Lue keskustelun säännöt.
Nyt rytisee, asuntovelalliset liemessä
01.02.2017 |
Korkojen painuminen historiallisen mataliksi ja asuntojen kallistuminen historiallisen kalliiksi on houkutellut kotitaloudet ottamaan vastuulleen nyt jo suuremman velkataakan kuin milloinkaan ennen. Erityisen railakkaasti ovat velkaantuneet suuria asuntoluottoja kontolleen ottaneet nuorten aikuisten taloudet. http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005068674…
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Me haettiin asuntolainaa 1993 ja pankkilainan korko oli noin 12%. Kaksi pientä lasta ja oli kyllä tiukkaa ekat vuodet, sitten korot lähtikin laskuun. Nyt jo vuosia velattomina, enkä kadu että tuli talo rakennettua kaksikymppisenä.
Sanonkin nykyään nuorille, että inflaatio kyllä maksaa osan lainan pääomasta. Kun vain niistä ekoista vuosista selviää.
Eipä ole inflaatio paljon helpottanut velallista viimeisen 8 vuoden aikana, eikä juuri koko EU jäsenyyden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
blaa blaa blaa
Palkkasummakin on enemmän kuin koskaan ennen.
Nyt on nousukausi ja harvemmin talous romahtaa nousukauden aikana.
Nyt on lama ja yt-buumi. Mistä tulevaisuuden työttömien armeija saa rahaa maksaakseen kuplahintaisista asunnoista niin paljon, että omistajat saisi purkukuntoisista asunnoistaan vielä voittoa?
Nytkin työttömyyden hoito on vain tilastokikkailua
Nyt on ihan virallisesti jo nousukausi menossa.
Täyttä roskaa. Työttömyys pahenee, Suomen valtio velkaantuu ennätystahtia ja Eurooppa on joutumassa taloussotaan Yhdysvaltojen kanssa. Samaan aikaan tässä maassa on rakennusten korvausvelka ennätyksessä, tiestön korjausvelka ennätyksessä, järjetön eläkekriisi ja armeijan määrärahoja pitäisi tuplata kun Yhdysvallat ei enää ole euroopan suojelusenkeli.
Jauhat paskaa.
Joukuun työttömyysaste oli 7,9%. Vuosi sitten se oli 9,2%. Suunta on selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on olemassa vastaisku väline:
Asuntovelalliseten helppo ratkaisu: kun kaikki asuntovelalliset minimoivat kuluttamisen, välttelevät turhan ostamista, niin kulutuskysyntä laskee ja sitä kautta inflaatio pysyy aisoissa, eikä korkoja voida nostaa !
BINGO !
Osallistu sinäkin korkotalkoisiin olemalla ostamatta. Samalla kurotaan varallisuuseroja umpeen. Rikkaat ei rikastu sillä et osta heti rikki menevää kiinassa tuotettua kamaa. Ja köyhät rikastuu, kun tillille alkaa kertymään rahaan kun ei osteta.
Järkevää eikö totta.
Korot päätetään nykyään EU-tasolla. Siellä pienen Suomen kulutuskysyntä on yksi kärpäsenkakka, eikä heilauta korkopäätöksiä minnekään. Eli me voidaan hyvin kehittää Suomeen lama ja silti korot voivat nousta korkeallekin, jos muulla Euroopalla menee hyvin.
Tämähän se on ollut pelastuksemme tässä lamassa.
Jos eläisimme vielä markka-aikaa niin suurteollisuuden edun nimissä laman maksut olisi revitty suoraan palkansaajien selkänahasta polkemalla markan arvo pohjamutiin. Ostovoima olis romahtanut aivan eri tavalla ja velat olisivat kokeneet deflaation. Aivan kuten 90-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
blaa blaa blaa
Palkkasummakin on enemmän kuin koskaan ennen.
Nyt on nousukausi ja harvemmin talous romahtaa nousukauden aikana.
Nyt on lama ja yt-buumi. Mistä tulevaisuuden työttömien armeija saa rahaa maksaakseen kuplahintaisista asunnoista niin paljon, että omistajat saisi purkukuntoisista asunnoistaan vielä voittoa?
Nytkin työttömyyden hoito on vain tilastokikkailua
Nyt on ihan virallisesti jo nousukausi menossa.
Täyttä roskaa. Työttömyys pahenee, Suomen valtio velkaantuu ennätystahtia ja Eurooppa on joutumassa taloussotaan Yhdysvaltojen kanssa. Samaan aikaan tässä maassa on rakennusten korvausvelka ennätyksessä, tiestön korjausvelka ennätyksessä, järjetön eläkekriisi ja armeijan määrärahoja pitäisi tuplata kun Yhdysvallat ei enää ole euroopan suojelusenkeli.
Jauhat paskaa.
Joukuun työttömyysaste oli 7,9%. Vuosi sitten se oli 9,2%. Suunta on selvä.
Ovatko syntyneet työpaikat oikeita töitä, joilla itsensä elättää, vaiko työkokeiluja tai 2 h viikossa duunia tilastojen siistimiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kela maksaa asumistukia vuodessa 1,7 miljardia. Tuo tuki menee suoraan vuokraisännille ja epäsuorasti asuntojen hintoihin.
Lisäys, tämä 1,7mrd oli vuoden 2015 luku. Vuotta 2016 ei ole julkaistu, mutta arvio on että 2mrd ylittyy. Ja tänä vuonna päästään jo 2,3-2,4mrd lukemiin. Kotitehtäväksi jää miettiä kuka tämän lystin oikein maksaa.
Mistä kristallipallosta katsoit kuluvan vuoden asumistukimenot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
blaa blaa blaa
Palkkasummakin on enemmän kuin koskaan ennen.
Nyt on nousukausi ja harvemmin talous romahtaa nousukauden aikana.
Nyt on lama ja yt-buumi. Mistä tulevaisuuden työttömien armeija saa rahaa maksaakseen kuplahintaisista asunnoista niin paljon, että omistajat saisi purkukuntoisista asunnoistaan vielä voittoa?
Nytkin työttömyyden hoito on vain tilastokikkailua
Nyt on ihan virallisesti jo nousukausi menossa.
Täyttä roskaa. Työttömyys pahenee, Suomen valtio velkaantuu ennätystahtia ja Eurooppa on joutumassa taloussotaan Yhdysvaltojen kanssa. Samaan aikaan tässä maassa on rakennusten korvausvelka ennätyksessä, tiestön korjausvelka ennätyksessä, järjetön eläkekriisi ja armeijan määrärahoja pitäisi tuplata kun Yhdysvallat ei enää ole euroopan suojelusenkeli.
Jauhat paskaa.
Joukuun työttömyysaste oli 7,9%. Vuosi sitten se oli 9,2%. Suunta on selvä.
Ovatko syntyneet työpaikat oikeita töitä, joilla itsensä elättää, vaiko työkokeiluja tai 2 h viikossa duunia tilastojen siistimiseksi?
Mistä viusta minä sen tietäisin? Onko sinulla joku perusteltu syy epäillä työpaikkojen aitoutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
blaa blaa blaa
Palkkasummakin on enemmän kuin koskaan ennen.
Nyt on nousukausi ja harvemmin talous romahtaa nousukauden aikana.
Nyt on lama ja yt-buumi. Mistä tulevaisuuden työttömien armeija saa rahaa maksaakseen kuplahintaisista asunnoista niin paljon, että omistajat saisi purkukuntoisista asunnoistaan vielä voittoa?
Nytkin työttömyyden hoito on vain tilastokikkailua
Nyt on ihan virallisesti jo nousukausi menossa.
Täyttä roskaa. Työttömyys pahenee, Suomen valtio velkaantuu ennätystahtia ja Eurooppa on joutumassa taloussotaan Yhdysvaltojen kanssa. Samaan aikaan tässä maassa on rakennusten korvausvelka ennätyksessä, tiestön korjausvelka ennätyksessä, järjetön eläkekriisi ja armeijan määrärahoja pitäisi tuplata kun Yhdysvallat ei enää ole euroopan suojelusenkeli.
Jauhat paskaa.
Joukuun työttömyysaste oli 7,9%. Vuosi sitten se oli 9,2%. Suunta on selvä.
Ovatko syntyneet työpaikat oikeita töitä, joilla itsensä elättää, vaiko työkokeiluja tai 2 h viikossa duunia tilastojen siistimiseksi?
Työllisten määrä on kasvanut enemän mitä työttömien määrä on laskenut, joten ilmeisesti tilanne on vielä parempi mitä noista prosenteista voi päätellä ja oikeisiin töihin on päästy myös kolutuksesta yms. tilastosiivouspaikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan näitä tuomiopäivän profeettoja putkahtelee. Niiden kuuntelijoille on tullut aika kalliiksi, jo 2009 peloteltiin hurjalla korkonousulla.
Toivottavasti nyt kukaan ei muuttanut vuokralle odottelemaan, tuon jälkeenhän korot ovat olleet vuosikausia historiallisen alhaalla. Eikä varsinaista käännettä vieläkään näy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kela maksaa asumistukia vuodessa 1,7 miljardia. Tuo tuki menee suoraan vuokraisännille ja epäsuorasti asuntojen hintoihin.
Lisäys, tämä 1,7mrd oli vuoden 2015 luku. Vuotta 2016 ei ole julkaistu, mutta arvio on että 2mrd ylittyy. Ja tänä vuonna päästään jo 2,3-2,4mrd lukemiin. Kotitehtäväksi jää miettiä kuka tämän lystin oikein maksaa.
Mistä kristallipallosta katsoit kuluvan vuoden asumistukimenot?
http://www.findikaattori.fi/fi/110
Suuntaus on karmaiseva, piikki on todellakin auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on ihan valkavasti sanoen kansallinen hätätila. Kriisi.
Työryhmän paikka ihan selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne kuitenkin on tänään yksi ja sama, vaikka asunnosta olisikin 60% maksamatta kun katastrofi iskee ja pankki vaatii tuolloin 40% lainanlyhennystä yhdellä kertaa tai riittäviä lisävakuuksia.
Mutta nämähän nyt ovat tilanteita, joita ei tietenkään "ole edes olemassakaan", kun kysytään suurella viisaudella ja älykkyydellä siunatulta kansalta.
Puhut nyt aivan höpöjä. Pankilla ei ole valtuuksia vaatia lisävakuuksia, jos asunnon hinta on laskenut markkinoiden mukana. Ainoa tilanne jossa pankki voi vaatia lisävakuuksia on se, jos lainanottaja itse on omilla toimillaan tuhonnut asunnon arvoa.
Niin kauan kun makselet sitä asuntolainaasi maksuohjelman mukaan, pankkia ei kiinnosta vaikka sen asunnon arvo olisi 10% lainasta.
Tuota tuota, kaivappas se lainapaperisi esille ja lue se pienellä präntillä oleva teksti.
Siinä saattaa nimittäin lukea, että pankille on oikeus vaatia koko velkapääomaa maksettavaksi heti jos pankin vakavaraisuus on uhattuna. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pankki voi (ja varmasti myös niin tekee) irtisanoa lainan kerralla ja kokonaan jos pankki on itse menossa konkurssiin.
Pankilla on omaa rahaa ehkä 4% annettujen lainojen määrästä. Jos pankki on käyttänyt kaiken oman rahansa eikä sillä ole enää rahaa maksaa lainojaan kansainvälisille liikepankeille, on pankin haettava itsensä konkurssiin. Näin on säännöt.
Kukaan ei halua menettää pankkiaan. Siksi sellaisessa tilanteessa pankki repii kaiken mikä irti lähtee pelastaakseen oman nahkansa. Siinä ei pienten asuntovelallisten yninät silloin paljon paina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun itse noin 10v sitten otettiin ~300t asuntolaina, kuukausierässä korko oli reilusti enemmän kuin itse lyhennys. Nyt korko on joitakin kymppejä vuodessa, tai onko sitäkään. Lainaakin reilusti alle 100t jäljellä ja muuta omaisuutta (osakkeita, sijoituskämppä, rahastoja) reilusti yli lainan määrän. Hmm, ehkä tässä juuri hikisesti pärjätään vaikka vähän korko nousisi.
Olin liiankin kanssa lukenut talouden uhkakuvia ja pelkäsin ottaa asuntolainaa.
Jossain vaiheessa kallis vuokra-asunto (1360 € ja korotus joka vuosi) alkoi tökkimään ja päätin uskaltaa.
V. 2012 sain 160 000 € asuntolainan ilman säästöjä. Varmuuden vuoksi otin kiinteäkorkoisen lainan.
Nyt olen hävinnyt tuhansia euroja tuon kiinteän lainan vuoksi, kun euribor edelleen alhaalla. Harmittaa.
Toisaalta: lainaa jäljellä 119 000 € ja asunnon realistinen hintapyyntö on n. 170 000 €.
Kannatti kuitenkin :) Jos olisin jäänyt vuokralle, viidessä vuodessa olisin maksanut vuokria lähes 90 000 € ja käteen ei jäisi muuta kuin parin tonnin vuokratakuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä en ole vuokralla asunut, enkä asu. Oma tupa, oma lupa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on olemassa vastaisku väline:
Asuntovelalliseten helppo ratkaisu: kun kaikki asuntovelalliset minimoivat kuluttamisen, välttelevät turhan ostamista, niin kulutuskysyntä laskee ja sitä kautta inflaatio pysyy aisoissa, eikä korkoja voida nostaa !
BINGO !
Osallistu sinäkin korkotalkoisiin olemalla ostamatta. Samalla kurotaan varallisuuseroja umpeen. Rikkaat ei rikastu sillä et osta heti rikki menevää kiinassa tuotettua kamaa. Ja köyhät rikastuu, kun tillille alkaa kertymään rahaan kun ei osteta.
Järkevää eikö totta.
Korot päätetään nykyään EU-tasolla. Siellä pienen Suomen kulutuskysyntä on yksi kärpäsenkakka, eikä heilauta korkopäätöksiä minnekään. Eli me voidaan hyvin kehittää Suomeen lama ja silti korot voivat nousta korkeallekin, jos muulla Euroopalla menee hyvin.
Kun jokaiseen maahan viedään viestiä, että lopetetaan turha ostelu, niin kyllä se EKP joutuu pitämään korot matalalla.
Kyllä se EKP seuraa ihan Suomen talouttakin. Kaikkien maiden taloudet vaikuttaa siihen, nostetaanko korkoja.
Sijoitusalalla työskentelevänä artikkeli pitää paikkansa. Jos ajatellaan naiivisti, että asunnon voi aina myydä, niin samalla tavalla ajattelee moni muukin velkaantunut. Ja sitten kun tarjontaa on paljon, niin joutuu oman asunnon myyntihinnasta tinkimään. Kierre on valmis. Ei tarvitse taloudessa olla montaa muutosta, kun korttitalo romahtaa. Jos asuntojen hintakehitystä katsoo, niin ainakin Hki keskustaa lukuunottamatta kaikki Kehä 1 ulkopuolella olevien asuntojen hinnat ovat laskeneet ja laskee edelleen. Lisäksi myyntiajat ovat pidentyneet. Ainoa mikä menee vielä kaupaksi on sijoitusasunnot, eli keskustan yksiöt ja pienet kaksiot.
90-luvun lamassa kotitalouksien velkaantumisaste oli n. 88%. Tänä päivänä luku on 128%, eli ihmisillä on enemmän lainaa, kuin mitä he pystyvät sitä maksamaan. Käytännössä ovat jo velkakierteessä. Sitten kun se kupla puhkeaa, niin se on todennäköisesti rajumpi, kuin viime lamassa.
En pysty kurantteja lähteitä tänne linkittää, mutta linkeistä näkee samat suuntaviivat. http://findikaattori.fi/fi/28 ja http://findikaattori.fi/fi/92
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne kuitenkin on tänään yksi ja sama, vaikka asunnosta olisikin 60% maksamatta kun katastrofi iskee ja pankki vaatii tuolloin 40% lainanlyhennystä yhdellä kertaa tai riittäviä lisävakuuksia.
Mutta nämähän nyt ovat tilanteita, joita ei tietenkään "ole edes olemassakaan", kun kysytään suurella viisaudella ja älykkyydellä siunatulta kansalta.
Puhut nyt aivan höpöjä. Pankilla ei ole valtuuksia vaatia lisävakuuksia, jos asunnon hinta on laskenut markkinoiden mukana. Ainoa tilanne jossa pankki voi vaatia lisävakuuksia on se, jos lainanottaja itse on omilla toimillaan tuhonnut asunnon arvoa.
Niin kauan kun makselet sitä asuntolainaasi maksuohjelman mukaan, pankkia ei kiinnosta vaikka sen asunnon arvo olisi 10% lainasta.
Äly hoiiii !!
Älä jätä !!!!
Kun "happotestin raja" lainalle on 8% (tuolloin 250 ke ja) jäljellä vähän rontti 100kE 9 vuoden maksamisen jälkeen, niin eipä tässä paljoa tarvitse itkeksiä korkojen noususta...
Jos on varaa pitää yhtäkin sijoitusasuntoa ja siitä lainaa, sillä saa mukavasti tasattua korkokuluja.
Tuohan se kauhuskenaario taitaa olla. Suomessa koetaan edeltävän laman päälle vielä megadippi, samalla kun saksalaiset porskuttaa ja hilaa korot tappiin.