Miksei ennen ollut noroa, ei kihomatoja, ei täitä?
Olen 70-luvun lapsi ja kaikki nämä nykyajan vitsaukset jäivät kokematta.
Täillä ja kihomadoilla lähinnä peloiteltiin pitämään huolta hygieniasta. Vain sitä kautta ne tulivat tutuksi.
Norosta kuulin ensimmäisen kerran vasta alle 10 vuotta sitten, ollesaani jo yli 30v.
Nyt sitäkin tuntuu olevan kaikkialla.
Milloin noro yleistyi? Miksi täit ja kihomadot ovat jatkuvasti koululaisten riesana?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen rokotettiin paljon vähemmän. Jostain syystä myös tauteja oli vähemmän.
Samat taudit ne ovat olleet, mutta ei niitä niin diagnosoitu. Kun ei esim oltu päiväkodissa niin ei haitannut vaikka sairasteli kotona.
Jep, ennen ei menty lääkäriin, kun lapsi aivasti. Nyt mennään ja saadaan kuulla, että sillä voi olla flunssa tai sitten ei, sairas se nyt ei ainakaan ole. Mutta vanhemmat haluaa diagnoosin!
Lapa- ja kihomatoja on ollut ennenkin. Olin murrosikäinen ennen kuin söin ensimmäiset lapamatolääkkeet, jotka itse ostin. Ollessani lapsi matoihin ei kiinnitetty erityistä huomiota.
Oksennustauteja ja ripulia oli määrävälein. Toiset lapset olivat hyvinkin heikossa kunnossa, mutta en muista, että ketään meidän kylältä olisi sairaalaan tai lääkäriin viety noiden takia.
Täitä oli koulussamme 70-luvullakin, joten täit eivät ole tämänpäivän vaiva. Täistä ei myöskään tehty numeroa, vaan kait niistä yritettiin vaieta. Joka tapauksessa ei niistä erityistä epidemiaa tullut, vaikka luokallamme oli 40 oppilasta (tyttöluokka). Muutenkin koulumme oli valtava oppilasmäärältään.
Samoin lapsuudessani oli luteita seinissä, jotka sitten yöaikaan sieltä laskeutuivat ja söivät ihoon kauheita monttuja. Iho tulehtui eikä sitäkään sen kummemmin hoidettu. Mummoni sekoitti kermaa ja purutupakkaa seokseksi, jolla pahimmat tulehduskohdat ihosta hoidettiin.
Nykyisin kaikista taudeista ja ötököistä tehdään iso numero. Tieto leviää rakettimaisesti. Monella tulee tunne, ettei vitsauksia ennen ollut. Mutta totuus on toinen. Monesti on niin, että tieto lisää tuskaa.
Täitä ja kihomatoja on varmaan ollut niin kauan kuin ihmisiäkin :D Tai apinoita :D
Noro on ehkä joku uusi diagnoosi mahataudille.
Itse olen syntynyt -69 ja minulla ei ole ikinä ollut kihomatoja tai täitä. Yrjötauti oli kyllä monta kertaa lapsena.
Täitä oli ainakin joskus koulussa ja jopa syyhypunkkeja...onneksi ei tarttunut minuun.
Omilla lapsillani on ollut pari kertaa ykätauti ja kerran oli noro koko perheellä. Täitä tai kihomatoja ei ole ollut. Tyttö sai eskarista molluskoja.
Onhan noita aina ollut, mutta aina niistä ei ole puhuttu diagnoosinimillä eikä muutenkaan tehty numeroa. Omassa lapsuudessani 80-luvulla oli ihan normaalia että välillä oksennustauti kiersi. Kihomadoista en muista kuulleeni, mutta täitä oli naapuriluokalla ja meillekin tuli koulusta varoituslappu.
Ne Kotiliedetkin kertovat aikansa ohjeita ja ihanteita, ei todellakaan siitä millaista elämä on oikeasti ollut. Vielä 70-luvulle asti yliahdas asuminen jossa tauditkin levisivät, oli tahallista. Hygieniaan panostettiin tai sitten ei. Jos äiti oli töissä, ei hänellä ainakaan ollut aikaa eikä jaksamista olla jatkuvasti kuuraamassa.
Ennen pesukoneita pyykinpesu oli koko päivän kestävä raskas urakka, joten vaatteita ja vuodevaatteita ei turhaan vaihdeltu. Oli ihan normaalia vaihtaa alusvaatteet kerran viikossa saunassa käymisen yhteydessä. Silloin kun käyttövesi piti kantaa ämpärillä sisään, ei vettä tuhlattu ahkeraan käsienpesuun. Ennen ruokaa pestiin jos oli näkyvää likaa, muuten riitti kun illalla pesi kasvot ja kädet kannun ja pesuvadin kanssa. Siivoaminenkin oli vaivalloista varsinkin ennen pölynimureita. Lattiat puhdistettiin lakaisemalla ja pesemällä, tiheys riippui siitä oliko kotiapulaisia ja jaksamista.
Viime vuosisadan alkupuolella ei ollut kunnollisia jääkaappeja, maalla oli kellarit mutta kaupungissa ei yleensä niitäkään. Elintarvikevalvonta oli vasta kehittymässä joten ruoka saattoi olla laadultaan epähygieenistä ja ala-arvoista. Ruokamyrkytykset olivat yleisiä, ja 1900-luvun alussa suolistotulehdukseen kuoli todella paljon lapsia. Ei myöskään ollut yleistä rokotusohjelmaa joten rokot, hinkuyskä ja sikotauti olivat ihan peruslastentauteja. Ei kai siinä madoista jaksettu edes stressata kun hengenvaarallisetkin tartuntataudit olivat yleisiä.
T: historian opiskelija
Niitä on aina ollut. Media nykyään hieman eri, katsos.
Täiden osalta, nykyään ei myydä sellaisia myrkkyjä kuin joskus aiemmin, vastustuskykyisiä kantoja myös muodostunut.
Sitä ihmettelen, oletko se sinä yksi ja sama norohullu, joka tekee jatkuvasti aloituksia aiheesta? Oletko kuullut että maailmalla ripuli tappaa joukoittain ihmisiä tänäkin päivänä, mahatauteja on aina ollut ja tulee olemaan. Rauhoitu!
Joko ap uskot, väitteesi on väärä:)
Minulla on ollut 70- luvun alussa kihomatoja. En minäkään muista, että niitä olisi mitenkään erityisesti hoidettu enkä muista mitään siivousrumbaa. Siskoni ei kumma kyllä saanut niitä. Perunajauhoja(!) laitettiin pyllyyn , auttoi kutinaan.
Täitä en muista mutta niistä ei varmaan vaan puhuttu, tai sitten ne tosiaan hoidettiin niin tujuilla aineilla. Vatsatautia oli mutta en muista, että näin paljon kuin nykyään, mutta johtuu ehkä juuri noista suurista pk-ryhmistä ja ihmisten liikkuvuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä oli, mutta silloin ei ollut internetiä eikä somea, joissa huutaa jatkuvasti niistä samoista asioista.
Ei todellakaan ollut täitä.
Lukisit jotain muutakin kuin luukusta tipahtavia mainoslehtisiä. Täit tulivat uudestaan Suomeen 90-luvulla. Tätä ennen olivat olleet poissa n. 30 vuotta.
Olin 80-luvulla ala-asteella ja muistan ainakin kaksi kertaa, kun koko luokka kävi terveydenhoitajien luona täitarkastuksessa. Sitä en muista, oliko täitä muillakin luokilla vai pelkästään meidän luokalla. Silloin tätä hommaa ei jätetty kotien vastuulle kuten nyt, ja ne tarkistaa jotka viitsii, vaan terkkarit tarkisti joka ikisen pään. Olin c-luokalla ja meidän luokalla oli 30 lasta, että ei mistään pikku koulusta ollut kyse.
Toisen lapseni luokassa on jyllännyt täiepidemia jo vuoden. Keväällä viimeisellä viikolla tuli ilmoitus, että täitä on taas (pari ilmoitusta jo ennen sitä) , syksyllä heti toisella viikolla, että täitä on taas löydetty. Olen mennyt jo laskuissa sekaisin, mutta syksyn ja talven mittaan on tullut useampi ilmoitus. Joku ei siis viitsi tarkistaa lapsensa päätä tai ei hoida ongelmaa perusteellisesti pois. Terkkarin resurssit ei kuulemma riitä kaikkien päiden tarkistamiseen. Tyttöni on kulkenut koko talven nurinoista huolimatta hiukset tiukasti kiinni... Ollaan vältytty.
Pienimmän lapsen päiväkotiryhmässä on taas ollut kihomatohälytys pitkin talvea päällä...
Juttelin juuri yli 70-vuotiaan tätini kanssa kuinka heillä oli joka ikinen sunnuntaiaamu kotona täitarkastus. Ei muistanut, että heillä koskaan täitä olisi ollut, mutta äiti tarkasti päät rutiininomaisesti kuin minkä tahansa kotityön olisi tehnyt. Antoi myös aika kipakkaa palautetta nykyperheiden laiskoille siivoustavoille: lakanat vaihdetaan harvoin, petivaatteita ei tuuleteta, pyykkiä pestään alhaisissa lämpötiloissa, kodit siivotaan harvoin. Vanhemmat ovat kiireisiä tekemään kaikkea muuta, mutta perus kodinhoito on täysin hukassa. Tästä olen kyllä tismalleen samaa mieltä...
Siis ennenhän niitä vasta onkin ollut, kun on eletty vaatimattomissa oloissa eikä hygieniatietous ole ollut niin pitkällä kuin nykyään.
Nyt tulee sitten välillä ulkomaan tuliaisia, siellä kun ollaan tietyissä paikoissa vielä vähän jäljessä näiden kanssa.
Täit ja kihomadot ovat hygieenisten olojen ongelma.
Eiköhän se tuo norovirus ole ollut olemassa suht yhtä kauan kuin ihminenkin. Siitä ei ole puhuttu ennen, koska sen nimi on tullut yleiseen käyttöön vasta 2000-luvulla. Ennen ne oli vaan kalikiviruksia, eikä vatsataudeista puhuttu aiheuttavan viruksen mukaan, koska ei niistä tiedetty mikä oli mitäkin. Rotaviruksesta olen kuullut vasta 2000-luvulla, kun rokotetutkimukset käynnistyivät. Ne oli vaan mahatauteja.
Muistan hyvin pari kunnon mahatautia itselläni 80- ja 90- luvuilta, aikuisena siis. Oireet sopivat noroon, mutta silloin se oli vaan kipakka mahatauti.
Mitä täihin ja kaikenlaisiin matoihin tulee, niin ennen niitä tosiaankin oli. Päätäitä on löytynyt egyptiläisten prinsessojen muumioistakin, joten pitkään ne ovat ihmisten seuralaisina viihtyneet. 90-luvun alusta muistan täiepidemian lapseni koulussa. 70-luvullakin niistä puhuttiin, mutta se oli merkki köyhyydestä ja se oli kovin paheksuttava juttu.
Eikä esim lakanoita vaihdettu siihen tahtiin kuin nykyään. Muistan että isoäitini(synt v 1902) piti talvella pyykkipäivän vain pari kolme kertaa. Vesi nostettiin kaivosta tai avannosta, joten ei pyykkiä joka viikko pesty.
Kyllä niistä jo 80-luvulla varoteltiin. Ainakin täivarotus tuli vuosittain. Norosta puhuttiin ihan vatsatautina ja sitäkin liikku vuosittain.