Mikä on törkein tapa, jolla joku on yrittänyt (ilmaisiksi) hyötyä ammatistasi / harrastuksestasi / osaamisestasi tms?

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.

Voi miten tuttua, valitettavasti. Valmistuin koulusta ja sitten se alkoi: et sinä minulta nyt paljoa ota kun ollaan tuttuja  , naapureita. Puoli vuotta kestin ja menin vieraalle palkkatyöhön. Varmaan joidenkin vaikea ymmärtää että tämä " tuttu" yrittää elättää itseään. Hyväksikäyttö on helvetistä.

Omalla kohdallani törkein tapa, enkä tiedä onko se nyt niin kovin törkeä, typerä kylläkin, oli eräs nainen joka yritti saada minua tuomaan kipulääkkeitä työpaikaltani. 

Hoki sitten että pitää olla sitten kolmiolääkkeitä, hänen "selkänsä on niin kipeä ja hoitava lääkäri on lomalla".

Ensinnäkin tämän naisen tiesivät kaikki narkomaaniksi,  toiseksi minun on mahdoton tuoda työpaikaltani lääkkeitä sen verran hyvä systeemi on olemassa että jäisi heti kiinni. Ja kolmanneksi, en ikinä enkä koskaan suosotuisi siihen vaikka se mahdollista olisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on varmaan tapahtunut jokaiselle naiselle teini-iässä, eli nakitetaan sukujuhlissa/häissä/muissa tapahtumissa hoitamaan ja kaitsemaan lapsia, koska kaikki tytöthän tykkää hyysätä muiden kersoja, eikö niin?

Päiväkodissa työskentelevät ihmiset ei taida päästä tästä eroon edes aikuisena, vaan oletetaan että tottakai ne lapsia vahtii, kun muut pitävät hauskaa. Tai ainakin näin luulisin.

 

Mun ongelma on näissä se, että tykkään leikkiä lasten kanssa, mutta en tykkää olla niistä vastuussa. Jonkun 10 -vuotiaan voin ottaa mun luokse pelaamaan mun kanssa Pleikkaria illaksi, mutta nuorempia en.

Tosi monta kertaa on tullut kyselyjä, että etkö sä vois nyt muutaman tunnin vahtia tätä meidän taaperoikäistä lasta, kun sä oot niin hyvä lasten kanssa ja lapset tykkää? No en voi, en halua olla yksin vastuussa jonkun toisen lapsesta. Just ja

Nelikymppisenä velarouvana mietin käytäntöä. Miten taaperon vanhemmat uskaltaa antaa lapsensa jonkun vastentahtoisen nuoren naisen hoteisiin? Naisen joka tympääntyneenä velvollisuudentunnosta tähän suostuu, boolilasi kädessä. 

Jos nämä isä ja äiti haluaa bailata aikuisen maun mukaan niin miksei ole ottanut lapselle hoitajaa. Ja jos ei ole mummuja niin maksullisia lastenhoitajia on. Tiedän tämän vaikka lapseton olenkin. Niin usein vedotaan ettei ole hoitajaa. Se on valintoja mihin rahat laittaa eikä nuo ole edes kalliita. Kaveri niitä käyttää joskus, siitä tiedän. 

Itse olen sitä mieltä että nuo beibisitterit täytyy hoitaa ennen juhlia. 

Sori ot. 

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ompelija. Ihan jatkuvasti "voitko tehdä sitä ja tätä" ja tietenkin "jos keitän kahvit". Mulle on suututtu, kun oon sanonut että ei, minä en ompele kahvipalkalla hääpukua.

Ammatti on hyödynnykseen huono mutta omistamme pakettiauton. Kyllä olisi tarjontaa jos suostuisi. 

Töissäkin on yritetty hyötyä puoli-ilmaiseksi. Kokenut voidaan valita haastatteluun ja ehkä huvittuneena joskus töihin. Palkka on matala ja voidaan yrittää teettää vähän kaikkea mahdollista. Asenne voi jopa olla, että kun ei ole kehittynyt, ei ansaitse mahdollisuutta nytkään kun ehkä vuosien päästä. Samalla nuoria voidaan palkata ohi.

Nuori on sentään "kunnon työntekijä" ja "asiantunteva", jos on vaikka 25-vuotias. Noin 40-vuotias on tietysti harjoittelijan tasolla ja suunnilleen oppimisongelmainen, vaikka olisi korkeakoulutettu ja pitkä työkokemus.

Annoin 25€ laatuviinapullolla 10 neliön +10 asteen varastotilan talveksi käyttöön työkaverille, kun kun kunta oli pitänyt sitä vuosia tyhjänä. 12v sitten.

Vierailija kirjoitti:

Annoin 25€ laatuviinapullolla 10 neliön +10 asteen varastotilan talveksi käyttöön työkaverille, kun kun kunta oli pitänyt sitä vuosia tyhjänä. 12v sitten.

Aika hyvä diili. Sille sun työkaverille. En kyllä ymmärrä miksi sä voit antaa kunnan varastoa kenellekään millään hinnalla?

Olen voinut tämän kertoa, mut en viitsi selata kaikkia sivuja.

Naapurille selvisi, että puolisoni on ammattimies. Kävi toljottamassa kun mieheni teki uutta ulkoseinää rakennukseen.

Kohta tää naapuri sanomaan, että hänelle pitää tehdä  remppa mökiinsä.

Tuutko tekemään? sanoi hän. Ei millään mennyt kaaliin se, että ei mies tule tekemään remppoja naapurille kun omissa rempoissa on aivan tarpeeksi.

Minä tiesin etukäteen, että se tyyppi tulee pyytelemään sitä ja tätä. Varoitin etukäteen miestäni tästä.

Siis aivan törtsyy. Tilatkoon palvelun joltain remppayrittäjältä ja MAKSAKOON siitä.

Tosi outoa kuvitella, että riemusta kiljuen tullaan ihan vaan huvin vuoksi ja onnesta sykkyrällä painamaan duunia naapurirakkaudesta.

Tehtaassa, jossa olin töissä, on henkilöstölle myymälä. Siellä myydään työntekijöille tuotteita alehinnoilla.

Naapuri halusi minun ostavan sieltä hänen listaamansa tuotteet. Kävin ostamassa.

Ei mennyt kauan, kun oli taas vinkumassa ostoslistan kanssa, että nämä pitää käydä ostamassa hänelle.

Tossa kohtaa sanoin, että en minä käytä lyhyttä ruokataukoani juosten sun asioilla , sen yhden kerran tein hyvää hyvyyttäni uhraten ruokataukoni.

Sama tyyppi kävi hakemassa pihaltani mun pyörän lainaksi minulta lupaa kysymättä. Puoliso oli luvannut sen. Käskin puolisoani hakemaan fillarini takaisin heti. Käytän sitä kauppareissuilla.

Varoitin puolisoani, että kohta se vaatii autoa lainaksi ja sun lompakkoa.

Eri opinnoissani on ollut erinäisiä kursseja, mm. valokuvausta ja tarjoilua. Yksi sukulainen halusi minun ottavan ilmaiset hääkuvat. Otin, ja laatukin oli sen mukaista. Oikeasti, olin käynyt 1-2 kurssia enkä muutenkaan ollut kiinnostunut kuvaamisesta. Toinen sukulainen olisi halunnut minut ja opiskelutoverini joihinkin juhliin tarjoilijoiksi. Ilmoitin hinnan, eipä kiinnostanut enää. Ja sitten nykyisessä ammatissani moni puolituttukin haluaisi palvelujani korkeintaan puoleen hintaan, mielellään ilmaiseksi. Veloitan n. 100 €/h.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin ulkomailla ja silloin olisi pitänyt toimia ilmaisena hotellina ja turistioppaana ties kelle entisille kavereille, joiden kanssa en ole edes jutellut vuosiin, saati nähnyt. Asuin siihen aikaan myös todella pienessä yksiössä, johon ei todellakaan ollut tilaa majoittaa ketään, ja lisäksi maan pääkaupunki oli se mihin turistit suuntaavat, itse asuin ihan muualla monen tunnin ajomatkan päässä (tottakai olisi pitänyt kyydittää ihmiset pääkaupunkiin ja takaisin).

Ei kuule tarvitse muuttaa kuin Helsinkiin ja asua yksiössä niin johan löytyy kavereita ja sukulaisia joita ei ole nähnyt tyyliin 10 vuoteen. Sitten vielä ihan oikeasti suuttuvat kun ei voi tulla meille yöpymään 4 yöksi! Yksi henkilö suuttui ja sanoi että muut saa kyllä tulla. Mietimme että ketkä muut? Yksi sukulaisperhe suuttui myös ja puuskahtivat että miten sitä sitten lapsiperhe matkustaa! Kaiketi se asia ei meil

Tämä on totta. Kun asuimme Helsingissä niin vaimon toisella puolella Suomea asuvan kaverin mies ilmoitti, että voisi tulla meille yöksi, koska hän oli lähdössä ulkomaan reissuun ja joutuisi viettämään yön kaupungissa ennen lentoa. Joo, ihan varmasti, kun olitiin tavattu kyseinen mies yhden ainoan kerran, eikä vaimon kaverikaan ollut mikään kovin läheinen kaveri. Lisäksi asuttiin 50 neliön kämpässä, eikä missään lukaalissa. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaa kaikki auttoi kaikkia, jos naapuri katto vuotaa, yhdessä rakennettiin uusi ja sitten autettiin toista naapuria kun jotain muuta piti tehdä. Lapsia hoidettiin sukulaisten ja koko kylän voimin. On mennyt maailma itsekkääksi.

Luuletko tosiaan, että nämä apujen pyytäjät mitenkään vastavuoroisesti auttaisivat riistämisen kohteitaan? Kyllähän se suklaalevy pikkutyöstä riittää, tai kossupullo miehelle.

Se, että kuitataan joku homma viinapullolla. Mies kävi esittämässä joulupukkia perhepäivähoitajien joulujuhlassa, sai kossupullon siitä hyvästä. Joku tossa tökkii -> vedä kännit joulun kunniaks(?)  tosi fiksua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun kaverini kertoi tämän: hän oli ompelija aloittelemassa omaa toiminimeä, siis yritti elää sillä. Hän lyhensi erään sukulaisen auorat housut, niin maksaja antoi palkaksi sulkaalevyn.

Voi miten tuttua, valitettavasti. Valmistuin koulusta ja sitten se alkoi: et sinä minulta nyt paljoa ota kun ollaan tuttuja  , naapureita. Puoli vuotta kestin ja menin vieraalle palkkatyöhön. Varmaan joidenkin vaikea ymmärtää että tämä " tuttu" yrittää elättää itseään. Hyväksikäyttö on helvetistä.

Sam juttu itselläni, valmistuin nuorena ompelijaksi. Tein 2x hääpukua ilmaiseksi sukulaisilleni, samoin olisi pitänyt tehdä ystävien siskoille ja muille tutuille. Lopetin kokonaan ne hommat, ja vaihdoin alaa.

Monen lapsen harrastuksen olen kustantanut oman harrastuksen kautta, ottamalla mukaan toimintaan. En enää tekisi tätä, koska en siedä nykypentuja kuten moni muukaan. Tulee mitta täyteen siinä vaiheessa kun aletaan valehdella ja varastaa tavaroita.