Lue keskustelun säännöt.
Kannatan salaa 50- luvun käsityksiä naisen roolista
15.02.2017 |
Niin, en tästä huutele mutta minusta nainen kuuluu kotiin hoitamaan lapsia ja kotia. Olen siis kotiäiti. Haluan varmistaa perheeni viihtyvän kotonaan sillä, että meillä on aina siistiä ja leppoisaa, mies saa rentoutua työpäivän päätteeksi. Pidän ruuanlaitosta, kotitöistä ja näen naisen roolin siten, että meillä naisilla on vastuu paitsi perheen hyvinvoinnista, myös toimia tukena ja kannustajana miehelle joka tuo leivän pöytään.
Naisten työssäkäynti on nähdäkseni johtanut ikäviin asioihin: vanhemmilla ei ole aikaa lapsilleen, perheen arki kärsii, on tullut jopa avioeroja. Kautta historian on ollut luonnollista, että nainen hoitaa kodin eikä syyttä. Siinä ei ole mitään vähempiarvoista, päinvastoin. Se on aivan yhtä tärkeää kuin miehen työ.
Itse olen naimisissa, mutta tätä palstaa seuranneena sinkkunaisten suurin ongelma on "itseisyys" ja "ura". Mitäpä mies voisi tarjota naiselle, joka ei anna miehen toimia luonnollisella tavalla perheen päänä, naisen turvana, suojelijana ja puolustajana niin henkisesti kuin fyysisesti - kun nainen on päättänyt "pärjätä omillaan". Ei se luonnollinen järjestys toteudu, syntyy riitoja ja lopulta eroja ja katkeruutta, pettymyksiä.
Näitä asioita vaan ei suomalaisessa kulttuurissa saisi sanoa ääneen. Minäkin joudun vaikenemaan. Suomesta puuttuu naisten yhteisöllisyys: se, miten sukulaisnaiset auttavat toisiaan, äitejä itsekin. Voidaan laittaa ruokaa yhdessä lasten leikkiessä, vaihtaa kuulumisia, elämä on hyvin sosiaalista ja on myös aikuista juttuseuraa lasten lisäksi päivisin. Ketään ei jää ulkopuolelle, on tiivis perhe ja suku johon kuuluu. Tätä suomalaiset naiset ovat vailla, yksin pitää "vain pärjätä", mikä on surullista etenkin yksinhuoltajien kohdalla kun ei ole miestä huolehtimassa eikä välttämättä sukua läsnä.
Toivottavasti näistä puhutaan enemmän ja yhä useampi uskaltaa rohkeasti jäädä kotiin antamaan perheelle arvokasta aikaansa, se on paras työ jota nainen voi koskaan tehdä.
Kommentit (117)
Missä on kielletty puhumasta suoraan? Kuka estää sinua nytkin puhumasta? Vai ajatteletko, että vastakkaiset mielipiteet ovat kieltämistä?
Ihan vapaasti saat toteuttaa tuollaista elämäntapaa ihan kuten minäkin omaani, joka on päinvastainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen taas tutkitusta älykäs asperger ja kannatan ap:n ajatusta sen vuoksi, että kaikilla on paikkansa talossa. On miehen ja on naisen työt.
Eihän tuossa aloittajan ajatuksessa ole mitään väärää. Suurin osa maailman perheistä toimii juuri niin. Ja jos on varaa ja tyytyy elintasoonsa ilman naisen työssäkäyntiä, niin mikäpäs siinä.
Kyllä itsestäkin silloin ruuhkavuosina olisi usein ollut ihanaa vain jäädä kotiin eikä herätä aikaisin kiskomaan lapsia ylös ja hoitoon.
Kukin tavallaan ja mahdollisuuksiensa mukaan. Sallitaan erilaiset näkemykset, koska ei se ole muilta poissa.
Kannattaa tosiaan pitää suu kiinni. Toisinajattelijat eivät tässäkään maassa juhli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä taas näen asian niin, että kaikilla perheenjäsenillä on vastuu kodin viihtyvyydestä ja siitä, että on leppoisaa ja siistiä
Lapset saavat meillä olla lapsia, leikki on heidän työtään. Ehtivät kyllä aikuisena siivoamaan. Mieheltä en edes kehtaisi odottaa työpäivän jälkeen kotitöitä, hän on työpäivänsä tehnyt kotiin tultuaan ja ansaitsee vapaa-aikaa. Usein olen hänen tultuaan jo kaikki kotityöt tehnytkin joten voimme viettää yhteistä perheaikaa. Ap
Ja kannatat siis sitä mallia, että nainen ei saisi itse päättää työnteostaan? Onneksi tajuat sentään pitää suusi kiinni tuollaisesta ällöttävästä sukupuolistereotypisoinnista ja -roolittelusta. Tulisin itse hulluksi jos pitäisi kuukausikin elää jotain 50-luvun elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, katsotaan sitten jos miehesi pettää tai jättää toisen naisen takia, että miten onnistuneena katsot valintojasi. Ja vaikka olet tietty ihan 100% varma että niin ei ikinä kävisi, et olisi ensimmäinen joka joutuu toteamaan että kävi sittenkin.
Jos miehellä ei ole muuta annettavaa naiselle kuin olla perheen päänä, turvana, suojeliana jne., hän on väärä mies minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yöks,
kotiäitiyttä kannattavat ovat yleensä just niitä naisia, joilla ei riitä osaaminen, kyynärpäät tai älyllinen kapasiteetti työelämään. On kivempaa puuhastella kotona, kaukana kovasta maailmasta.
Sorry, en pysty kunnioittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja kannatat siis sitä mallia, että nainen ei saisi itse päättää työnteostaan? Onneksi tajuat sentään pitää suusi kiinni tuollaisesta ällöttävästä sukupuolistereotypisoinnista ja -roolittelusta. Tulisin itse hulluksi jos pitäisi kuukausikin elää jotain 50-luvun elämää.
Ei sinun tarvitse, eikä minun. Annetaan aloittajan ihan rauhassa hehkuttaa omia valintojaan, koska ne eivät ole meiltä pois.
t. 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin mäkin ajattelen. Naisella olisi hyvä rooli äitinä mutta se ei enää kelpaa nykynaisille.
Sen verran kerkesin työssä käydä pikkulapsivaiheessa, että näin kuin äärettömän raskasta se on. En ymmärrä miten muut jaksavat, sillä kun jouduin työttömäksi, jäin ihan mielelläni kotiin. Ja mies kuitenkin oli siinä arkirumbassa mukana ihan kiitettävästi. Ei se ollut vain minun harteillani.
Mä kannatan osa-aikatyötä. Silloin saa vähän vaihtelua työn muodossa mutta ehtii panostaa myös lapsiin paremmin. Kyllä mä huomasin miten ulkona olin lasteni maailmasta kun he olivat 9-10 tuntia hoidossa jokaisen arkipäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Suomesta puuttuu naisten yhteisöllisyys: se, miten sukulaisnaiset auttavat toisiaan, äitejä itsekin. Voidaan laittaa ruokaa yhdessä lasten leikkiessä, vaihtaa kuulumisia, elämä on hyvin sosiaalista ja on myös aikuista juttuseuraa lasten lisäksi päivisin. Ketään ei jää ulkopuolelle, on tiivis perhe ja suku johon kuuluu.
Tuo olisi minulle helvetti ja painajainen. Oikeasti mieluummin vaikka jättäisin lapseni ja mieheni ja karkaisin ulkomaille, jos minun pitäisi elää tuollaista elämää. Kotona kaiket päivät jonkun naislauman keskellä touhuamassa, suku vielä siihen lisäksi pakkopullaksi. Ei ikinä. Onneksi saa valita minkälaista elämää haluaa elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samoin mäkin ajattelen. Naisella olisi hyvä rooli äitinä mutta se ei enää kelpaa nykynaisille.
Sen verran kerkesin työssä käydä pikkulapsivaiheessa, että näin kuin äärettömän raskasta se on. En ymmärrä miten muut jaksavat, sillä kun jouduin työttömäksi, jäin ihan mielelläni kotiin. Ja mies kuitenkin oli siinä arkirumbassa mukana ihan kiitettävästi. Ei se ollut vain minun harteillani.
Mä kannatan osa-aikatyötä. Silloin saa vähän vaihtelua työn muodossa mutta ehtii panostaa myös lapsiin paremmin. Kyllä mä huomasin miten ulkona olin lasteni maailmasta kun he olivat 9-10 tuntia hoidossa jokaisen arkipäivänä.
Osa-aikatyö, vapaaehtoistyö... Onhan vaihtoehtoja. Itse teen vapaaehtoistyötä vanhusten parissa kerran parissa viikossa, viriketoimintaa ohjaan. Mutta täysistä työpäivistä kyllä ihmettelen a) naisten jaksamista ja b) miten aika riittää lasten kasvatukseen ja olemaan läsnä. Ap
Tasa-arvoon kuuluu, että naisilla on valinnan mahdollisuus. Jos teidän perheessä haluatte toimia noin, se on teidän asianne. Ongelmakohtina näen äidin taloudellisen turvan ja itsenäisyyden, eläkekertymästä huolehtimisen sekä sen, miten annatte kotihengettären roolisi vaikuttaa lastesi asenteisiin. Ethän opeta tyttärillesi, että tytön paikka on kotona passaamassa muita, ja päästä poikiasi kuin koira veräjästä, mitä esimerkiksi kotitöihin tulee?
T. Työorientoitunut äiti, jolla on 3 nyt jo opiskeluikäistä lasta
Joo, mutta ei nämä nykyajan miehet enää suostu olemaan niitä 50-luvun miehiä. jotka vastaa yksin perheen elatuksesta. Tai olikeastaan Suomihan oli tuolloin maatalousyhteiskunta. Naiset teki töitä tilalla siinä missä miehetkin ja läsäksi hoitivat karjan, mutta rahat meni miehen tilille. Joten ei kai se silloinkaan niin herkkua naisella ollut. Kaikki omaisuus ja rahat miehen takana. Nykyaikana harva mies edes pystyy elättämään perheensä ja naisten on pakko tehdä kahta työpäivää. Toista ansiotyössä ja toista kotona. Ja vaikka kuinka toitotetaan, että miehet osallistuu tasavertaisina kotitöihin, niin harvassa taloudessa taitaa oikeasti osallistua. Aina nainen saa olla käskemässä/pyytämässä/sanomassa. Sellaista se naisten elämä on, aikamoista raatamista. Ja huom! AP. Entä sitten kun lapset kasvaa, eivätkä enää tarvitse sinua? Olet neljissäkymmenissä, ei ammattia , ei mitään ja hyvässä lykyssä mies lähtee. Ja vaikkei lähtiskään, niin mitä sitten aiot tehdä. Kotona oleminen tyhjänpanttina voi tuntua tylsältä elämältä.Eläkettä ei ole kertynyt penniäkään jne. Ei naisen kannata jäädä kotiin, vaikka se hauskalta tuntuisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin mäkin ajattelen. Naisella olisi hyvä rooli äitinä mutta se ei enää kelpaa nykynaisille.
Sen verran kerkesin työssä käydä pikkulapsivaiheessa, että näin kuin äärettömän raskasta se on. En ymmärrä miten muut jaksavat, sillä kun jouduin työttömäksi, jäin ihan mielelläni kotiin. Ja mies kuitenkin oli siinä arkirumbassa mukana ihan kiitettävästi. Ei se ollut vain minun harteillani.
Mä kannatan osa-aikatyötä. Silloin saa vähän vaihtelua työn muodossa mutta ehtii panostaa myös lapsiin paremmin. Kyllä mä huomasin miten ulkona olin lasteni maailmasta kun he olivat 9-10 tuntia hoidossa jokaisen arkipäivänä.
Osa-aikatyö, vapaaehtoistyö... Onhan vaihtoehtoja. Itse teen vapaaehtoistyötä vanhusten parissa kerran parissa viikossa, viriketoimintaa ohjaan. Mutta täysistä työpäivistä kyllä ihmettelen a) naisten jaksamista ja b) miten aika riittää lasten kasvatukseen ja olemaan läsnä. Ap
Buahhahhaa, viriketoimintaa ohjaat? Viriketoiminnan ohjaajat ovat kyllä aina, siis aina, päteviä, palkattuja työntekijöitä. Jos jossain annettaisiin vapaaehtoisen toimia viriketoiminnan ohjaajana, niin siitä tulisi sanomista. Vapaaehtoistyöntekijä ei saa koskaan korvata ammattilaista. Silloin ei ole enää kyse vapaaehtoistoiminnasta, jos hän tekee töitä, jotka kuuluvat työntekijälle.
Provosi meni lopullisesti pieleen tässä kohdassa, vaikka ainahan niitäkin löytyy, jotka jaksavat näihin vastailla. Ehkä ihmisillä on jokin tarve puolustella omia valintojaan jopa anonyymeja trolleja vastaan. Itse en sitä ymmärrä.
t. vanhustyössä työskentelevä
Minä taas olen sitä mieltä ettei kenenkään naisen tulisi heittäityä miehen lompakon armoille ja jättää tyhmyttään omaa eläkettä kerryttämättä kuten ap tekee. Mikään kun ei takaa että yhteiselo jatkuu vielä vanhanakin eikä sitä että ne lapset pitävät äidistä huolta kun äiti on vanha.
Silkkaa hulluutta kotiäitiys.
Tuo voisi toimia, jos avioliitto olisi laiton tai paheksuttu. Nykyään naiselle on riski jäädä kotiin miehen elätettäväksi. Sinä päivänä kun mies häipyy, kotirouvana ollut nainen jää tyhjän päälle.
Mä taas näen asian niin, että kaikilla perheenjäsenillä on vastuu kodin viihtyvyydestä ja siitä, että on leppoisaa ja siistiä