan kun haen töitä. Kyllä, kävelen haluamaani firmaan suoraan ovesta ja aina tärpännyt. Minua ei ole koskaan irtisanottu vaan kunnian himoni takia haen ajoittain parempaan asemaan muualle.
Olen some näkymätön ja mielestäni se on jopa etu tämä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustakaa yritys
Heti kun joku neuvoo että mitä myydä ja kenelle.
No kävele jonkun kaupungin keskustan tai liikekeskuksen läpi ja laita ylös mitä täällä maailmassa myydään. Valkkaa sitten joku niistä jos et muuta keksi.
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli, kerranhan me kaikki kuollaan ja siellä rajan toisella puolella ei kysellä titteleitä ja kaiken maailman brändäyksiä, suhdeverkostoita yms. Siellä kysytään vaan oletko uskossa Jeesukseen.
Tai Perkeleeseen. Sinäkin voit olla vääräuskoinen ja suistua kadotukseen. Et voi tietää.
Miksi Odenia kiinnostaisi uskotko perkeleisiin tai jeesuksiin? En ymmärrä.
Kyllä tää SoMe-trendi menee jossain vaiheessa ohi. En jaksa uskoa, että ihmisen elämänkaaren kuuluisi olla itsensä tyrkyttämissä jossain digitaalisessa kanavassa ja hyppimistä työstä toiseen. Mut pakko olla niin digitaalinen ja dynaaminen ja lisäksi hymyillä, vaikka oikeasti vituttaa niin helvetisti :)
Vierailija kirjoitti:
Seuraava muotivillitys on luomu, ja se tulee myös työnhakuun. Itse aion hakea seuraavan työni juuri luomuteemalla. Aion tällä kertaa olla aito, maanläheinen, rehellinen, luovasti laiska, ja kuviin laitan vain minimimeikin, hiukset sotkuun, ja vaatteeksi pellavamekon. Puhun tunteista ja syvästä motivaatiosta.
Muista laittaa kuvaan yksisarvis-teepaita ja porkkana käteesi.
Vierailija kirjoitti:
Seuraava muotivillitys on luomu, ja se tulee myös työnhakuun. Itse aion hakea seuraavan työni juuri luomuteemalla. Aion tällä kertaa olla aito, maanläheinen, rehellinen, luovasti laiska, ja kuviin laitan vain minimimeikin, hiukset sotkuun, ja vaatteeksi pellavamekon. Puhun tunteista ja syvästä motivaatiosta.
Muista laittaa kuvaan yksisarvis-teepaita ja porkkana käteesi.
Suomi on ap niin amerikkalainen valtio tälläisissä. (Ei täällä mitään kyseenalaisteta, koska ihmiset ovat puoliksi aivokuolleita; kiitos sosialistisen ameebamaisen median ja järjestelmän, jossa ihmisiä ei kannusteta oma-aloitteisuuteen median tai koululaitoksen taholta, koska oma-aloitteinen ihminen on sosialistisen autoritääriseen johtamiseen perustuvan valtion, kuten Suomi on, pahin uhka. Mutta tämä on toinen tarina.) Sen sijaan johtavana juttuna tuossa työnhakupelleilyssä on se, että se tuntuu hienolle ja nykyaikaiselle. Kukaan niistä, jotka tuota pelleilyä pitävät yllä firmoissa -nämä tuntuu tyypit- ei ole pysähtynyt ajattelemaan sen mielekkyyttä ja ennen kaikkea sen olennaisuutta tehtävän työn kannalta; tässä vaadittaisiin juuri kriittistä ajattelua, johon sosialististen autoritääristen maiden kansalaisista ei ole. Siksi työnhakijat laitetaan sirkuspelleiksi ennen työnhakua, nyt ja jatkossa yhä enenevissä määrin.
happy kirjoitti:
täällä onnellinen lähäri jonka tilille juuri tupsahti 3000 e...rakastan työtäni :)
Noin paljon? Oletko vaihtanut liukuhihnalta Tenaa pelkässä yövuorossa?
Kannattaako miettiä sitä alavalintaa myös. Valitsin opiskelupaikaksi varman työpaikan tarjoaman linjan vaikka se ei ollutkan suurin unelmani, mutta nautin siitä silti. Nyt minulla on vakituinen hyväpalkkainen työpaikka odottamassa vaikka en ole vielä edes valmistunut.
No mitä vikaa tunnollisessa tekijässä muka on? Ei kaikkien tarvi olla innovatiivisia ideoijia, kyllä niitäkin tarvitaan jotka tunnollisesti paukuttaa sen tylsän rutiinikoodin kasaan, nysvää teknisten yksityiskohtien kanssa. Ja jos tuota kirjoittajaa kerran kollegoiden suosituksesta kysellään töihin muihin firmoihin, hänen täytyy kyllä olla hyvä siinä mitä tekee.