Lue keskustelun säännöt.
Kaverini petti miestään luonani :(
20.02.2017 |
Kaveri ja mieheni kaveri (jotka eivät olleet ennen tavanneet) jäivät viininhuuruisen illan jälkeen meille yöksi. Yöllä sitten havahduin siihen kun kuulin heidän harrastavan seksiä. Kaverini mies ei siis ollut meillä. Aamulla oltiin kaikki hiljaa asiasta.
Tilanne ahdistaa minua, sillä en voi sietää pettämistä missään muodossa. Mitä pitäisi tehdä? Kertoa kaverini miehelle, yrittää saada kaveri tunnustamaan tälle vai antaa vain olla? Ahdistaa varsinkin sen takia, kun tämä tapahtui meillä. :(
Kommentit (305)
elmeri89 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta eikö ketään tosiaan häiritse seksin harrastaminen kaverin sohvalla?! :O Mä oon joutunut kuuntelemaan kaverin luona kylässä kuinka hänen toinen kaverinsa toi random panon baarista ja jyystivät siinä sohvalla vaikka tämä toinen kaveri olisi voinut mennä omaan kotiinsa jyystämään... mä en ikinä kehtais. Mulle ei tulis mieleenkään harrastaa seksiä jonkun kanssa kaverin KOTONA kaverin LÄSNÄOLLESSA!
Myös minulla samantapainen muisto. Olen mies ja kaverini raahasi baarista kotiinsa muijan, jota painoi antaumuksella. Asiasta tekee absurdia se, että olimme sopineet viettävämme iltaa yhdessä (alkoholin merkeissä) ja jouduin yöpymään hänen luonaan, koska asuin tuolloin kaukana kaveristani ja taksiin ei ollut varaa.
Ei tuollaisessa tilanteessa voi olla kuin vaikeana ja yrittää pitää korvansa ummessa. Kuka oikeasti haluaa kuulla, kun oma kaveri panee muijaa siinä vieressä ja muija antaa välillä poskihoitoa ja meno jatkuu pienen tauon jälkeen revolverin lauettua jo kertaalleen? :(
Ei tullut mieleen päästä mukaan kimppaan ? Olisi ollut hauskempaa kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdggdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi aikeissa lähteä kertomaan kaverinsa vaimolle asiasta?
Mieheni mielestä pitäisi antaa koko asian olla. En kestä! Kysyn nyt kaverilta mitä aikoo tehdä.
-ap
Ihan oikeasti: kuuluuko tämä asia sinulle?
Asia kuuluu melko voimakkaasti niille, joita petetään. Ja kuka sen tiedon toimittaa, ellei ap?
Kaikki pettäjät ovat täällä vinkumassa, ettei saisi kertoa. Olette aika surkeita ihmisenkuvatuksia.
Noille "ei kuulu sulle" ja "anna olla" ihmisille voisi perustellusti esittää kysymyksen: KUULUUKO puolisosi sinulle pelleksesi sen jälkeen mitä olet hänelle tehnyt?
Tai miksette ANNA vieraiden sukupuolielimien OLLA?
Mistä päättelet, että kaikki jotka ovat kertomista vastaan, ovat itse pettäjiä? Onko mielessäkään käynyt, että joukossa voisi olla myös petettyjä, jotka eivät olisi halunneet tietää?
Minun mieheni on pettänyt minua kerran. Hän oli humalassa ja tilaisuus teki varkaan. Hän katui tekoaan saman tien jo ja on katunut sitä siitä asti, nyt jo lähes 20 vuotta. Hän teki todella pahan virheen ja todellakin otti siitä opikseen. Ei ole sen jälkeen kuulemma käynyt mielessäkään toistaa samaa virhettä.
Minulle sitten tuli eräs ihminen tästä kertomaan. Kertoi siinä vaiheessa, kun mies itse vielä punnitsi, että kannattaako kertoa minun kannaltani. Hän tiesi että kertominen olisi helpottanut hänen omantunnon tuskiaan, mutta hän tunsi minut niin hyvin, että halusi miettiä myös sitä, mitä tällainen tieto tekee minulle. No, tuo ihminen joka minulle kertoi, ei ollut huolissaan minun tunteistani eikä myöskään ollut kiinnostunut auttamaan minua jälkipyykissä. Hän kertoi siksi, että "petetyllä on oikeus tietää". Sen jälkeen kun hän oli "velvollisuutensa" minua kohtaan täyttänyt, hän jätti minut oman onneni nojaan selviämään.
Minä en edes harkinnut mieheni jättämistä, koska hänen katumuksensa oli niin silminnähtävää. Hän teki kaikkensa auttaakseen minua ja hyvittääkseen tekonsa minulle, mutta silti luottamus oli särkynyt. Ja minun mieleni ja itsetuntoni oli särkynyt. Sairastuin vakavaan masennukseen, josta irti räpiköiminen kesti kolme vuotta. Sen jälkeen kesti vielä melkein toiset kolme vuotta, ennen kuin luottamus ylipäätään ihmisiin oli palannut entiselleen ja parisuhteemmekin alkoi vihdoin taas kukoistamaan.
Jälkeen päin voin rehellisesti sanoa, että en olisi halunnut tietää. En keksi mitään hyvää, mitä sain siitä, että sain kärsiä melkein kuusi vuotta yhden virheen vuoksi, joka ei koskaan ole toistunut. Tuo kertoja varmaan tarkoitti hyvää, mutta hänen takiaan minun mielenterveyteni romahti ja parisuhteemme kärsi myös pahoin. Mieheni on tietysti kärsinyt tästä kaikesta myös, mutta hän kokee itse ansainneensa sen. Minä sain kärsiä ilman omaa ansiotani.
Joten aloittajalle sanoisin, että jos ja kun näet että kaverisi katuu tekoaan ja tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista tapahtuu, niin älä kerro. Jos kerrot, niin ole valmis sitten auttamaan kaverisi miestä tarvittaessa. Älä jätä häntä yksin sen tuskan kanssa, jonka kertomalla kaiketi aiheutat.
Elämä ei aina ole mustavalkoista.
Tilaisuus olisi varmasti tehnyt miehestäsi varkaan uudemmankin kerran, ellei pettäminen olisi tullut ilmi heti ensimmäisellä kerralla ja hän nähnyt, millaisen vaikutuksen se jätti sinuun. Jossain vaiheessa hän olisi jäänyt kiinni joka tapauksessa ja tuo sama rumba olisi tapahtunut. Älä syyttele sivullisia miehesi teosta.
Sitä ei tietenkään voi varmuudella tietää, mitä olisi tapahtunut, jos pettäminen ei olisi tuolloin tullut ilmi. Uskon kuitenkin tuntevani mieheni niin hyvin, että osaan erottaa onko hänen katumuksensa aitoa vaiko ainoastaan minun kärsimyksestäni johtuvaa.
Ketään sivullisia en tietenkään mieheni teosta syytä enkä ole milloinkaan syyttänytkään. Kyllä hän on pettämisestä saanut ihan itse syyllisyyden kantaa.
Haluaisitko tietää, jos miehesi on pettänyt sinua.
Äityliini kirjoitti:
elmeri89 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta eikö ketään tosiaan häiritse seksin harrastaminen kaverin sohvalla?! :O Mä oon joutunut kuuntelemaan kaverin luona kylässä kuinka hänen toinen kaverinsa toi random panon baarista ja jyystivät siinä sohvalla vaikka tämä toinen kaveri olisi voinut mennä omaan kotiinsa jyystämään... mä en ikinä kehtais. Mulle ei tulis mieleenkään harrastaa seksiä jonkun kanssa kaverin KOTONA kaverin LÄSNÄOLLESSA!
Myös minulla samantapainen muisto. Olen mies ja kaverini raahasi baarista kotiinsa muijan, jota painoi antaumuksella. Asiasta tekee absurdia se, että olimme sopineet viettävämme iltaa yhdessä (alkoholin merkeissä) ja jouduin yöpymään hänen luonaan, koska asuin tuolloin kaukana kaveristani ja taksiin ei ollut varaa.
Ei tuollaisessa tilanteessa voi olla kuin vaikeana ja yrittää pitää korvansa ummessa. Kuka oikeasti haluaa kuulla, kun oma kaveri panee muijaa siinä vieressä ja muija antaa välillä poskihoitoa ja meno jatkuu pienen tauon jälkeen revolverin lauettua jo kertaalleen? :(
Ei tullut mieleen päästä mukaan kimppaan ? Olisi ollut hauskempaa kaikille.
Toistaiseksi järkevin kommentti tässä absurdissa keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdggdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi aikeissa lähteä kertomaan kaverinsa vaimolle asiasta?
Mieheni mielestä pitäisi antaa koko asian olla. En kestä! Kysyn nyt kaverilta mitä aikoo tehdä.
-ap
Ihan oikeasti: kuuluuko tämä asia sinulle?
Asia kuuluu melko voimakkaasti niille, joita petetään. Ja kuka sen tiedon toimittaa, ellei ap?
Kaikki pettäjät ovat täällä vinkumassa, ettei saisi kertoa. Olette aika surkeita ihmisenkuvatuksia.
Noille "ei kuulu sulle" ja "anna olla" ihmisille voisi perustellusti esittää kysymyksen: KUULUUKO puolisosi sinulle pelleksesi sen jälkeen mitä olet hänelle tehnyt?
Tai miksette ANNA vieraiden sukupuolielimien OLLA?
Mistä päättelet, että kaikki jotka ovat kertomista vastaan, ovat itse pettäjiä? Onko mielessäkään käynyt, että joukossa voisi olla myös petettyjä, jotka eivät olisi halunneet tietää?
Minun mieheni on pettänyt minua kerran. Hän oli humalassa ja tilaisuus teki varkaan. Hän katui tekoaan saman tien jo ja on katunut sitä siitä asti, nyt jo lähes 20 vuotta. Hän teki todella pahan virheen ja todellakin otti siitä opikseen. Ei ole sen jälkeen kuulemma käynyt mielessäkään toistaa samaa virhettä.
Minulle sitten tuli eräs ihminen tästä kertomaan. Kertoi siinä vaiheessa, kun mies itse vielä punnitsi, että kannattaako kertoa minun kannaltani. Hän tiesi että kertominen olisi helpottanut hänen omantunnon tuskiaan, mutta hän tunsi minut niin hyvin, että halusi miettiä myös sitä, mitä tällainen tieto tekee minulle. No, tuo ihminen joka minulle kertoi, ei ollut huolissaan minun tunteistani eikä myöskään ollut kiinnostunut auttamaan minua jälkipyykissä. Hän kertoi siksi, että "petetyllä on oikeus tietää". Sen jälkeen kun hän oli "velvollisuutensa" minua kohtaan täyttänyt, hän jätti minut oman onneni nojaan selviämään.
Minä en edes harkinnut mieheni jättämistä, koska hänen katumuksensa oli niin silminnähtävää. Hän teki kaikkensa auttaakseen minua ja hyvittääkseen tekonsa minulle, mutta silti luottamus oli särkynyt. Ja minun mieleni ja itsetuntoni oli särkynyt. Sairastuin vakavaan masennukseen, josta irti räpiköiminen kesti kolme vuotta. Sen jälkeen kesti vielä melkein toiset kolme vuotta, ennen kuin luottamus ylipäätään ihmisiin oli palannut entiselleen ja parisuhteemmekin alkoi vihdoin taas kukoistamaan.
Jälkeen päin voin rehellisesti sanoa, että en olisi halunnut tietää. En keksi mitään hyvää, mitä sain siitä, että sain kärsiä melkein kuusi vuotta yhden virheen vuoksi, joka ei koskaan ole toistunut. Tuo kertoja varmaan tarkoitti hyvää, mutta hänen takiaan minun mielenterveyteni romahti ja parisuhteemme kärsi myös pahoin. Mieheni on tietysti kärsinyt tästä kaikesta myös, mutta hän kokee itse ansainneensa sen. Minä sain kärsiä ilman omaa ansiotani.
Joten aloittajalle sanoisin, että jos ja kun näet että kaverisi katuu tekoaan ja tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista tapahtuu, niin älä kerro. Jos kerrot, niin ole valmis sitten auttamaan kaverisi miestä tarvittaessa. Älä jätä häntä yksin sen tuskan kanssa, jonka kertomalla kaiketi aiheutat.
Elämä ei aina ole mustavalkoista.
Taitaa kuitenkin suurin osa haluta tietää.
En jätä pettäjää käräyttämättä muutaman tyhmän ämmän takia jotka mieluummin elävät valheessa.
Etkö ollenkaan käsitä kuinka inhottavalta voi tuntua jos joutuu salailemaan pettämistä ja katsomaan silmiin petettyä. En pysty siihen.
Eikä kenelläkään ole vastuuta sinun pällivioistasi ja siitä miten pettämisen otat.
En tiedä kuinka moni haluaa tietää. Kunhan vain kerroin, että kaikki eivät ole pettäjiä, jotka eivät automaattisesti kannata kertomista.
Sinä teet tietenkin kuten itse parhaaksi näet. Halusin vain tuoda esiin toisenkin puolen. Kuinka usein muuten joutuisit katsomaan silmiin tuota petettyä? Ymmärsin ketjusta, että tämä mies ei ole sinun kaverisi etkä edes pidä hänestä. Siksi kehotin sinua olemaan tarvittaessa auttamaan häntä jos kerrot. Älä nyt ainakaan häntä ala pällivikaiseksi nimittelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kohdalle on sattunut vähän samantyyppinen juttu. Kaverini petti miestään mun luona. Kaveri ei tosiaankaan katunut tekoaan vaan hihitteli jälkikäteen, että "me pantiin sen kans siinä ja siinä asennossa" yms... Olin järkyttynyt kaverin kaksinaamaisuudesta, sillä hän jatkoi miehensä kanssa ihan normaalisti yhteiseloa, kunnes sain tarpeekseni ja kerroin hänen miehelleen. Mies oli todella kiitollinen, että kerroin. Tosin vasta noin pari kuukautta teon jälkeen sillä annoin kaverille aikaa kertoa itse muttei suostunut. Petetyn miehen kanssa olemme nykyään hyviä ystäviä mutta pettäjään meni välit. Mutta ei oo ikävä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdggdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi aikeissa lähteä kertomaan kaverinsa vaimolle asiasta?
Mieheni mielestä pitäisi antaa koko asian olla. En kestä! Kysyn nyt kaverilta mitä aikoo tehdä.
-ap
Ihan oikeasti: kuuluuko tämä asia sinulle?
Asia kuuluu melko voimakkaasti niille, joita petetään. Ja kuka sen tiedon toimittaa, ellei ap?
Kaikki pettäjät ovat täällä vinkumassa, ettei saisi kertoa. Olette aika surkeita ihmisenkuvatuksia.
Noille "ei kuulu sulle" ja "anna olla" ihmisille voisi perustellusti esittää kysymyksen: KUULUUKO puolisosi sinulle pelleksesi sen jälkeen mitä olet hänelle tehnyt?
Tai miksette ANNA vieraiden sukupuolielimien OLLA?
Mistä päättelet, että kaikki jotka ovat kertomista vastaan, ovat itse pettäjiä? Onko mielessäkään käynyt, että joukossa voisi olla myös petettyjä, jotka eivät olisi halunneet tietää?
Minun mieheni on pettänyt minua kerran. Hän oli humalassa ja tilaisuus teki varkaan. Hän katui tekoaan saman tien jo ja on katunut sitä siitä asti, nyt jo lähes 20 vuotta. Hän teki todella pahan virheen ja todellakin otti siitä opikseen. Ei ole sen jälkeen kuulemma käynyt mielessäkään toistaa samaa virhettä.
Minulle sitten tuli eräs ihminen tästä kertomaan. Kertoi siinä vaiheessa, kun mies itse vielä punnitsi, että kannattaako kertoa minun kannaltani. Hän tiesi että kertominen olisi helpottanut hänen omantunnon tuskiaan, mutta hän tunsi minut niin hyvin, että halusi miettiä myös sitä, mitä tällainen tieto tekee minulle. No, tuo ihminen joka minulle kertoi, ei ollut huolissaan minun tunteistani eikä myöskään ollut kiinnostunut auttamaan minua jälkipyykissä. Hän kertoi siksi, että "petetyllä on oikeus tietää". Sen jälkeen kun hän oli "velvollisuutensa" minua kohtaan täyttänyt, hän jätti minut oman onneni nojaan selviämään.
Minä en edes harkinnut mieheni jättämistä, koska hänen katumuksensa oli niin silminnähtävää. Hän teki kaikkensa auttaakseen minua ja hyvittääkseen tekonsa minulle, mutta silti luottamus oli särkynyt. Ja minun mieleni ja itsetuntoni oli särkynyt. Sairastuin vakavaan masennukseen, josta irti räpiköiminen kesti kolme vuotta. Sen jälkeen kesti vielä melkein toiset kolme vuotta, ennen kuin luottamus ylipäätään ihmisiin oli palannut entiselleen ja parisuhteemmekin alkoi vihdoin taas kukoistamaan.
Jälkeen päin voin rehellisesti sanoa, että en olisi halunnut tietää. En keksi mitään hyvää, mitä sain siitä, että sain kärsiä melkein kuusi vuotta yhden virheen vuoksi, joka ei koskaan ole toistunut. Tuo kertoja varmaan tarkoitti hyvää, mutta hänen takiaan minun mielenterveyteni romahti ja parisuhteemme kärsi myös pahoin. Mieheni on tietysti kärsinyt tästä kaikesta myös, mutta hän kokee itse ansainneensa sen. Minä sain kärsiä ilman omaa ansiotani.
Joten aloittajalle sanoisin, että jos ja kun näet että kaverisi katuu tekoaan ja tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista tapahtuu, niin älä kerro. Jos kerrot, niin ole valmis sitten auttamaan kaverisi miestä tarvittaessa. Älä jätä häntä yksin sen tuskan kanssa, jonka kertomalla kaiketi aiheutat.
Elämä ei aina ole mustavalkoista.
Suurinosa ihmisistä haluaa mahdollisuuden päättää itse elääkö valheessa.
Jos sinä haluat elää pettäjän kanssa, ei muiden miljoonien ihmisten tarvitse sinun mt-ongelmien takia suostua mihinkään kollektiiviseen, pettäjiä ei käräytetä paskaan.
Viestintuojan ampujat ovat typeriä ihmisiä.
En ole missään vaiheessa vaatinut, että kollektiivisesti pitäisi aina jättää pettäjät käräyttämättä. En myöskään ole ampunut viestintuojaa. Olen pahoillani ettet ymmärtänyt viestini tarkoitusta tuon paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea koko ketjua, mutta itse olisin kyllä lojaali kaverille enkä kaverin miehelle. Mistä sinä tiedät, miten huono suhde heillä on? Varmaan kaverisi käytökseen on ollut joku syy. Kysyisin kaverilta, miksi teki niin ja mitä aikoo seuraavaksi tehdä, mutta sitten jättäisin asian siihen. Ei ole kolmansien osapuolten asia rikkoa muiden parisuhteita, etenkään jos väärin toiminut on kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdggdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi aikeissa lähteä kertomaan kaverinsa vaimolle asiasta?
Mieheni mielestä pitäisi antaa koko asian olla. En kestä! Kysyn nyt kaverilta mitä aikoo tehdä.
-ap
Ihan oikeasti: kuuluuko tämä asia sinulle?
Asia kuuluu melko voimakkaasti niille, joita petetään. Ja kuka sen tiedon toimittaa, ellei ap?
Kaikki pettäjät ovat täällä vinkumassa, ettei saisi kertoa. Olette aika surkeita ihmisenkuvatuksia.
Noille "ei kuulu sulle" ja "anna olla" ihmisille voisi perustellusti esittää kysymyksen: KUULUUKO puolisosi sinulle pelleksesi sen jälkeen mitä olet hänelle tehnyt?
Tai miksette ANNA vieraiden sukupuolielimien OLLA?
Mistä päättelet, että kaikki jotka ovat kertomista vastaan, ovat itse pettäjiä? Onko mielessäkään käynyt, että joukossa voisi olla myös petettyjä, jotka eivät olisi halunneet tietää?
Minun mieheni on pettänyt minua kerran. Hän oli humalassa ja tilaisuus teki varkaan. Hän katui tekoaan saman tien jo ja on katunut sitä siitä asti, nyt jo lähes 20 vuotta. Hän teki todella pahan virheen ja todellakin otti siitä opikseen. Ei ole sen jälkeen kuulemma käynyt mielessäkään toistaa samaa virhettä.
Minulle sitten tuli eräs ihminen tästä kertomaan. Kertoi siinä vaiheessa, kun mies itse vielä punnitsi, että kannattaako kertoa minun kannaltani. Hän tiesi että kertominen olisi helpottanut hänen omantunnon tuskiaan, mutta hän tunsi minut niin hyvin, että halusi miettiä myös sitä, mitä tällainen tieto tekee minulle. No, tuo ihminen joka minulle kertoi, ei ollut huolissaan minun tunteistani eikä myöskään ollut kiinnostunut auttamaan minua jälkipyykissä. Hän kertoi siksi, että "petetyllä on oikeus tietää". Sen jälkeen kun hän oli "velvollisuutensa" minua kohtaan täyttänyt, hän jätti minut oman onneni nojaan selviämään.
Minä en edes harkinnut mieheni jättämistä, koska hänen katumuksensa oli niin silminnähtävää. Hän teki kaikkensa auttaakseen minua ja hyvittääkseen tekonsa minulle, mutta silti luottamus oli särkynyt. Ja minun mieleni ja itsetuntoni oli särkynyt. Sairastuin vakavaan masennukseen, josta irti räpiköiminen kesti kolme vuotta. Sen jälkeen kesti vielä melkein toiset kolme vuotta, ennen kuin luottamus ylipäätään ihmisiin oli palannut entiselleen ja parisuhteemmekin alkoi vihdoin taas kukoistamaan.
Jälkeen päin voin rehellisesti sanoa, että en olisi halunnut tietää. En keksi mitään hyvää, mitä sain siitä, että sain kärsiä melkein kuusi vuotta yhden virheen vuoksi, joka ei koskaan ole toistunut. Tuo kertoja varmaan tarkoitti hyvää, mutta hänen takiaan minun mielenterveyteni romahti ja parisuhteemme kärsi myös pahoin. Mieheni on tietysti kärsinyt tästä kaikesta myös, mutta hän kokee itse ansainneensa sen. Minä sain kärsiä ilman omaa ansiotani.
Joten aloittajalle sanoisin, että jos ja kun näet että kaverisi katuu tekoaan ja tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista tapahtuu, niin älä kerro. Jos kerrot, niin ole valmis sitten auttamaan kaverisi miestä tarvittaessa. Älä jätä häntä yksin sen tuskan kanssa, jonka kertomalla kaiketi aiheutat.
Elämä ei aina ole mustavalkoista.
Suurinosa ihmisistä haluaa mahdollisuuden päättää itse elääkö valheessa.
Jos sinä haluat elää pettäjän kanssa, ei muiden miljoonien ihmisten tarvitse sinun mt-ongelmien takia suostua mihinkään kollektiiviseen, pettäjiä ei käräytetä paskaan.
Viestintuojan ampujat ovat typeriä ihmisiä.
En ole missään vaiheessa vaatinut, että kollektiivisesti pitäisi aina jättää pettäjät käräyttämättä. En myöskään ole ampunut viestintuojaa. Olen pahoillani ettet ymmärtänyt viestini tarkoitusta tuon paremmin.
Äläpäs nyt syytä toisia ymmärtämättömyydestä kun olet itse kirjoittanut seuraavaa: "mutta hänen takiaan minun mielenterveyteni romahti ja parisuhteemme kärsi myös pahoin."
Kyllä sinä nyt vaan tuossa ammut viestin tuojan.
Aikaisemmassa viestissäni puhuin ihmisistä jotka sanovat "anna olla"
Jos ihminen sanoo noin, niin kyllä hän minun nähdäkseni tarkoittaa että pettäjät pitää jättää käräyttämättä.
Että sönkön sönkön nyt vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta itse olisin kyllä lojaali kaverille enkä kaverin miehelle. Mistä sinä tiedät, miten huono suhde heillä on? Varmaan kaverisi käytökseen on ollut joku syy. Kysyisin kaverilta, miksi teki niin ja mitä aikoo seuraavaksi tehdä, mutta sitten jättäisin asian siihen. Ei ole kolmansien osapuolten asia rikkoa muiden parisuhteita, etenkään jos väärin toiminut on kaveri.
Idiootti. Pettäjä se on rikkonut parisuhteen, ei kukaan muu.
Vierailija kirjoitti:
Äityliini kirjoitti:
elmeri89 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta eikö ketään tosiaan häiritse seksin harrastaminen kaverin sohvalla?! :O Mä oon joutunut kuuntelemaan kaverin luona kylässä kuinka hänen toinen kaverinsa toi random panon baarista ja jyystivät siinä sohvalla vaikka tämä toinen kaveri olisi voinut mennä omaan kotiinsa jyystämään... mä en ikinä kehtais. Mulle ei tulis mieleenkään harrastaa seksiä jonkun kanssa kaverin KOTONA kaverin LÄSNÄOLLESSA!
Myös minulla samantapainen muisto. Olen mies ja kaverini raahasi baarista kotiinsa muijan, jota painoi antaumuksella. Asiasta tekee absurdia se, että olimme sopineet viettävämme iltaa yhdessä (alkoholin merkeissä) ja jouduin yöpymään hänen luonaan, koska asuin tuolloin kaukana kaveristani ja taksiin ei ollut varaa.
Ei tuollaisessa tilanteessa voi olla kuin vaikeana ja yrittää pitää korvansa ummessa. Kuka oikeasti haluaa kuulla, kun oma kaveri panee muijaa siinä vieressä ja muija antaa välillä poskihoitoa ja meno jatkuu pienen tauon jälkeen revolverin lauettua jo kertaalleen? :(
Ei tullut mieleen päästä mukaan kimppaan ? Olisi ollut hauskempaa kaikille.
Toistaiseksi järkevin kommentti tässä absurdissa keskustelussa.
Mikähän tässä on mielestäsi absurdia?
Sekö ettei pettämistä katsota hyvällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tyypillistä ulkoistaa syytä aina toisten niskoille. "Ei ole sinun asiasi mennä kertomaan rikkomaan toisten parisuhde ja pilaamaan monen elämä"
Ja ihan pokkana vielä? :D kyllä se on se pettäjä joka ihan itse sen parisuhteen pilas pettämisellään!!! Eikä kukaan muu. Mitäs meni pettämään. Jos todella haluu hölmöillä noin niin pitää olla myös valmis kantamaan seuraukset! Näitäkin juttuja kun voisi miettiä ihan etukäteen jo ennen kun menee ne jalkansa levittämään! Petetyllä todellakin oikeus tietää ja valita itse haluaako elää sellaisen ihmisen kanssa johon ei voi luottaa. Toivottavasti tyyppi kertoo itse. Jos ei, niin sinuna minä kertoisin! Sinä et tässä ole mitään väärää tehnyt vaan se pettäjäkaveris.
Laitan kohta kaverin miehelle viestiä. Ehkä tietääkin asiasta jo, mutta haluan varmistua asiasta jotta saan tämän kalvamasta mieltäni.
Olen nyt miettinyt tapahtunutta koko päivän. Mieheni kaveri kertoi että minun kaverini oli ollut se hyökkäävämpi osapuoli, eikä hänellä ollut mitään käsitystä että tämä oli varattu. Uskon kyllä mieheni kaveria, hänellä ei ole mitään syytä valehdella.
En tiedä onko kaverini menettänyt oikeasti muistinsa. Ei muista mitään mutta ei kieltänyt seksin harrastamista sen jälkeen kun miehen kaveri sen myönsi. Hänen reaktionsa oli järkyttynyt mutta samalla aika tyyni. Kun sanoin kertovani hänen miehelleen pettämisestä jollei ei kerro itse, hän sanoi ymmärtävänsä ja lisäsi ettei ole minulle vihainen.
Kohta selviää miten tässä käy. Olen ihan rikki, mutta teen mielestäni oikein.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä positiivisesti yllättynyt jos ap kertoo. Näköjään tämä maailma ei kuitenkaan ole ihan täynnä mätäpaiseita jotka joko huijaavat läheisiään tai ainakin hyväksyvät huijaamisen ja osallistuvat peittelyyn. Ehkä maailmassa on sittenkin toivoa. :)
Muuten ehkä kehottaisin jättää puuttumatta, mutta periaatteessa voit kertoa asioista jotka omassa kodissasi tapahtuvat. He ottivat tietoisen riskin pannessaan luonasi. Et sinä ole heille mitään velkaa etkä velvoitettu pitämään kotonasi salaista panokämppää. Teet mitä hyvänsä, älä kuitenkaan ahdistu toisten hölmöilystä. Ei ole sinun syy. Jos oloasi helpottaa, kerro kaverin miehelle koko juttu.
Toimit oikein ap!! Kiitos siitä. :) kerro sitten mitä vastas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdggdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi aikeissa lähteä kertomaan kaverinsa vaimolle asiasta?
Mieheni mielestä pitäisi antaa koko asian olla. En kestä! Kysyn nyt kaverilta mitä aikoo tehdä.
-ap
Ihan oikeasti: kuuluuko tämä asia sinulle?
Asia kuuluu melko voimakkaasti niille, joita petetään. Ja kuka sen tiedon toimittaa, ellei ap?
Kaikki pettäjät ovat täällä vinkumassa, ettei saisi kertoa. Olette aika surkeita ihmisenkuvatuksia.
Noille "ei kuulu sulle" ja "anna olla" ihmisille voisi perustellusti esittää kysymyksen: KUULUUKO puolisosi sinulle pelleksesi sen jälkeen mitä olet hänelle tehnyt?
Tai miksette ANNA vieraiden sukupuolielimien OLLA?
Mistä päättelet, että kaikki jotka ovat kertomista vastaan, ovat itse pettäjiä? Onko mielessäkään käynyt, että joukossa voisi olla myös petettyjä, jotka eivät olisi halunneet tietää?
Minun mieheni on pettänyt minua kerran. Hän oli humalassa ja tilaisuus teki varkaan. Hän katui tekoaan saman tien jo ja on katunut sitä siitä asti, nyt jo lähes 20 vuotta. Hän teki todella pahan virheen ja todellakin otti siitä opikseen. Ei ole sen jälkeen kuulemma käynyt mielessäkään toistaa samaa virhettä.
Minulle sitten tuli eräs ihminen tästä kertomaan. Kertoi siinä vaiheessa, kun mies itse vielä punnitsi, että kannattaako kertoa minun kannaltani. Hän tiesi että kertominen olisi helpottanut hänen omantunnon tuskiaan, mutta hän tunsi minut niin hyvin, että halusi miettiä myös sitä, mitä tällainen tieto tekee minulle. No, tuo ihminen joka minulle kertoi, ei ollut huolissaan minun tunteistani eikä myöskään ollut kiinnostunut auttamaan minua jälkipyykissä. Hän kertoi siksi, että "petetyllä on oikeus tietää". Sen jälkeen kun hän oli "velvollisuutensa" minua kohtaan täyttänyt, hän jätti minut oman onneni nojaan selviämään.
Minä en edes harkinnut mieheni jättämistä, koska hänen katumuksensa oli niin silminnähtävää. Hän teki kaikkensa auttaakseen minua ja hyvittääkseen tekonsa minulle, mutta silti luottamus oli särkynyt. Ja minun mieleni ja itsetuntoni oli särkynyt. Sairastuin vakavaan masennukseen, josta irti räpiköiminen kesti kolme vuotta. Sen jälkeen kesti vielä melkein toiset kolme vuotta, ennen kuin luottamus ylipäätään ihmisiin oli palannut entiselleen ja parisuhteemmekin alkoi vihdoin taas kukoistamaan.
Jälkeen päin voin rehellisesti sanoa, että en olisi halunnut tietää. En keksi mitään hyvää, mitä sain siitä, että sain kärsiä melkein kuusi vuotta yhden virheen vuoksi, joka ei koskaan ole toistunut. Tuo kertoja varmaan tarkoitti hyvää, mutta hänen takiaan minun mielenterveyteni romahti ja parisuhteemme kärsi myös pahoin. Mieheni on tietysti kärsinyt tästä kaikesta myös, mutta hän kokee itse ansainneensa sen. Minä sain kärsiä ilman omaa ansiotani.
Joten aloittajalle sanoisin, että jos ja kun näet että kaverisi katuu tekoaan ja tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista tapahtuu, niin älä kerro. Jos kerrot, niin ole valmis sitten auttamaan kaverisi miestä tarvittaessa. Älä jätä häntä yksin sen tuskan kanssa, jonka kertomalla kaiketi aiheutat.
Elämä ei aina ole mustavalkoista.
Sinun miehesi voi puhua katumuksesta, mutta fakta on se, että yhdellä ajanhetkellä elämässä hän on rankannut kertapanon ylemmäs kuin teidän liittonne. Sinun tuskasi ja mielenterveytesi ei ole sen vertaa hänelle merkinnyt, että olisi pitänyt housut jalassa. Sinulle ehkä riittää että hän jälkikäteen näyttelee katuvaa - tai ehkä jopa oikeasti katuukin - minulle ei riittäisi. Minä en haluaisi jatkaa ihmisen kanssa joka on edes ohikiitävän hetken ajan pitänyt parin minuutin nautintoa tärkeämpänä kuin meidän koko yhteistä elämäämme. Ja siksi minä haluaisin tietää ja saada tilaisuuden etsiä rinnalle sellainen ihminen jonka vihkilupaukset ei lennä parin kaljan jälkeen katuojaan.
Minusta tämä on hivenen epäreilu kommentti, ja toisaalta paljastaa hyvin, kuinka vastuu liukuu itse pettäjältä kaikkien muiden harteille. Pettämisen tahattoman todistajan ei todellakaan kuuluisi olla siinä asemassa, että hänen pitää puntaroida pettämisen, tai siitä kertomisen seurauksia. Toisaalta taas minusta on hirveän paljon vaadittu petetyltä, jos hänen pitäisi ottaa tällainen informaatio vastaan tyynesti ja täysin oikeamielisesti, vaikka häneltä vedetään tyystin matto alta. Ei siinä tilanteessa välttämättä osaa nähdä totuutta absoluuttisen oikeana ratkaisuna, pettämisestä kertojaa puhdasmielisenä hyväntekijänä ja pettävää puolisoaan pahimmanlaatuisena konnana. Hän yrittää vain selvitä parhaalla mahdollisella tavalla tilanteessa, jossa hänen siihenastisesta elämästään toisen rinnalla, kenties kokonaisena perheenä, katoaa pohja.
Oma pointtini on muistuttaa, että mikä tahansa ratkaisu kenelläkin tässä tilanteessa on, pettäjällä itsellään tulisi olla ne kuumimmat paikat ja moraaliset taistelut: ei ihmisillä, jotka ovat joutuneet pettämisen kohteeksi, tai todistamaan hänen toilailujaan.