Lasten nimiä, joita et tajua
1. Jare
(Tulee mieleen eräs itsekeskeinen henkilö, joka haluaa vain juhlia ja käyttää naisia hyväkseen.)
2. Lilia
(Tässä on jokin pielessä. Joko loppuosa puuttuu (vrt. Liliann) tai nimen keskellä on väärä puolivokaali (vrt. Lilja)
3. Peppi
(Mistä lähin se on ollut naisen nimi? Pikkutytön kyllä, mutta ei aikuisen naisen.)
4. Milo
(Tämäkin on kuin r-vikaisen Miro tai kauniimpi versio molosta.)
5. Sohvi
(Miksi Sofia ei käy? Miksi on laitettava lempinimi viralliseksi?)
6. Nuutti
(Nuuttipukki, pukki!)
7. Jessica, Jannica, Jennica, Erica, Mico, Nico
(Helkutta, lausutaanko nämä nimet tosiaan Jessisa, Jannisa, Erisa, Miso ja Niso? Suomen kielessä äänteillä ja kirjaimilla on aina sama vastine!)
8. Pihla
(Pihlaja on lähes joka ikisessä paikan- ja sukunimessä. Millaista olisi olla Pihla Pihlajakoski, joka asuu Pihlajamäessä?)
9. Rane
(Järkkynimi yksinkertaisesti.)
10. Jadessa
(Ajatus ihan kiva, mutta toteutus ontuu. Tulee päinvastainen vaikutelma kuin mitä tavoitellaan.)
Kommentit (586)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tora. Jokin aika sitten luin lehdestä kastettujen palstaa, ja tyttö oli Toraksi nimetty.
Tiedän perheen etäisesti ja kyseessä täysin suomalainen ja suomenkielinen perhe....siis torahan on synonyymi riidalle.
Jospa he haluavat ääntää sen kahdella oo:lla? Joo, saadaan toora eli juutalaisten pyhiä kirjoituksia.
Jos äännetään sittenkin kahdella uu:lla? Tuura - sillä särjetään jäätä.
Tora on Harry Potterissa Hagridin koira. Antoivat sitten tytölle koiran nimen. Kas, kun ei tullut Jeriä.
Tora tarkoittaa japaniksi tiikeriä.
Riita, tiikeri, juutalaisten pyhä kirjoitus, tuura tai Hagridin koira; nimi ei silti käy minun järkeen.
Voisko Toran mutsi valaista nimeä ja sen tarkoitusta vähän enemmän?
Aikaisemmin jo kerroin syyn nimelle. Kyseisen niminen, erittäin hyvä ja rakas, ystäväni kuoli joitain vuosia sitten ja tahdoimme häntä näin muistaa. Joidenkin järkeen ei ehkä siltikään käy, mutta itselle tämä oli tapa viimein päästä asiassa eteenpäin ja ystäväni perhe olivat mielissään, asiasta kysyessäni.
Ja kyllä, lausutaan kuten kirjoitetaan. Ei Tuura, Tyyrä tai vastaava.
Käyttäjä3474 kirjoitti:
Kuulostaa kyllä tosi pöljältä, jos Anton lausutaan Anton. Oikeesti. Sama kuin sanoisi vaikka sydämellinen yhdellä ämmällä. Tai katsopa yhdellä p:llä, esim "katsopa tuota".
Miten oikeasti joku VOI OLLA NOIN TYHMÄ? Verrata nyt jotakin adjektiivia ihmisen nimeen. Tottakai nimi Anton lausutaan kuten kirjoitetaan.Itse olen Antton ja en varmaan sano kaveriani Antonia samalla nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi nimi, joka mua on aina nimipäiväkalenterissa ihmetyttänyt, on Ano.
En tunne ketään sen nimistä, enkä ole ikinä kuullut kenellään kyseistä nimeä. Mulle tulee nimestä mieleen anoreksia.
Ano on suomalainen miehen etunimi.[1]
Ano kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin ja esiintyy vanhoissa loitsurunoissa. Nimen alkuperä on verbissä anoa ’pyytää’.[2]
Nimi sai ensimmäisiä käyttäjiä 1860-luvulla, ja Suomen almanakassa Ano on ollut vuodesta 1929 lähtien.
Vuoden 2015 loppuun mennessä Ano-nimen oli Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 275 miestä ja muutama nainen.[3]
Vanha nimi, mutta ei kyllä ole yleinen ollut koskaan.
Ano tarkoittaa espanjaksi peräaukkoa, anusta. Saattaapi herättää hilpeyttä maailmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi nimi, joka mua on aina nimipäiväkalenterissa ihmetyttänyt, on Ano.
En tunne ketään sen nimistä, enkä ole ikinä kuullut kenellään kyseistä nimeä. Mulle tulee nimestä mieleen anoreksia.
Ano on suomalainen miehen etunimi.[1]
Ano kuuluu suomalaisiin muinaisnimiin ja esiintyy vanhoissa loitsurunoissa. Nimen alkuperä on verbissä anoa ’pyytää’.[2]
Nimi sai ensimmäisiä käyttäjiä 1860-luvulla, ja Suomen almanakassa Ano on ollut vuodesta 1929 lähtien.
Vuoden 2015 loppuun mennessä Ano-nimen oli Väestörekisterikeskuksen mukaan saanut 275 miestä ja muutama nainen.[3]
Vanha nimi, mutta ei kyllä ole yleinen ollut koskaan.
Ano tarkoittaa espanjaksi peräaukkoa, anusta. Saattaapi herättää hilpeyttä maailmalla.
Hyvin harvinainen nimihän tuo on. Toisaalta ajatteletko, että ihmiset tarkistavat kaikki vieraat kielet lapselle nimeä antaessaan, ettei vain satu olemaan mitään tuhmaa millään kielellä? Jo menee monimutkaiseksi ja lisäksi vielä se vara, ettei kukaan vain tee mitään väännöstä ja sanan muunnosta tästä nimestä. Takuuvarmaa kiusaamisvapaata nimeä ei ole. Me aikuiset voisimme olla tässä esimerkkinä siten, ettemme kauhistelisi ja päivittelisi toistemme ja lasten nimiä. Uusia nimiä tulee ja eikös sillä nimenantajalla ja viime kädessä Väestörekisterissä ole se valta, hyväksytäänkö joku nimi lapselle vai ei.
Muhammed, Abukar, Abdullah, Arman, Danush, Farbod, Hami, Mehdi, Milad, Ramin.
Olen itse Kastehelmi ja rakas poikani on Sakari. Joku palstalla haukkui näitä nimiä:(
Ilkeitä olette, kaikkiko olette pissiksiä?
Ei ole kivaa, kun on harvinainen nimi. Olisi ihanaa olla joku ihan tavallisen niminen. Inhoan tilannetta, jossa pitää kertoa oma nimi. Mutta ei minua nimestäni ole koskaan kiusattu, onneksi. Että vanhemmat, lapsellenne kiitos antakaa tavallinen nimi.
Nimien erilaisuus on rikkaus. Onneksi emme ole kaikki samannimisiä...
Vielä Antonista. Veljeni on pappi ja ihan mielenkiinnosta kysäisin häneltä miten hän lausuu Anton nimen kastaessaan tuonnimistä poikaa. Hän sanoi juuri kastaneensa Antonina nimisen tytön eikä ollut käyttänyt kuin yhtä t kirjainta. Samaa sanoi Anton nimestä.
nää karseet nicoliina muunnokset... pojan ja tytön nimi yhdistelmät.. janice janica... yöks, yöks, yöks!
Anton-debatti taisi hieman lähteä käsistä.
Terveisin Emilin ja Idan äiti (toim.huom. lausutaan E-mil ja I-da!)
En sietäisi perisuomalaista nimeä muksullani; Milla, Minttu, Veera, Anni, Pekka, Mikko, Teemu, Aleksi jne.
Miksi esimerkiksi kaunis nimi Nora on pitänyt vääntää Nooraksi, tai vaikkapa toinen kansainvälinen nimi Nico peri-Nikoksi?!
Helpompi muksunkin seilata maailmalla, kun ei tarvitse hävetä nimeään tai sönköttää sen oikeaa kirjoitus-/lausumistapaa.
Ymmärrän vanhempien ihmisten suomalaiset nimet, mutta nykypäivänä, kun on erittäin helppo etsiä netistäkin tietoa siitä, mitä se puppelin nimi mahtaa tarkoittaa ulkomailla (esim. Marika=Marica=homo espanjaksi).
En pidä tavallisista, usein vanhoista, perinteisistä suomalaisista nimistä silloin, kun vanhemmat ( = äidit ) keksivät korvata määrätyt kirjaimet c-kirjaimella. Tyyliin Niclas ja Janica ja Carita ja Misca ja .. No, kaikki nää Calerwo-Patricit.. Todella, todella rahvaanomaista äideiltä, jotka näiden "C-lasten" kohdalla kovin usein tätä kilon pakkelit ja irtoripset ja vähänx mul on merkkilaukku ja hermot menee ja mä en kestä, oon lihonu gramman-ihmislajia, jonka yleissivistyskin säännöllisen, ällistyttävän matalalla (harmittavan yleinen laji nykyään on tämä).
Nimiä joita en myöskään ymmärrä, ovat Jotaarkka, Synnöve, Mies, Ukko, Yrjö, Safiiri ja muut "kivennäiset", Alfa, Valo (etunimenä), Omena-Kanelit ja muut syötävät, Piu, Tiu, Tiia, Tinja, Tii, Taa ja Tuut Tuut .. Noh, siis nämä imelät, lyhyet nimet - en pidä. Ruut, Naima, Keimo, Kauno, Vieno, Kaino, Kuuno - tämänkään sarjan nimet eivät iske.
Mikään ei kuitenkaan ole niin naurettavaa kuin iskeä ulkomainen etunimi umpisuomalaisen etunimen eteen. "Päivää, olen David Piper Josh-Michael Pöljänen, tässä on avioon mennyt sisareni Paris Nicole Brooke-Caroline Pöljänen-Hömppi".
En myöskään tykkäisi olla Sixten.
Onhan näitä.
Onneks eivät kauniit ja passelit nimet nekään maailmasta lopu, ja mielipiteitähän on joka lähtöön :)
Vierailija kirjoitti:
* Moona, Maisa, Saana - kaikin puolin ruma nimi, äänteinä ja kirjoitettuna
*
* Jax, Jennifer, Vivian, Jonathan, Gabriel, Rafael, Emelie, Saga jne jne - yleensä kukaan ei tiedä miten pitäis lausua tai ymmärrä että vanhempi vaikka puhuu lapsestaan "tzseniferistä". Lisäksi lapsella edessään elämänmittainen tavuttaminen ja kirjaimien luetteleminen.
Kuka pälli ei tajua miten Vivian, Gabriel tai Rafael lausutaan? Puhumattakaan että lapsen pitäisi niitä alkaa tavaamaan. Huhhuijaa. Ehkä vähän överiksi mennyt tuo huoli. Sitä paitsi mikäli lapsi suuntaa ulkomaille vaihtoon, töihin tai avioon niin kuin aika moni tekee, niin paljon todennäköisemmin saa tavata tuikisuomalaista nimeään Minnaa, Topia tai Kaarinaa.
Voi sua, joka kirjoitit kuinka junttia haukkua LASTEN nimiä, ja kehotit vanhempia mieluummin tekemään lasten kanssa jotakin sen sijaan, että haukkuvat täällä lapsia(ko?).
Haloo. Kysymys on nimien kohdalla yksin AIKUISTEN päätöksistä, kukaan ei täällä ole lapsia haukkumassa. En ainakaan minä ole. Toisinaan tuntuu, että vanhemmat kiusaavat lasta ja altistavat tämän kiusaamiselle antamalla tälle, pienelle viattomalle nimen, jota ei voi muuta kuin ihmetellä. Ei ole lapsen vika, jos hän kulkee vaikkapa nimellä Unna Muna Omena (ei edes keksitty nimi).
Pipsa ( vääntyy mielessäni pimpsaksi vaikka en nyt ikinä kellekkään Pipsalle paukuttaisi tuota päin naamaa!), Juuso (vähän sama homma kuin Pipsan kanssa, juusto), Liina (sinänsä kaunis mutta en uskaltaisi ottaa riskiä että lasta aletaan pilkata pöytäliinaksi!), Hinni ( tämä nyt vain on ruma, anteeksi ) sekä Peik (tuntuu katkeavan hassusti kesken)
Sellaiset vääntämällä väännetyt jotka kuulostavat keksityltä, koska ne ovatkin. Ja ne joissa normaaliin nimeen on lisätty ylimääräistä tai korvattu jotain turhaan. Miilu, Simmu, Neela, Menna, Evilia, Mico jne. Ja ei kiinnosta vaikka jossain maassa olisi kuinka tavallinen nimi, Suomessa syntyperäisten suomalaisten lapsilla se ei ole.
Tora tarkoittaa japaniksi tiikeriä.
Riita, tiikeri, juutalaisten pyhä kirjoitus, tuura tai Hagridin koira; nimi ei silti käy minun järkeen.
Voisko Toran mutsi valaista nimeä ja sen tarkoitusta vähän enemmän?