äiti tappoi autistisen pojan pattijoella
Kommentit (244)
Jollain tasolla mä ymmärrän kuvion.
Onko äiti ollut vastuussa pojasta yksin, hän on sairastunut ja kokenut ettei kykene enää huolehtimaan eikä ketään muutakaan ole? Eihän tuo terve ajattelutapa ole.
Äidille oikea tuomio olisi alin mahdollinen tehdystä teosta.
Mieluimmin ehdollisena.
Jos äiti oli omaishoitaja tai muu niin olisi pitänyt luopua ja jättää poika yhteiskunnan hoidettavaksi.
Kunnon rangaistus vain. Ei tämä ole sen kummenpi kuin mielessään umpikujaan ajettu isä, jonka mielestä ainut vaihtoehto perheelle on yhteinen itsemurha.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Kunnon rangaistus vain. Ei tämä ole sen kummenpi kuin mielessään umpikujaan ajettu isä, jonka mielestä ainut vaihtoehto perheelle on yhteinen itsemurha.
On kummempi.
Perheen yhteisessä itsemurhassa muut perheen jäsenet ovat oletettavasti terveitä, nuoria ja heillä on elämä edessä.
Tässä tapauksessa emme tiedä pojan vammaisuuden tasoa mutta oletan että hän olisi joutunut laitokseen. Ehkä äidillä oli tietoa miten vammaisia kohdellaan kun kukaan ei ole pitämässä puolia.
Ei ole suoraan verrannolisia tapauksia keskenään.
Vaikka miten olisi pelännyt laitosoloja niin ihan helvetin julma ja raaka tapa tappaa "lapsi".
Vierailija kirjoitti:
Vaikka miten olisi pelännyt laitosoloja niin ihan helvetin julma ja raaka tapa tappaa "lapsi".
Niinpä, ehkä äiti kuitenkin ajatteli että muutaman minuutin kärsimys on parempi kuin vuosikymmenien kituminen.
Miksei poika tehnyt vastarintaa? Huomattava fyysinen kokoero kuitenkin...
Jotenkin tekopyhää kun pojan isä ja veli hakevat kärsimyskorvauksia. Kuitenkaan he eivät olleet pojasta hoitovastuussa ollenkaan. Olisiko kannattanut välittää aiemmin?
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Vierailija kirjoitti:
Äidille oikea tuomio olisi alin mahdollinen tehdystä teosta.
Mieluimmin ehdollisena.
Mitä ihmettä????? Sairaan lapsenko saa tappaa ????
Akalle elinkautinen ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
On kummempi.
Perheen yhteisessä itsemurhassa muut perheen jäsenet ovat oletettavasti terveitä, nuoria ja heillä on elämä edessä.
Tässä tapauksessa emme tiedä pojan vammaisuuden tasoa mutta oletan että hän olisi joutunut laitokseen. Ehkä äidillä oli tietoa miten vammaisia kohdellaan kun kukaan ei ole pitämässä puolia.
Ei ole suoraan verrannolisia tapauksia keskenään.
Vammaisille on ihan kivoja laitoksia olemassa. On kavereita ja itsenäisyyttä tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tekopyhää kun pojan isä ja veli hakevat kärsimyskorvauksia. Kuitenkaan he eivät olleet pojasta hoitovastuussa ollenkaan. Olisiko kannattanut välittää aiemmin?
Veli??? Noissa uutisissahan sanotaan että kuolleen pojan isä ja poika. Ei veli. Hakevat korvauksia. Mutta tekopyhää isältä siltikin.
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Minua itkettää. Minulla on itselläni teini-ikäinen autismikirjon lapsi, ja voin niiiiiiiiiin ymmärtää sitä, mikä äidin on tekoonsa ajanut.
Korostan, etten itse tekisi samaa ainakaan nykyisessä tilanteessa.
Autistisilla lapsilla ja aikuisilla on vaikeuksia selvitä ihan tavallisesta, rutiineja toistavasta arjestakin, varsinkin jos ovat syvästi autistisia. He ovat koko elämänsä riippuvaisia huolenpidosta, ja nykyään voi olla erittäin vaikea SAADA lapselle laitospaikkaa tai tukiasuntoa.
Esimerkiksi minun lapsellani on asperger-diagnoosi, mutta hän on aivan lievän autismin rajalla, eli aika syvästi as. En ole ollenkaan varma, kykeneekö hän ikinä itsenäiseen elämään, mutta koska hänellä on noin "lievä" diagnoosi, mitään tukitoimia emme saa. Ei mitään toivoakaan saada hänelle tuettua asumista. Niin kauan kuin minussa ja/tai miehessä henki pihisee, huolehdimme hänestä - mutta entä, jos olisin hänestä yksin vastuussa ja kuolemansairas? Hirveä epätietoisuus ja huoli siitä, miten hän ikinä selviä ja saako ikinä apua mistään.
En tiedä tuon tapauksen yksityiskohdista tietenkään mitään. Onko edes mistään tällaisesta kyse.
Mutta ainakin minulle tuo haastava ja kiukkuisesti omiin oloihinsa vetäytyvä poika on maailman rakkain, vaikka kaikkien muiden silmissä hän on kuin piikkejään pörhistävä siili ja kartettava sen takia.
Tätä voi olla vaikeaa kenenkään normaalilapsen vanhemman ymmärtää, mutta kyllä vammaisen lapsen tulevaisuus voi huolestuttaa ihan järkytävästi ja ajaa epätoivoisiin tekoihin.
Poikaparka. Äitiparka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka miten olisi pelännyt laitosoloja niin ihan helvetin julma ja raaka tapa tappaa "lapsi".
Niinpä, ehkä äiti kuitenkin ajatteli että muutaman minuutin kärsimys on parempi kuin vuosikymmenien kituminen.
Miksei poika tehnyt vastarintaa? Huomattava fyysinen kokoero kuitenkin...
Kuvitteloko äiti pääsevänsä tuollaisesta teosta vain selittelemällä? Ei kyllä hänkään täysillä käy.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tekopyhää kun pojan isä ja veli hakevat kärsimyskorvauksia. Kuitenkaan he eivät olleet pojasta hoitovastuussa ollenkaan. Olisiko kannattanut välittää aiemmin?
Lehtijutun perusteella toinen omainen oli surmatun poika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli sairastunut joo, ja tiesi ettei kukaan muu pysty tai halua pitää pojasta huolta.
Nykypäivänä on asuntolat, koulut ja kaikki mahdollinen apu käytettävissä vammaisille. Tuo on kyllä niin tekosyy, kuin olla ja voi. Halusipahan vain tappaa.
Ei 20v enää kouluja käy, edes vammainen.
Vammaisille on kaikenlaista päivätoimintaa, kerhoja ym. Asuntolat, joissa hoitajat yötä päivää...siellä on mm kavereita. nimim. läheltä seurannut
😞😞