Lue keskustelun säännöt.
Miksei ennen ollut noroa, ei kihomatoja, ei täitä?
15.02.2017 |
Olen 70-luvun lapsi ja kaikki nämä nykyajan vitsaukset jäivät kokematta.
Täillä ja kihomadoilla lähinnä peloiteltiin pitämään huolta hygieniasta. Vain sitä kautta ne tulivat tutuksi.
Norosta kuulin ensimmäisen kerran vasta alle 10 vuotta sitten, ollesaani jo yli 30v.
Nyt sitäkin tuntuu olevan kaikkialla.
Milloin noro yleistyi? Miksi täit ja kihomadot ovat jatkuvasti koululaisten riesana?
Kommentit (55)
Meillä oli kihomatoja 70-luvun alussa. Samoin niitä oli isolapsisessa naapurin perheessä. Ja kyllä ne hoidettiin lääkkeellä. Isälläni oli lapamato 80-luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen rokotettiin paljon vähemmän. Jostain syystä myös tauteja oli vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävälläni oli kihomatoja 60-luvulla mutta hän ei kertonut niistä vanhemmilleen. Näin lehdessä kihomatolääkemainoksen ja sanoin hänelle että pyytäisi äitinsä ostamaan sitä, hän sanoi että tuohan on tarkoitettu vauvoille.
Eikö kaikille lapsille vielä.60-luvulla annettu matolääkkeet, oli niitä matoja tai ei. Nykyään ei taida kukaan niitä antaa "varmuuden vuoksi".
Ei meilläpäin ainakaan, mutta saattoi vaihdella paikkakunnittain. Lehdessä näin usein tuon lääkemainoksen, niin että sitä lääkettä varmaan yleisesti ostettiin.
Vierailija kirjoitti:
Samoin olen minäkin, syntynyt v. -74 enkä ole törmännyt pääkaupunkiseudulla lapsena milloinkaan koko kihomatoihin. Täistä oli koulussa maininta joskus -86 ja sekin järkytti, koska luin juuri silloin Astrid Lindgrenin Marikkia, jossa noille menneisyyden lapsille tehtiin täinhäätö.
Luulin ihan 2010-luvulle saakka, että tällaiset täi- ja kihomatoepidemiat olivat yleisiä lähinnä isoisien menneisyydessä, kunnes omat lapseni menivät päiväkotiin.
Oletan että juuri matkailu ja monikulttuurisuus on lisännyt näitä otuksia. Ehkäpä myös kotieläimet, onhan niissä matoja ja kaikkia ei kiinnosta madottaa kovinkaan usein koiriaan. Koirat syövät myös muiden koirien kakkaa, josta varmasti tulee kivoja kotieläimiä lisää.
Ehkäpä ihmiset elävät muutenkin niin kiireisesti tai suttuisina, etteivät huomaa moisia vaivoja? Olen kiinnittänyt huomiota lasten kavereitten huonoon käsihygieniaan: monia pitää patistaa käsienpesulle, kun tulevat meille kotiin tai alkavat syödä. Kuulemma harva pesee koulussakaan käsiään, kun tarjotaan synttärikeksejä tms. käsinsyötävää.
Vatsatauteja on kai ennenkin ollut, mutta nykyään (uusavuttomat) ihmiset eivät osaa säilyttää ruokia oikeissa lämpötiloissa. Päivällisenjämät lojuvat huoneenlämmössä tuntikausia tai niitä ei lämmitetä tarpeeksi kuumiksi. Myös eineksillä voi olla oma osansa vatsataudeissa. Olen todennut, että näitä vaivaisia löytyy usein niissä perheissä, joissa syödään paljon valmisruokia.
Tuo sun vatsatautikappale on kyllä sellasta tuubaa, ettei mitään järkeä.
Kyllä mulla oli pikkulapsena kihomatoja. Olen syntynyt -71. Ja muistan että jossain vaiheessa ala-asteella käskettiin täivaaran takia pistämään pipot reppuun tai takin hihaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen pidettiin siisteydestä parempaa huolta. Siivottiin ja saunottiin säännöllisesti. Petivaatteet vaihdettiin vähintään kahden viikon välein ja tuuletettiin + pudisteltiin (eli ravisteltiin) ulkona niinä viikonloppuina, kun ei vaihdettu. Täit ja niiden munat tuhoutuvat kuumassa saunassa ja petivaatteisiin niitä ei kerennyt tiheän vaihto- + puhdistusvälin vuoksi kertymään.
Kihomatojen muniin tehoaa tuo siisteys yhtälailla ja lisäksi on olennaista pestä kädet ennen ruokailua, koska jostain ovenkahvasta tai yhteiskäyttönäppikseltä saattaa sormiin kulkeutua kihomadon muna jonkun tartunnan saaneen jäljiltä.
Nykyäänhän moni käy pelkästään suihkussa ja petivaatteekin vaihdetaan, jos muistetaan.
Juuri näin. Ennen Martat ja muut kotitalousihmiset neuvoivat kotien hygienian ylläpidosta. Esim. 1920-luvun Kotiliesissä oli tarkkoja ohjeita kodin siisteydestä. Syöpäläisten häätöä harrastettiin urakalla. Siisteys oli emäntien kunnia-asia. Sotien jälkeen lapset tarkasti koulussa opettaja ja antoi kotiin laiskanläksyä, että pitää olla puhdas nenäliina mukana, pestä korvat tai leikata kynnet. Opettaja varmisti myös, onko oppilaalla täitä. Tuona aikana saatiin suomalaiskodit puhtaiksi syöpäläisistä myös DDT- tapettia käyttämällä.
Ja kuinka ollakaan: taas ollaan samassa pisteessä. Miksi?????
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaan matkustelu. Tänne tulevat turistit ja pakolaiset. En minäkään muista, että -80 luvulla olisi ollut täitä tai kihomatoja. Vatsatauteja oli, mutta norosta ei puhuttu.
Kyllä oli -80 luvulla täitä ja kihomatoja. Norosta ei ehkä puhuttu nimellä, mutta kyllä ainakin meillä lapset oksensivat ja ripuloivat ja välillä tarttui aikuisiinkin. Täishampoolla muistan pesseeni omien lasteni hiuksia ja asuimme tuolloin keskisuuressa suomalaiskaupungissa. Lappuja tuli koulusta, että lasten hiuksia pitää tarkastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla syntyneellä isälläni oli lapamato. Sehän on ihan pientä kihomatojen rinnalla...
Hehheh... muistuu mieleen tuosta 60-luvusta kun Suomen terveysministerinä oli Alli Vaittinen, oli sairaanhoitaja ja häntä kaikkialla kutsuttiin Matoalliksi, koska tuli kansalaisten keskuudessa tunnetuksi juuri mato asiantuntijana.
Tuolloin lapamadot olivat yleisiä, kun syötiin kuivattua ja raakaa kalaa.
Mietityttää nykyisen raa an kalan syönti?
No höpöhöpö. Ennen noista ei vain puhuttu. Tai niitä ei pidetty minään. Tuli mieleen, että luin hiljattain iltapäivälehdestä jonkun veteraanin tarinan. Oli haavoittunut vatsaan, suolet roikkuivat ulkona ja niistä pullisteli is kasa kihomatoja. Oli kuulemma kuvottavin näky, mitä kirurgille oli tullut vastaan. Mies kuitenkin selvisi.
Ihme väitteitä nuo, että ennen muka oli parempi hygienia. Ei 70-luvulla käyty suihkussa joka päivä tai vaihdettu koko ajan vaatteita. Ei kaikilla edes ollut suihkua tai pesukonetta, ainakaan maalla. Tuolloin myös lapamato oli vielä varsin yleinen.
Täitä pidettiin 70-luvulla häpeänä, ei siitä kerrottu kenellekään, juuri siksi, että kuviteltiin täiden syntyvän liasta. Kihomadot ovat kyllä ilmeisesti lisääntyneet, koska sormin syöminen ja napostelu on lisääntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noro=oksennustauti
Kihomadot=persettä kutittaa
Täit=päätä kutittaa
Vaemasti tuo eka ainakin sinulla on ollut. Jos ei ole niin onnittelut! Muistan kuinka äitini kertoi että hänen nuoruudessaan 70-luvulla koulussa oli täitä ja joka ilta täiepidemian aikaan piti kammata hiukset täikammalla.
Kihomadoista en kyllä osaa sanoa mitään, onko ollut vai ei, mutta uskon että on ollut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävälläni oli kihomatoja 60-luvulla mutta hän ei kertonut niistä vanhemmilleen. Näin lehdessä kihomatolääkemainoksen ja sanoin hänelle että pyytäisi äitinsä ostamaan sitä, hän sanoi että tuohan on tarkoitettu vauvoille.
Eikö kaikille lapsille vielä.60-luvulla annettu matolääkkeet, oli niitä matoja tai ei. Nykyään ei taida kukaan niitä antaa "varmuuden vuoksi".
Ei meilläpäin ainakaan, mutta saattoi vaihdella paikkakunnittain. Lehdessä näin usein tuon lääkemainoksen, niin että sitä lääkettä varmaan yleisesti ostettiin.
Ei meidän perheessä kyllä käytetty -50-60 luvuilla mitään matolääkkeitä rutiinisti. Asuin maaseudulla, välillä kuulin kyllä juttuja, että jollakin oli lapamato.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystävälläni oli kihomatoja 60-luvulla mutta hän ei kertonut niistä vanhemmilleen. Näin lehdessä kihomatolääkemainoksen ja sanoin hänelle että pyytäisi äitinsä ostamaan sitä, hän sanoi että tuohan on tarkoitettu vauvoille.
Eikö kaikille lapsille vielä.60-luvulla annettu matolääkkeet, oli niitä matoja tai ei. Nykyään ei taida kukaan niitä antaa "varmuuden vuoksi".
Ei meilläpäin ainakaan, mutta saattoi vaihdella paikkakunnittain. Lehdessä näin usein tuon lääkemainoksen, niin että sitä lääkettä varmaan yleisesti ostettiin.
Meillä syötiin matolääkkeet. Ehkä asiaan vaikutti äitini koulukaveri terveysministeri Matoalli (Alli Vaittinen-Kuikka), jonka elämäntehtävä oli häätää madot.
On niitä matoja ja täitä ollu, mutta kun huomattiin hygienian merkitys, tartuntojen merkitys väheni huomattavasti. Nykyvanhemmat ei ole kokeneet itse esim. täihäätöjä ja oletuksena on, että pelkkä kertakäsittely shampoolla riittää. Meillä oli kerran täitä ja shampookäsittely tehtiin kahdesti, sen lisäksi hiukset kammattiin tiheällä kammalla pari kertaa päivässä niin kauan, ettei enää löytyny täitä tai saivareita. Viime syksynä tuli täitiedote koulusta kerta viikkoon.. ihme kyllä, siltä tartunnalta ollaan säästytty.
Kihomadot on paljon sitkeämpi riesa pikkulapsiperheessä.. :( niitä muistan lapsuudesta...
Mahataudit on ollu mahatauteja, virusten nimeäminen on aika uus juttu, eikä niillä oo ollu perusterveelle niin väliäkään, aiheuttaako sen mahataudin noro vai rota vai ihan joku muu... ei kai se nykyäänkään olis merkittävä tieto, mutta informaatiota vaan tulvii joka tuutista.
Yks vaikuttava tekijä on käsidesit, joilla korvataan käsien pesua, vaikka ei autakaan useisiin viruksiin, antaa vaan monesti haitalliselle mikrobistolle lisää elintilaa.. ennen kädet pestiin vedellä ja saippualla, mikä on edelleenkin tehokkain keino torjua noroa. Toisaalta lisääntynyt hygienia vähentää myös altistusta pienille määrille taudinaiheuttajia ja elimistön vastustuskyky laskee.. veli kertoi venäläistaustaisesta tuttavaperheestään, jotka lopetti käsienpesun kokonaan kuukausi ennen Venäjän matkaa saadakseen nostettua vastustuskykyä, ettei kaikki taudit tartu niin helposti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen rokotettiin paljon vähemmän. Jostain syystä myös tauteja oli vähemmän.
Samat taudit ne ovat olleet, mutta ei niitä niin diagnosoitu. Kun ei esim oltu päiväkodissa niin ei haitannut vaikka sairasteli kotona.
Nii kyllä enenvanhaan kaikki oli paremmin. Huoh.
Itse elin lapsuuden pienellä paikkakunnalla ja siellä pienessä lähiössä, jossa oli pieni kyläkoulu. Ulkomailla ei käynyt kukaan ja muutenkin pyörittiin vain omilla nurkilla. Täitä oli omassakin päässä, muistan sen hirveän kutinan täishampoon aikana. Noroa ei varmasti ollut, mutta oksennustauteja oli joka vuosi - tauti oli varmaan sama kummassakin tapauksessa.
Pienenä oli kurja sairastaa, kun vanhemmat eivät saaneet olla lapsen sairauden takia pois töistä. Ekaluokkalaisena olin kovassa kuumeessa ja näin harhoja. Pitkiä oli ne tunnit, kun odotin äitiä töistä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen rokotettiin paljon vähemmän. Jostain syystä myös tauteja oli vähemmän.
Mitä hyvää sinä näet vesi- ja tuhka- ja vihurirokossa tai sikotaudissa? Minä en mitään, ne oli viheliäisiä sairastaa vaikka jälkitaudeilta säästyinkin.
Jouduin pikkulapsena 70-luvulla ihan sairaalaan tiputukseen vatsataudin vuoksi. Kukaan ei ole tähän mennessä kertonut, oliko noro vai mikä. Se oli vain oksennustauti, eikä ketään tuntunut kiinnostavan, mikä sen aiheutti. Muistaakseni me 70-luvun lapset olimme oksutaudissa joka talvi/kevät.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä oli, mutta silloin ei ollut internetiä eikä somea, joissa huutaa jatkuvasti niistä samoista asioista.
Ei todellakaan ollut täitä.
Lukisit jotain muutakin kuin luukusta tipahtavia mainoslehtisiä. Täit tulivat uudestaan Suomeen 90-luvulla. Tätä ennen olivat olleet poissa n. 30 vuotta.
Itsekin 70-luvun lapsi, en ollut missään hoitopaikassa vaan mummolassa. Kouluajoilta en muista yhtäkään kihomato tai täi-tapausta. Omien lasteni päiväkodista ja koulusta noita lappuja on tullut vähän väliä ja omilla lapsillanikin niitä on ollut.