Köyhä antaa säästövinkkejä köyhälle
Minä aloitan:
1. Vitamiinit kannattaa ostaa Alepasta, Rainbow vitamiinihivenaine on 4€ purkki.
2. Apteekista osta vauvojen osastosta d-vitamiinitipat 3 €, vastaava pullo aikuisten hyllyssä 9€.
3. Keitä kahvia tasan se määrä, mitä juot.
4. Essence meikut on todella halpoja ja hyviä.
5. Alepassa kolmen palasaippuan paketti 80snt. Todella hyvä saippua, ei kuivata ihoa.
6. Aamiainen on lähes ilmainen kun syö puuroa.
Jatkakaa...
Kommentit (1383)
Vierailija kirjoitti:
Vier7ailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä hauskaa muiden kustannuksella.
No tuo se vasta kalliiksi tulee ja päätyy vielä yksinäiseksikin.
Kun ei ole kavereita, ei tarvitse hypätä kaiken maailman kissanristiäisissä, joista tulee väkisin kuluja ja menoja.
Kissan ristiäiset on parasta mitä olla voi, eikä tule paljon kulujakaan kun vie kisulla jotain hyvää herkkua eikä mitään turhuuksia....lelut kisulle ei ole turhuuksia, niitäkin voi viedä.
Meidän kissalla oli ristiäiset kohta 11v. sitten. Muutamat muut ennen sitä ja niiden jälkeen. Kissanristiäiset on aina mukavampia juhlia, mitä ihmisten juhlat. Aina kutsun saatua menen, mutta ihmis juhliin harvemmin.
Myönsit siis itsekin, että sulle tulee niitä kuluja nimenomaan kissanristiäisistä, eikä niinkään muista juhlista.
Ei ole mielestäni 'kulu' jos kissalle jotain antaa/hankkii.
Se on ilo.
Ilosta johtuvat 'kulut' ei ole oikeita kuluja....vaan näennäisiä.
Enkä missään kohdassa valittanut kissanristiäisten kuluista.Oli vain niistä kissanristiäisistä kyse, ei kuluista.
Kaikki muut menot, paitsi sijoitukseen laitetut, ovat kuluja. Varsinkin kissalle ostetut "iloa" tuottavat ostokset. Miksi edes pitää mitään kissanristiäisiä, ei eläimistä kuitenkaan tule kristittyjä, vaikka papin kutsuisi niitä kastamaan.
Siis onko tässä nyt vitsailtu useamman viestin verran? Vai onko niin, että jotkut eivät tunne käsitettä "kissanristiäiset"? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvella saa lumesta vettä kehitettyä. Ei tartte kallista hanavettä käyttää
Sähköhellallako siitä lumesta vettä kehität? Vai muuten vain kulutat talosi lämmitysenergiaa lumen sulattamiseen, jotta et joudu käyttämään "kallista" (0,004€/L) hanavettä?
Kyllä se lumi sisätiloissa sulaa ilman hellaakin. On vaan kyllä melkoinen homma, sangollisesta lunta saa aika vähän vettä kumminkin.
Niin, siis lämpöenergiaa menee sen lumen sulattamiseen sisätiloissa, tekipä sen sulattamisen miten vain. Ilmaista se sisätilassa sulattaminen ei ole, ei edes silloin, kun lämmityskulut sisältyvät vuokraan. Älyttömästi vaivannäköä ja siltikin lopputuloksena on vain menojen lisääntyminen!
On tietysti hyvä, jos haluaa säästää turhia menoja karsien. Mutta säästämisideoissa pitää olla järkeä myös taloudellisesti. Eli 0,004€ säästön tuovien kohteiden sijaan keskittyä menoleikkauksiin niistä asioista, joista vähällä vaivalla saa vaikka 10 euron säästöt! Tuolla kymmenellä eurolla kun saa kylmää vettä yli 2000 litraa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Tarve ja halu on kaksi eri asiaa ja ne kannattaa opetella erottamaan toisistaan.
On välttämättömät ostokset, myös köyhällä. Niitä on laskujen lisäksi mm. hammasharjat/tahnat, shampoot, saippuat ym. hygieniatuotteet, ruoka, lääkkeet, ehjät ja tilanteisiin sopivat vaatteet, siivousvälineet ym.
Mikä kenellekin on välttämätöntä, mutta ne asiat on hankittava ja maksettava. Tähän kategoriaan on hyvä myös laittaa säästäminen, mutta oikeasti köyhillä se ei ole ihan niin mustavalkoinen, helppo tai oikeasti edes aina järkevä asia.
Sen jälkeen on ne tarpeelliset, mutta ei aivan välttämättömät. Niitä voi mun mielestä ostaa, kun välttämättömät on hoidettu. Kannattaa itse miettiä, mikä on sellaista itselle. Mulle esim. voi olla joku pyykin huuhteluaine, hiuksiin suihkutettavat litkut, meikkijutut, jotkut vaatteet, viikonloppuherkut ym.
Kannattaako kokonaan luopua asioista mitkä tuottaa nautintoa? Ei.
Näitä hankkiessa kannattaa olla tarkempi; punnita sitä onko sille oikeaa käyttöä ja tarvetta, ehkä pitkittää ostamista viikko tai pari ja katsoa vieläkö sitä haluaa, vertailla hintoja, etsiä käytettynä jne.
Sitten tulee ne turhat ostokset. Ne on vaan turhia. Jokainen tietää itsekin mitä ne on. Mulle esim. hiuslakat ja muotovaahdot on täysin turhia, toiselle ei. Nämä kannattaa kaikkien vaan jättää ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Hmm, etkö todella halua priorisoida menojasi ja käyttää rahasi ensisijaisesti niihin asioihin, jotka ovat välttämättömimpiä? Jos rahaa niiden jälkeen jää, voit halutessasi välillä ostaa vähän niitä turhuuksiakin.
Palkkani ei koskaan ole ollut suuri, mutta vuosien mittaan siitä on jäänyt aina jokunen euro säästöönkin. Jo nyt, 40+ ikäisenä voin halutessani ostaa muutakin kuin vain välttämättömiä perustarvikkeita ilman visa-kortin vinguttelua. Ainakin minulle pahan päivän varalle kerrytetyt säästöt tuovat turvallisuuden tunteen. Toisaalta myös nuo säästyneet varat tekevät harkitsevammaksi turhuushankintojen kohdalla. Totean vain, etten tuotakaan tuotetta tarvitse, jääköön ostamatta. Ostan sitten, kun tulee jotain oikeasti tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Hmm, etkö todella halua priorisoida menojasi ja käyttää rahasi ensisijaisesti niihin asioihin, jotka ovat välttämättömimpiä? Jos rahaa niiden jälkeen jää, voit halutessasi välillä ostaa vähän niitä turhuuksiakin.
Palkkani ei koskaan ole ollut suuri, mutta vuosien mittaan siitä on jäänyt aina jokunen euro säästöönkin. Jo nyt, 40+ ikäisenä voin halutessani ostaa muutakin kuin vain välttämättömiä perustarvikkeita ilman visa-kortin vinguttelua. Ainakin minulle pahan päivän varalle kerrytetyt säästöt tuovat turvallisuuden tunteen. Toisaalta myös nuo säästyneet varat tekevät harkitsevammaksi turhuushankintojen kohdalla. Totean vain, etten tuotakaan tuotetta tarvitse, jääköön ostamatta. Ostan sitten, kun tulee jotain oikeasti tarpeellista.
Huvittavaa. Olen pärjännyt koko elämäni "ilman visakortin vingutusta", mutta ei mulla silti ole rahaa nyt tällä hetkellä ostaa uusia kenkiä, vaikka kipeästi sellaiset tarvitsen. Minulle ei ole kertynyt säästöjä "pahan päivän varalle", vaikka harkitsevainen rahankäyttäjä olenkin, ihan jo käytännön pakosta. Johtuisiko pätkätyöhistoriasta ja perheen epäonnisesta sairastelusta. Jos olisin saanut olla työssä, niin ehkä mullakin olisi säästöjä. Tai onhan mulla säästössä melkein kolmesataa, mutta ne on budjetoitu jo pakollisiin menoihin, eikä riitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Hmm, etkö todella halua priorisoida menojasi ja käyttää rahasi ensisijaisesti niihin asioihin, jotka ovat välttämättömimpiä? Jos rahaa niiden jälkeen jää, voit halutessasi välillä ostaa vähän niitä turhuuksiakin.
Palkkani ei koskaan ole ollut suuri, mutta vuosien mittaan siitä on jäänyt aina jokunen euro säästöönkin. Jo nyt, 40+ ikäisenä voin halutessani ostaa muutakin kuin vain välttämättömiä perustarvikkeita ilman visa-kortin vinguttelua. Ainakin minulle pahan päivän varalle kerrytetyt säästöt tuovat turvallisuuden tunteen. Toisaalta myös nuo säästyneet varat tekevät harkitsevammaksi turhuushankintojen kohdalla. Totean vain, etten tuotakaan tuotetta tarvitse, jääköön ostamatta. Ostan sitten, kun tulee jotain oikeasti tarpeellista.
Huvittavaa. Olen pärjännyt koko elämäni "ilman visakortin vingutusta", mutta ei mulla silti ole rahaa nyt tällä hetkellä ostaa uusia kenkiä, vaikka kipeästi sellaiset tarvitsen. Minulle ei ole kertynyt säästöjä "pahan päivän varalle", vaikka harkitsevainen rahankäyttäjä olenkin, ihan jo käytännön pakosta. Johtuisiko pätkätyöhistoriasta ja perheen epäonnisesta sairastelusta. Jos olisin saanut olla työssä, niin ehkä mullakin olisi säästöjä. Tai onhan mulla säästössä melkein kolmesataa, mutta ne on budjetoitu jo pakollisiin menoihin, eikä riitäkään.
Mikä on huvittavaa?
Sillä on merkitystä, mihin velkarahan käyttää. Jos velanotto tai visa-kortin vingutus tapahtuu välttämättömiin tai sijoitusmielessä hyödyllisiin hankintoihin, se on usein ihan järkevääkin. Mutta "mutku mä haluun" ostoksiin sitä ei ole järkevää käyttää, vaan parempi olla ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Hmm, etkö todella halua priorisoida menojasi ja käyttää rahasi ensisijaisesti niihin asioihin, jotka ovat välttämättömimpiä? Jos rahaa niiden jälkeen jää, voit halutessasi välillä ostaa vähän niitä turhuuksiakin.
Palkkani ei koskaan ole ollut suuri, mutta vuosien mittaan siitä on jäänyt aina jokunen euro säästöönkin. Jo nyt, 40+ ikäisenä voin halutessani ostaa muutakin kuin vain välttämättömiä perustarvikkeita ilman visa-kortin vinguttelua. Ainakin minulle pahan päivän varalle kerrytetyt säästöt tuovat turvallisuuden tunteen. Toisaalta myös nuo säästyneet varat tekevät harkitsevammaksi turhuushankintojen kohdalla. Totean vain, etten tuotakaan tuotetta tarvitse, jääköön ostamatta. Ostan sitten, kun tulee jotain oikeasti tarpeellista.
Huvittavaa. Olen pärjännyt koko elämäni "ilman visakortin vingutusta", mutta ei mulla silti ole rahaa nyt tällä hetkellä ostaa uusia kenkiä, vaikka kipeästi sellaiset tarvitsen. Minulle ei ole kertynyt säästöjä "pahan päivän varalle", vaikka harkitsevainen rahankäyttäjä olenkin, ihan jo käytännön pakosta. Johtuisiko pätkätyöhistoriasta ja perheen epäonnisesta sairastelusta. Jos olisin saanut olla työssä, niin ehkä mullakin olisi säästöjä. Tai onhan mulla säästössä melkein kolmesataa, mutta ne on budjetoitu jo pakollisiin menoihin, eikä riitäkään.
Mikä on huvittavaa?
Sillä on merkitystä, mihin velkarahan käyttää. Jos velanotto tai visa-kortin vingutus tapahtuu välttämättömiin tai sijoitusmielessä hyödyllisiin hankintoihin, se on usein ihan järkevääkin. Mutta "mutku mä haluun" ostoksiin sitä ei ole järkevää käyttää, vaan parempi olla ilman.
Huvittavaa on se, miten eri maailmoissa ihmiset elävät. Mulle ei ole mitään merkitystä sillä, mihin velkarahan käyttäisin, hyödylliseen tai hyödyttömään, koska en saisi mistään velkaa, sikäli köyhä olen. Ja kyllä, olen ilman montaakin asiaa, ihan tarpeellistakin, koska ei ole rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Näinpä. Tietenkin kaikkien kannattaa joskus tosiaan pysähtyä miettimään, onko omasta mielestä itsestäänselvät asiat välttämättömiä (kuten auto kaupungissa) mutta ei köyhäkään voi sniiduilla ihan kaikesta, esim. yhteisön vuotuisjuhlista. Jos kirpputorilta saa vaatteita kolmella eurolla niin kyllä sieltä voi joskus ostaa hyvän löydön jotta on välikausitakki valmiina syksyä varten. On varaa ostaa joka vuosi, jos ostaa juurikin kirppikseltä jossa käy vaikka joka toinen kuukausi, ei viikoittain. Alusvaatteet, sukat ja tietynlaiset kengät ovat niitä joita ei kirppikseltä saa. Eikä köyhän pari pakettia hiusväriä ja pari halpaa ripsaria vuodessa vie ketään vararikkoon tai hiusten leikkaaminen kampaajalla kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huonoja vaateostoksia tehty jos ei vaatekaapissa ole hyväkuntoisia vaatteita vaan pelkkiä rikkinäisiä rytkyjä joiden kanssa ei kehtaa ovesta ulos lähteä.
Tyhmän ja köyhän tunnistaa siitä että aina löytyy joku avaruusselitys siitä miksi on jatkuvasti ostettava jotakin. Mä en ole vuoteen ostanut yhtään vaatetta, en käynyt kampaajalla enkä "nautiskellut" ylimääräisillä herkuilla. Hiustenhoito ja hygienia onnistuu halvimmilla markettituotteilla, ei niitä tarvitse joka kuukausi ostaa uusia.. Ekstreemisti päätin luopua myös maskarasta jota käyttänyt 14 vuotiaasta asti päivittäin. En käytä muuta meikkiä. Kukaan ei ole kysynyt olenko köyhä. Saan toki jatkuvasti vastata tekstiviesteihin että vippaatko että en vippaa.
Mun aika menee suurimmaksi osaksi töiden tekoon ja perheen arkeen. Ei ehdi miettimään ostoksia ja herkkuja. Oli sitäpaitsi hauskaa kun teinityttäret tasoittivat mun hiuksia ja minä tasoitin heidän hiukset. Miehen hiuksia leikattiin enemmän. Ei se elämä oo kiinni ostamisista ja tuhlailuista. Jokainen järkevä tajuaa tämän.
Tuohan kertoo vain siitä että joskus olet ostanut yli tarpeen niitä vaatteita.
Itse olen 50 vuotta ostellut vain välttämättömät. Ne eivät kestä vuosikymmeniä käyttöä ja pesua. Niin, minä pesenkin vaatteita.
Nyt on vain muutamat verkkarit, ei talvikenkiä, paidat kaikki kulahtaneita pooloja ja t-paitoja.
Tietysti ostan uutta jos törmään hyvään tarjoukseen, tai satun tarvitsemaan, no nyt ei juhlia/hautajaisiakaan tarvitse viettää, mutta ei noihin verkkareilla ja pooloilla mennä.Minä olen käynyt kampaajalla vuonna 2000, enkä varmaan meikannutkaan sen jälkeen kuin kerran tai kaksi, enkä kovinkaan usein ennen sitäkään.
Silti en ole niin pöljä että väittäisin ettei kellään voi vaikkapa vuoteen olla näille tarvetta.En ole ostanut yli tarpeen missään vaiheessa. Aina ollut sopiva määrä vaatetta.Nyt tässä ketjussa puhutaan hei, köyhien säästövinkeistä. Köyhällä ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia vaatteita ja kenkiä, käydä kampaajalla ja hamstrata meikkejä jos haluaa syödä kunnolla. Nyt vaan on niin että et näköjään ymmärrä sitä.
Ostamiseen liittyvät " säästövinkit" eivät ole säästöä vaan kulutusta. Säästöä muodostuu niistä asioista jotka voi pudottaa ostolistalta. Kaikkein typerintä on se että nitkutetaan ruuasta jotta saa ostaa jotakin mitä oikeasti ei tarvitse mutta kun köyhälläkin on oltava. Kaikki ostaminen joka tehdään vaikka kyseistä ostosta ei oikeasti elämiseen tarvita on tuhlaamista
Mitähän ihminen sitten oikeasti tarvitsee elämäänsä? Vain kaikkein välttämättömimmän?
Miten kauan täytyy selvitä ilman mitään "turhaa"? Vuoden? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kolmekymmentä vuotta? Tai enemmän? Miten kauan pitää pään ja kropan kestää? Missä vaiheessa on "luvallista" sanoa, että sori, en jaksa enkä pysty enää?
Hmm, etkö todella halua priorisoida menojasi ja käyttää rahasi ensisijaisesti niihin asioihin, jotka ovat välttämättömimpiä? Jos rahaa niiden jälkeen jää, voit halutessasi välillä ostaa vähän niitä turhuuksiakin.
Palkkani ei koskaan ole ollut suuri, mutta vuosien mittaan siitä on jäänyt aina jokunen euro säästöönkin. Jo nyt, 40+ ikäisenä voin halutessani ostaa muutakin kuin vain välttämättömiä perustarvikkeita ilman visa-kortin vinguttelua. Ainakin minulle pahan päivän varalle kerrytetyt säästöt tuovat turvallisuuden tunteen. Toisaalta myös nuo säästyneet varat tekevät harkitsevammaksi turhuushankintojen kohdalla. Totean vain, etten tuotakaan tuotetta tarvitse, jääköön ostamatta. Ostan sitten, kun tulee jotain oikeasti tarpeellista.
Huvittavaa. Olen pärjännyt koko elämäni "ilman visakortin vingutusta", mutta ei mulla silti ole rahaa nyt tällä hetkellä ostaa uusia kenkiä, vaikka kipeästi sellaiset tarvitsen. Minulle ei ole kertynyt säästöjä "pahan päivän varalle", vaikka harkitsevainen rahankäyttäjä olenkin, ihan jo käytännön pakosta. Johtuisiko pätkätyöhistoriasta ja perheen epäonnisesta sairastelusta. Jos olisin saanut olla työssä, niin ehkä mullakin olisi säästöjä. Tai onhan mulla säästössä melkein kolmesataa, mutta ne on budjetoitu jo pakollisiin menoihin, eikä riitäkään.
Mikä on huvittavaa?
Sillä on merkitystä, mihin velkarahan käyttää. Jos velanotto tai visa-kortin vingutus tapahtuu välttämättömiin tai sijoitusmielessä hyödyllisiin hankintoihin, se on usein ihan järkevääkin. Mutta "mutku mä haluun" ostoksiin sitä ei ole järkevää käyttää, vaan parempi olla ilman.
Huvittavaa on se, miten eri maailmoissa ihmiset elävät. Mulle ei ole mitään merkitystä sillä, mihin velkarahan käyttäisin, hyödylliseen tai hyödyttömään, koska en saisi mistään velkaa, sikäli köyhä olen. Ja kyllä, olen ilman montaakin asiaa, ihan tarpeellistakin, koska ei ole rahaa.
Vai se eri maailmoissa eläminen oli huvittavaa. No, ymmärrän nyt paremmin.
Elämä on valintoja. Enkä nyt tarkoita sitä, että joku tietoisesti tekisi valintansa niin, että joutuu köyhyyteen. Vaan sitä, että yksittäisostoksina ajatellen pienistäkin kulutusvalinnoista kertyy kuukausien mittaan yllättävän suuria summia. Ihan omalla kohdallani olen sen huomannut; nuorempana raha meni ennen kuin sitä oli tienattukaan.
Kotoa muuttaessani en suuria avustuksia saanut, jotain ruoka-astioita ja muuta huushollitavaraa. Ihan nollasta en siis aloittanut. Mutta alkuaikoina jos olin laskenut, että sähkö- tai puhelinlaskun eräpäivä olikin päivää ennen, eikä pari päivää tilipäivän jälkeen, oli sen kanssa ihmettelemistä. Joskus piti jopa pyytää eräpäivän siirtoa. Jotenkin vielä muistan sen nolouden tunteen, kun pikkulaskuihin piti anoa lykkäystä. Toivottavasti sinunkin taloustilanteesi joskus paranee.
Toimeentulotuen perusosa on 504,06 eur/kk. Kyllä se riittää muuhunkin kuin leipään, maitoon ja punalappuruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen perusosa on 504,06 eur/kk. Kyllä se riittää muuhunkin kuin leipään, maitoon ja punalappuruokaan.
Sitten tulee päälle vielä vuokratuet, työttömyyskorvaukset ja muut lisärahat. Jos ei sekään riitä, menee vaikka lehtiä jakamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vier7ailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä hauskaa muiden kustannuksella.
No tuo se vasta kalliiksi tulee ja päätyy vielä yksinäiseksikin.
Kun ei ole kavereita, ei tarvitse hypätä kaiken maailman kissanristiäisissä, joista tulee väkisin kuluja ja menoja.
Kissan ristiäiset on parasta mitä olla voi, eikä tule paljon kulujakaan kun vie kisulla jotain hyvää herkkua eikä mitään turhuuksia....lelut kisulle ei ole turhuuksia, niitäkin voi viedä.
Meidän kissalla oli ristiäiset kohta 11v. sitten. Muutamat muut ennen sitä ja niiden jälkeen. Kissanristiäiset on aina mukavampia juhlia, mitä ihmisten juhlat. Aina kutsun saatua menen, mutta ihmis juhliin harvemmin.
Myönsit siis itsekin, että sulle tulee niitä kuluja nimenomaan kissanristiäisistä, eikä niinkään muista juhlista.
Ei ole mielestäni 'kulu' jos kissalle jotain antaa/hankkii.
Se on ilo.
Ilosta johtuvat 'kulut' ei ole oikeita kuluja....vaan näennäisiä.
Enkä missään kohdassa valittanut kissanristiäisten kuluista.Oli vain niistä kissanristiäisistä kyse, ei kuluista.
Kaikki muut menot, paitsi sijoitukseen laitetut, ovat kuluja. Varsinkin kissalle ostetut "iloa" tuottavat ostokset. Miksi edes pitää mitään kissanristiäisiä, ei eläimistä kuitenkaan tule kristittyjä, vaikka papin kutsuisi niitä kastamaan.
Siis onko tässä nyt vitsailtu useamman viestin verran? Vai onko niin, että jotkut eivät tunne käsitettä "kissanristiäiset"? :D
Minä kirjoitin niistä kissanristiäisistä vastauksena kissanristiäisten kuluihin, olen se, joka on oikeissa kissanristiäisissä ollut ja muutaman kumminakin.Tiedän mitä tuolla termillä tarkoitetaan, varsin hyvin. Mutta kun meillä useilla kaveripiirissä on kissoja, niin päätimme pitää aina ne kissanristiäisjuhlat, kun nimi kisulle on keksitty ja annettu.
Vastauksena tuolle joka epäili kissan kristityksi tulemista, niin kyse ei ole siitä, vaan nimen annosta.
Samalla lailla kuin kirkkoon kuulumattomat antaa lapsilleen nimen, ei niistäkään tule sen enempää kristittyjä....eikä niistäkään jotka kirkkoon kuuluu. Kristillisyys on aikuisen valinta ja oppi, ei lähes vastasyntynyt itse sitä päätä, että nyt olen kristitty, kun on kirkon pappi vettä päälle losottanut ja nimen antanut.
Se on yhä se sama lapsi, ilman mitään omaa valintaa uskonnostaan.
Joo, oli miten oli.
Mutta meille kissanristiäiset tietää aina kissan juhlaa, jossa nimen saa...ja hauskaa on.Vitsistä se alunalkaen lähtikin.
Tiukkapipoiset saa ajatella mitä haluaa.
Ja kyllä ne välillä ajatteleekin, mutta mitä siitä, pääasia on että kivaa kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jaksaa aina huvittaa, miten parempituloiset kilvan vakuuttelevat olevansa niin taloudellisia ja järkeviä rahankäyttäjiä. Ja kaikki tuntevat köyhiä, joilla on muka uusimmat pelit ja vehkeet, vaikka se on aivan mahdoton yhtälö.
Ei ole mahdoton yhtälö ollenkaan.
Ne uusimmat pelit ja vehkeet on yleensä ostettu osamaksulla. Siksi niitä on köyhilläkin ja siksi köyhällä ei ole rahaa ruokaan, kun rahat menee osamaksuihin.Lapsellani oli kaveri alakouluaikoina, tämä sai ihan kaikki uusimmat vempeleet ja koneet. Äitinsä ei ole tehnyt työtä vuosikymmeniin vaan lisääntynyt aina uuden miehen kanssa. Kuulin sitten myöhemmin että ulosotossa pitkä lista, ja lisää osteli kännykkää ja pelikonetta. Lapseni sitä ihmetteli mutta selitin syyn. Meilläkin pätkätöitä ja työttömyyttä, pienet tulot jne mutta koskaan ei ole yhtään laskua mennyt ulosottoon, kun on eletty sen mukaan mitä rahaa on tullut. Sama kaveri sitten myöhemmin naureskeli omalle lapselleni vanhasta huonosta autosta. Osasipa omani hyvin nakata takaisin että ihan käteisellä osti ja itse tienatuilla rahoilla, ei ole äiti eikä isä ostanut velaksi.
Ikävää, että olet ajatusmallisi lapsellesi siirtänyt. Olisi hyvä ymmärtää mitä lapselle kerrotaan ja mikä jätetään sen oman pääkopan sisäpuolelle.
Mikä tuossa on ikävää, sekö että olen kertonut että kaikenlaista saa heti ja kaikkein kalleinta kun ostaa velaksi ja päästää kaikki maksamattomat ulosottoon kuten kaverin kotona? Onko nykyään sitten nuorisolla tavoitteena elää yli varojen ja päätyä ulosottoon? Minusta tuo on hyvin varoittava esimerkki ja lapsi otti opikseen, on nyt vakityössä aikuisena ja velaton, isot säästöt ja uudet asunnot ja autot.
Miksi selittelet lapsen kaverin äidin asioita lapsellesi? Kuuluuko aikuisten rahasotkut lapsille? Ja mistä sä yleensäkin tiedät tämän äidin ulosotot? En minä tiedä lapseni kavereitten vanhempien tuloja ja menoja sekä ulosottorekistereitä. Eikä tulis edes mieleen selvitellä niitä, saati kertoa niitä lapselleni. Lapsen voi opettaa olemaan säästäväinen ilman, että sekoittaa siihen ulkopuoliset mukaan ja kertoilee heidän yksityisasioitaan tai niistä kuulemiaan juoruja. No, tunnenhan minä kaltaisiasi kyyliä, pakkohan teidän on ne omat luulonne ja kuulemanne juorut kertoa kaikille jotka jaksaa kuunnella. Ja sitten olette olevinanne muita parempia ihmisiä. Vaikka olette juorukelloja.
ps. mistä sä edes sen lapsesi taloustilanteen tiedät noin hyvin, tuoko se sulle edelleen tiliotteet näytille? Ja tsekkaatko lapsesi ulosottorekisterin säännöllisesti?
Niin ja ei, mulla ei ole ulosotossa mitään, eikä velkaa senttiäkään. Mutta silti en jaksa vahdata muiden tekemisiä. Ja lapsillekin olen saanut raha-asioita opetettua ilman, että sekoitan mukaan heidän kaverinsa. Mulle tai lapsilleni kun ei kuulu se miten lasten kaverit tai näiden vanhemmat taloutensa hoitaa.
Meillä lapselle on aina vastattu rehellisesti kun on jotain asiaa kysynyt ja ihmetellyt. En ole lähtenyt valehtelun tielle. Teilläkö valehdellaan ja kierrellään? Monet on varoittavia esimerkkejä. Viisas oppii toisten virheistä ja lapsenkin hyvä oppia oikeassa iässä se että kaikki ei ole totta mikä päällepäin näkyy ja mielestäni esiteinille voi asioista kertoa avoimesti. Raha-asiat on kuitenkin niin tärkeitä ja olennaisia elämässä että niistä ei pidä valehdella. Tiedän näiden raha-asioista koska lapset on itse kertoneet kaikenlaista perhe-elämästään joka on kaikkea muuta kuin onnellista. Minä en utele, kysele, enkä juorua, mutta jos lapsi haluaa ulkopuoliselle kertoa niin kuuntelen. Omasta lapsestani olen ihan satavarma, en tarvitse tiliotteita. On muuten ahkera työläinen, sijoittaakin ja elää järkevästi. Ei ole ulosottorekisteriä hänellä koskaan ollut eikä tule, fiksu ihminen. Rahankäyttöä olen opettanut ihan itsekseni en juoruilemalla ja vertailemalla muiden tuloihin, mutta kun lapsi kysyi, kerroin asioiden oikean laidan.
Joopa joo. Juoruile nyt edes aikuisten kesken, äläkä sekoita juttuihisi lapsia. Sinä et yksinkertaisesti tiennyt kaverin perheen laitaa, et edes sen lapsen juttujen perusteella. Ne oli ihan omia päätelmiäsi ja kuvitelmiasi. Joita olet omalle lapsellesi syöttänyt muka totuutena. Eikö sua hävetä, että kuuntelit lasta ja sitten levitit tämän kertomia asioita omalle lapsellesi? Lapsi luotti sinuun ja kertoi perheensä asioita ja sinä juorusit niitä välittömästi eteenpäin. Altistit jopa lapsen kiusaamiselle jos oma lapsesi kertoo näitä koulussa jollekin muulle. Ja miksei kertoisi, jos joku kysyy. Eihän se ole juoruilua jos vaan vastaa jonkun kysymykseen. Itsehän olet näin opettanut. Etkö ihan oikeasti osaa pitää suutasi kiinni?
Ja sillä sun lapsella voi olla vaikka kuinka pitkä ulosottorekisteri. Eihän se sitä sulle kehtais kertoa, kun jo lapsena olet hälle alkanut kauhistella muiden raha-asioita. Visusti salaa sulta ongelmansa, jottet leimaa häntäkin kaverinsa kaltaiseksi luuseriksi.
Kun on hyvät välit ja luottamus molempiin suuntiin, niin eipä tuollaista tapahdu, että jotain salailtaisiin.
Se kuuluu vain niihin perheisiin jossa epäluottamus, velka sen peittely , velaksi eläminen, kaikenlainen valehtelu lähes kaikissa asioissa on normaalia.
Voitko uskoa, että kaikki ei kuulu tuohon ihmisryhmään.
eri vastaaja kuin kukaan aiemmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jaksaa aina huvittaa, miten parempituloiset kilvan vakuuttelevat olevansa niin taloudellisia ja järkeviä rahankäyttäjiä. Ja kaikki tuntevat köyhiä, joilla on muka uusimmat pelit ja vehkeet, vaikka se on aivan mahdoton yhtälö.
Ei ole mahdoton yhtälö ollenkaan.
Ne uusimmat pelit ja vehkeet on yleensä ostettu osamaksulla. Siksi niitä on köyhilläkin ja siksi köyhällä ei ole rahaa ruokaan, kun rahat menee osamaksuihin.Lapsellani oli kaveri alakouluaikoina, tämä sai ihan kaikki uusimmat vempeleet ja koneet. Äitinsä ei ole tehnyt työtä vuosikymmeniin vaan lisääntynyt aina uuden miehen kanssa. Kuulin sitten myöhemmin että ulosotossa pitkä lista, ja lisää osteli kännykkää ja pelikonetta. Lapseni sitä ihmetteli mutta selitin syyn. Meilläkin pätkätöitä ja työttömyyttä, pienet tulot jne mutta koskaan ei ole yhtään laskua mennyt ulosottoon, kun on eletty sen mukaan mitä rahaa on tullut. Sama kaveri sitten myöhemmin naureskeli omalle lapselleni vanhasta huonosta autosta. Osasipa omani hyvin nakata takaisin että ihan käteisellä osti ja itse tienatuilla rahoilla, ei ole äiti eikä isä ostanut velaksi.
Ikävää, että olet ajatusmallisi lapsellesi siirtänyt. Olisi hyvä ymmärtää mitä lapselle kerrotaan ja mikä jätetään sen oman pääkopan sisäpuolelle.
Mikä tuossa on ikävää, sekö että olen kertonut että kaikenlaista saa heti ja kaikkein kalleinta kun ostaa velaksi ja päästää kaikki maksamattomat ulosottoon kuten kaverin kotona? Onko nykyään sitten nuorisolla tavoitteena elää yli varojen ja päätyä ulosottoon? Minusta tuo on hyvin varoittava esimerkki ja lapsi otti opikseen, on nyt vakityössä aikuisena ja velaton, isot säästöt ja uudet asunnot ja autot.
Miksi selittelet lapsen kaverin äidin asioita lapsellesi? Kuuluuko aikuisten rahasotkut lapsille? Ja mistä sä yleensäkin tiedät tämän äidin ulosotot? En minä tiedä lapseni kavereitten vanhempien tuloja ja menoja sekä ulosottorekistereitä. Eikä tulis edes mieleen selvitellä niitä, saati kertoa niitä lapselleni. Lapsen voi opettaa olemaan säästäväinen ilman, että sekoittaa siihen ulkopuoliset mukaan ja kertoilee heidän yksityisasioitaan tai niistä kuulemiaan juoruja. No, tunnenhan minä kaltaisiasi kyyliä, pakkohan teidän on ne omat luulonne ja kuulemanne juorut kertoa kaikille jotka jaksaa kuunnella. Ja sitten olette olevinanne muita parempia ihmisiä. Vaikka olette juorukelloja.
ps. mistä sä edes sen lapsesi taloustilanteen tiedät noin hyvin, tuoko se sulle edelleen tiliotteet näytille? Ja tsekkaatko lapsesi ulosottorekisterin säännöllisesti?
Niin ja ei, mulla ei ole ulosotossa mitään, eikä velkaa senttiäkään. Mutta silti en jaksa vahdata muiden tekemisiä. Ja lapsillekin olen saanut raha-asioita opetettua ilman, että sekoitan mukaan heidän kaverinsa. Mulle tai lapsilleni kun ei kuulu se miten lasten kaverit tai näiden vanhemmat taloutensa hoitaa.
Meillä lapselle on aina vastattu rehellisesti kun on jotain asiaa kysynyt ja ihmetellyt. En ole lähtenyt valehtelun tielle. Teilläkö valehdellaan ja kierrellään? Monet on varoittavia esimerkkejä. Viisas oppii toisten virheistä ja lapsenkin hyvä oppia oikeassa iässä se että kaikki ei ole totta mikä päällepäin näkyy ja mielestäni esiteinille voi asioista kertoa avoimesti. Raha-asiat on kuitenkin niin tärkeitä ja olennaisia elämässä että niistä ei pidä valehdella. Tiedän näiden raha-asioista koska lapset on itse kertoneet kaikenlaista perhe-elämästään joka on kaikkea muuta kuin onnellista. Minä en utele, kysele, enkä juorua, mutta jos lapsi haluaa ulkopuoliselle kertoa niin kuuntelen. Omasta lapsestani olen ihan satavarma, en tarvitse tiliotteita. On muuten ahkera työläinen, sijoittaakin ja elää järkevästi. Ei ole ulosottorekisteriä hänellä koskaan ollut eikä tule, fiksu ihminen. Rahankäyttöä olen opettanut ihan itsekseni en juoruilemalla ja vertailemalla muiden tuloihin, mutta kun lapsi kysyi, kerroin asioiden oikean laidan.
Joopa joo. Juoruile nyt edes aikuisten kesken, äläkä sekoita juttuihisi lapsia. Sinä et yksinkertaisesti tiennyt kaverin perheen laitaa, et edes sen lapsen juttujen perusteella. Ne oli ihan omia päätelmiäsi ja kuvitelmiasi. Joita olet omalle lapsellesi syöttänyt muka totuutena. Eikö sua hävetä, että kuuntelit lasta ja sitten levitit tämän kertomia asioita omalle lapsellesi? Lapsi luotti sinuun ja kertoi perheensä asioita ja sinä juorusit niitä välittömästi eteenpäin. Altistit jopa lapsen kiusaamiselle jos oma lapsesi kertoo näitä koulussa jollekin muulle. Ja miksei kertoisi, jos joku kysyy. Eihän se ole juoruilua jos vaan vastaa jonkun kysymykseen. Itsehän olet näin opettanut. Etkö ihan oikeasti osaa pitää suutasi kiinni?
Ja sillä sun lapsella voi olla vaikka kuinka pitkä ulosottorekisteri. Eihän se sitä sulle kehtais kertoa, kun jo lapsena olet hälle alkanut kauhistella muiden raha-asioita. Visusti salaa sulta ongelmansa, jottet leimaa häntäkin kaverinsa kaltaiseksi luuseriksi.
Kun on hyvät välit ja luottamus molempiin suuntiin, niin eipä tuollaista tapahdu, että jotain salailtaisiin.
Se kuuluu vain niihin perheisiin jossa epäluottamus, velka sen peittely , velaksi eläminen, kaikenlainen valehtelu lähes kaikissa asioissa on normaalia.
Voitko uskoa, että kaikki ei kuulu tuohon ihmisryhmään.
eri vastaaja kuin kukaan aiemmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvella saa lumesta vettä kehitettyä. Ei tartte kallista hanavettä käyttää
Sähköhellallako siitä lumesta vettä kehität? Vai muuten vain kulutat talosi lämmitysenergiaa lumen sulattamiseen, jotta et joudu käyttämään "kallista" (0,004€/L) hanavettä?
Lämmittää saunan niin sinne mahtuu monta ämpärillistä lunta sulamaan.
voihan naamapalmu! Siihen saunanlämmittämiseen menee rahassa mitaten enemmän energiaa mitä "veden kehittämisellä" lumesta "säästää".
No eikait sitä saunaa sen lumen vuoksi lämmitetä vaan samalla kun saunoo, laittaa lunta sulamaan saunan lattialle sankoissa :D Voi Luoja! Pienistä puroista kasvaa suuri virta ja ilmiselvästi 99% ihmiskunnasta ei tätä ymmärrä ja ovat aivan liian laiskoja näin edes tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jaksaa aina huvittaa, miten parempituloiset kilvan vakuuttelevat olevansa niin taloudellisia ja järkeviä rahankäyttäjiä. Ja kaikki tuntevat köyhiä, joilla on muka uusimmat pelit ja vehkeet, vaikka se on aivan mahdoton yhtälö.
Ei ole mahdoton yhtälö ollenkaan.
Ne uusimmat pelit ja vehkeet on yleensä ostettu osamaksulla. Siksi niitä on köyhilläkin ja siksi köyhällä ei ole rahaa ruokaan, kun rahat menee osamaksuihin.Lapsellani oli kaveri alakouluaikoina, tämä sai ihan kaikki uusimmat vempeleet ja koneet. Äitinsä ei ole tehnyt työtä vuosikymmeniin vaan lisääntynyt aina uuden miehen kanssa. Kuulin sitten myöhemmin että ulosotossa pitkä lista, ja lisää osteli kännykkää ja pelikonetta. Lapseni sitä ihmetteli mutta selitin syyn. Meilläkin pätkätöitä ja työttömyyttä, pienet tulot jne mutta koskaan ei ole yhtään laskua mennyt ulosottoon, kun on eletty sen mukaan mitä rahaa on tullut. Sama kaveri sitten myöhemmin naureskeli omalle lapselleni vanhasta huonosta autosta. Osasipa omani hyvin nakata takaisin että ihan käteisellä osti ja itse tienatuilla rahoilla, ei ole äiti eikä isä ostanut velaksi.
Ikävää, että olet ajatusmallisi lapsellesi siirtänyt. Olisi hyvä ymmärtää mitä lapselle kerrotaan ja mikä jätetään sen oman pääkopan sisäpuolelle.
Mikä tuossa on ikävää, sekö että olen kertonut että kaikenlaista saa heti ja kaikkein kalleinta kun ostaa velaksi ja päästää kaikki maksamattomat ulosottoon kuten kaverin kotona? Onko nykyään sitten nuorisolla tavoitteena elää yli varojen ja päätyä ulosottoon? Minusta tuo on hyvin varoittava esimerkki ja lapsi otti opikseen, on nyt vakityössä aikuisena ja velaton, isot säästöt ja uudet asunnot ja autot.
Miksi selittelet lapsen kaverin äidin asioita lapsellesi? Kuuluuko aikuisten rahasotkut lapsille? Ja mistä sä yleensäkin tiedät tämän äidin ulosotot? En minä tiedä lapseni kavereitten vanhempien tuloja ja menoja sekä ulosottorekistereitä. Eikä tulis edes mieleen selvitellä niitä, saati kertoa niitä lapselleni. Lapsen voi opettaa olemaan säästäväinen ilman, että sekoittaa siihen ulkopuoliset mukaan ja kertoilee heidän yksityisasioitaan tai niistä kuulemiaan juoruja. No, tunnenhan minä kaltaisiasi kyyliä, pakkohan teidän on ne omat luulonne ja kuulemanne juorut kertoa kaikille jotka jaksaa kuunnella. Ja sitten olette olevinanne muita parempia ihmisiä. Vaikka olette juorukelloja.
ps. mistä sä edes sen lapsesi taloustilanteen tiedät noin hyvin, tuoko se sulle edelleen tiliotteet näytille? Ja tsekkaatko lapsesi ulosottorekisterin säännöllisesti?
Niin ja ei, mulla ei ole ulosotossa mitään, eikä velkaa senttiäkään. Mutta silti en jaksa vahdata muiden tekemisiä. Ja lapsillekin olen saanut raha-asioita opetettua ilman, että sekoitan mukaan heidän kaverinsa. Mulle tai lapsilleni kun ei kuulu se miten lasten kaverit tai näiden vanhemmat taloutensa hoitaa.
Meillä lapselle on aina vastattu rehellisesti kun on jotain asiaa kysynyt ja ihmetellyt. En ole lähtenyt valehtelun tielle. Teilläkö valehdellaan ja kierrellään? Monet on varoittavia esimerkkejä. Viisas oppii toisten virheistä ja lapsenkin hyvä oppia oikeassa iässä se että kaikki ei ole totta mikä päällepäin näkyy ja mielestäni esiteinille voi asioista kertoa avoimesti. Raha-asiat on kuitenkin niin tärkeitä ja olennaisia elämässä että niistä ei pidä valehdella. Tiedän näiden raha-asioista koska lapset on itse kertoneet kaikenlaista perhe-elämästään joka on kaikkea muuta kuin onnellista. Minä en utele, kysele, enkä juorua, mutta jos lapsi haluaa ulkopuoliselle kertoa niin kuuntelen. Omasta lapsestani olen ihan satavarma, en tarvitse tiliotteita. On muuten ahkera työläinen, sijoittaakin ja elää järkevästi. Ei ole ulosottorekisteriä hänellä koskaan ollut eikä tule, fiksu ihminen. Rahankäyttöä olen opettanut ihan itsekseni en juoruilemalla ja vertailemalla muiden tuloihin, mutta kun lapsi kysyi, kerroin asioiden oikean laidan.
Joopa joo. Juoruile nyt edes aikuisten kesken, äläkä sekoita juttuihisi lapsia. Sinä et yksinkertaisesti tiennyt kaverin perheen laitaa, et edes sen lapsen juttujen perusteella. Ne oli ihan omia päätelmiäsi ja kuvitelmiasi. Joita olet omalle lapsellesi syöttänyt muka totuutena. Eikö sua hävetä, että kuuntelit lasta ja sitten levitit tämän kertomia asioita omalle lapsellesi? Lapsi luotti sinuun ja kertoi perheensä asioita ja sinä juorusit niitä välittömästi eteenpäin. Altistit jopa lapsen kiusaamiselle jos oma lapsesi kertoo näitä koulussa jollekin muulle. Ja miksei kertoisi, jos joku kysyy. Eihän se ole juoruilua jos vaan vastaa jonkun kysymykseen. Itsehän olet näin opettanut. Etkö ihan oikeasti osaa pitää suutasi kiinni?
Ja sillä sun lapsella voi olla vaikka kuinka pitkä ulosottorekisteri. Eihän se sitä sulle kehtais kertoa, kun jo lapsena olet hälle alkanut kauhistella muiden raha-asioita. Visusti salaa sulta ongelmansa, jottet leimaa häntäkin kaverinsa kaltaiseksi luuseriksi.
Vedä happea välillä :D Sulla nyt mielikuvitus lähti laukalle ja ylianalysoit asiaa, josta et mitään tiedä. Voit leimata lapseni ihan miksi haluat mutta minä tiedän todellisen tilanteen, et sinä. Eihän se kaveri ole "luuseri" (sana jota en itse koskaan käytä kenestäkään) vaan vanhempansa kun eivät osaa raha-asioitaan hoitaa. Sulla näyttää olevan luetun ymmärtämisen ongelmia (ja monella peukuttajalla myös :D). Mutta tätähän tämä on tällä palstalla, asian ydin unohtuu ja takerrutaan yksittäisiin sanoihin, jotta päästään meuhkaamaan ja lyömään toisia. Asia loppuun käsitelty.
Itsetehty leipä tai leipä tehtaanmyymälästä (ei koskaan kaupasta!), kananmunat+kaurapuuro, tomaattikeitto+makaroni....
Tomaattisäilykkeet Lidlistä 0,24e/kpl!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuen perusosa on 504,06 eur/kk. Kyllä se riittää muuhunkin kuin leipään, maitoon ja punalappuruokaan.
Sitten tulee päälle vielä vuokratuet, työttömyyskorvaukset ja muut lisärahat. Jos ei sekään riitä, menee vaikka lehtiä jakamaan.
Miten niin päälle? Ja mitkä lisärahat? Toimeentulotuki on se viimesijainen tuki, jota voi saada, jos muut tuet eivät riitä. Mutta jos muita tukia saa, niin tt-tukea tuskin saa täysimääräisenä (tai ei ainakaan yleistä ole).
Esim. minä sain viime vuonna työmarkkinatukea ja asumistukea ja sen lisäksi toimeentulotuen perusosaa n. 18 €/kk.
voihan naamapalmu! Siihen saunanlämmittämiseen menee rahassa mitaten enemmän energiaa mitä "veden kehittämisellä" lumesta "säästää".