Miksei ennen ollut noroa, ei kihomatoja, ei täitä?

Kyllä niitä oli, mutta silloin ei ollut internetiä eikä somea, joissa huutaa jatkuvasti niistä samoista asioista.

Aina on ollut, aina ei ole diagnosoitu ja hoidettu. Joo ei minullakaan ole ollut mitään noista koskaan mutta en silti luule ettei niitä ole olemassa.

Ulkomaan matkustelu. Tänne tulevat turistit ja pakolaiset. En minäkään muista, että -80 luvulla olisi ollut täitä tai kihomatoja. Vatsatauteja oli, mutta norosta ei puhuttu.

Kihomatoja oli hetken vähemmän, mutta kyllähän noita oksennustauteja ja muita kiersi jatkuvasti, nykyään somessa osataan kertoa virusten nimetkin, ja THL:kin on olemassa. Täitkin oli hetken kadoksissa kun käytettiin sellaisia myrkkyjä, jotka nykyään ovat vaarallisina kielletty. 

Mulla on ollu täitä vuonna -75 tai -76 😖Muistan vieläkin sen linimentin hajun.....

Meillä oli kyllä 70-luvulla vähän väliä kihomatoja eikä niitä hoidettu edes pois. Ei käyty koskaan missään, oikeasti koskaan. Lapset kävi pienessä kyläkoulussa ja ruoat ostettiin lähikaupasta. Liikkuvuus oli ihan toista luokkaa. Meillä oli maatila ja me ei käyty perheen kanssa reissussa kertaakaan mun lapsuuden aikana. Pari kertaa vuodessa käytiin lähimmässä isossa kaupungissa ostoksilla. Pari kertaa lapsuuden aikana kauempana sukujuhlissa. Oma lapsi oli joku aika sitten toisella puolella maapalloa lomalla.

Noro on ollut ennen vain mahatauti, nyt tiedetään että se on noro. Kihomatoja on ollut aina, mutta niistä ei pidetty sen suurempaa meteliä eikä aina varmaan hoidettukaan mitenkään. Täitä sen sijaan ei kyllä esiintynyt Suomessa muutama vuosikymmen sitten niin paljon kuin nykyään, en tiedä mistä johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Kihomatoja oli hetken vähemmän, mutta kyllähän noita oksennustauteja ja muita kiersi jatkuvasti, nykyään somessa osataan kertoa virusten nimetkin, ja THL:kin on olemassa. Täitkin oli hetken kadoksissa kun käytettiin sellaisia myrkkyjä, jotka nykyään ovat vaarallisina kielletty. 

Ja päiväkodeissa ei olleet läheskään kaikki 70-luvun lapset, päiväkodeissahan nämä kiertää kun on paljon porukkaa samoissa tiloissa.

Lapsuudenystävälläni oli kihomatoja 60-luvulla mutta hän ei kertonut niistä vanhemmilleen. Näin lehdessä kihomatolääkemainoksen ja sanoin hänelle että pyytäisi äitinsä ostamaan sitä, hän sanoi että tuohan on tarkoitettu vauvoille.

=D =D

olen itsekkin tuon ajan lapsi. Ja kyllä noita sillon oli. Niin täitä kun kohomatojakin.

Ajan mittaan asioita unohtuu, etkä sinä lapsena tollasia murtehtinut, vaikka niistä kuulitkin. Eikä tuohon aikaan ollut mitään internettejä, tai muuta nopeaa tiedonkulkua. Jo ulkomaille soittaminenkin oli huonojen yhteyksien takia hankalaa.. Ihan aasinsiltana vaan tohon sen ajan tiedonkulkuun...

60-luvulla syntyneellä isälläni oli lapamato. Sehän on ihan pientä kihomatojen rinnalla...

Kyllä vaan oli.

Oli jo isoäitien aikaan ja sitäkin ennen.

Olen 80-luvun lapsi, ja meillä oli kerran kotona täitä, ja ala-asteella koulussa taisi olla jonkun toisenkin kerran jollain täitä. Kihomatoja sen sijaan en tiennyt kenelläkään tutulla olleen, paitsi sitten myöhemmin 90-luvulla syntyneellä sukulaisella päiväkoti-iässä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä oli, mutta silloin ei ollut internetiä eikä somea, joissa huutaa jatkuvasti niistä samoista asioista.

No just näin. Eikä tavallinen oksennustauti ollut lööppilehtien ykkösuutisaihe. Täit tuli ja meni myös, mutta ei niistä joka päivä huudettu iltapäivälehtien verkkosivuilla tyyliin "Täit valtaavat Suomen päiväkodit" (=Täitä ehkä löytynyt yhden ylihysteerisen mamman lapsen päiväkodista ja mamma soittaa iltapäivälehteen kauhuissaan, sen ajan äidit marssivat apteekkiin ja ostivat täishampoota ja pesivät sillä kakaransa tukan sen sijaan että olisivat lähteneet hakemaan yhteiskuntaa syylliseksi).

Ennen pidettiin siisteydestä parempaa huolta. Siivottiin ja saunottiin säännöllisesti. Petivaatteet vaihdettiin vähintään kahden viikon välein ja tuuletettiin + pudisteltiin (eli ravisteltiin) ulkona niinä viikonloppuina, kun ei vaihdettu. Täit ja niiden munat tuhoutuvat kuumassa saunassa ja petivaatteisiin niitä ei kerennyt tiheän vaihto- + puhdistusvälin vuoksi kertymään.

Kihomatojen muniin tehoaa tuo siisteys yhtälailla ja lisäksi on olennaista pestä kädet ennen ruokailua, koska jostain ovenkahvasta tai yhteiskäyttönäppikseltä saattaa sormiin kulkeutua kihomadon muna jonkun tartunnan saaneen jäljiltä. 

Nykyäänhän moni käy pelkästään suihkussa ja petivaatteekin vaihdetaan, jos muistetaan. 

Täitä ja kihomatoja on ollut iät ja ajat.

Norosta en ole varma, on ollut vaan voimakas vatsatauti, mutta ennen ei ollut muitakaan sairauksia esim. koliikkia, kohonutta kolesterolia, allergioita, syöpää jne. tai oli, mutta niillä ei ennen ollut lääketiett. diagnoosia.

Muistan 50-luvulla oli lapsella vain maitorupea, mutta nyt samaiset tyypit ovat saaneet lääketiett.diagnoosin jostakin ruoka-aine allergiasta ja kun välttävät niitä, mitään vaivaa ei ole.

Sairauksien lisääntyminen johtuu pitkälti lääketieteen kehityksestä ja tutkimustyöstä ja sama on noroviruksen kanssa.

Mä en usko että meillä koskaan edes mainittiin sanaa kihomato lapsena. Lapset kaivelivat tuskassa takapuoltaan ja vanhemmat kielsivät tekemästä niin ruokapöydässä, mutta ei kukaan sanonut ääneen edes että kyseessä on madot. Muistan itse sen tuskaisen kutina ja kuinka valitin siitä että peppua kutiaa. Ei siitä mitään seurannut koskaan.

Täitä oli meilläkin kerran 80-luvulla, mutta siitä piti olla ihan hys hys. Oli siis jotenkin häpeälliseksi koettua, että siitä piti vaieta, vaikka ihan koulusta ne olivat tarttuneet eivätkä huonosta hygieniasta.

Oksennustauteja oli myös, mutta niitä sanottiin oksennustaudeiksi. Kihomadoista luin ensi kertaa jostain teinilehdestä, jossa kysymys-vastaa-palstalla kysyttiin, että mitä mahtavat olla valkoiset madot pöntössä.

Samoin olen minäkin, syntynyt v. -74 enkä ole törmännyt pääkaupunkiseudulla lapsena milloinkaan koko kihomatoihin. Täistä oli koulussa maininta joskus -86 ja sekin järkytti, koska luin juuri silloin Astrid Lindgrenin Marikkia, jossa noille menneisyyden lapsille tehtiin täinhäätö.

Luulin ihan 2010-luvulle saakka, että tällaiset täi- ja kihomatoepidemiat olivat yleisiä lähinnä isoisien menneisyydessä, kunnes omat lapseni menivät päiväkotiin.

Oletan että juuri matkailu ja monikulttuurisuus on lisännyt näitä otuksia. Ehkäpä myös kotieläimet, onhan niissä matoja ja kaikkia ei kiinnosta madottaa kovinkaan usein koiriaan. Koirat syövät myös muiden koirien kakkaa, josta varmasti tulee kivoja kotieläimiä lisää.

Ehkäpä ihmiset elävät muutenkin niin kiireisesti tai suttuisina, etteivät huomaa moisia vaivoja? Olen kiinnittänyt huomiota lasten kavereitten huonoon käsihygieniaan: monia pitää patistaa käsienpesulle, kun tulevat meille kotiin tai alkavat syödä. Kuulemma harva pesee koulussakaan käsiään, kun tarjotaan synttärikeksejä tms. käsinsyötävää.

Vatsatauteja on kai ennenkin ollut, mutta nykyään (uusavuttomat) ihmiset eivät osaa säilyttää ruokia oikeissa lämpötiloissa. Päivällisenjämät lojuvat huoneenlämmössä tuntikausia tai niitä ei lämmitetä tarpeeksi kuumiksi. Myös eineksillä voi olla oma osansa vatsataudeissa. Olen todennut, että näitä vaivaisia löytyy usein niissä perheissä, joissa syödään paljon valmisruokia.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenystävälläni oli kihomatoja 60-luvulla mutta hän ei kertonut niistä vanhemmilleen. Näin lehdessä kihomatolääkemainoksen ja sanoin hänelle että pyytäisi äitinsä ostamaan sitä, hän sanoi että tuohan on tarkoitettu vauvoille.

Eikö kaikille lapsille vielä.60-luvulla annettu matolääkkeet, oli niitä matoja tai ei. Nykyään ei taida kukaan niitä antaa "varmuuden vuoksi".