Mikä on törkein tapa, jolla joku on yrittänyt (ilmaisiksi) hyötyä ammatistasi / harrastuksestasi / osaamisestasi tms?

AV - MAMMA kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perustin pienen ompelimon ja kaupan sain nähdä koko kirjon hyötyjiä ensimmäisinä vuosina.

Kävi postikorttien, itsetehtyjen korujen ja maalausten kauppaajia, kerjäläisiä ja mitä oudoimpia ennustajia. Myös työnhakijoita joiden tarkoitusperät olivat epäselviä. Mukana seurasivat näyttelijät ja "esiintyjät" jotka suoraa"pummasivat" vaatteita suurta näkyvyyttä vastaan. Eräänlaisia kerjäläisiä nämäkin. Myös sukulaiset tinkivät minkä ehtivät.

Nyt on ovessa lukko ja ovikello. Se auttaa jonkin verran mutta ujoimmat asiakkaat eivät valitettavasti uskalla enää sisään. Tärkeintä on kuitenkin jaksaa olla ehdoton näiden tyyppien kanssa.

Pakko myöntää, että jos kauppaan päästäkseen pitää soittaa ovikelloa jää ko kaupassa asioimatta. Tulee tunne että jos sinne menee on pakko ostaa jotain vaikka ei mitään sopivaa olisikaan kun on kerran kehdannut vaatia avaamaan oven ja päästämään sisälle.

Mielummin siirtyy seuraavaan kauppaan etsimään vaatetta

Osa kampaamoista tekee näin myös. Asiattomia henkilöitä liikkuu kaupungeissa niin paljon ja yrittää ryöstää.

Mitä se ovikello tuohon auttaa? Eikö sinne ovelle tulla kuitenkin avaamaan jos sitä kelloa soittaa? Ryöstäjäkin varmaan osaa soittaa ovikelloa. Eipähän tule asiakkaatkaan häiritsemään ryöstöä, raiskausta tai pahoinpitelyä, kun ovi on lukossa.

Huomaa taas tässä, että mukanokkela henkilö (mies?) kirjoittelee. Kun olet siinä tilanteessa, että voit viime hetkellä suojautua laittamalla oven lukkoon hörhöjen nenän edestä, olet helpottunut että laitoit lukon sisäoveenkin.

Tuo lause:"eipähän tule asiakkaat häiritsemään ryöstöä, raiskausta tai pahoinpitelyä..." on taas liioittelua. Noihin tekoihin suuntautuneet toimivat siellä missä se on otollisinta ja helppoa.

Ketjussa käsitellään toisen ammatista hyötymistä. Lukko ja ovikello on tehokas tapa pitää myös lehtisten jakelijat, kerjäläiset ja ennustajat poissa. Sellaiset kaupustelijat jotka häiritsevät työskentelyä. Kyllä pienen liikkeen kauppias haluaa palvella asiakkaitaan työajan eikä kuunnella kaupustelijan loruilua:"tämä tuotesarja sopisi niin hyvin tänne myyntiin...".

Kun ompelija ottaa mittoja tai kampaajalla on värin laittaminen kesken on asiakaskin iloinen, ettei tule jatkuvia keskeytyksiä. Normaalin ajanvarauksella tulevan asiakkaan voi päästä sisään ja hän lukee odotuspaikalla lehtiä.

LÄÄKÄRIT tai heidän läheisensä, kysäisen tässä välissä että miten vakavaa on jos kaveri pyytää uusimaan unohtuneen e-pillerieseptin tai kurkkaamaan lapsen korviin?

En ole kovin innokas pyytämään tuollaisia palveluksia juuri siksi että en halua olla riesa, mutta toisaalta itse kyllä ihan mielelläni esim. poistan ompeleet, annan haavanhoito-ohjeita (jos osaan sellaista haavaa!), neuvon imetysjutuissa tai katson kasvukäyriä yhdessä jos joku tuttava tarvitsee. Jos kysyisin ja minulle sanottaisiin ei niin se ei olisi mikään ongelma, ehkä enintään vähän nolottaisi että edes vaivasin, mutta minulle saa siis sanoa ei. Jos nyt uskaltaisin kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Moniko teistä myöntää olleensa näissä se röyhkeä osapuoli? Mitä kaikkea palveluja olet pyytänyt puoli-ilmaiseksi?

Sukulaiseni on automekaanikko. Olen muutaman kerran soittanut ja rupatellut puolen tuntia arvuutellen mikä vois olla omassa autossa vikana. Oli sen verran kallis vika (1700e+) ja ekalla korjaamolla ei oltu varmoja että ko. toimenpide edes korjaisi auton että halusin vähän muitakin mielipiteitä asiaan. Eihän ne ammattilaiset puhelimessa diagnosoi, mutta 50e-100e olis varmaan mennyt vastaavaan selvitystyöhön. Sanoin kyllä sitten neuvojen päätteeksi että jään tästä palveluksen velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LÄÄKÄRIT tai heidän läheisensä, kysäisen tässä välissä että miten vakavaa on jos kaveri pyytää uusimaan unohtuneen e-pillerieseptin tai kurkkaamaan lapsen korviin?

En ole kovin innokas pyytämään tuollaisia palveluksia juuri siksi että en halua olla riesa, mutta toisaalta itse kyllä ihan mielelläni esim. poistan ompeleet, annan haavanhoito-ohjeita (jos osaan sellaista haavaa!), neuvon imetysjutuissa tai katson kasvukäyriä yhdessä jos joku tuttava tarvitsee. Jos kysyisin ja minulle sanottaisiin ei niin se ei olisi mikään ongelma, ehkä enintään vähän nolottaisi että edes vaivasin, mutta minulle saa siis sanoa ei. Jos nyt uskaltaisin kysyä.

 

6 tonnia kuussa neuvoista, jotka jokainen voi löytää Googlesta.

Sinä et todellakaan ansaitse tulotasoasi. Kehoitan jokaista valveutunutta ottamaan sen kaltaisiltasi pois.

Niin en tiedä kenelle sanasi osoitit mutta se kenen tekstin lainasit eli minä en tienaa kuutta tonnia kuussa yhtään mistään eikä minun työtäni voi tehdä google. Enkä usko että lääkärinkään työtä voi tehdä google jos siihen viittasit.

yökerhossa ollessa töissä aina tuli viestejä, saako nimen listalle ja sitä sun tätä kaikilta puolitutuilta ja sisarusten kaverit ja kyseli voisko se sun sisko laittaa nimen listalle. Ja juomistakin aina pitäis antaa kaikille alennusta.

Vierailija kirjoitti:

LÄÄKÄRIT tai heidän läheisensä, kysäisen tässä välissä että miten vakavaa on jos kaveri pyytää uusimaan unohtuneen e-pillerieseptin tai kurkkaamaan lapsen korviin?

En ole kovin innokas pyytämään tuollaisia palveluksia juuri siksi että en halua olla riesa, mutta toisaalta itse kyllä ihan mielelläni esim. poistan ompeleet, annan haavanhoito-ohjeita (jos osaan sellaista haavaa!), neuvon imetysjutuissa tai katson kasvukäyriä yhdessä jos joku tuttava tarvitsee. Jos kysyisin ja minulle sanottaisiin ei niin se ei olisi mikään ongelma, ehkä enintään vähän nolottaisi että edes vaivasin, mutta minulle saa siis sanoa ei. Jos nyt uskaltaisin kysyä.

Jos kaveri pyytää minua uusimaan e-pillerireseptinsä, kehotan soittamaan lääkäriaseman, jolla työskentelen, vastaanottoon ja antamaan tietonsa sinne. Maksua en tästä kaverilta enkä muiltakaan säännöllisiltä potilailtani veloita. Edellytän kuitenkin, että alkuperäisen reseptin olen määrännyt minä ja se on seurausta lääkkeen soveltuvuuden arvioinnista verenpaineen mittauksineen ja muine selvityksineen. Joka toinen resepti voidaan uusia tapaamatta, vastaanottokäyntiä edellytän ensimmäiselle reseptille ja joka toiselle siitä lähtien. Asiasta en jousta, vaikka kyseessä olisi siskoni. 

Korvien kurkkaus onkin sitten toinen juttu. En ole lastenlääkäri enkä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joten oma diagnoosini olisi lähinnä paras arvaus, jonka tekemiseen en edes ryhdy. Vapaa-ajalla tehdystä virhediagnoosista en ole kiinnostunut kantamaan vastuuta, joten täältä tuleva ohje on kipulääkitys ja lääkäriin kun mahdollista (viimeistään seuraavana aamuna). Korvien tarkastus ei todellakaan ole sitä, että otoskoopilla nyt vaan vähän vilkaistaan ja diagnoosi on siinä. Mitä pienempi lapsi, sen vaikeampaa. Harvalta taitaa edes välineitä löytyä siitä ihan kotilääkekaapista, vaikka lääkäri olisikin. 

Kaveri tykkäsi luovasta kirjoittamisesta ja olisi halunnut kuvituksia tarinoilleen. Minulle, harrastelijapiirtäjälle, sitten ehdotteli koko ajan että tekisin sitä tai tätä hänen kirjoituksiinsa liittyvää. Odotti myös, että tekisin esim. sarjakuvia hänelle näistä aiheista. Toi ajanviettoomme usein paperia ja kyniä ja vihjaili että "jos vaikka innostuisit piirtämään x:n tai y:n". Tai: "mulla ois hieno visio, voi että kun osais piirtää, se on tällainen ja tällainen". 

Olen vuoropäällikkö ABC-asemalla. Ilmaiseksi voisin siis luvata kokoustilojamme ja ilmaisen lounaan puolituttuni työporukalle, koska "minä voin". Noh, en voi ja en kyllä haluaisikaan :D

Törkeintä on ollut se, että TE-toimisto on monta kertaa yrittänyt saada minut ilmaistyöhön työkokeiluun alalle, johon minulla on koulutus. Olen helvetinmoisella työllä kouluttautunut ja opintolainaa on 15 000 maksamatta, joten minä en todellakaan ala tekemään ilmaiseksi yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AV - MAMMA kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perustin pienen ompelimon ja kaupan sain nähdä koko kirjon hyötyjiä ensimmäisinä vuosina.

Kävi postikorttien, itsetehtyjen korujen ja maalausten kauppaajia, kerjäläisiä ja mitä oudoimpia ennustajia. Myös työnhakijoita joiden tarkoitusperät olivat epäselviä. Mukana seurasivat näyttelijät ja "esiintyjät" jotka suoraa"pummasivat" vaatteita suurta näkyvyyttä vastaan. Eräänlaisia kerjäläisiä nämäkin. Myös sukulaiset tinkivät minkä ehtivät.

Nyt on ovessa lukko ja ovikello. Se auttaa jonkin verran mutta ujoimmat asiakkaat eivät valitettavasti uskalla enää sisään. Tärkeintä on kuitenkin jaksaa olla ehdoton näiden tyyppien kanssa.

Pakko myöntää, että jos kauppaan päästäkseen pitää soittaa ovikelloa jää ko kaupassa asioimatta. Tulee tunne että jos sinne menee on pakko ostaa jotain vaikka ei mitään sopivaa olisikaan kun on kerran kehdannut vaatia avaamaan oven ja päästämään sisälle.

Mielummin siirtyy seuraavaan kauppaan etsimään vaatetta

Osa kampaamoista tekee näin myös. Asiattomia henkilöitä liikkuu kaupungeissa niin paljon ja yrittää ryöstää.

Mitä se ovikello tuohon auttaa? Eikö sinne ovelle tulla kuitenkin avaamaan jos sitä kelloa soittaa? Ryöstäjäkin varmaan osaa soittaa ovikelloa. Eipähän tule asiakkaatkaan häiritsemään ryöstöä, raiskausta tai pahoinpitelyä, kun ovi on lukossa.

Käytä hieman järkeä. Kyllä sitä yleensä narkomaanin tai sekavan lauman tunnistaa kun näkee eikä tarvitse ovea avata.

Sitä paitsi ryöstäjä ei tieten tahtoen hae mitään kontaktia vaan pyrkii päämääräänsä mahdollisimman nopeasti ja häiriöttä.

Ovikello on kuitenkin yksi tapa jolla kampaaja voi suojella itseään ja asiakkaitaan. Kun kampaaja on esimerkiksi pesupaikalla on saattanut yllättävä vierailija viedä asiakkaan käsilaukun ja puhelimen. Tätä tapahtuu paljon ainakin pääkaupunkiseudulla.

Ystävältä lähti tuliterä älypuhelin varkaan mukaan kampaamossa. Varas vaan käveli avoimesta ovesta sisään ja otti sen. Ihan yleistähän tuo on. Kuullut tästä paljon.

Ammattivarkaat toimii niin nopeasti ettei siihen kaikki ehdi reagoida. Käyttävät hyväksi suomalaista hyväuskoisuutta. Ei sekään ole sattumaa että Alepoja ryöstetään päivittäin. Helppo päästä sisään ja toimia.

Varkailta jää sakot maksamatta eikä ulosmitattavaa omaisuutta ole.

Vierailija kirjoitti:

Törkeintä on ollut se, että TE-toimisto on monta kertaa yrittänyt saada minut ilmaistyöhön työkokeiluun alalle, johon minulla on koulutus. Olen helvetinmoisella työllä kouluttautunut ja opintolainaa on 15 000 maksamatta, joten minä en todellakaan ala tekemään ilmaiseksi yhtään mitään.

Jos sulla ei ole yhtään työkokemusta omalta alaltasi ja olet jo pitkään etsinyt työtä, niin minäkin kyllä suosittelisin sitä työkokeilua...

Ei itselleni, mutta ystävälleni kävi näin. Hän harrastaa valokuvausta. Hänet pyydettiin erääseen tapahtumaan valokuvaamaan. Hänen piti maksaa matkat ja pääsylippu, jotta pääsi alueelle. Tapahtuman jälkeen valokuvat olisi pitänyt antaa järjestäjille ilmaiseksi. Ystäväni oli tuolloin opiskelija, eli rahalle olisi ollut muutakin käyttöä.

"Tulin suoraan kampaajalta/hierojalta/kasvohoidosta/kaupasta"

Ja varmasti hyödynnetään viikonloppuhoitoja että päästään bilettämään/laivalle tms.

Ympärivuorokautinen päiväkoti.

Eläinlääkärinä mua yritetään ja käytetäänkin hyväksi koko ajan. Törkemmät pyytävät ystävänpalvelua olematta edes ystävällinen.

Röyhkein tapaus oli kun asuin rivitalossa, jossa piti yhteisnurmikko leikata vuoroviikoin. Oli satanut monta päivää ja sitten selkis  hetkeks. Ryntäsin hakemaan ruohonleikkuria ja tervehdin tuntematonta kauempaa asuvaa naapuria, joka ei vastannut töllötti vaan.

Hetken kuluttua hän tuli kysymään, että säkö oot se eläinlääkäri. Meidän koiralla on ihottumaa katsotko sitä. Mä sanoi, että mun pitää nyt leikata toi nurmikko kiireellä kun on kerrankin aurinkoa. Tämä vaan intti, että mä tuon sen tänne. Jaa tähän ruohonleikkurin päälle vai.

Ihminen joka ei edes tervehtinyt kuten hyvät käytöstavat vaatisi ruikutti ystävänpalvelua. Huoh. Jos näitä tekis aina kun pyydetään ei muuta ehtiskään.

Minä ja isäni olemme molemmat samalla alalla ja ammatiltamme suunnittelijoita. Piirrämme samoilla ohjelmistoilla, mutta eri firmoissa. Aina kun olen kotona käymässä pitäisi "äkkiä vilkaista" jotain tämän piirrustuksia ja neuvoa lähinnä ohjelmankäyttöön ja dataan liittyvissä asioissa.

Mua kiukuttaa aina urakalla, nimittäin pyynnöt on jopa viikottaisia, kasvotusten tai puhelimessa. Tiedän olevani työssäni taitava, mutta vapaani tahdon käyttää ihan muihin asioihin. Nykyään jopa välttelen yhteydenottoa tämän vuoksi. Monet kerrat olen auttanut tuntikaupalla ilman mitään korvauksia, mutta jos en juuri sunnuntai iltana yllättäen alan kasaamaan jotai juttua jonka pitäisi olla maanantaina valmis saan huokailua ja syytöksiä. Pitäisi nyt omia vanhempia auttaa. Ei ole iso vaiva. Sinullehan tämä on helppoa. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri tykkäsi luovasta kirjoittamisesta ja olisi halunnut kuvituksia tarinoilleen. Minulle, harrastelijapiirtäjälle, sitten ehdotteli koko ajan että tekisin sitä tai tätä hänen kirjoituksiinsa liittyvää. Odotti myös, että tekisin esim. sarjakuvia hänelle näistä aiheista. Toi ajanviettoomme usein paperia ja kyniä ja vihjaili että "jos vaikka innostuisit piirtämään x:n tai y:n". Tai: "mulla ois hieno visio, voi että kun osais piirtää, se on tällainen ja tällainen". 

Eikö tuota voi ottaa kohteliaisuutenakin. Tietty jos överiksi menee pyytely etkä halua piirtää, niin pitäisi tajuta jättää aihe, mutta muuten yhteistyön ehdottaminen on kai viatonta? Julkaistusta kuvitetusta tarinasta olisit varmaankin saanut osasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LÄÄKÄRIT tai heidän läheisensä, kysäisen tässä välissä että miten vakavaa on jos kaveri pyytää uusimaan unohtuneen e-pillerieseptin tai kurkkaamaan lapsen korviin?

En ole kovin innokas pyytämään tuollaisia palveluksia juuri siksi että en halua olla riesa, mutta toisaalta itse kyllä ihan mielelläni esim. poistan ompeleet, annan haavanhoito-ohjeita (jos osaan sellaista haavaa!), neuvon imetysjutuissa tai katson kasvukäyriä yhdessä jos joku tuttava tarvitsee. Jos kysyisin ja minulle sanottaisiin ei niin se ei olisi mikään ongelma, ehkä enintään vähän nolottaisi että edes vaivasin, mutta minulle saa siis sanoa ei. Jos nyt uskaltaisin kysyä.

Jos kaveri pyytää minua uusimaan e-pillerireseptinsä, kehotan soittamaan lääkäriaseman, jolla työskentelen, vastaanottoon ja antamaan tietonsa sinne. Maksua en tästä kaverilta enkä muiltakaan säännöllisiltä potilailtani veloita. Edellytän kuitenkin, että alkuperäisen reseptin olen määrännyt minä ja se on seurausta lääkkeen soveltuvuuden arvioinnista verenpaineen mittauksineen ja muine selvityksineen. Joka toinen resepti voidaan uusia tapaamatta, vastaanottokäyntiä edellytän ensimmäiselle reseptille ja joka toiselle siitä lähtien. Asiasta en jousta, vaikka kyseessä olisi siskoni. 

Korvien kurkkaus onkin sitten toinen juttu. En ole lastenlääkäri enkä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joten oma diagnoosini olisi lähinnä paras arvaus, jonka tekemiseen en edes ryhdy. Vapaa-ajalla tehdystä virhediagnoosista en ole kiinnostunut kantamaan vastuuta, joten täältä tuleva ohje on kipulääkitys ja lääkäriin kun mahdollista (viimeistään seuraavana aamuna). Korvien tarkastus ei todellakaan ole sitä, että otoskoopilla nyt vaan vähän vilkaistaan ja diagnoosi on siinä. Mitä pienempi lapsi, sen vaikeampaa. Harvalta taitaa edes välineitä löytyä siitä ihan kotilääkekaapista, vaikka lääkäri olisikin. 

Arvaas kuinka paljon noita pyyntöjä ainakin eläinlääkärielle tulee.

Ja jos niihin suhtaustuu kovin hövelisti seuraavana tuodaan se sairas koira kissa kani jne oven taakse ja sitten huomaatkin pitäväsi ilmaista klinikkaa.

Nähnyt sen ja kokenut sen ja varsinkin kun kaverin kaveritkin ja tutun tuttavat ja myös tuntemattomat ovat ovesi takana jouluisin äitienpivänä juhannuksena jne.

Ja se siis tekee tutuksi jos oot 10v tai alle jutellut joskus jossain.

AV - MAMMA kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun perustin pienen ompelimon ja kaupan sain nähdä koko kirjon hyötyjiä ensimmäisinä vuosina.

Kävi postikorttien, itsetehtyjen korujen ja maalausten kauppaajia, kerjäläisiä ja mitä oudoimpia ennustajia. Myös työnhakijoita joiden tarkoitusperät olivat epäselviä. Mukana seurasivat näyttelijät ja "esiintyjät" jotka suoraa"pummasivat" vaatteita suurta näkyvyyttä vastaan. Eräänlaisia kerjäläisiä nämäkin. Myös sukulaiset tinkivät minkä ehtivät.

Nyt on ovessa lukko ja ovikello. Se auttaa jonkin verran mutta ujoimmat asiakkaat eivät valitettavasti uskalla enää sisään. Tärkeintä on kuitenkin jaksaa olla ehdoton näiden tyyppien kanssa.

Pakko myöntää, että jos kauppaan päästäkseen pitää soittaa ovikelloa jää ko kaupassa asioimatta. Tulee tunne että jos sinne menee on pakko ostaa jotain vaikka ei mitään sopivaa olisikaan kun on kerran kehdannut vaatia avaamaan oven ja päästämään sisälle.

Mielummin siirtyy seuraavaan kauppaan etsimään vaatetta

Osa kampaamoista tekee näin myös. Asiattomia henkilöitä liikkuu kaupungeissa niin paljon ja yrittää ryöstää.

Mitä se ovikello tuohon auttaa? Eikö sinne ovelle tulla kuitenkin avaamaan jos sitä kelloa soittaa? Ryöstäjäkin varmaan osaa soittaa ovikelloa. Eipähän tule asiakkaatkaan häiritsemään ryöstöä, raiskausta tai pahoinpitelyä, kun ovi on lukossa.

Yrittäjä varmaankin arvelee näkevänsä naamasta, kuka on ryöstäjä tai hullu..

Ilmaiseksi pitäisi taloja ja kesämökkejä suunnitella, lupapiirustukset laatia ja toimia pääsuunnittelijana.

Olin aikanaan tiepalvelussa ja eräs puolituttu tuli soittamaan ovikelloa ja repimään sängystä ylös että heidän auto pitää fixata kuntoon. Auto oli laitettu käden käänteessä -ei siinä mitään- mutta ensin vaativat saada pankkisiirron ja sen jälkeen jättivät sen maksamatta! Hyvin toimeentulevat ihmiset. Pistin laskun perintätoimistolle, saivat maksella perintäkuluja laskun lisäksi.