Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pystyykö perinnönjaossa huijaamaan?

Vierailija
10.02.2017 |

Eli tilanne on tämä,että asun kaukana muista sukulaisista ja en pääse paikalle kun perintö jaetaan.
Onko mahdollista,että kierot sukulaiset pystyisivät pimittämään jotain tai muuten kieroilemaan perinnön suhteen?Kyseessä on isäni(äiti kuollut vuosia sitten)perintö koka jaetaan meidän 4 lapsen kesken .Lakimiestä ei ole vaan joku jonkun tuttava tekee perunkirjoituksen ja ilmeisesti perinnönjaon siinä samalla.

Kommentit (186)

Vierailija
61/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos kuollut on asunut huonossa talossa, niin on todennäköistä ettei hänellä ole ollut paljoa rahaa. pienten rahamäärien takia ei kannata riitantua sukulaisten kanssa.

Vierailija
62/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomioodaanko mitenkään sellaista, jos suosikkilapsi on saanut aikanaan sekä asunnon, auton että kalliin veneen lahjana? Aikaa on mennyt ja nämä on vaihdettu aikoja sitten. On vain jäänyt vähän kaihertamaan. Nämä vain pari juttua. Ehkä puolet vanhempieni omaisuudesta on ennakkoon annettu veljelleni aikoja sitten. Mitä kannattaisi tehdä?

Ennakkoperintöä? Tai mitäs jos noista on lahjaverot maksettu, hmmm..

Seuraako verottaja näitä jotenkin? Olis varmaan sit toi lahjavero. Mutta ei näille varmaan voi mitään perinnönjaossa? Jos nyt sitten on noita lahjoja.

Jos persaukiselle ilmesestyy muutaman vuoden sisään omistusasunto, auto ja kallis vene, kyllä verottaja voi kysellä hankintojen alkuperää. Ja ottaa veronsa, ellei ole maksettu.  Ellei lahjaveroa ole maksettu, lasketaan ennakkoperinnöksi. Silloin sinun osuutesi perinnöstä on isompi. Ellei testamentilla ole suljettu pois muutakuin sinulle kuuluva lakiosa.

Mutta jos on maksettu lahjavero, niin ei voi yhtään mitään. Eli kaiken voi antaa pois, jos maksaa sen.

Niin, voi tosin ihmetellä miten persaukisella olisi varaa maksaa lahjaveroja. Jos veroja varten on saatu rahat perittävältä, menisi niistäkin lahjaveroa -superkallista rahaa tai ne ovat ennakkoperintöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

jos kuollut on asunut huonossa talossa, niin on todennäköistä ettei hänellä ole ollut paljoa rahaa. pienten rahamäärien takia ei kannata riitantua sukulaisten kanssa.

Paitsi jos kuollut on asunut huonossa 50tonnin arvoisessa talossa ja sisarukset ovat lykkäämässä taloa yhdelle periliselle, jakaessa itse tilin rahat. Talo voi olla purkukuntoinen ja vuokratontilla, käteen jää tälle yhdelle perinnönsaajalle vain stressi.

Vierailija
64/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomioodaanko mitenkään sellaista, jos suosikkilapsi on saanut aikanaan sekä asunnon, auton että kalliin veneen lahjana? Aikaa on mennyt ja nämä on vaihdettu aikoja sitten. On vain jäänyt vähän kaihertamaan. Nämä vain pari juttua. Ehkä puolet vanhempieni omaisuudesta on ennakkoon annettu veljelleni aikoja sitten. Mitä kannattaisi tehdä?

Ennakkoperintöä? Tai mitäs jos noista on lahjaverot maksettu, hmmm..

Seuraako verottaja näitä jotenkin? Olis varmaan sit toi lahjavero. Mutta ei näille varmaan voi mitään perinnönjaossa? Jos nyt sitten on noita lahjoja.

Jos persaukiselle ilmesestyy muutaman vuoden sisään omistusasunto, auto ja kallis vene, kyllä verottaja voi kysellä hankintojen alkuperää. Ja ottaa veronsa, ellei ole maksettu.  Ellei lahjaveroa ole maksettu, lasketaan ennakkoperinnöksi. Silloin sinun osuutesi perinnöstä on isompi. Ellei testamentilla ole suljettu pois muutakuin sinulle kuuluva lakiosa.

Mutta jos on maksettu lahjavero, niin ei voi yhtään mitään. Eli kaiken voi antaa pois, jos maksaa sen.

Niin, voi tosin ihmetellä miten persaukisella olisi varaa maksaa lahjaveroja. Jos veroja varten on saatu rahat perittävältä, menisi niistäkin lahjaveroa -superkallista rahaa tai ne ovat ennakkoperintöä.

Siis häh, jos käyt töissä ja saat ilmaiseksi asunnon jne. Jne. niin ei ole persaukinen. Kaukana siitä. Onpa voinut saada noita verorahojakin käteisenä jolloin jäljittäminen on hankalaa. Eli vanhemmat voi näin antaa kaiken omaisuutensa yhdelle eläessään.

Vierailija
65/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku kysyi syyn lakiosasta luopumiseen. Omalla kohdallani se oli vanhempieni testamentissa oleva toive, jonka tiesin, koska olin mukana testamentin laadinnassa.

Vierailija
66/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä on taas vauva.fi:n juridiikan asiantuntijat liikenteessä neuvoineen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joku kysyi syyn lakiosasta luopumiseen. Omalla kohdallani se oli vanhempieni testamentissa oleva toive, jonka tiesin, koska olin mukana testamentin laadinnassa.

Tällöin vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti.

Vierailija
68/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huomioodaanko mitenkään sellaista, jos suosikkilapsi on saanut aikanaan sekä asunnon, auton että kalliin veneen lahjana? Aikaa on mennyt ja nämä on vaihdettu aikoja sitten. On vain jäänyt vähän kaihertamaan. Nämä vain pari juttua. Ehkä puolet vanhempieni omaisuudesta on ennakkoon annettu veljelleni aikoja sitten. Mitä kannattaisi tehdä?

Ei mitään. Suosikkilapsi on saanut ennakkoperintöä, josta on maksanut lahjaverot. Sinulle kuuluu saman arvoinen perintö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Persaukinen täällä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomioodaanko mitenkään sellaista, jos suosikkilapsi on saanut aikanaan sekä asunnon, auton että kalliin veneen lahjana? Aikaa on mennyt ja nämä on vaihdettu aikoja sitten. On vain jäänyt vähän kaihertamaan. Nämä vain pari juttua. Ehkä puolet vanhempieni omaisuudesta on ennakkoon annettu veljelleni aikoja sitten. Mitä kannattaisi tehdä?

Ennakkoperintöä? Tai mitäs jos noista on lahjaverot maksettu, hmmm..

Seuraako verottaja näitä jotenkin? Olis varmaan sit toi lahjavero. Mutta ei näille varmaan voi mitään perinnönjaossa? Jos nyt sitten on noita lahjoja.

Jos persaukiselle ilmesestyy muutaman vuoden sisään omistusasunto, auto ja kallis vene, kyllä verottaja voi kysellä hankintojen alkuperää. Ja ottaa veronsa, ellei ole maksettu.  Ellei lahjaveroa ole maksettu, lasketaan ennakkoperinnöksi. Silloin sinun osuutesi perinnöstä on isompi. Ellei testamentilla ole suljettu pois muutakuin sinulle kuuluva lakiosa.

Mutta jos on maksettu lahjavero, niin ei voi yhtään mitään. Eli kaiken voi antaa pois, jos maksaa sen.

Niin, voi tosin ihmetellä miten persaukisella olisi varaa maksaa lahjaveroja. Jos veroja varten on saatu rahat perittävältä, menisi niistäkin lahjaveroa -superkallista rahaa tai ne ovat ennakkoperintöä.

Siis häh, jos käyt töissä ja saat ilmaiseksi asunnon jne. Jne. niin ei ole persaukinen. Kaukana siitä. Onpa voinut saada noita verorahojakin käteisenä jolloin jäljittäminen on hankalaa. Eli vanhemmat voi näin antaa kaiken omaisuutensa yhdelle eläessään.

Jos antavat kaiken omaisuuden, siitä kuuluu vähintään lakiosat muille sisaruksille lopullisessa perinnönjaossa.

Vierailija
70/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

PinkkiPantteri kirjoitti:

Pitääkö lakiosa luovuttaa ennen perunkirjoituksia? Voiko ensin katsoa kortit ja sen jälkeen vasta päättää, mitä tekee?

Ei tarvitse luopua ennen perunkirjoitusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka sinua siellä edustaa?

Kai sinä olet kirjoittanut jollekin valtakirjan edustamaan sinua. Muuten on laitonta toimintaa.

Tämä on yksi yleisimmistä harhaluuloista perunkirjoitukseen liittyen. Edes rintaperillisen ei tarvitse olla paikalla, eikä kenenkään tarvitse edustaa häntä valtakirjallakaan.

Perukirjan allekirjoittavat uskotut miehet ja pesän ilmoittaja, siis minimissään kaksi henkilöä.

Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun  kuolinpesän  hoitaja (lakimies) pyysi minua kirjoittamaan valtakirjan perinnönjakoa varten. Oli siis turhaa?

Perinnön (pesän) jako on aivan eri asia kuin perunkirjoitus. Pankki ei anna rahoja, ellei kaikilta perillisiltä ole valtakirjaa

Voi itku, mikä valtakirja? Erillisellä vainajan eli kuolinpesän rahojen nostoon tarkoitetulla vai samalla valtakirjalla, jolla pesänselvittäjä on valtuutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä?

Tässä on nyt sekoitettu eri asioita. Valtakirja, jolla pesänselvittäjä on oikeutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä, voidaan hoitaa cain kuilinpesän laskuja (esim. hautajaiskulut, perunkirjoituskulut ja kuolinpesän omaisuudesta suoraan aiheutuvat kulut, esim. kuolinpesän omistaman asunnon sähkölasku). Sillä voidaan myös myydä kuolinpesän omaisuutta ja tallettaa saadut rahat kuolinpesän tilille, jos valtakirjassa on annettu tähän oikeudet. Kenellekään perilliselle ei tällaisella valtakirjalla pystytä maksamaan hänelle kuuluvaa perintöä.

Perintö voidaan maksaa perillisille vasta sitten, kun perinnönjako on tehty virallisesti ja siitä on myös tehty paperit.

Selvisi valtakirja, eli sillä nosteta vainajan tiliä tyhjäksi. Miksi pesänselvittäjä (yksi perillisistä) ei ole jakanut vainajan tili varoja? Millainen paperi perinnönjaosta pitäisi tehdä ja missä vaiheessa? Ei ole papereita näkynyt.

Jos perinnönjakoa ei ole tehty, ei pesänselvittäjä saa maksaa vainajan tilin varoja perillisille. Perinnönjaosta on tehtävä kirjallinen sopimus siinä vaiheessa, kun perinnönjako tehdään. Se sopimus pitää esim. esittää pankille, jotta vainajan tillillä olevat rahat saadaan jaettua. Jos yksikin perillisistä vaatii, on perinnönjako tehtävä. Voit siis vaatia pesän jakamista, jos olet perillinen.

Mikään muu kuin jonkin perillisen vaatimus ei pakota tekemään perinnönjakoa missään nmääräajassa. On aika tavallistakin, että kun aviopuolisoista ensimmäinen kuolee, niin pesä jätetään jakamatta ja se jaetaan vasta siinä vaiheessa, kun toinenkin puoliso kuolee. Esim. minä olen jakamattoman kuolinpesän osakas. Isäni on kuollut yli 25 vuotta sitten, mutta pesä on jätetty jakamatta. Äitini elää vielä, ja todennäköisesti jaamme perinnön vasta sitten, kun äitini kuolee.

Vierailija
72/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka sinua siellä edustaa?

Kai sinä olet kirjoittanut jollekin valtakirjan edustamaan sinua. Muuten on laitonta toimintaa.

Tämä on yksi yleisimmistä harhaluuloista perunkirjoitukseen liittyen. Edes rintaperillisen ei tarvitse olla paikalla, eikä kenenkään tarvitse edustaa häntä valtakirjallakaan.

Perukirjan allekirjoittavat uskotut miehet ja pesän ilmoittaja, siis minimissään kaksi henkilöä.

Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun  kuolinpesän  hoitaja (lakimies) pyysi minua kirjoittamaan valtakirjan perinnönjakoa varten. Oli siis turhaa?

Perinnön (pesän) jako on aivan eri asia kuin perunkirjoitus. Pankki ei anna rahoja, ellei kaikilta perillisiltä ole valtakirjaa

Voi itku, mikä valtakirja? Erillisellä vainajan eli kuolinpesän rahojen nostoon tarkoitetulla vai samalla valtakirjalla, jolla pesänselvittäjä on valtuutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä?

Tässä on nyt sekoitettu eri asioita. Valtakirja, jolla pesänselvittäjä on oikeutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä, voidaan hoitaa cain kuilinpesän laskuja (esim. hautajaiskulut, perunkirjoituskulut ja kuolinpesän omaisuudesta suoraan aiheutuvat kulut, esim. kuolinpesän omistaman asunnon sähkölasku). Sillä voidaan myös myydä kuolinpesän omaisuutta ja tallettaa saadut rahat kuolinpesän tilille, jos valtakirjassa on annettu tähän oikeudet. Kenellekään perilliselle ei tällaisella valtakirjalla pystytä maksamaan hänelle kuuluvaa perintöä.

Perintö voidaan maksaa perillisille vasta sitten, kun perinnönjako on tehty virallisesti ja siitä on myös tehty paperit.

Selvisi valtakirja, eli sillä nosteta vainajan tiliä tyhjäksi. Miksi pesänselvittäjä (yksi perillisistä) ei ole jakanut vainajan tili varoja? Millainen paperi perinnönjaosta pitäisi tehdä ja missä vaiheessa? Ei ole papereita näkynyt.

Jos perinnönjakoa ei ole tehty, ei pesänselvittäjä saa maksaa vainajan tilin varoja perillisille. Perinnönjaosta on tehtävä kirjallinen sopimus siinä vaiheessa, kun perinnönjako tehdään. Se sopimus pitää esim. esittää pankille, jotta vainajan tillillä olevat rahat saadaan jaettua. Jos yksikin perillisistä vaatii, on perinnönjako tehtävä. Voit siis vaatia pesän jakamista, jos olet perillinen.

Mikään muu kuin jonkin perillisen vaatimus ei pakota tekemään perinnönjakoa missään nmääräajassa. On aika tavallistakin, että kun aviopuolisoista ensimmäinen kuolee, niin pesä jätetään jakamatta ja se jaetaan vasta siinä vaiheessa, kun toinenkin puoliso kuolee. Esim. minä olen jakamattoman kuolinpesän osakas. Isäni on kuollut yli 25 vuotta sitten, mutta pesä on jätetty jakamatta. Äitini elää vielä, ja todennäköisesti jaamme perinnön vasta sitten, kun äitini kuolee.

Kyllä nyt haiskahtaa meidän pesänselvittäjä ja paljon. Olen hänen toimiaan epäillytkin. Miten perinnönsaajana en ole saanut mitään papereita?  Enhän voi edes tietää, millaisesta omaisuudesta tilivaroineen oli todella kyse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomioodaanko mitenkään sellaista, jos suosikkilapsi on saanut aikanaan sekä asunnon, auton että kalliin veneen lahjana? Aikaa on mennyt ja nämä on vaihdettu aikoja sitten. On vain jäänyt vähän kaihertamaan. Nämä vain pari juttua. Ehkä puolet vanhempieni omaisuudesta on ennakkoon annettu veljelleni aikoja sitten. Mitä kannattaisi tehdä?

Ei mitään. Suosikkilapsi on saanut ennakkoperintöä, josta on maksanut lahjaverot. Sinulle kuuluu saman arvoinen perintö.

Tämä ei ole ihan selvää. Jos vanhemmat ovat tehneet lahjakirjan, jonka mukaan annettu lahja ei ole ennakkoperintöä (ja lahjasta on ilmoitettu verottajalle ja maksettu lahjaverot), niin pääsääntöisesti sitä ei oteta huomioon perintöä jaettaessa, jos vanhemman kuolemasta on yli kolme vuotta.

Jos kuitenkin annettu lahja on niin suuri, että muut perilliset eivät saisi lakiosaansa, voidaan se ottaa huomioon (googleta suosiolahja). Tällöinkin asiaan vaikuttaa se, kuinka kauan lahjan antamisesta on. Lisäksi lahja otetaan huomioon vain siltä osin, kun se loukkaa lakiosaa.

Esim. vanhemman omaisuus on alunperin 200 000 euroa ja perillisiä on 2. Vanhempi lahjoittaa toiselle perillisistä 120 000 viisi vuotta ennen kuolemaansa ja lahjakirjassa on sanottu, että summa ei ole ennakkoperintöä. Vanhemman kuoltua lahjan saanut perillinen saa perintöä 30 000 euroa ja toinen perillinen alkuperäisestä omaisuudesta lasketun lakiosansa 50 000 euroa. Olen nyt olettanut, että vanhemmalla ei ole elissa puolisoa, jonka avio-oikeus vaikuttaisi.

Lahjaa ei kuitenkaan oteta huomioon, jos sen antamisesta on kulunut tarpeeksi pitkä aika.

Vierailija
74/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka sinua siellä edustaa?

Kai sinä olet kirjoittanut jollekin valtakirjan edustamaan sinua. Muuten on laitonta toimintaa.

Tämä on yksi yleisimmistä harhaluuloista perunkirjoitukseen liittyen. Edes rintaperillisen ei tarvitse olla paikalla, eikä kenenkään tarvitse edustaa häntä valtakirjallakaan.

Perukirjan allekirjoittavat uskotut miehet ja pesän ilmoittaja, siis minimissään kaksi henkilöä.

Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun  kuolinpesän  hoitaja (lakimies) pyysi minua kirjoittamaan valtakirjan perinnönjakoa varten. Oli siis turhaa?

Perinnön (pesän) jako on aivan eri asia kuin perunkirjoitus. Pankki ei anna rahoja, ellei kaikilta perillisiltä ole valtakirjaa

Voi itku, mikä valtakirja? Erillisellä vainajan eli kuolinpesän rahojen nostoon tarkoitetulla vai samalla valtakirjalla, jolla pesänselvittäjä on valtuutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä?

Tässä on nyt sekoitettu eri asioita. Valtakirja, jolla pesänselvittäjä on oikeutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä, voidaan hoitaa cain kuilinpesän laskuja (esim. hautajaiskulut, perunkirjoituskulut ja kuolinpesän omaisuudesta suoraan aiheutuvat kulut, esim. kuolinpesän omistaman asunnon sähkölasku). Sillä voidaan myös myydä kuolinpesän omaisuutta ja tallettaa saadut rahat kuolinpesän tilille, jos valtakirjassa on annettu tähän oikeudet. Kenellekään perilliselle ei tällaisella valtakirjalla pystytä maksamaan hänelle kuuluvaa perintöä.

Perintö voidaan maksaa perillisille vasta sitten, kun perinnönjako on tehty virallisesti ja siitä on myös tehty paperit.

Selvisi valtakirja, eli sillä nosteta vainajan tiliä tyhjäksi. Miksi pesänselvittäjä (yksi perillisistä) ei ole jakanut vainajan tili varoja? Millainen paperi perinnönjaosta pitäisi tehdä ja missä vaiheessa? Ei ole papereita näkynyt.

Jos perinnönjakoa ei ole tehty, ei pesänselvittäjä saa maksaa vainajan tilin varoja perillisille. Perinnönjaosta on tehtävä kirjallinen sopimus siinä vaiheessa, kun perinnönjako tehdään. Se sopimus pitää esim. esittää pankille, jotta vainajan tillillä olevat rahat saadaan jaettua. Jos yksikin perillisistä vaatii, on perinnönjako tehtävä. Voit siis vaatia pesän jakamista, jos olet perillinen.

Mikään muu kuin jonkin perillisen vaatimus ei pakota tekemään perinnönjakoa missään nmääräajassa. On aika tavallistakin, että kun aviopuolisoista ensimmäinen kuolee, niin pesä jätetään jakamatta ja se jaetaan vasta siinä vaiheessa, kun toinenkin puoliso kuolee. Esim. minä olen jakamattoman kuolinpesän osakas. Isäni on kuollut yli 25 vuotta sitten, mutta pesä on jätetty jakamatta. Äitini elää vielä, ja todennäköisesti jaamme perinnön vasta sitten, kun äitini kuolee.

Kyllä nyt haiskahtaa meidän pesänselvittäjä ja paljon. Olen hänen toimiaan epäillytkin. Miten perinnönsaajana en ole saanut mitään papereita?  Enhän voi edes tietää, millaisesta omaisuudesta tilivaroineen oli todella kyse.

Etkö ollut paikalla perunkirjoituksessa? Etkö ole saanut kopiota perukirjasta? Se on selvitys vainajan varoista ja veloista. Kuinka kauan kuolemasta on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://www.lakivalitys.fi/suosiolahja

Jos lahja katsotaan suosiolahjaksi, lisätään se kuolinpesään ja lahjansaaja joutuu joko luovuttamaan osan lahjasta rintaperillisille tai suorittamaan vastaavan rahamäärän. Suosiolahjasta voi olla kysymys, jos lahja on annettu perilliselle tai ottolapselle, tai näiden lapselle tai edellisten puolisolle.

Vierailija
76/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

PinkkiPantteri kirjoitti:

Pitääkö lakiosa luovuttaa ennen perunkirjoituksia? Voiko ensin katsoa kortit ja sen jälkeen vasta päättää, mitä tekee?

  Lakiosaa ei PIDÄ todellakaan luovuttaa.  Eli jos luovuttaa lakiosansa luopuu samalla koko perinnöstä koska lakiosa on se osa perinnöstä joka tulisi joka tapauksessa, vaikka pesässä olisi testamentti.  Eli mitään allekirjoituksia ei pidä hätiköiden ikinä antaa mihinkään paperiin.  Koska siinä oli ap:ltä ksysytty luopuuko lakiosasta niin ihmettelen miksi oli sellainen paperi jo ennen perunkirjoitusta.  Eihän ap tiennyt vaikka mummo olisi ollut lottovoittaja miljonääri......

Vierailija
77/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka sinua siellä edustaa?

Kai sinä olet kirjoittanut jollekin valtakirjan edustamaan sinua. Muuten on laitonta toimintaa.

Tämä on yksi yleisimmistä harhaluuloista perunkirjoitukseen liittyen. Edes rintaperillisen ei tarvitse olla paikalla, eikä kenenkään tarvitse edustaa häntä valtakirjallakaan.

Perukirjan allekirjoittavat uskotut miehet ja pesän ilmoittaja, siis minimissään kaksi henkilöä.

Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun  kuolinpesän  hoitaja (lakimies) pyysi minua kirjoittamaan valtakirjan perinnönjakoa varten. Oli siis turhaa?

Perinnön (pesän) jako on aivan eri asia kuin perunkirjoitus. Pankki ei anna rahoja, ellei kaikilta perillisiltä ole valtakirjaa

Voi itku, mikä valtakirja? Erillisellä vainajan eli kuolinpesän rahojen nostoon tarkoitetulla vai samalla valtakirjalla, jolla pesänselvittäjä on valtuutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä?

Tässä on nyt sekoitettu eri asioita. Valtakirja, jolla pesänselvittäjä on oikeutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä, voidaan hoitaa cain kuilinpesän laskuja (esim. hautajaiskulut, perunkirjoituskulut ja kuolinpesän omaisuudesta suoraan aiheutuvat kulut, esim. kuolinpesän omistaman asunnon sähkölasku). Sillä voidaan myös myydä kuolinpesän omaisuutta ja tallettaa saadut rahat kuolinpesän tilille, jos valtakirjassa on annettu tähän oikeudet. Kenellekään perilliselle ei tällaisella valtakirjalla pystytä maksamaan hänelle kuuluvaa perintöä.

Perintö voidaan maksaa perillisille vasta sitten, kun perinnönjako on tehty virallisesti ja siitä on myös tehty paperit.

Selvisi valtakirja, eli sillä nosteta vainajan tiliä tyhjäksi. Miksi pesänselvittäjä (yksi perillisistä) ei ole jakanut vainajan tili varoja? Millainen paperi perinnönjaosta pitäisi tehdä ja missä vaiheessa? Ei ole papereita näkynyt.

Jos perinnönjakoa ei ole tehty, ei pesänselvittäjä saa maksaa vainajan tilin varoja perillisille. Perinnönjaosta on tehtävä kirjallinen sopimus siinä vaiheessa, kun perinnönjako tehdään. Se sopimus pitää esim. esittää pankille, jotta vainajan tillillä olevat rahat saadaan jaettua. Jos yksikin perillisistä vaatii, on perinnönjako tehtävä. Voit siis vaatia pesän jakamista, jos olet perillinen.

Mikään muu kuin jonkin perillisen vaatimus ei pakota tekemään perinnönjakoa missään nmääräajassa. On aika tavallistakin, että kun aviopuolisoista ensimmäinen kuolee, niin pesä jätetään jakamatta ja se jaetaan vasta siinä vaiheessa, kun toinenkin puoliso kuolee. Esim. minä olen jakamattoman kuolinpesän osakas. Isäni on kuollut yli 25 vuotta sitten, mutta pesä on jätetty jakamatta. Äitini elää vielä, ja todennäköisesti jaamme perinnön vasta sitten, kun äitini kuolee.

Kyllä nyt haiskahtaa meidän pesänselvittäjä ja paljon. Olen hänen toimiaan epäillytkin. Miten perinnönsaajana en ole saanut mitään papereita?  Enhän voi edes tietää, millaisesta omaisuudesta tilivaroineen oli todella kyse.

Etkö ollut paikalla perunkirjoituksessa? Etkö ole saanut kopiota perukirjasta? Se on selvitys vainajan varoista ja veloista. Kuinka kauan kuolemasta on?

En ja en. En silloin nuorempana edes tiennyt mitään perunkirjoituksista, luotin vain pesänselvittäjään, läheiseeni.  Aikaa tuosta on noin 10 vuotta. Se oli virhe. Silmäni alkoivat avautua vasta vuosien päästä, liittyen kyseinen pesänselvittäjän muihin epäinhimillisiin temppuihin ja ilkeyksiin läheisiään kohtaan.  En halua olla tekemisissä kyseisen henkilön kanssa. Voinko saada perukirjan jostain käsiini? Onko sitä välttämättä edes tehty?

Vierailija
78/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta saahan se leski antaa eläessään omaisuuttaan kenelle haluaa, vaikka sille rakkaimmalle lapselleen.

Vierailija
79/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka sinua siellä edustaa?

Kai sinä olet kirjoittanut jollekin valtakirjan edustamaan sinua. Muuten on laitonta toimintaa.

Tämä on yksi yleisimmistä harhaluuloista perunkirjoitukseen liittyen. Edes rintaperillisen ei tarvitse olla paikalla, eikä kenenkään tarvitse edustaa häntä valtakirjallakaan.

Perukirjan allekirjoittavat uskotut miehet ja pesän ilmoittaja, siis minimissään kaksi henkilöä.

Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun  kuolinpesän  hoitaja (lakimies) pyysi minua kirjoittamaan valtakirjan perinnönjakoa varten. Oli siis turhaa?

Perinnön (pesän) jako on aivan eri asia kuin perunkirjoitus. Pankki ei anna rahoja, ellei kaikilta perillisiltä ole valtakirjaa

Voi itku, mikä valtakirja? Erillisellä vainajan eli kuolinpesän rahojen nostoon tarkoitetulla vai samalla valtakirjalla, jolla pesänselvittäjä on valtuutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä?

Tässä on nyt sekoitettu eri asioita. Valtakirja, jolla pesänselvittäjä on oikeutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä, voidaan hoitaa cain kuilinpesän laskuja (esim. hautajaiskulut, perunkirjoituskulut ja kuolinpesän omaisuudesta suoraan aiheutuvat kulut, esim. kuolinpesän omistaman asunnon sähkölasku). Sillä voidaan myös myydä kuolinpesän omaisuutta ja tallettaa saadut rahat kuolinpesän tilille, jos valtakirjassa on annettu tähän oikeudet. Kenellekään perilliselle ei tällaisella valtakirjalla pystytä maksamaan hänelle kuuluvaa perintöä.

Perintö voidaan maksaa perillisille vasta sitten, kun perinnönjako on tehty virallisesti ja siitä on myös tehty paperit.

Selvisi valtakirja, eli sillä nosteta vainajan tiliä tyhjäksi. Miksi pesänselvittäjä (yksi perillisistä) ei ole jakanut vainajan tili varoja? Millainen paperi perinnönjaosta pitäisi tehdä ja missä vaiheessa? Ei ole papereita näkynyt.

Jos perinnönjakoa ei ole tehty, ei pesänselvittäjä saa maksaa vainajan tilin varoja perillisille. Perinnönjaosta on tehtävä kirjallinen sopimus siinä vaiheessa, kun perinnönjako tehdään. Se sopimus pitää esim. esittää pankille, jotta vainajan tillillä olevat rahat saadaan jaettua. Jos yksikin perillisistä vaatii, on perinnönjako tehtävä. Voit siis vaatia pesän jakamista, jos olet perillinen.

Mikään muu kuin jonkin perillisen vaatimus ei pakota tekemään perinnönjakoa missään nmääräajassa. On aika tavallistakin, että kun aviopuolisoista ensimmäinen kuolee, niin pesä jätetään jakamatta ja se jaetaan vasta siinä vaiheessa, kun toinenkin puoliso kuolee. Esim. minä olen jakamattoman kuolinpesän osakas. Isäni on kuollut yli 25 vuotta sitten, mutta pesä on jätetty jakamatta. Äitini elää vielä, ja todennäköisesti jaamme perinnön vasta sitten, kun äitini kuolee.

Kyllä nyt haiskahtaa meidän pesänselvittäjä ja paljon. Olen hänen toimiaan epäillytkin. Miten perinnönsaajana en ole saanut mitään papereita?  Enhän voi edes tietää, millaisesta omaisuudesta tilivaroineen oli todella kyse.

Etkö ollut paikalla perunkirjoituksessa? Etkö ole saanut kopiota perukirjasta? Se on selvitys vainajan varoista ja veloista. Kuinka kauan kuolemasta on?

En ja en. En silloin nuorempana edes tiennyt mitään perunkirjoituksista, luotin vain pesänselvittäjään, läheiseeni.  Aikaa tuosta on noin 10 vuotta. Se oli virhe. Silmäni alkoivat avautua vasta vuosien päästä, liittyen kyseinen pesänselvittäjän muihin epäinhimillisiin temppuihin ja ilkeyksiin läheisiään kohtaan.  En halua olla tekemisissä kyseisen henkilön kanssa. Voinko saada perukirjan jostain käsiini? Onko sitä välttämättä edes tehty?

  Perukirja on aikanaan lähetetty verottajalle.  Soita verottajalle vainajan kuolinpaikkakunnan perukirjoja hoitavalle henkilölle ja kysele miten voisit saada kopion perukirjasta.  Se on varmasti siellä jossakin arkistossa.  Maksanee pikkuisen sen kopion saaminen.  Kopiorahan.  Ota valmiiksi kuolleen henkilön koko nimi ja syntymäaika ja kuolinpäivä, jos muistat sen.    Jos et voi kysyä ko perukirjan tekijältä kopiota.  Muina miehinä, että on sulta hävinnyt....  Perukirjassa pitää olla kahden jäävin todistajan allekirjoitus.  Kysy pesän muilta osakkailta onko heillä perukirjaa.

Vierailija
80/186 |
11.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka sinua siellä edustaa?

Kai sinä olet kirjoittanut jollekin valtakirjan edustamaan sinua. Muuten on laitonta toimintaa.

Tämä on yksi yleisimmistä harhaluuloista perunkirjoitukseen liittyen. Edes rintaperillisen ei tarvitse olla paikalla, eikä kenenkään tarvitse edustaa häntä valtakirjallakaan.

Perukirjan allekirjoittavat uskotut miehet ja pesän ilmoittaja, siis minimissään kaksi henkilöä.

Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun  kuolinpesän  hoitaja (lakimies) pyysi minua kirjoittamaan valtakirjan perinnönjakoa varten. Oli siis turhaa?

Perinnön (pesän) jako on aivan eri asia kuin perunkirjoitus. Pankki ei anna rahoja, ellei kaikilta perillisiltä ole valtakirjaa

Voi itku, mikä valtakirja? Erillisellä vainajan eli kuolinpesän rahojen nostoon tarkoitetulla vai samalla valtakirjalla, jolla pesänselvittäjä on valtuutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä?

Tässä on nyt sekoitettu eri asioita. Valtakirja, jolla pesänselvittäjä on oikeutettu hoitamaan pesän rahaliikennettä, voidaan hoitaa cain kuilinpesän laskuja (esim. hautajaiskulut, perunkirjoituskulut ja kuolinpesän omaisuudesta suoraan aiheutuvat kulut, esim. kuolinpesän omistaman asunnon sähkölasku). Sillä voidaan myös myydä kuolinpesän omaisuutta ja tallettaa saadut rahat kuolinpesän tilille, jos valtakirjassa on annettu tähän oikeudet. Kenellekään perilliselle ei tällaisella valtakirjalla pystytä maksamaan hänelle kuuluvaa perintöä.

Perintö voidaan maksaa perillisille vasta sitten, kun perinnönjako on tehty virallisesti ja siitä on myös tehty paperit.

Selvisi valtakirja, eli sillä nosteta vainajan tiliä tyhjäksi. Miksi pesänselvittäjä (yksi perillisistä) ei ole jakanut vainajan tili varoja? Millainen paperi perinnönjaosta pitäisi tehdä ja missä vaiheessa? Ei ole papereita näkynyt.

Jos perinnönjakoa ei ole tehty, ei pesänselvittäjä saa maksaa vainajan tilin varoja perillisille. Perinnönjaosta on tehtävä kirjallinen sopimus siinä vaiheessa, kun perinnönjako tehdään. Se sopimus pitää esim. esittää pankille, jotta vainajan tillillä olevat rahat saadaan jaettua. Jos yksikin perillisistä vaatii, on perinnönjako tehtävä. Voit siis vaatia pesän jakamista, jos olet perillinen.

Mikään muu kuin jonkin perillisen vaatimus ei pakota tekemään perinnönjakoa missään nmääräajassa. On aika tavallistakin, että kun aviopuolisoista ensimmäinen kuolee, niin pesä jätetään jakamatta ja se jaetaan vasta siinä vaiheessa, kun toinenkin puoliso kuolee. Esim. minä olen jakamattoman kuolinpesän osakas. Isäni on kuollut yli 25 vuotta sitten, mutta pesä on jätetty jakamatta. Äitini elää vielä, ja todennäköisesti jaamme perinnön vasta sitten, kun äitini kuolee.

Kyllä nyt haiskahtaa meidän pesänselvittäjä ja paljon. Olen hänen toimiaan epäillytkin. Miten perinnönsaajana en ole saanut mitään papereita?  Enhän voi edes tietää, millaisesta omaisuudesta tilivaroineen oli todella kyse.

Etkö ollut paikalla perunkirjoituksessa? Etkö ole saanut kopiota perukirjasta? Se on selvitys vainajan varoista ja veloista. Kuinka kauan kuolemasta on?

En ja en. En silloin nuorempana edes tiennyt mitään perunkirjoituksista, luotin vain pesänselvittäjään, läheiseeni.  Aikaa tuosta on noin 10 vuotta. Se oli virhe. Silmäni alkoivat avautua vasta vuosien päästä, liittyen kyseinen pesänselvittäjän muihin epäinhimillisiin temppuihin ja ilkeyksiin läheisiään kohtaan.  En halua olla tekemisissä kyseisen henkilön kanssa. Voinko saada perukirjan jostain käsiini? Onko sitä välttämättä edes tehty?

Jos olet ollut vainajan kuollessa alaikäinen, niin kopio perukirjasta on annettu edunvalvojallesi. Joka tapauksessa perukirjan pitäisi olla vainajan kotipaikan verotoimistossa. Pyydä kopio sieltä.