Epärelevantit maininnat potilastiedoissa - mihin yhteys?

Kävin todella tylyllä mieslääkärillä, jotai ei kummoisesti kiinnostanut auttaa vaivani kanssa (äkillinen selkäkipu kun siirsin huonekaluja) vaan hän päätti määrätä muutamat napit ja passitti pihalle. Kuulemma hyvin pystyy maitolaatikoita duunissa repimään :) koitin sitten kysellä et mikähän tässä mahtais olla ku selkä ei taivu yhtään ja istuukki joutuu ihan mutkalla, ja miten tän sais pois/ kauan yleensä kestää. Uskomattoman ikävää tylytystä ja mutinaa vastaukseksi (kuulemma pitää kuntouttaa ellen halua vedellä nappeja lopun ikää tai joutua veitsen alle)..

Lähin sitte tyhjin käsin ja kiukkusena pois sieltä, ja ovelta huikkasi mulle vielä ja kysyi pituuden ja painon :D ihmettelin asiaa mut heitin vaan jotain sinne päin, en ole mielestäni mikään pullukka tai lihava, vaikka kyllä pitäs varmaan pari kiloa pudoittaa, mut kenen ei.. Eli normaali "muodokas" ihminen joka käyttää pääasiassa m koon vaatteita ( joskus L) Lääkäri itse oli ihan anorektisen näkönen, ei mikään urheilullinen vaan tikkulaiha ja kalpea, tukka puoliks lähteny.

No. ..Menin nyt sit kattoo sitä potilaskertomusta et näkisin mitä se epäili, kun jäi se ympäripyöree hartioiden kohauttelu vähän epäselväksi... Ekana luki se, että oon liikalihava ja sitten se et selän alueella kipua ku siirsin huonekaluja, ja hoitosuunnitelmana _laihdutus_ :Dd niinku mitävit....?? Kävin kaikki lääkärikäynnit läpi kolmelta vuodelta, ja tää tuulen -sanonkomikä- lipputanko oli ainoo joka oli pistänyt mitään läskiyteen liittyvää, vaikka aiemminkin prakaillu paikat :D niin että kiitosta vaan, käteen jäi vaan laskin status. Sanotaan et totuus sattuu, mut enemmän sattuu kyllä yhä selkään.

kummitustäti kirjoitti:

Sairaskertomusmerkinnät ovat lähtökohtaisesti potilassalaisuuden alaista materiaalia. Potilassalaisuuden rikkomisesta voidaan puhua silloin, kun tietoja luovutetaan ulkopuolisille, ei silloin kun niitä kirjataan suojattuun järjestelmään joka on nimenomaan niiden tietojen kirjaamista varten tehty. Lääkärin oma oikeusturva on pitkälti näiden merkintöjen varassa eikä potilas voi tästä(kään) syystä oikein voi vaatia jättämään asioita kirjaamatta. Virheellinen tieto toki voidaan ja pitääkin korjata.

Niin, yksityisyydensuojan loukkaukseksi sitä voi sanoa, kun huomioi, että osalla se salatun tiedon tarkistusvelvollisuus koskee liki kaikkia joiden kanssa on kanssakäymisissä. Kun hoidot on yliopistosairaalassa vaikka viikon jaksoissa ja väleissä seuranta omassa tk:ssa ja ne voivat jatkua kuukausissa, lisäksi on laajoja tutkimuksia, onkohan silloin moniakaan, jotka ei joutuisi lukemaan tietoja? Kuinkahan lääkärin oletettu oikeusturva viranomaisena ajaa yksityisyydensuojan edelle ja eikö oikeusturva muka toiminut ennen kuin potilastiedot laitettiin nettiin? Oikeusturvalle on monenlaisia parempia keinoja.

Virheellinen tieto nykyään pitää korjata. Turhaa tietoa lääkärit eivät hevillä lähde korjaamaan pois sieltä. Minusta kyse on todellakin puolijulkisesta viranomaisarkistosta, koska jokainen henkilö terveydenhuollossa jonka kanssa on kanssakäymisissä tarkistaa sen. Ei kukaan ole tekemisissä terveydenhuollon henkilöiden kanssa, joiden ei toiminnassaan kuuluissi sitä tarkistaa.

Eihän ne tekstit sieltä mene kenenkään ulkopuolisen silmiin niin relax vaan.

Pitkä ketju enkä jaksanut lukea, mutta noiden taustatietojen kirjaamisella on merkitystä, vaikka se ei aina suoraan näykään. Jos potilas tulee vastaanotolle flunssan takia, eikä tekstissä mainita muuta kuin että oireet alkaneet silloin ja silloin ja nyt on nenä tukossa, ei tekstin perusteella käy ilmi, onko potilaalla joku asiaan vaikuttava perussairaus tai lääkitys. Mutta jos kirjoitetaan, että potilaalla verenpainetauti, obesiteettiä ja migreeni, niin lukija voi päätellä, ettei potilaalla ole esim. astmaa tai esim. kortisonilääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi taivas, sano että provoat? Sinulta puuttuu käsi suhteellisen poikkeuksellista, ja se mainitaan, koska se puuttuu joka kerta. Varsin tarpeetonta mutta ei mikään pikkujuttu.

Sitten kun oikeasti ymmärrät, mitä tarkoittaa sanat terveystietojen kirjaaminen, palataan. Sitä säätelee laki ja käytänteet. Loukkaako sinua tosiaan asia??

Ei ole provo. Kerrataan ja tarkennetaan tämä oma 'vaivani' vielä:

1. Se ei vaikuta terveyteeni 2. Se on synnynnäinen, ei vaikuta toimintakykyyni 3. Se ei näy heti ulospäin mutta lukee tekstissä ainoastaan siksi että se on kerran sinne kirjattu ja jokainen lääkäri kopioi sen aina uudelleen 4. Edellämainituista syistä koen että se on (lähes) kiusallaan mainittu kun sille ei terveydellistä perustetta ole.

-ap-

Ohis, mutta miten asia, joka ei näy eikä vaikuta voi olla häpeän aihe?

Mä kävin yskän ja rintakivun takia lääkärissä. Ei loppujen lopuksi ollut mitään vakavaa, mutta lääkäri oli kirjoittanut sairaskertomukseen kantaan että mulla on "ilmeikkäät kasvot". Tämän yhteyden noihin mun oireisiin tahtoisin tietää.

En ole mikään terveydenhuollon ammattilainen enkä siis tiedä mitään tästä aiheesta. Mutta näin lukuisia sairaalaympäristöön sijoittuvia tv-draamasarjoja katselleena olen oppinut, että kaikki pienetkin yksityiskohdat voi olla tärkeitä jonkun sairauden hoidon kannalta. Näissä tv-ohjelmissahan (esim. House)aina potilas tulee sairaalaan jonkun oudon oireen takia ja huippulääkärit eivät millään meinaa keksiä selitystä ja sitten ne menevät tonkimaan potilaan kotia ja löytävät tyyliin jotain kasvilannoitetta, joka on aiheuttanut potilaalle harvinaisen, allergisen reaktion jnejne. Ja sitten voivotellaan, että "olisihan tämä pitänyt huomata! Kaikki pienetkin tiedot ovat tärkeitä!" :D

Eli voisiko olla olla mahdollista, että käden puuttuminen potilaalta on vain sellainen poikkeuksellinen asia, josta on parempi mainita kaikissa hoitokertomuksissa - toisin kuin jättää mainitsematta. Sitten jos ap:n flunssa oireisiin löytyisikin joku random selitys, ((mielikuvituksellisena esimerkkinä vaikka aikoinaan tehdyn käsiamputaation yhteydessä potilas altuistui jollekin hengitystieongelmia kroonistavalle aineelle. Tai vaikka että potilaan sikiökehitysvaiheen ongelmat, josta käden puuttuminenkin johtui, aiheutti sairauksia jotka vasta aikuisiällä on alkanut ilmetä)) ja sitten hoitohenkilökuntaa syytellään siitä, kuinka heiltä on jäänyt merkitsemättä noinkin olennainen asia kuin käden puuttuminen.

Siis sori nyt, mutta näin taviksen näkökulmasta, yhteiskunnan yleisten normi-käsitysten sekä lääketieteellisten tilastojen mukaan toisen käden puuttuminen ihmiseltä EI ole normaalia, joten kyllähän se on aika loogista kirjata niihin potilastietoihin.

käyttäjä-11339 kirjoitti:

kummitustäti kirjoitti:

Sairaskertomusmerkinnät ovat lähtökohtaisesti potilassalaisuuden alaista materiaalia. Potilassalaisuuden rikkomisesta voidaan puhua silloin, kun tietoja luovutetaan ulkopuolisille, ei silloin kun niitä kirjataan suojattuun järjestelmään joka on nimenomaan niiden tietojen kirjaamista varten tehty. Lääkärin oma oikeusturva on pitkälti näiden merkintöjen varassa eikä potilas voi tästä(kään) syystä oikein voi vaatia jättämään asioita kirjaamatta. Virheellinen tieto toki voidaan ja pitääkin korjata.

Niin, yksityisyydensuojan loukkaukseksi sitä voi sanoa, kun huomioi, että osalla se salatun tiedon tarkistusvelvollisuus koskee liki kaikkia joiden kanssa on kanssakäymisissä. Kun hoidot on yliopistosairaalassa vaikka viikon jaksoissa ja väleissä seuranta omassa tk:ssa ja ne voivat jatkua kuukausissa, lisäksi on laajoja tutkimuksia, onkohan silloin moniakaan, jotka ei joutuisi lukemaan tietoja? Kuinkahan lääkärin oletettu oikeusturva viranomaisena ajaa yksityisyydensuojan edelle ja eikö oikeusturva muka toiminut ennen kuin potilastiedot laitettiin nettiin? Oikeusturvalle on monenlaisia parempia keinoja.

Virheellinen tieto nykyään pitää korjata. Turhaa tietoa lääkärit eivät hevillä lähde korjaamaan pois sieltä. Minusta kyse on todellakin puolijulkisesta viranomaisarkistosta, koska jokainen henkilö terveydenhuollossa jonka kanssa on kanssakäymisissä tarkistaa sen. Ei kukaan ole tekemisissä terveydenhuollon henkilöiden kanssa, joiden ei toiminnassaan kuuluissi sitä tarkistaa.

Täsmälleen samat tiedot laitettiin aiemmin paperimuotoiseen sairaskertomukseen. Kun potilas siirtyi hoitopaikkojen välillä, laitettiin tarpeelliset osat sairaskertomuksesta valokopioina potilaan mukaan tai lähetettiin jatkohoitopaikkaan. Ihmiset ovat vasta Omakannan myötä havahtuneet, että heistä on potilasasiakirjoissa tietoja. Aiemmin asia ei kiinnostanut potilaita palaneen puupennin vertaa, vaikka omien sairaskertomustietojensa tarkistusoikeus on ollut olemassa jo parikymmentä vuotta. 

Potilasasiakirjat ovat virallisia asiakirjoja ja on tärkeää että tiedot pitävät aina paikkaansa. Epäolennaisuudet korjataan tai poistetaan mutta ei sieltä pyynnöstä poisteta tietoja jotka eivät jostain syystä miellytä potilasta. Sairauskertomuksessa näkyvät aikaisemmat käynnit kuten lääkkeiden yliannokset, känniset sekoilut ja turpaansaannit jne. Yksittäisellä sekoilulla ei ole merkitystä mutta jos joku käy kerran kuussa saman syyn vuoksi niin kyllä se huomioidaan että kaikki ei ole kunnossa. Potilastiedot ovat salassapidettäviä ja niitä ei levitellä ulkopuoliselle. 

Aina voi miettiä miksi terveyskeskuksessa on kirjattu perussairauksia sun muita tietoja mutta mitä sitten kun potilas tuodaan huonossa kunnossa päivystykseen ja hän ei voi itse kertoa mitään. Pelkästään ambulanssin kirjaaman ensihoitokertomuksen varassa ei yleensä pitkälle pääse. Vaikka potilastietojärjestelmissa on paljon vikaa ja ne eivät keskustele keskenään niin joskus perusterveydenhuollosta saadusta lääkelistasta ja muista tiedoista voi olla oikeasti hyötyä. 

Potilaat haluavat monesti pitää omat tietonsa salassa monelta osin mutta se vaikeuttaa lääkärin työtä merkittävästi. Jos perustiedot on saatavissa heti sairauskertomuksista niin aikaa ei mene taustatietojen etsimiseen niin paljon ja hoito sujuu paremmin. Epävarman tiedon varassa kun mennään niin lääkitysvirheitä tms. voi tulla vaikka niitä yritetään kaikiin keinoin välttää. Apottijärjestelmän  tarkoituksena on parantaa tiedonsaantia ja esimerkiksi lääkelistoja ei tarvitse osastonsiirron (päivystys - leikkaussali/teho-osasto - vuodeosasto - kuntoutusosasto) välillä kirjata uudestaan eli aikaa säästyy ja virheet vähenevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksi ikä mainitaan usein jokaisessa potilastekstissä?

...ainakin minulla . kyllä sen näkee muualtakin mutta aina se lukee siellä!

Ei minua se ikämaininta haittaa koska se ei liity ulkonäkööni, joten se voi lukea siellä jos siitä on jotain apua jollekin. Puuttuvan käden maininta sen sijaan häiritsee koska se ei vaikuta siihen onko minulla yskä vai ei. -ap-

Eihän sun ole pakko niitä tekstejä edes lukea jos ne häiritsee.

Lähinnähän ne on tarkoitettu henkilökunnan käyttöön.

Pöliäkö nä oot? Potilaslain mukaan potilasasiakirjoihin saadaan merkitä vain potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Tätä kutsutaan tarpeellisuusvaatimukseksi.

Jokaisella on oikeus tulla arvioiduksi virheettömien ja tarpeellisten eikä virheellisten ja epäolennaisten tietojen perusteella.

s**tana mitä ääliöitä täällä taas on. Luuletteko että työntekijät pitävät sitä jonain juorupalstana? Julkisessa terveydenhuollossa työntekijöillä on LAKISÄÄTEINEN VELVOLLISUUS tehdä ne merkinnät. Joka kirjoitettu rivi on poissa itse potilastyöstä, jota useimmat pitävät ensisijaisena työtehtävänään. Näin ollen sinne ei laverrella turhia. Paljon on kyse siitä, että jokin tieto voi myöhemmin olla hyödyksi hoidossa, siksi se kirjataan. Esim. Jos löydyt tajuttomana sairaalan wc:stä ilman passia, voi olla hyvä tietää, että juuri sinä olet se kädetön henkilö. Menkää ennustaja sibyllalle hoidattamaan itseänne, jos kirjaaminen ärsyttää.

Ennen kuin opetat lakia kannattaa itse opetella mitä laki sanoo.

Lakisääteinen velvollisuus koskee potilaan oikeutta tietää terveydentilastaan. Kirjaaminen Kantaan ei ole sitä, vaan potilaalle voi kertoa asian. Sitä ei tarvitse kirjata, jonka suhteen ei ole tehty ratkaisua. Viranomaisen velvollisuus on kirjata kaikki ratkaisunsa, mutta lääkärillä tai hoitajalla ei ole velvollisuutta kuvata potilasta yhtään enemäpää kuin mitä ratkaisu koskee tai ratkaisunteko edellyttää.

kirjaaminen - nykyään kantaan - todellakin on lakisääteistä terveydenhuollon ammattihenkilölle potilassuhteessa. Pyydä seuraavalla lääkärikäynnillä itsellesi aivot.

Luepa itse vielä toiseen kertaan mihin vastasin. Lakia on noudatettava, vaikka kuinka luulet sitä aivottomaksi, potilaalla on myös oikeuksia henkilörekisterilain ja laki potilaan oikeuksista. Kantaan kirjataan perustiedot käynnistä, eli ihan kuten aikaisemminkin on säädetty ja mitä viranomainen on joka tapauksessa velvollinen kirjaamaan.

Terveydenhuolto on viranomainen, jonka kuuluu noudattaa lakia ja erityisesti siitä kirjatun lain mukaan tulee kunnioittaa potilasta ja hänen itsemääräämisoikeuttaan. Kanta ei mene sen edelle. Lääkärillä on edelleen ehdoton salassapitovelvollisuus, joka on koeteltu oikeudessakin. Lääkärillä on tietyt laissa erikseen säädetyt velvollisuudet asioiden julkituomiseksi, mutta salassapitovelvollisuutta ei olla ohitettu yleisillä ohjeilla kirjata viranomaisena käynnin tietoja kantaan, sen ohittaminen ajokortti tai aselupakysymyksissäkään ei ole onnistunut ilman tarkkaan salassapidon huomioivaa lainsäädäntöä.

Kantaan ei kirjata yhtään mitään. Lääkärit, hoitajat ja muu terveydenhuollon henkilökunta kirjaa tiedot siihen potilastietojärjestelmään, joka kussakin terveydenhuollon yksikössä on käytössä. Osa tiedoista siirtyy ohjelmallisesti Kantaan. Vain potilas itse pystyy kirjaamaan Kantaan. 

No tuo nyt oli hiustenhalkomista! Pistäköön ne tiedot sinne Kantaan vaikka haamu, mutta siellä ne vain lukevat kaikkine diagnooseineen. Ainakin minun Kannassani. Toistaiseksi en ole itse pystynyt kirjaamaan sinne mitään eikä lääkkeiden uusiminenkaan onnistu sieltä meidän kunnassamme. Ihan vanhanaikaisesti vaan pitää soittaa omahoitajalle...

Huoh...pointtini olikin, että ei siellä Kannassa ole kaikki tieto, mitä lääkärit tai hoitajat ovat sinusta potilastietojärjestelmään kirjoittaneet. Siellä on vain osa. Ja sinä pystyt Omakannan kautta laittamaan kieltoja tietojesi luovutuksiin sekä mm kirjoittamaan sinne hoitotahtosi. Nämä tiedot eivät siirry Kannasta minkään sairaalan, terveyskeskuksen tai lääkäriaseman potilastietojärjestelmiin vaan ovat ainoastaan Kannassa.

Yksi lääkäri kirjoitti:

Potilasasiakirjat ovat virallisia asiakirjoja ja on tärkeää että tiedot pitävät aina paikkaansa. Epäolennaisuudet korjataan tai poistetaan mutta ei sieltä pyynnöstä poisteta tietoja jotka eivät jostain syystä miellytä potilasta. Sairauskertomuksessa näkyvät aikaisemmat käynnit kuten lääkkeiden yliannokset, känniset sekoilut ja turpaansaannit jne. Yksittäisellä sekoilulla ei ole merkitystä mutta jos joku käy kerran kuussa saman syyn vuoksi niin kyllä se huomioidaan että kaikki ei ole kunnossa. Potilastiedot ovat salassapidettäviä ja niitä ei levitellä ulkopuoliselle. 

Aina voi miettiä miksi terveyskeskuksessa on kirjattu perussairauksia sun muita tietoja mutta mitä sitten kun potilas tuodaan huonossa kunnossa päivystykseen ja hän ei voi itse kertoa mitään. Pelkästään ambulanssin kirjaaman ensihoitokertomuksen varassa ei yleensä pitkälle pääse. Vaikka potilastietojärjestelmissa on paljon vikaa ja ne eivät keskustele keskenään niin joskus perusterveydenhuollosta saadusta lääkelistasta ja muista tiedoista voi olla oikeasti hyötyä. 

Potilaat haluavat monesti pitää omat tietonsa salassa monelta osin mutta se vaikeuttaa lääkärin työtä merkittävästi. Jos perustiedot on saatavissa heti sairauskertomuksista niin aikaa ei mene taustatietojen etsimiseen niin paljon ja hoito sujuu paremmin. Epävarman tiedon varassa kun mennään niin lääkitysvirheitä tms. voi tulla vaikka niitä yritetään kaikiin keinoin välttää. Apottijärjestelmän  tarkoituksena on parantaa tiedonsaantia ja esimerkiksi lääkelistoja ei tarvitse osastonsiirron (päivystys - leikkaussali/teho-osasto - vuodeosasto - kuntoutusosasto) välillä kirjata uudestaan eli aikaa säästyy ja virheet vähenevät.

Mua huolestuttaa tässä nykysysteemissä ainoastaan se, että potilastiedoissa on myös virheellisiä diagnooseja. Voinko luottaa siihen, että jos mut tuodaan tajuttomana sairaalaan, lääkärit todellakin lukevat potilastietoni niin hyvin, että huomaavat erään diagnoosin olevan virheellinen? Virheellistä diagnoosia ei kuitenkaan voi poistaa, koska mua hoidettiin (tai oikeammin jätettiin tekemättä tarvittavat lisätutkimukset) väärän diagnoosin perusteella. Jos olen tajuissani, voin itsekin kertoa lääkärille, että ei mulla ole koskaan mitään tuumoria ollut, mutta entä jos olenkin tajuton?

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne tekstit sieltä mene kenenkään ulkopuolisen silmiin niin relax vaan.

Relax, ei Kanta ole kuin suurempi kuin suurin aikakausilehti julkaisuna:

"Valviran ylläpitämässä Terhikki-rekisterissä eli terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on yli 400 000 elossa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot"

Onhan se ihan hyvä, että kukaan asiaton ei pääse käsiksi. Luvallisesti niitä saa lukea vain he, joiden kanssa on kanssakäymisissä. Eikö juuri kanssakäyminen tee aroista tiedoista vaivaannuttavaa?

Kun tuon rinnastaa aikaisemmin tiukkaan lääkärin salassapitovelvollisuuteen tai vertaa minkään aikakausilehden levikkiin pääsee jo käsitykseen, minkälaisesta julkaisusta on kyse. Kantaan tallentaessa ei voi puhua tietojen salauksesta, vaan julkaisusta, kun huomioi minkälaiselle väestömäärälle tieto laitetaan saataville.

Valviran tiedot on lääkärin julkaisulla käytettävissä suuremmalla määrällä kuin suurin kotimainen ammattiliitto. Kun puhutaan nimenomaan arkaluontoisimmista tiedoista, on tekopyhää väittää tietojen olevan salattuna Kannassa. Ei tarvita edes hakkereita viemään niitä, kun jos asioit terveydenhuollossa,

kohtaamasi henkilöt lukee ensimmäisenä ne lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot.

Kunnianloukkaus tuomiossakin vakavuusaste arvioidaan kuinka monelle joku tieto asetetaan saataville. Tuonne Kantaan se asetetaan nimenomaan saataville.

Minulle oli kirjoitettu että "hermostuneen ja jännittyneen oloinen nainen".

No tottakai olin peloissani kun lääkärit eivät löytäneet minusta mitään vikaa, se löytyi vasta sattumalta eri paikassa myöhemmin ja onneksi pääsin nopeasti leikkaukseen!

Vierailija kirjoitti:

käyttäjä-11339 kirjoitti:

kummitustäti kirjoitti:

Sairaskertomusmerkinnät ovat lähtökohtaisesti potilassalaisuuden alaista materiaalia. Potilassalaisuuden rikkomisesta voidaan puhua silloin, kun tietoja luovutetaan ulkopuolisille, ei silloin kun niitä kirjataan suojattuun järjestelmään joka on nimenomaan niiden tietojen kirjaamista varten tehty. Lääkärin oma oikeusturva on pitkälti näiden merkintöjen varassa eikä potilas voi tästä(kään) syystä oikein voi vaatia jättämään asioita kirjaamatta. Virheellinen tieto toki voidaan ja pitääkin korjata.

Niin, yksityisyydensuojan loukkaukseksi sitä voi sanoa, kun huomioi, että osalla se salatun tiedon tarkistusvelvollisuus koskee liki kaikkia joiden kanssa on kanssakäymisissä. Kun hoidot on yliopistosairaalassa vaikka viikon jaksoissa ja väleissä seuranta omassa tk:ssa ja ne voivat jatkua kuukausissa, lisäksi on laajoja tutkimuksia, onkohan silloin moniakaan, jotka ei joutuisi lukemaan tietoja? Kuinkahan lääkärin oletettu oikeusturva viranomaisena ajaa yksityisyydensuojan edelle ja eikö oikeusturva muka toiminut ennen kuin potilastiedot laitettiin nettiin? Oikeusturvalle on monenlaisia parempia keinoja.

Virheellinen tieto nykyään pitää korjata. Turhaa tietoa lääkärit eivät hevillä lähde korjaamaan pois sieltä. Minusta kyse on todellakin puolijulkisesta viranomaisarkistosta, koska jokainen henkilö terveydenhuollossa jonka kanssa on kanssakäymisissä tarkistaa sen. Ei kukaan ole tekemisissä terveydenhuollon henkilöiden kanssa, joiden ei toiminnassaan kuuluissi sitä tarkistaa.

Täsmälleen samat tiedot laitettiin aiemmin paperimuotoiseen sairaskertomukseen. Kun potilas siirtyi hoitopaikkojen välillä, laitettiin tarpeelliset osat sairaskertomuksesta valokopioina potilaan mukaan tai lähetettiin jatkohoitopaikkaan. Ihmiset ovat vasta Omakannan myötä havahtuneet, että heistä on potilasasiakirjoissa tietoja. Aiemmin asia ei kiinnostanut potilaita palaneen puupennin vertaa, vaikka omien sairaskertomustietojensa tarkistusoikeus on ollut olemassa jo parikymmentä vuotta. 

Vasta Kannan myötä jokainen terveydenhuollon henkilö avaa ensimmäisenä potilastiedot. Kun soitit aikanaan terveysneuvontaan, ei sieltä kukaan sotua kysynyt ensimmäisenä, nyt se kysytään jo ollessasi puhelimitse yhteydessä. Kun menet varaamaan aikaa, ensin perustietosi tarkistetaan jne. Tiedot eivät aikaisemmin olleet jokaisen kohtaamasi terveydenhuollon henkilön nenän edessä asioidessasi niin kuin ne nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne tekstit sieltä mene kenenkään ulkopuolisen silmiin niin relax vaan.

Tuossa tuli jo terhikkiin rekisteröityneiden määrä, 400000. Yhteishyvä ylittää Kannan levikiltään, ei mikään muu aikakausilehti, vaan seuraava jää alle puoleen.

http://www.aikakauslehdet.fi/levikit/

Mihin muuhun julkaisuun haluaisit arkaluontoisimmat tietosi mieluummin? Toki Kannassa vain kohtaamasi henkilöt käsittelevät tietojasi. Eikä Kantaa jätetä odotushuoneisiin kenenkään luettavaksi, tosin ei nykyään muitakaan lehtiä enää näy odotustiloissa. Ainakaan julkisella puolella.

https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e8…

Ohessa kaikki käytössä olevat diagnoosikoodit. Suosittelen että käyt sen läpi ja joka kerta lääkärillä asioidessasi ilmoitat, mitkä aiemmat diagnoosit ovat relevantteja kulloisessakin tautitilanteessa.

Ja jos et sitä joka kerta jaksa/viitsi tehdä, niin älä odota että lääkärikään sinun tai päivän kaikkien muiden 30 potilaan kohdalla miettii, mitkä edeltävät perussairauksien diagnoosit potilaan psyykeen kannalta on järkevintä mainita tai jättää mainitsematta.

Jos ap olisi vaivautunut kertomaan, mikä se hänen aina mainittava erikoisuutensa on, olisi joku täällä paikalla olleista terveydenhoitoalan ammattilaisista saattanut osata jo kertoa miksi se sinne kirjataan, ja syyksi olisi saattanut paljastua jotakin mitä ap ei osaa ajatella koska ei ole lääkäri.

Toinen vaihtoehto on, että kun kiireessä kirjauksia tekevät, niin hyödyntävät vaan edellistä tekstiä, eivätkä jää sen kummemmin miettimään, onko tämä ja tämä tieto nyt relevantti, jos kyseessä on kuitenkin asiallinen tieto.

Vierailija kirjoitti:

Yksi lääkäri kirjoitti:

Potilasasiakirjat ovat virallisia asiakirjoja ja on tärkeää että tiedot pitävät aina paikkaansa. Epäolennaisuudet korjataan tai poistetaan mutta ei sieltä pyynnöstä poisteta tietoja jotka eivät jostain syystä miellytä potilasta. Sairauskertomuksessa näkyvät aikaisemmat käynnit kuten lääkkeiden yliannokset, känniset sekoilut ja turpaansaannit jne. Yksittäisellä sekoilulla ei ole merkitystä mutta jos joku käy kerran kuussa saman syyn vuoksi niin kyllä se huomioidaan että kaikki ei ole kunnossa. Potilastiedot ovat salassapidettäviä ja niitä ei levitellä ulkopuoliselle. 

Aina voi miettiä miksi terveyskeskuksessa on kirjattu perussairauksia sun muita tietoja mutta mitä sitten kun potilas tuodaan huonossa kunnossa päivystykseen ja hän ei voi itse kertoa mitään. Pelkästään ambulanssin kirjaaman ensihoitokertomuksen varassa ei yleensä pitkälle pääse. Vaikka potilastietojärjestelmissa on paljon vikaa ja ne eivät keskustele keskenään niin joskus perusterveydenhuollosta saadusta lääkelistasta ja muista tiedoista voi olla oikeasti hyötyä. 

Potilaat haluavat monesti pitää omat tietonsa salassa monelta osin mutta se vaikeuttaa lääkärin työtä merkittävästi. Jos perustiedot on saatavissa heti sairauskertomuksista niin aikaa ei mene taustatietojen etsimiseen niin paljon ja hoito sujuu paremmin. Epävarman tiedon varassa kun mennään niin lääkitysvirheitä tms. voi tulla vaikka niitä yritetään kaikiin keinoin välttää. Apottijärjestelmän  tarkoituksena on parantaa tiedonsaantia ja esimerkiksi lääkelistoja ei tarvitse osastonsiirron (päivystys - leikkaussali/teho-osasto - vuodeosasto - kuntoutusosasto) välillä kirjata uudestaan eli aikaa säästyy ja virheet vähenevät.

Mua huolestuttaa tässä nykysysteemissä ainoastaan se, että potilastiedoissa on myös virheellisiä diagnooseja. Voinko luottaa siihen, että jos mut tuodaan tajuttomana sairaalaan, lääkärit todellakin lukevat potilastietoni niin hyvin, että huomaavat erään diagnoosin olevan virheellinen? Virheellistä diagnoosia ei kuitenkaan voi poistaa, koska mua hoidettiin (tai oikeammin jätettiin tekemättä tarvittavat lisätutkimukset) väärän diagnoosin perusteella. Jos olen tajuissani, voin itsekin kertoa lääkärille, että ei mulla ole koskaan mitään tuumoria ollut, mutta entä jos olenkin tajuton?

niinpä! Itsellä myös väärä dg, eikä sitä poisteta. Vieläpä psyykepuolella, joten vaikea todistaa. Oikeat dg:t annettu sen jälkeen, mutta eri lääkäriltä.

Vierailija kirjoitti:

https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e8…

Ohessa kaikki käytössä olevat diagnoosikoodit. Suosittelen että käyt sen läpi ja joka kerta lääkärillä asioidessasi ilmoitat, mitkä aiemmat diagnoosit ovat relevantteja kulloisessakin tautitilanteessa.

Ja jos et sitä joka kerta jaksa/viitsi tehdä, niin älä odota että lääkärikään sinun tai päivän kaikkien muiden 30 potilaan kohdalla miettii, mitkä edeltävät perussairauksien diagnoosit potilaan psyykeen kannalta on järkevintä mainita tai jättää mainitsematta.

Miten tämä liittyy aiheeseen? Eikö jo ole tullut ilmi, että lääkärit ja 400000 muuta terveydenhuollon henkilöä voi lukea Kannasta nuo tiedot? Onko sinne nyt kertynyt liikaa tietoa ja olet jo ulkoistamassa lääkärin työt potilaalle itselleen?

Mä en ymmärrä tuota kantaa. Minä ja lapseni saadaan hoitoa kahdessa eri sairaanhoitopiirissä ja vaikka oon antamu suostumuksen että ne saa nähdä kaikki hoitavat tahot niin molemmissa paikoissa aina kysytään mitä viimeks on tehty kun he ei nää toisessa paikassa kirjattuja tietoja...