Lue keskustelun säännöt.
Kyllä on vaikeaa saada koiranpentua :(
21.02.2017 |
Ollaan ihan tavallinen lapsiperhe ja ollaan etsitty Shetlanninlammaskoiran pentua puolisen vuotta. Tuntuu, että kasvattajilta voedään käsistä nuo pennut ja mikään tavis lapsiperhe, joka etsii kotikoiraa ja harrastuskaveria ei ole listan alkupäässä siinä vaiheessa, kun pennuille etsitään koteja. Osa ei tietysti edes myy lapsiperheeseen koiranpentuja tai haluaa, että koiraa käytetään näyttelyissä jne. Onko tämä nykyään ihan normaali trendi, että koiraa on näin vaikeaa saada? Alkaa ihan usko loppua :(
Kommentit (207)
Kannattaa seurata Shetlanninlammaskoirien rotuliiton pentuvälityslistaa. Ei siellä mitään sekundapentuja ole vaan kaikki kasvattajat ovat Kennelliiton hyväksymiä,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette vaan pelasta jotain koditonta koiraa? Mikä siinä rotukoirassa (ja pennussa) on niin tärkeää? Harrastuskaveriksi ja kotikoiraksi pitäisi kelvata kyllä ihan muutkin rodut sekarotuisesta lähtien.
Omalta osaltani vastaan tähän, että meidän kohdalla roduksi on valikoitunut tietyistä syistä Sheltti. Se miksi emme halua rescue-koiraa tai sekarotuista on se, että rescue-koiran historiasta ei aina voi tietää (voi aiheuttaa myöhemmin isoja ongelmia) ja sekarotuisen kanssa voi huonossa lykyssä käydä niin, että pentu saa kaikkien rotujen perinnölliset viat ja sairaudet. Se, että lähtisin tunnepohjalta pelastamaan kodittoman koiran ei ole ensinnäkään millään tavoin järkevää, koska minun koirakokemus ei riitä sellaiseen enkä halua ottaa riskejä. Lisäksi arvostan hyvää ja pitkäjänteistä kasvatustyötä ja kasvattajan tarjoamaa tukea. Olen myös omalta osaltani valmis panostamaan Shelttipentuni (toivottavasti sellaisen vielä saamme!) terveystarkastuksiin mikä myös edistää koko rodun terveyttä jne. En tiedä miksi tämä tietyn rotukoiran haluaminen herättää tunteita ja kannanottoja sekarotuisen, rescue-koiran tms puolesta. Jossain määrin ainakin nämä penturescue-tapaukset voi ruokkia pentutehtailua.
T. Ap
Se sinun sheltti pentu voi kantaa myös koko sukunsa perinnölliset viat ja on yhdistelmä rotuja, tosin kaukaa (v.1909) mutta on spanielia jne.
Koska on suosittu rotu, jalostetaan paljon ja tuloksena rotuaines ei parane vaan ikäväkyllä heikkenee.
Mutta hauskoja koiria, mikä siinä. Perustelut vain olivat ontuvat. Miten sinun shelttisi terveystiedot edistävät rodun terveyttä ? On nyt aivan höpöä, toki kasvattaja haluaa jos sillä on A lonkat niin kuvat tehtäviksi ja nähtäviksi. Tai jos menestyy näyttelyissä= meriittiä hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Noin on joidenkin, varsinkin rotuliittojen pentulistojen kohdalla tilanne.
Kotikoiriksi pyritään antamaan joku "viallinen" pentu, jonka kasvattaja katsoo ettei voi menestyä näyttelyssä ja valkkaavat "parhaat" päältä. Todella harmillista. Itse katselisin coctail-pentua tai jopa rescue koiraa perhekoiraksi, monesti monipuolisempia ja terveempiä.
Onko se nyt sitten niin kauhea ajatus käydä näyttelyssä muutaman kerran? Siellähän voi olla jopa ihan hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette vaan pelasta jotain koditonta koiraa? Mikä siinä rotukoirassa (ja pennussa) on niin tärkeää? Harrastuskaveriksi ja kotikoiraksi pitäisi kelvata kyllä ihan muutkin rodut sekarotuisesta lähtien.
Omalta osaltani vastaan tähän, että meidän kohdalla roduksi on valikoitunut tietyistä syistä Sheltti. Se miksi emme halua rescue-koiraa tai sekarotuista on se, että rescue-koiran historiasta ei aina voi tietää (voi aiheuttaa myöhemmin isoja ongelmia) ja sekarotuisen kanssa voi huonossa lykyssä käydä niin, että pentu saa kaikkien rotujen perinnölliset viat ja sairaudet. Se, että lähtisin tunnepohjalta pelastamaan kodittoman koiran ei ole ensinnäkään millään tavoin järkevää, koska minun koirakokemus ei riitä sellaiseen enkä halua ottaa riskejä. Lisäksi arvostan hyvää ja pitkäjänteistä kasvatustyötä ja kasvattajan tarjoamaa tukea. Olen myös omalta osaltani valmis panostamaan Shelttipentuni (toivottavasti sellaisen vielä saamme!) terveystarkastuksiin mikä myös edistää koko rodun terveyttä jne. En tiedä miksi tämä tietyn rotukoiran haluaminen herättää tunteita ja kannanottoja sekarotuisen, rescue-koiran tms puolesta. Jossain määrin ainakin nämä penturescue-tapaukset voi ruokkia pentutehtailua.
T. Ap
Se sinun sheltti pentu voi kantaa myös koko sukunsa perinnölliset viat ja on yhdistelmä rotuja, tosin kaukaa (v.1909) mutta on spanielia jne.
Koska on suosittu rotu, jalostetaan paljon ja tuloksena rotuaines ei parane vaan ikäväkyllä heikkenee.
Mutta hauskoja koiria, mikä siinä. Perustelut vain olivat ontuvat. Miten sinun shelttisi terveystiedot edistävät rodun terveyttä ? On nyt aivan höpöä, toki kasvattaja haluaa jos sillä on A lonkat niin kuvat tehtäviksi ja nähtäviksi. Tai jos menestyy näyttelyissä= meriittiä hänelle.
Tottakai voi Sheltilläkin pompata pevisat ties miten kaukaa, mutta kyllä silti mielestäni on varmempaa ostaa rotukoira mistä on ainakin tietoa sairauksien yms suhteen vs. sekarotuinen/rescue.
Tottakai mahdollisimman monen koiran terveystutkimukset edistää koko rodun terveystilanteen tuntemusta ja tilannetta. En ymmärrä mitkä perustelut tässä ontuvat?
Ap
Onko puoli vuotta nyt edes pitkä aika haeskella kasvattajaa ja pentua, ei mielestäni. Pysy vaan aktiivisena ap ja ole yhteydessä kasvattajiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että sekarotuisia ei testata ja tutkita, ei tee niistä terveempiä kuin rotukoirat. Samat silmäongelmat, lonkkaviat ja epilepsiat ne sielläkin siirtyy, pahimmillaan molemmista vanhemmista kaikki viat. Koiraa vaan pidetään terveenä, kun testejä ei ole tehty. Esim. tietyt perinnölliset silmäsairaudet ilmenee vasta esim. 6-7v. iässä ja sitä ennen on ehditty lisääntyä ja vika on voinut siirtyä kaikille jälkeläisille. Useimmissa roduissa vaaditaan tietyt testit ennen lisääntymistä, jotta pennut saa rekisteriin. Nykyään on myös tietyistä sairauksista geenitestejä, jotka paljastaa sairauden tai kantajuuden ennen kuin tauti tulee ilmi. Silloin tietysti sairaita yksilöitä ei saa käyttää jalostukseen lainkaan ja kantajia saa käyttää vain terveen yksilön kanssa.
Tuo rescuekoiran tyrkyttäminen tähän on aika idioottimaista, kun ihan rescuejärjestöt ja eläinlääkäritkin kehottaa nimenomaan välttämään rescuekoiran ottamista ensimmäiseksi koiraksi ja eivät suosittele niitä pienten lasten kanssa samaan kotiin mahdollisten ongelmien takia.
Vierailija kirjoitti:
Onko puoli vuotta nyt edes pitkä aika haeskella kasvattajaa ja pentua, ei mielestäni. Pysy vaan aktiivisena ap ja ole yhteydessä kasvattajiin.
Ei varmasti olekaan pitkä aika, itsestä vain tuntuu siltä :) Pentueita on ollut paljon, mutta niin on ottajiakin. Toivottavasti vielä löytyy meillekin sopiva pentu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että sekarotuisia ei testata ja tutkita, ei tee niistä terveempiä kuin rotukoirat. Samat silmäongelmat, lonkkaviat ja epilepsiat ne sielläkin siirtyy, pahimmillaan molemmista vanhemmista kaikki viat. Koiraa vaan pidetään terveenä, kun testejä ei ole tehty. Esim. tietyt perinnölliset silmäsairaudet ilmenee vasta esim. 6-7v. iässä ja sitä ennen on ehditty lisääntyä ja vika on voinut siirtyä kaikille jälkeläisille. Useimmissa roduissa vaaditaan tietyt testit ennen lisääntymistä, jotta pennut saa rekisteriin. Nykyään on myös tietyistä sairauksista geenitestejä, jotka paljastaa sairauden tai kantajuuden ennen kuin tauti tulee ilmi. Silloin tietysti sairaita yksilöitä ei saa käyttää jalostukseen lainkaan ja kantajia saa käyttää vain terveen yksilön kanssa.
Tuo rescuekoiran tyrkyttäminen tähän on aika idioottimaista, kun ihan rescuejärjestöt ja eläinlääkäritkin kehottaa nimenomaan välttämään rescuekoiran ottamista ensimmäiseksi koiraksi ja eivät suosittele niitä pienten lasten kanssa samaan kotiin mahdollisten ongelmien takia.
Aivan samaa mieltä kaikesta! Kehoittaisin vielä kaikkia lapsiperheellisiä ensimmäisen koiran hankkijoita välttämään rescuepennun ottamista. Ja ap:lle pidä vain pintasi, ei perustelusi ole mitenkään ontuvia, vaikka tuossa joku niin väittikin.
Ap, kannattaa tosiaan olla aktiivinen ja seurata mieleisiltä vaikuttavien kasvattajien nettisivuja. Paljon kouran saamiseen vaikuttaa myös ihan kasvattajan ja ostajan kemiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa Suomessa ja suomalaisten joukossa pyöriii koirahuijareita/pentutehtailijoita, joten jos haluat hyväksi todetulta kasvattajalta ja vielä tietyn rotuisen, sitten on paras vain odotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette vaan pelasta jotain koditonta koiraa? Mikä siinä rotukoirassa (ja pennussa) on niin tärkeää? Harrastuskaveriksi ja kotikoiraksi pitäisi kelvata kyllä ihan muutkin rodut sekarotuisesta lähtien.
Omalta osaltani vastaan tähän, että meidän kohdalla roduksi on valikoitunut tietyistä syistä Sheltti. Se miksi emme halua rescue-koiraa tai sekarotuista on se, että rescue-koiran historiasta ei aina voi tietää (voi aiheuttaa myöhemmin isoja ongelmia) ja sekarotuisen kanssa voi huonossa lykyssä käydä niin, että pentu saa kaikkien rotujen perinnölliset viat ja sairaudet. Se, että lähtisin tunnepohjalta pelastamaan kodittoman koiran ei ole ensinnäkään millään tavoin järkevää, koska minun koirakokemus ei riitä sellaiseen enkä halua ottaa riskejä. Lisäksi arvostan hyvää ja pitkäjänteistä kasvatustyötä ja kasvattajan tarjoamaa tukea. Olen myös omalta osaltani valmis panostamaan Shelttipentuni (toivottavasti sellaisen vielä saamme!) terveystarkastuksiin mikä myös edistää koko rodun terveyttä jne. En tiedä miksi tämä tietyn rotukoiran haluaminen herättää tunteita ja kannanottoja sekarotuisen, rescue-koiran tms puolesta. Jossain määrin ainakin nämä penturescue-tapaukset voi ruokkia pentutehtailua.
T. Ap
Naapurissamme on sheltti ja on oikein kiva koira. Ei hauku juuri lainkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jopa Suomessa ja suomalaisten joukossa pyöriii koirahuijareita/pentutehtailijoita, joten jos haluat hyväksi todetulta kasvattajalta ja vielä tietyn rotuisen, sitten on paras vain odotella.
Shelttien kohdalla näin ei ole. Tori yms loistaa tyhjyyttään Shelttien osalta.
Ei kannata ottaa mitään puhdasrotuista, sano ei rodunjalostokselle. Ei fasismille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko aikuinen kodinvaihtaja Sheltti mitään? Pääsisit raskaasta pentuvaiheesta
Vierailija kirjoitti:
Minä kasvatan shelttejä ja mulla pennut menee seuraavassa järjestyksessä: ensin tutuille, sitten lähellä asuville, sitten sellaisille jotka on kiinnostuneita näyttelyistä tai muusta tavoitteellisesta harrastamisesta. Yleensä tällaisia koteja löytyykin niin, ettei muille pentuja jääkään.
Olen myös kasvattaja ja valitsen jokaiselle pennulle juuri sille sopivaksi katsomani kodin. Perheen toiveet/resurssit ja pennun edellytykset tulevat kohdata. Pentueen rauhallisin ansaitsee kodin myös rauhallisemmasta päästä ja viliskantti pärjää hyvin lapsiperheessäkin. Sheltti ei ole mikään helpoin rotu ja vaatii kunnollisen peruskoulutuksen, on nimittäin erittäin taitava ottamaan pääroolin perheessä :)
Juuri sama kokemus meilläkin oli. Kun ei asuta omakotitalossa jne. kovat vaatimukset joillakin kasvattajilla kun taas jotkut oli hyvinkin mukavia. kannattaa vaan olla yhteydessä, kun heitä on paljon. Ja jos ei onnaa niin joku muu rotukin kannattaa ottaa harkintaa. me päädyttiin samantapaiseen rotuun, jossa löydettiin ihana kasvattaja ja saatiin odotuksen jälkeen kiva koira. Juuri siksi että shelttien kasvattajat oli aina että "kysyjiä on paljon ja valkkaan parhaat kysyjät" niin päädyttiin eri rotuun joka on kuitenkin samantyyppinen kuin sheltti.
mursa kirjoitti:
Juuri sama kokemus meilläkin oli. Kun ei asuta omakotitalossa jne. kovat vaatimukset joillakin kasvattajilla kun taas jotkut oli hyvinkin mukavia. kannattaa vaan olla yhteydessä, kun heitä on paljon. Ja jos ei onnaa niin joku muu rotukin kannattaa ottaa harkintaa. me päädyttiin samantapaiseen rotuun, jossa löydettiin ihana kasvattaja ja saatiin odotuksen jälkeen kiva koira. Juuri siksi että shelttien kasvattajat oli aina että "kysyjiä on paljon ja valkkaan parhaat kysyjät" niin päädyttiin eri rotuun joka on kuitenkin samantyyppinen kuin sheltti.
Collie?
Joku muu pikkupaimen, pyreneittenpaimenkoira tms?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanokaa, että juu, agilityä aiotaan kyllä kokeilla ja muutamassa näyttelyssäkin käydä. Kun raha vaihtaa omistajaa, saatte tehdä pennun kanssa mitä haluatte tai olla tekemättä. Jos ei kyse ole sijoituskoirasta, kasvattajalla ei ole koiraan kaupan jälkeen mitään oikeuksia.
Juuri näin, jos koirasta maksaa 1200-1300 € ja kasvattaja vielä jäävää kauppakirjassa itsensä pois kaikes vastuusta koiran mahdollisten rodulle tyypillisten sairauksien osalta, niin ei tarvitse kyllä ostajakandidaateista rehellinen olla siitä, kuinka hienoja aktiviteetteja sitä nyt koiralle tullaan tarjoamaan. Moni kasvattaja on mennyt vähän päästään sekaisin ja koirat on nostettu elämää suuremmaksi asiaksi.
Ei sitten sattunut tulemaan mieleen että niitä tulevia koteja saattaa se kasvattaja syynätä tarkemmin esim. siksi että sillä on vaikka seuraavat pennut tulossa paljon aktivointia vaativilta koirilta eli pennut ovat todennäköisesti myös samanlaisia... Jos alat kovastikin kusettaa kuinka harrastatte sitä ja tätä koiran kanssa mutta todellisuudessa etsittekin vaan perhe-ja sohvakoiraa niin se kasvattaja kun valkkaa teille se aktiivisen harrastuskoirana sieltä pentueesta niin sittenpä ei ole kellään kivaa kun se pentu kasvaa....
Älkää siis valehdelko kasvattajille, pliis. Yleensä niihin niiden vaatimuksiin on ihan pätevät syyt.
Tottakai valehtelen, jos koiran hankinta menee liian vaikeaksi. Tähän asti olen aina löytänyt fiksun kasvattajan, jonka kanssa on voinut tasavertaisesti keskustella pennuista ja koiranpidosta ylipäätään ja olen sentään saanut rahoilleni vastinettakin, ei mitään pentueen huonointa jäännepalaa, pitäköön kasvattajat vain ihan itsellään ne huonoimmat.
Noin on joidenkin, varsinkin rotuliittojen pentulistojen kohdalla tilanne.
Kotikoiriksi pyritään antamaan joku "viallinen" pentu, jonka kasvattaja katsoo ettei voi menestyä näyttelyssä ja valkkaavat "parhaat" päältä. Todella harmillista. Itse katselisin coctail-pentua tai jopa rescue koiraa perhekoiraksi, monesti monipuolisempia ja terveempiä.