Mies ilmoitti haluavansa jäädä hoitamaan vauvaa kotiin!?
Tilanne on se, että olemme haaveilleet lapsesta jo vuosia, molemmat haluamme vain yhden lapsen. Minä olen puhunut aina, että haaveilen siitä kuinka voisin hoitaa vauvaa ensimmäiset kolme vuotta kotona, olen myös saanut säästettyä Sievoisen summan tässä vuosien aikana, joten miehen ei todellakaan tarvitsisi maksaa kaikkea, vaan säästöistä kustantaisin osani menoista. Mies on vaan nyökytellyt.
Puoli vuotta sitten päätimme, että vauva saa lopultakin tulla ja nyt olen onnellisesti raskaana! Mies vaan päätti pudottaa pommin: HÄN haluaisi jäädä hoitamaan vauvaa kotiin! Tietysti äitiysloman pitäisin minä ja vanhempainvapaasta osan, mutta mies haluaakin nyt yhtäkkiä jäädä myös kotiin?!?!
Sanallakaan hän ei ole tässä aikaisemmin maininnut!
Kysyin että miten mahdamme pärjätä pelkästään minun palkallani, niin miehen vastaus "onhan sinulla niitä säästöjä.." eli ne säästöt jotka säästin omaan unelmaani pitäisi nyt antaa miehelle??
En edes tiedä mitä sanoa miehelle, olen niin surullinen ja järkyttynyt :(
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla ainoa jonka mielestä ap tilanne on epöreilu. Hän on säästänyt samalla kun mies käytti omat rahansa. Jos ap olisi tiennyt, että ovat vaikka puoliksi 3v kotina olisi säästettävä summakin ollut pienempi ja säästämisen aikana ap olisi voinut säästää vähemmän ja hänellä olisi jäänyt enemmän rahaa käyttöön. Nyt mies törsäili omansa ja ottaisi ap säästöt?
No, minusta tuleva äitikin voi kysyä, mitä mies haluaa... toki kyllä mä ymmärrän, että miehen ehdotus jäädä kotiin naisen rahoilla on epäreilu ja siksi ehdotinkin, että jakavat vapaita, mies ehtii vielä säästää omaan vapaaseensa.
Siis olemme kyllä puhuneet ennen lapsen tuloa että minä haluan jäädä kotiin. Ei mies ole koskaan sanonut et hän haluaa, nyt hän on muuttanut mielensä kun olen raskaana. Kirjoitin jo aijemmin että hän on jopa naureskellut säästämistäni että "onko ne vuodet kotona nyt ihan tuon arvoisia.." ja nyt hän haluaa jäädä kotiin ja käyttää noita säästöjäkin. Minusta tämä on todellakin epäreilua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olisi ollenkaan tuossa ongelmatilanteessa, jos rahanne olisivat alunperinkin olleet yhteisiä. Jos olet joutunut säästämään erikseen ja mies on tuhlaillut niin sinä olet idiootti kun olet sellaiseen suostunut. Sinänsä heivaisin koko ukon helvattaan, en jaksa mitään rahojen laskemista.
Eli olisin ollut vähemmän idiootti jos olisi ollut yhteiset rahat ja olisin antanut miehen tuhlata kaikki ja nyt kun vauva tulee joutusinme sossunluukulle? Aivan.....
Ap
Ei vaan olisitte yhteistuumin päättäneet paljonko säästätte vauvaa varten, ja paljonko voitte tuhlailla.
Ja sitten jos kerrot että miehesi on niin leväperäinen ettei pysty mihinkään suunnitelmalliseen säästämiseen niin sitten olet vieläkin idiootimpi mitä ajattelin. Kuka sellaisen miehen ottaa riesakseen ja tekee sille vielä lapsenkin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tasa-arvoa!
Miten se on tasa-arvoa, että ensimmäiset 1,5v mies maksaa puolet ja tekee puolet kotitöistä, minä samaten. Toiset 1,5v minä maksan lähes KAIKEN palkallani ja säästöilläni ja teemme puolet kotitöistä? Plus ensimmäisen vuoden jos imetän, joudun minä väkisinkin hoitamaan kaikki yöheräilyt. Mitä tasa-arvoista tässä on?
Ap
Ei ku mies tekee kaikki kotityöt lasta hoitaessaan, jos sä kerran elätät perheen.
Meillä on rahat yhteisiä, myös säästöt, joita käytettäisiin tiukan paikan tullen yhteiseen hyvään. Minusta on todella tärkeää, että molemmat saa olla kotona ja muodostaa sitä kautta erityistä suhdetta lapseen. Jaoimme kotonaoloaikaa, tosin ei nyt säästöjä käytetty, koska kumman tahansa palkalla talous pyörii hyvin.
Tuossa tapauksessa kuitenkin jos talous ei kestä ilman säästöjä, minulle sopisi että osa säästöistä käytetään minun vanhempainvapaani aikana ja osa sitten miehen vanhempainvapaan aikana. Nyt heti aloittaen mies ehtii vielä säästää oman pottinsa noiden sinun säästöjesi lisäksi, joten hänelläkin ehtii vielä olla säästöjä ennen vapaata. Selkeintä minusta kuitenkin että työssäkäyvä maksaa kun toinen kotona ja sitten vetovastuu vaihtuu. Tinkimällä menoista se yleensä onnistuu, ellei teillä sitten ole todella pienet palkat molemmilla.
Minulla on ollut unelmana uudehko iso omakotitalo. Yksin en olisi saanut ostettua sitä, vaikka palkkani hyvä onkin mutta mies suurituloisena maksaa sen kuluja enemmän. Hänen varoillaan siis mahdollistetaan minunkin unelmaani, joten yhtä hyvin minun rahoilla olisin valmis mahdollistamaan hänen unelmiaan. Toki talo oli yhteinen toive, mutta kenties hoitovastuun jakaminen ja lapsen kasvattaminen tuntemaan että molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä ja turvallisia pääasiallisia hoitajia, olisi lopulta teidän yhteinen unelma? Mun unelma se ainakin oli, että mieskin jää kotiin, koska sydämessäni uskoin, että sen suhteen muodostuminen isään niin vahvasti olisi myös lapseni unelma, jos hän osaisi päättää. Onneksi se oli miehestäkin mieluinen ajatus. Minua ei haitannut yhtään ottaa vetovastuu ja tehdä töitä toimeentulon eteen sinä aikana ja maksaa enemmän. Olin hyvin onnellinen koti-isän panoksesta. Ne kaikki oli yhteiseen hyvään ja siihen, että lapsi saa muodostaa tuon erityisen hoivasuhteen myös isäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tasa-arvoa!
Miten se on tasa-arvoa, että ensimmäiset 1,5v mies maksaa puolet ja tekee puolet kotitöistä, minä samaten. Toiset 1,5v minä maksan lähes KAIKEN palkallani ja säästöilläni ja teemme puolet kotitöistä? Plus ensimmäisen vuoden jos imetän, joudun minä väkisinkin hoitamaan kaikki yöheräilyt. Mitä tasa-arvoista tässä on?
Ap
Ei ku mies tekee kaikki kotityöt lasta hoitaessaan, jos sä kerran elätät perheen.
Ei sovi miehelle tämä.
Ap
Kyllä miehelle kannattaa antaa ainakin "isäkuukausi" jotta hänkin saa taukoa työstään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olisi ollenkaan tuossa ongelmatilanteessa, jos rahanne olisivat alunperinkin olleet yhteisiä. Jos olet joutunut säästämään erikseen ja mies on tuhlaillut niin sinä olet idiootti kun olet sellaiseen suostunut. Sinänsä heivaisin koko ukon helvattaan, en jaksa mitään rahojen laskemista.
Eli olisin ollut vähemmän idiootti jos olisi ollut yhteiset rahat ja olisin antanut miehen tuhlata kaikki ja nyt kun vauva tulee joutusinme sossunluukulle? Aivan.....
Ap
Ei vaan olisitte yhteistuumin päättäneet paljonko säästätte vauvaa varten, ja paljonko voitte tuhlailla.
Ja sitten jos kerrot että miehesi on niin leväperäinen ettei pysty mihinkään suunnitelmalliseen säästämiseen niin sitten olet vieläkin idiootimpi mitä ajattelin. Kuka sellaisen miehen ottaa riesakseen ja tekee sille vielä lapsenkin??
Kerro miten voin pakottaa toisen ihmisen säästämään? Varsinkin kun kyse oli minun halustani jäädä kotiin, säästin siksi että voin olla kotona sen 3v. Jos olisin yrittänyt pakottaa miestä säästämään hän olisi sanonut "no menet takaisin töihin kun vauva on 9kk, ei tarvitse säästää yhtään."??
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo hoitaa kaksi ensimmäistä vuotta ja mies kolmannen.
Millä rahalla se kolmas vuosi hoidetaan kotona? Niillä minun säästöillä ja palkalla? En tiedä olenko itsekäs, mutta minusta se on väärin. Mies ei ole säästänyt penniäkään tähän ja minä olen.
Ap
Miksi olet lisääntynyt moisen persaukisen kanssa jos et hyväksy nyt ilmiselvää lopputulemaa ? Hän aikoo vetää lonkkaa kotona sinun rahoilla muka "hoitaen lasta" kun käyt työssä.
Itse en moiseen suostuisi ikinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olisi ollenkaan tuossa ongelmatilanteessa, jos rahanne olisivat alunperinkin olleet yhteisiä. Jos olet joutunut säästämään erikseen ja mies on tuhlaillut niin sinä olet idiootti kun olet sellaiseen suostunut. Sinänsä heivaisin koko ukon helvattaan, en jaksa mitään rahojen laskemista.
Eli olisin ollut vähemmän idiootti jos olisi ollut yhteiset rahat ja olisin antanut miehen tuhlata kaikki ja nyt kun vauva tulee joutusinme sossunluukulle? Aivan.....
Ap
Ei vaan olisitte yhteistuumin päättäneet paljonko säästätte vauvaa varten, ja paljonko voitte tuhlailla.
Ja sitten jos kerrot että miehesi on niin leväperäinen ettei pysty mihinkään suunnitelmalliseen säästämiseen niin sitten olet vieläkin idiootimpi mitä ajattelin. Kuka sellaisen miehen ottaa riesakseen ja tekee sille vielä lapsenkin??
Kerro miten voin pakottaa toisen ihmisen säästämään? Varsinkin kun kyse oli minun halustani jäädä kotiin, säästin siksi että voin olla kotona sen 3v. Jos olisin yrittänyt pakottaa miestä säästämään hän olisi sanonut "no menet takaisin töihin kun vauva on 9kk, ei tarvitse säästää yhtään."??
Ap
No, sä tietenkin sanot, ettei sun säästöt ole miestä varten, vaan sua varten. Ei voi pitää vapaata sun rahoilla. Jos se haluaa oikeasti olla lapsen kanssa kotona, ni se säästää. Tietenkin. Ei se voikaan mennä niin, että vastuu taloudesta on vain sillä, joka on älynnyt säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olisi ollenkaan tuossa ongelmatilanteessa, jos rahanne olisivat alunperinkin olleet yhteisiä. Jos olet joutunut säästämään erikseen ja mies on tuhlaillut niin sinä olet idiootti kun olet sellaiseen suostunut. Sinänsä heivaisin koko ukon helvattaan, en jaksa mitään rahojen laskemista.
Eli olisin ollut vähemmän idiootti jos olisi ollut yhteiset rahat ja olisin antanut miehen tuhlata kaikki ja nyt kun vauva tulee joutusinme sossunluukulle? Aivan.....
Ap
Ei vaan olisitte yhteistuumin päättäneet paljonko säästätte vauvaa varten, ja paljonko voitte tuhlailla.
Ja sitten jos kerrot että miehesi on niin leväperäinen ettei pysty mihinkään suunnitelmalliseen säästämiseen niin sitten olet vieläkin idiootimpi mitä ajattelin. Kuka sellaisen miehen ottaa riesakseen ja tekee sille vielä lapsenkin??
Kerro miten voin pakottaa toisen ihmisen säästämään? Varsinkin kun kyse oli minun halustani jäädä kotiin, säästin siksi että voin olla kotona sen 3v. Jos olisin yrittänyt pakottaa miestä säästämään hän olisi sanonut "no menet takaisin töihin kun vauva on 9kk, ei tarvitse säästää yhtään."??
Ap
Ongelma numero yksi on se, että tämä ei ole ollut teidän yhteinen projekti. Teidän olisi pitänyt säästää yhdessä, ihan sama kumpi sen lapsen hoitaa. Nyt kun näin ei ole tapahtunut ja tämä on ap:n sooloprojekti ei mies voi vaan ilmoittaa jäävänsä kotiin ap:n säästöillä. Miehellä toki on oikeus käyttää osa hoitovapaasta, mutta käytte uudet budjettineuvottelut. Miehellähän on tässä aikaa säästää, jos olet ensin 1,5-2 vuotta kotona ja säästöilläsi edelleen rahoitat 50% menoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olisi ollenkaan tuossa ongelmatilanteessa, jos rahanne olisivat alunperinkin olleet yhteisiä. Jos olet joutunut säästämään erikseen ja mies on tuhlaillut niin sinä olet idiootti kun olet sellaiseen suostunut. Sinänsä heivaisin koko ukon helvattaan, en jaksa mitään rahojen laskemista.
Eli olisin ollut vähemmän idiootti jos olisi ollut yhteiset rahat ja olisin antanut miehen tuhlata kaikki ja nyt kun vauva tulee joutusinme sossunluukulle? Aivan.....
Ap
Ei vaan olisitte yhteistuumin päättäneet paljonko säästätte vauvaa varten, ja paljonko voitte tuhlailla.
Ja sitten jos kerrot että miehesi on niin leväperäinen ettei pysty mihinkään suunnitelmalliseen säästämiseen niin sitten olet vieläkin idiootimpi mitä ajattelin. Kuka sellaisen miehen ottaa riesakseen ja tekee sille vielä lapsenkin??
Kerro miten voin pakottaa toisen ihmisen säästämään? Varsinkin kun kyse oli minun halustani jäädä kotiin, säästin siksi että voin olla kotona sen 3v. Jos olisin yrittänyt pakottaa miestä säästämään hän olisi sanonut "no menet takaisin töihin kun vauva on 9kk, ei tarvitse säästää yhtään."??
Ap
No miksi ihmeessä siis olet ottanut miehen jonka elämänarvot ja -suunnitelmat eivät lainkaan vastaa omiasi? Ja nyt olet sitten tällaisessa tilanteessa. Mitä muuta se on kun omaa tyhmyyttä?
Meillä on alusta asti olleet rahat yhteisiä, lapsia ei vielä ole, mutta vuorotellen ollaan opiskeltu ja toinen on silloin maksanut palkallaan kaiken. Yhdessä säästetään ASP-tilille. Ei tule tuollaisia ongelmia kun kaikki on yhteistä. Kummankaan ei tarvi kituuttaa kun toinen tuhlailee omiin menoihinsa vaan yhdessä katsotaan minkä verran on syytä laittaa säästöön ja minkä verran voi käyttää hemmotteluun, ostoksiin ja matkoihin ym. rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olisi ollenkaan tuossa ongelmatilanteessa, jos rahanne olisivat alunperinkin olleet yhteisiä. Jos olet joutunut säästämään erikseen ja mies on tuhlaillut niin sinä olet idiootti kun olet sellaiseen suostunut. Sinänsä heivaisin koko ukon helvattaan, en jaksa mitään rahojen laskemista.
Eli olisin ollut vähemmän idiootti jos olisi ollut yhteiset rahat ja olisin antanut miehen tuhlata kaikki ja nyt kun vauva tulee joutusinme sossunluukulle? Aivan.....
Ap
Ei vaan olisitte yhteistuumin päättäneet paljonko säästätte vauvaa varten, ja paljonko voitte tuhlailla.
Ja sitten jos kerrot että miehesi on niin leväperäinen ettei pysty mihinkään suunnitelmalliseen säästämiseen niin sitten olet vieläkin idiootimpi mitä ajattelin. Kuka sellaisen miehen ottaa riesakseen ja tekee sille vielä lapsenkin??
Kerro miten voin pakottaa toisen ihmisen säästämään? Varsinkin kun kyse oli minun halustani jäädä kotiin, säästin siksi että voin olla kotona sen 3v. Jos olisin yrittänyt pakottaa miestä säästämään hän olisi sanonut "no menet takaisin töihin kun vauva on 9kk, ei tarvitse säästää yhtään."??
Ap
No miksi ihmeessä siis olet ottanut miehen jonka elämänarvot ja -suunnitelmat eivät lainkaan vastaa omiasi? Ja nyt olet sitten tällaisessa tilanteessa. Mitä muuta se on kun omaa tyhmyyttä?
Meillä on alusta asti olleet rahat yhteisiä, lapsia ei vielä ole, mutta vuorotellen ollaan opiskeltu ja toinen on silloin maksanut palkallaan kaiken. Yhdessä säästetään ASP-tilille. Ei tule tuollaisia ongelmia kun kaikki on yhteistä. Kummankaan ei tarvi kituuttaa kun toinen tuhlailee omiin menoihinsa vaan yhdessä katsotaan minkä verran on syytä laittaa säästöön ja minkä verran voi käyttää hemmotteluun, ostoksiin ja matkoihin ym. rahaa.
Juu, Muttakun meillä ei ole yhteiset rahat, kumpikaan ei halua yhteisiä rahoja. Ei minua haittaa että mies tuhlaa ylijäämärahansa omiin harrastuksiinsa, kunhan ensi maksaa puolet menoista. Eikä se miehelle kuulu että minä säästän omani. En ymmärrä nyt pointtiasi? Mikä ehdotuksesi siis on tilanteeseemme? Minun olisi pitänyt tietää että mies muuttaakin mielensä?
Ap
Ei tässä auta nyt kuin ottaa Excel esiin ja laatia jonkinlainen budjetti. Siitä katsotte mikä on miehen osuus yhteisistä menoista ja minkä verran hän saisi kotihoidontukea ollessaan lapsen kanssa kotona. Jos miehen osuus yhteisistä menoista on vaikkapa 1500€/kk ja kotihoidontuki 300€/kk niin tästä näkee helposti, että säästöistä tarvitaan 1200€/kk. Sitten mies säästää hampaat irvessä ja jos hän saa kasaan 6000€, hän voi olla hoitovapaalla 5kk ajan. Siinä säästövaiheessa tulee punnittua miehen tahto jäädä hoitovapaalle. Jos tahtoa on, niin säästötilille alkaa kasautua rahaa. Jos kyseessä oli vain ajatus siitä, että jäisi vaimon rahoilla lomailemaan, niin säästötili pysyy tyhjänä.
Pitäköön nyt ensin sen isyysloman, sen aikana kai äiti voi käydä töissä?
Jos työnantajille sopii, niin varmaan joku välimuotokin on mahdollinen, siten, että molemmat tekisivät töitä osa-aikaisesti ja hoitaisivat lasta vuorollaan?
Mun mielestä se kuka on töissä kustantaa suurimman osan menoista. Toisen ollessa kotona pihistetään menoista. Minustakin tuo äiti kotona 2v isä komannen kuulostaa järkevältä tai sitten et molemmat hoitaa 1,5v lasta kotona. Kuitenkin niin, että äiti hoitaa ensin ihan jo imettämisenkin takia. Tosin liian tarkkaan on turha miettiä ennen lapsen syntymää, koska sieltä voi syntyä vauva joka heräilee usein yöllä ja vaatii vain pelkkää tissiä. Jos vauva heräilee usein yöllä ja vaatii tissiä sillion ei äidin kannata mennä töihin jo ihan työturvallisuuden takia. Itse en ainakaan haluaisi olla leikkauspotilaana tietäen, että leikkaava lääkäri imettää öisin ja on nukkunut pitkään huonosti. Tosin voihan vauva olla myös hyvä nukkuja eikä herätä yöllä. Silloin hoito voidaan sopia helpommin menemään tasan vanhempien kesken.
Ap, onnistuisiko sitten niin, että sovitte sun olevan ensin esim 2 vuotta vapaalla ja miehesi voi olla sen jälkeen vapaalla sen aikaa kuin lystää? Melestäni on tärkeää, että kumpikin vanhempi saa olla kotona pienen lapsen kanssa. Toivottavasti pääsette asiasta sopuun!
Kun sinä Ap olet vapaalla, perheen menot maksetaan saaduilla tuilla ja miehesi palkalla. Sä käytät sun omat säästösi mihin haluat, miten haluat ja milloin haluat. Ja kun on miehesi vuoro jäädä vapaalle, perheen menot maksetaan saaduilla tuilla ja sinun palkallasi. Sen lisäksi miehelläsi joko on säästöjä tai sitten ei ole. Jos ei ole, sitten hänellä ei ole rahaa tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa.
Toisin sanoen jättäisin tästä teidän yhtälöstä ja keskusteluista pois nuo sinun säästösi. Ne ovat sinun rahojasi. Sinä säästit kun miehesi päätti törstätä. Säkin olisit voinut törsätä mutta et sitä tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette olisi ollenkaan tuossa ongelmatilanteessa, jos rahanne olisivat alunperinkin olleet yhteisiä. Jos olet joutunut säästämään erikseen ja mies on tuhlaillut niin sinä olet idiootti kun olet sellaiseen suostunut. Sinänsä heivaisin koko ukon helvattaan, en jaksa mitään rahojen laskemista.
Eli olisin ollut vähemmän idiootti jos olisi ollut yhteiset rahat ja olisin antanut miehen tuhlata kaikki ja nyt kun vauva tulee joutusinme sossunluukulle? Aivan.....
Ap
Ei vaan olisitte yhteistuumin päättäneet paljonko säästätte vauvaa varten, ja paljonko voitte tuhlailla.
Ja sitten jos kerrot että miehesi on niin leväperäinen ettei pysty mihinkään suunnitelmalliseen säästämiseen niin sitten olet vieläkin idiootimpi mitä ajattelin. Kuka sellaisen miehen ottaa riesakseen ja tekee sille vielä lapsenkin??
Kerro miten voin pakottaa toisen ihmisen säästämään? Varsinkin kun kyse oli minun halustani jäädä kotiin, säästin siksi että voin olla kotona sen 3v. Jos olisin yrittänyt pakottaa miestä säästämään hän olisi sanonut "no menet takaisin töihin kun vauva on 9kk, ei tarvitse säästää yhtään."??
Ap
No miksi ihmeessä siis olet ottanut miehen jonka elämänarvot ja -suunnitelmat eivät lainkaan vastaa omiasi? Ja nyt olet sitten tällaisessa tilanteessa. Mitä muuta se on kun omaa tyhmyyttä?
Meillä on alusta asti olleet rahat yhteisiä, lapsia ei vielä ole, mutta vuorotellen ollaan opiskeltu ja toinen on silloin maksanut palkallaan kaiken. Yhdessä säästetään ASP-tilille. Ei tule tuollaisia ongelmia kun kaikki on yhteistä. Kummankaan ei tarvi kituuttaa kun toinen tuhlailee omiin menoihinsa vaan yhdessä katsotaan minkä verran on syytä laittaa säästöön ja minkä verran voi käyttää hemmotteluun, ostoksiin ja matkoihin ym. rahaa.
Juu, Muttakun meillä ei ole yhteiset rahat, kumpikaan ei halua yhteisiä rahoja. Ei minua haittaa että mies tuhlaa ylijäämärahansa omiin harrastuksiinsa, kunhan ensi maksaa puolet menoista. Eikä se miehelle kuulu että minä säästän omani. En ymmärrä nyt pointtiasi? Mikä ehdotuksesi siis on tilanteeseemme? Minun olisi pitänyt tietää että mies muuttaakin mielensä?
Ap
No kuten jo sanoin niin itse heivaisin tuollaisen ukon. Sinulla kerran jo säästöt on ja teillä on erilliset taloudet muutenkin niin mikä järki on asua saman katon alla? Toinen vaihtoehto on että maksat mukisematta miehenkin vanhempainvapaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinä tai miehesi ryhtyy perhepäivähoitajaksi siksi ajaksi, kun toinen pitää lapsivapaita. Näin molemmat näkee oman lapsensa kasvun.
Miksi alapeukut?
Hei ap oletko muistuttanut miestä että hän naureskeli sille että sinä säästät rahaa siihen että saat hoitaa lapsenne kotona 3 v ikään? Ja tuhlasi omat rahansa. Miten hän perustelee sen että nyt osa noista säästöistä tulisikin käyttää siihen että hän saa olla lapsen kanssa kotona?
Ap et ole vastannut oletko ehdottanut että mies voisi nyt ruveta säästämään sitä varten että voisi olla kotona sitten? Eikö miestä kiinnosta ? Vai etkö halua vastata tähän? Jos mies sanoo ettei halua säästää tuota varten niin oma valinta.
Teidän pitäisi yleensäkin suunnitella eri vaihtoehtoja miten toimitte kun vauva on syntynyt. 1. Raha maksetaanko kaikki edelleen puoliksi vai tulojen suhteessa? 2. Kotityöt tehdäänkö ne puoliksi vai (kototöiden määrä kasvaa reippaasti vauvan myötä) ? Entä vauvan yöheräilyt viikonloppuisin (viikolla kotona olija herää tietty)?
Entä vauvan hoito iltaisin ja viikonloppuisin? Entä onko tavoitteenne että kotona oleva ulkoiluttaa, leikittää jne vauvaa vai riittääkö että pitää vauvan hengissä ja pelaa päivät tietsikalle vauva vireessä vai? Toki elämä voi yllättää ja vauvalla voi olla sairauksia tai toinen teistä voi vaikka sairastua vakavasti. Mutta sellaiset perusarvot ja suunnitelmat olisi hyvä olla.
Meillä mies haaveili jäävänsä hoitamaan lapsia vähäksi aikaa kotiin kun odotettiin esikoista. Loppujen lopuksi ei koskaan sitten halunnutkaan kertaakaan kolmen lapsen aikana vaikka tarjosin mahdollisuutta. Minä olin sitten 10 vuotta lasten kanssa kotona. Ja mies töissä.
Jätä se sika! kehtaakin tulla sun ja lapsen väliin
Samaa mieltä. Miehen olisi pitänyt tuoda ilmi halukkuutensa jäädä kotiin hyvissä ajoin, eikä antaa ap:n kuvitella, että saa toteuttaa unelmansa. Silloin myös raha-asioista oltaisiin voitu sopia. On väärin, että ensin tuhlattuaan omat rahansa, on käyttämässä toisen säästöt. Tilanne on eri, jos toisella ei ole mahdollisuutta säästää. Ap:n miehellä oli samanlainen mahdollisuus, mutta mieluummin käytti rahat itseensä.