Lue keskustelun säännöt.
Kyllä on vaikeaa saada koiranpentua :(
21.02.2017 |
Ollaan ihan tavallinen lapsiperhe ja ollaan etsitty Shetlanninlammaskoiran pentua puolisen vuotta. Tuntuu, että kasvattajilta voedään käsistä nuo pennut ja mikään tavis lapsiperhe, joka etsii kotikoiraa ja harrastuskaveria ei ole listan alkupäässä siinä vaiheessa, kun pennuille etsitään koteja. Osa ei tietysti edes myy lapsiperheeseen koiranpentuja tai haluaa, että koiraa käytetään näyttelyissä jne. Onko tämä nykyään ihan normaali trendi, että koiraa on näin vaikeaa saada? Alkaa ihan usko loppua :(
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koira ei ole mikään tavara. Siitä ei luovuta vaikka lapsi tulee allergiseksi sille tai sen eläinlääkärikuluihin menisi miten paljon tahansa rahaa. Jos ei ole noita valmis kestämään niin koiraa ei edes pitäisi hankkia
Anteeksi, mutta tämä on jo sairasta ajattelua! Jos lapsi allergisoituu pahasti niin kyllä siinä koiralle etsitään uusi hyvä koti. Vai antaisitko ennemmin lapsen sossuntädeille huostaanotettavaksi?
Toivottavsti tämä on vain joku provo eikä oikeasti koirankasvattaja... Kyllä se lapsen allergia vaan on semmonen juttu, että koira lähtee eikä lapsi.
Sitten älä ota sitä koiraa. Ongelma ratkaistu. Koira ei ole mikään tavara jonka voi myydä kun se aiheuttaa hankaluuksia. Kun sen koiran hankkii niin olet siitä 100% vastuussa sen loppuelämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te tarkoitatte tuolla koiran ehdoilla elämisellä? :D Kun tässä ketjussa on vain yksi ihminen avannut mitä se tarkoittaa ja muiden mielestä se oli väärä tulkinta kyseisestä asiasta, niin mitä muut sillä sitten tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanokaa, että juu, agilityä aiotaan kyllä kokeilla ja muutamassa näyttelyssäkin käydä. Kun raha vaihtaa omistajaa, saatte tehdä pennun kanssa mitä haluatte tai olla tekemättä. Jos ei kyse ole sijoituskoirasta, kasvattajalla ei ole koiraan kaupan jälkeen mitään oikeuksia.
Juuri näin, jos koirasta maksaa 1200-1300 € ja kasvattaja vielä jäävää kauppakirjassa itsensä pois kaikes vastuusta koiran mahdollisten rodulle tyypillisten sairauksien osalta, niin ei tarvitse kyllä ostajakandidaateista rehellinen olla siitä, kuinka hienoja aktiviteetteja sitä nyt koiralle tullaan tarjoamaan. Moni kasvattaja on mennyt vähän päästään sekaisin ja koirat on nostettu elämää suuremmaksi asiaksi.
Niin se pitääkin ottaa. Kun koiran ottaa niin elämä pyörii sen koiran ympärillä. Eikä siitä luovuta ennen kuin se kuolee luonnollisen kuoleman.
Nyt on kyllä niin äärimmäinen mielipide, että en ole samaa mieltä. Koiraako ei siis saa lopettaa vaikka se kärsisi tai vaikka sillä olisi luonneongelmia ja se olisi vaaraksi muille? Lapsen allergia on myös ihan hyvä syy laittaa koira uuteen kotiin, se on ihan ok, kunhan ei ota toista koiraa tilalle, ei edes sellaista jonka ei muka pitäisi allergisoida.
Vierailija kirjoitti:
Koira ei ole mikään tavara. Siitä ei luovuta vaikka lapsi tulee allergiseksi sille tai sen eläinlääkärikuluihin menisi miten paljon tahansa rahaa. Jos ei ole noita valmis kestämään niin koiraa ei edes pitäisi hankkia
Anteeksi, mutta tämä on jo sairasta ajattelua! Jos lapsi allergisoituu pahasti niin kyllä siinä koiralle etsitään uusi hyvä koti. Vai antaisitko ennemmin lapsen sossuntädeille huostaanotettavaksi?
Sellaista ei olekkaan kuin uusi hyvä koti. Se on eläinrääkkäystä antaa koira pois perheestä missä se on vuosia ollut.
Tämä ketju taas todistaa että 99% ihmisistä ei koiria tai mitään lemmikkejä pitäisi hankkia. Eläimet ei ole tavaroita joita voi myydä ja antaa pois kun niistä on harmia.
Tottakai koirasta voi joutua luopumaan, jos lapsi tai mies tai kuka tahansa tulee allergiseksi ja terveyden kanssa ei enää pärjää. Tai koira ei esim. sopeudu vaikkapa kaupunkiympäristöön tai osaa elää lasten kanssa turvallisesti asiantuntija-avusta huolimatta. Ei koira siihen kuole, että sille etsitään uusi hyvä koti. Aivan turhaa inhimillistämistä ja tunnehörhöilyä. Koira on tyytyväinen, kun sillä on ruokaa, lepopaikka, järkevää tekemistä ja oma lauma. Se lauma voi kyllä vaihtua ja alkuhämmennyksen jälkeen koira tottuu kyllä uuteen laumaansa aivan hyvin. Tämän voi moni aikuisen koiran ottanut itsekin todistaa. Juurihan täällä tyrkytetään rescuekoiria joka lähtöön ja kasvattajat ja harrastajat itse pistää kiertoon aikuisia koiria, joista ei tullutkaan näyttelytähteä tai tottis- tai agivaliota. Se ei sitten olekaan ongelma? Vain lapsiperheistä allergian takia uuden kodin tarvitsevat on se suurin synti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei juurikaan. Ei myydä käytännössä ollenkaan rekisteröimättömiä shelttejä ja rekisteröintiin taas vaaditaan Pevisan mukaiset testaukset ja sopiva aikaväli pennutuksille. Toistaiseksi siis aika terveet kuviot jos vertaa vaikka näihin chihuihin ja kaikenmaailman valkoisiin pikkukoiriin ja minirotumixeihin.
Jos speltti on suosittu rotu kannattaa olla todella tarkka mistä kennelistä pentua tavoittelee. Siis kysellä ihmisiltä tutkia netistä ja soittaa kennelliittoon. Ainakin chihu suosion jyllätessä ei voinut virallisiin kennelliiton kasvattajiinkaan luottaa tai koiran papereihin, niissä on aika helppo tietoja vääristellä. Ei se, että on Kennelliiton virallinen kasvattaja kaikkea takaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei juurikaan. Ei myydä käytännössä ollenkaan rekisteröimättömiä shelttejä ja rekisteröintiin taas vaaditaan Pevisan mukaiset testaukset ja sopiva aikaväli pennutuksille. Toistaiseksi siis aika terveet kuviot jos vertaa vaikka näihin chihuihin ja kaikenmaailman valkoisiin pikkukoiriin ja minirotumixeihin.
Jos speltti on suosittu rotu kannattaa olla todella tarkka mistä kennelistä pentua tavoittelee. Siis kysellä ihmisiltä tutkia netistä ja soittaa kennelliittoon. Ainakin chihu suosion jyllätessä ei voinut virallisiin kennelliiton kasvattajiinkaan luottaa tai koiran papereihin, niissä on aika helppo tietoja vääristellä. Ei se, että on Kennelliiton virallinen kasvattaja kaikkea takaa
Siis sheltti😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanokaa, että juu, agilityä aiotaan kyllä kokeilla ja muutamassa näyttelyssäkin käydä. Kun raha vaihtaa omistajaa, saatte tehdä pennun kanssa mitä haluatte tai olla tekemättä. Jos ei kyse ole sijoituskoirasta, kasvattajalla ei ole koiraan kaupan jälkeen mitään oikeuksia.
Juuri näin, jos koirasta maksaa 1200-1300 € ja kasvattaja vielä jäävää kauppakirjassa itsensä pois kaikes vastuusta koiran mahdollisten rodulle tyypillisten sairauksien osalta, niin ei tarvitse kyllä ostajakandidaateista rehellinen olla siitä, kuinka hienoja aktiviteetteja sitä nyt koiralle tullaan tarjoamaan. Moni kasvattaja on mennyt vähän päästään sekaisin ja koirat on nostettu elämää suuremmaksi asiaksi.
Niin se pitääkin ottaa. Kun koiran ottaa niin elämä pyörii sen koiran ympärillä. Eikä siitä luovuta ennen kuin se kuolee luonnollisen kuoleman.
Nyt on kyllä niin äärimmäinen mielipide, että en ole samaa mieltä. Koiraako ei siis saa lopettaa vaikka se kärsisi tai vaikka sillä olisi luonneongelmia ja se olisi vaaraksi muille? Lapsen allergia on myös ihan hyvä syy laittaa koira uuteen kotiin, se on ihan ok, kunhan ei ota toista koiraa tilalle, ei edes sellaista jonka ei muka pitäisi allergisoida.
Koiran luonneongelmat on äärettömän harvinaisia. 99.99% tapauksista johtuu sen koiran kasvattajista eli sinusta.
Kärsisi? Niin kauan kuin on mitään lääketieteellisiä keinoja jäljellä niin ei. Raha ei saa ikinä olla lopettamisen syy.
Ruotsissa koiraa ei saa edes jättää yli 6 tunniksi yksin tai saa eläinrääkkäys syytteen. Niin se pitäisi täälläkin olla.
Kaiken maailman huurupäitä sitä onkin. Tottakai koirasta voi luopua, jos joku perheessä allergisoituu sille niin, ettei pärjää oireiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai koirasta voi joutua luopumaan, jos lapsi tai mies tai kuka tahansa tulee allergiseksi ja terveyden kanssa ei enää pärjää. Tai koira ei esim. sopeudu vaikkapa kaupunkiympäristöön tai osaa elää lasten kanssa turvallisesti asiantuntija-avusta huolimatta. Ei koira siihen kuole, että sille etsitään uusi hyvä koti. Aivan turhaa inhimillistämistä ja tunnehörhöilyä. Koira on tyytyväinen, kun sillä on ruokaa, lepopaikka, järkevää tekemistä ja oma lauma. Se lauma voi kyllä vaihtua ja alkuhämmennyksen jälkeen koira tottuu kyllä uuteen laumaansa aivan hyvin. Tämän voi moni aikuisen koiran ottanut itsekin todistaa. Juurihan täällä tyrkytetään rescuekoiria joka lähtöön ja kasvattajat ja harrastajat itse pistää kiertoon aikuisia koiria, joista ei tullutkaan näyttelytähteä tai tottis- tai agivaliota. Se ei sitten olekaan ongelma? Vain lapsiperheistä allergian takia uuden kodin tarvitsevat on se suurin synti?
Sinulla ei selvästi ole mitään tajua koiran ajatusmaailmasta tai sen älykkyydestä. Koiralle ei todellakaan ole sama mihin se laitetaan. Koira leimautuu erittäin tiukasti siihen "laumaan" mihin se kasvaa (ellei sitä kohdella kaltoin) ja se muistaa ne loppuikänsä vaikka koira vietäiisin toiselle puolelle maailmaa. Koira kykenee suremaan myös kuolleita.
Sinulle ei ikinä pitäisi antaa koiraa tai mitään eläintä
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman huurupäitä sitä onkin. Tottakai koirasta voi luopua, jos joku perheessä allergisoituu sille niin, ettei pärjää oireiden kanssa.
Sitten älä IKINÄ ota eläintä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman huurupäitä sitä onkin. Tottakai koirasta voi luopua, jos joku perheessä allergisoituu sille niin, ettei pärjää oireiden kanssa.
Sitten älä IKINÄ ota eläintä
Älä myöskään sinä ota mitään eläintä, allergia voi puhjeta koska vain.
Ihanko oikeasti esim. Shelttipiireissä laitetaan koirat kiertoon, jos koira ei osoittaudukaan agi/näyttelyvalioksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä meillä lapset kävi allergiatesteissä ennen kuin koiraa alettiin hankkimaan.
Kyllä se nyt vaan on tosi, että liikaa ja liian heppoisin perustein koirasta luovutaan. Ilmoituksiahan on pilvin pimein.
Aika huvittavia ja säälittäviäkin nämä tietyt koirahysteerikot, joiden mielestä elämä pyörii täysin koiran ympärillä ja millään muulla ei ole merkitystä kuin koiralla ja sen (joskus näennäisellä) hyvinvoinnilla. Usein ovat toki itse lapsettomia ja usein joko hyvin nuoria tai muuten normaalista elämästä pihalla. Tunnistan itsestänikin jkv tätä aiempaa fanaatikkovaihetta mutta kyllä elämä on opettanut vähän vähemmän mustavalkoiseksi. Ihan oikeasti, ihmisten pitää esim. käydä palkkatyössä voidakseen elättää lapsensa ja koiransa. Sitä varten täytyy olla useita tunteja pois kotoa eikä vietetä aikaa 100% koiran ehdoilla. Lasten terveys menee koiran edelle mutta toki koirallekin taataan mahdollisimman hyvä elämä ja tarpeelliset hoidot ja lääkkeet ym. Koira ja koiraharrastus ei voi viedä 100% myöskään vapaa-ajasta tai parisuhteesta. Taaperoa ei voi raahata tuntikausiksi vaunuihin itkemään, kun äiti tekee tokoharkkaa tai jälkeä kahden tai kolmen koiran kanssa ilta illan perään. Pitäisi joskus nukkua puolison vieressä ilman, että välissä on 2x 40kg koiraa. Ja joskus voi puhua tai tehdä muutakin kuin koirajuttuja. Näitä fanaatikkovaihetta löytyy sekä koira-että hevospiireistä, molemmissa on tullut liikuttaa. Tasapaino pitää elämässä löytyä ja se, että esim.lapsen terveys menee koiran edelle on vain normaalia aikuisen ihmisen maalaisjärkeä.
Lapsen allergiatestauksella ennen elukan ottoa ei ole juurikaan merkitystä. Negatiivinen testitulos ei mitenkään ehkäise mahdollista myöhempää allergisoitumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken maailman huurupäitä sitä onkin. Tottakai koirasta voi luopua, jos joku perheessä allergisoituu sille niin, ettei pärjää oireiden kanssa.
Sitten älä IKINÄ ota eläintä
Älä myöskään sinä ota mitään eläintä, allergia voi puhjeta koska vain.
Minulla on ensinnäkin rahat sitä varten. Koirasta en luopuisi vaikka allergia tulisikin.
Minulla on asunnot tilat että koiraa voi pitää vaikka jollakin olisikin allergia. Allergiat on muuten lähes aina hoidettavissa paitsi pähkinä-allergiat.
Vierailija kirjoitti:
Aika huvittavia ja säälittäviäkin nämä tietyt koirahysteerikot, joiden mielestä elämä pyörii täysin koiran ympärillä ja millään muulla ei ole merkitystä kuin koiralla ja sen (joskus näennäisellä) hyvinvoinnilla. Usein ovat toki itse lapsettomia ja usein joko hyvin nuoria tai muuten normaalista elämästä pihalla. Tunnistan itsestänikin jkv tätä aiempaa fanaatikkovaihetta mutta kyllä elämä on opettanut vähän vähemmän mustavalkoiseksi. Ihan oikeasti, ihmisten pitää esim. käydä palkkatyössä voidakseen elättää lapsensa ja koiransa. Sitä varten täytyy olla useita tunteja pois kotoa eikä vietetä aikaa 100% koiran ehdoilla. Lasten terveys menee koiran edelle mutta toki koirallekin taataan mahdollisimman hyvä elämä ja tarpeelliset hoidot ja lääkkeet ym. Koira ja koiraharrastus ei voi viedä 100% myöskään vapaa-ajasta tai parisuhteesta. Taaperoa ei voi raahata tuntikausiksi vaunuihin itkemään, kun äiti tekee tokoharkkaa tai jälkeä kahden tai kolmen koiran kanssa ilta illan perään. Pitäisi joskus nukkua puolison vieressä ilman, että välissä on 2x 40kg koiraa. Ja joskus voi puhua tai tehdä muutakin kuin koirajuttuja. Näitä fanaatikkovaihetta löytyy sekä koira-että hevospiireistä, molemmissa on tullut liikuttaa. Tasapaino pitää elämässä löytyä ja se, että esim.lapsen terveys menee koiran edelle on vain normaalia aikuisen ihmisen maalaisjärkeä.
Ruotsissakin käydään töissä vaikka siellä koira ei saa olla yli 6 tuntia yksin.
Koiraa ei pidäkkään hankkia yksin vaan aina pitää olla vähintään yksi jonka kanssa sen koiran hankkii. Koska koira potää hoitaa vaikka sinä sairastuisit.
Älä hanki lemmikkiä jos et kestä sitä että elämä pyörii sen ympärillä
Mistä erottaa koiran, joka on agilityssä vain harrastusväline?
Niin se pitääkin ottaa. Kun koiran ottaa niin elämä pyörii sen koiran ympärillä. Eikä siitä luovuta ennen kuin se kuolee luonnollisen kuoleman.