Miksi asuntojen hinnat vain nousevat, nousevat ja nousevat pk-seudulla?
Asuntojen hinnat ovat pk-seudulla nousseet tasaista tahtia jo vuosikaudet. Edes lamavuodet eivät saaneet tätä kasvua kuriin.
Hintojen nousu sulkee yhä useammalta portit oikeaan omistusasuntoon. Niinpä yhä useampi joutuu tyytymään vuokra-asumiseen mikä taas lisää vuokra-asuntojen kysyntään ja tietysti nostaa vuokria. Kasvavat vuokratuotot taas innostavat vauraita asuntosijoittajia ostamaan sijoitusasuntoja yhä raivokkaammin mikä taas nostaa asuntojen kysyntää ja hintaa. Kierre on valmis eikä edes taivas näytä olevan rajana.
Siinä missä vuokra-asukas tuhlaa yhä mielettömämmän summan vuokriin, omistusasuja puolestaan vaurastuu nopeammin kuin koskaan ennen.
Tämä kaikki ei ole vain sattumaa, koska monet pk-seudun päättäjät ovat omistusasujia tai jopa asuntosijoittajia ja tämä näkyy päätöksenteossa asuntojen hinnannousua suosivasti. Rakentamista ja kaavoitusta jarrutellaan. Toisaalta rakentaminen on vuosi vuodelta rajusti kalliimpaa johtuen mm. tonttien hinnan noususta ja kiristyvistä rakennusmääräyksistä.
Kyllä olen tyytyväinen, että maksan hyvällä paikalla olevan omistusasunnostani korkoa ja vastiketta 160 €/kk. Jos asuisin tässä vuokralla, maksaisin 1 260 €/kk. Pääsen näin halvalla ihan siitä syystä, että älysin ostaa ajoissa, silloin kun vielä järkevään hintaan sai.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
M48 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Tarjonnan lisääminen nostaa hintatasoa?????
Sinullagan on omaperäinen teoria! Se tavallinen teoria tarjonnasta, kysynnästä ja tasapainohinnasta löytyy taloustieteiden alkeisoppikirjoista. Mistä tuo vaihtoehtoinen totuus löytyy?Juuri näin, kerro mihin tilastoon/tutkimukseen viittaat.
Jos arabiseikki rakennuttaisi yhtäkkiä seudulle 500 000 uutta asuntoa, niin markkinatalouden mukaan hintaso pikemminkin laskisi...?
Ei tuo sääntö päde tietenkään tuollaisessa epärealistisessa tilanteessa, jossa yhtä äkkiä tulisi järjetön määrä uusia asuntoja. Mutta se pätee ns. normaalitilanteessa. Esimerkki: Minun asuto maksaa nyt 100000e. Viereen rakennetaan uusia samankokoisia asuntoja, joiden hinta on 200000e. Jos lähden myymään omaa asuntoani, niin laitanko silloin myyntihinnaksi 100000e naapuriasuntoa halvemman hinnan vai yritänkö saada siitä esim. 120000e. Ostaja taas miettii, että ostaako hän asunnon, jonka hinta on 200000e vai 120000e. Tämä logiikka toimii niin kauan kuin potentiaalisia ostajia on enemmän kuin myyjiä.
Ei mielestäni päde. Tässä jäi epäselväksi miten tuo 200t euron hinta on muodostunut. Jos tuo on markkinahinta, niin silloin sinun 100t on karkeasti 50% alihinnoiteltu.
Markkinataloudessa hinta ei muodustu siitä mikä on sen tekemisen kustannus + voitto, vaan millä hinnalla sitä menee sopivasti kaupaksi (vrt. maitopurkin hinta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Hyvä ja harvoin esiin nostettu huomio.
Noin muuten asuntojen hinnat ovat kasvukeskuksissa jo pitkään seuranneet yleistä maksuvalmiutta. Asuntojen hinnat nousevat yleensä saman verran kuin palkatkin. Viimeisen vuosikymmenen aikana hintoja on myös nostanut laina-aikojen pidentäminen ja matala korkotaso.
Eikä hinnat tipu, ellei maksuvalmisu heikkene. Tämä edellyttäisi korkojen rajua nousua, laina-aikojen lainsäädännöllä lyhentämistä tai työttömyyden nousua.
Ei se lopu silloinkaan. Suomen Helsinki keskeisyys aiheuttaa sen että maalaiskunnat halutaan tappaa. Sielä viedään palvelut ja työpaikat. Joten ihmisten on PAKKO muuttaa Helsinkiin oli hinnat mitä tahansa.
Ihmiset ottaa vaan lisää velkaa ja kuluttaa koko ajan enemmän ja enemmän tuloistaan asumiseen.
Olikos osasyy asumistuet? Jos niihin laitettaisiin joku matalampi yläraja, eikä enää tuettaisi asumista liian hienoilla ja kalliilla alueilla, niin ehkä hinnatkin alenisi?
Hinnat nousee niin kauan kuin sossutuet nousee. Asuntosijoittajat ottavat niin ison tuoton kun vain saavat.
Niin kauan kun kysyntä ylittää tarjonnan hinnat nousee. Päivän selvä asia!
Täytyyhän niiden nousta, että romahdus on sitten mahdollisimman komea.
Vierailija kirjoitti:
Tulin just kirjoittamaan samaa, kuin 13. Vaikka asuntoni arvo on noussut, en minä muuttaessani saa juurikaan yhtään isompaa tai parempaa, koska muidenkin asuntojen hinta on noussut.
Onneksi sentään välityspalkkio ja varainsiirtovero ovat euromääräisesti suuremmat :)
Onneksi ostin oman ajoissa kirjoitti:
että älysin ostaa ajoissa, silloin kun vielä järkevään hintaan sai.
Onhan tämä totta, mutta silti vähän syyllistävä lause. Ei kukaan nuori aikuinen ole voinut ostaa ajoissa, koska hän olisi ollut silloin vauva/lapsi.
Mutta jos joku tämän hetken nuori nyt saa vanhemmiltaan rahan asunnon ostoon, niin kukapa tietää, ehkä hänkin voi parinkymmenen vuoden kuluttua (hintojen yhä noustessa) sanoa ostaneensa "ajoissa".
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Tarjonnan lisääminen nostaa hintoja???????????
Saat takuuvarmasti taloustieteiden Nobelin, jos saat jonkun uskomaan noin kreisejä väitteitä.
Yksi vähäinen syy on se, että Malmin höpöhöpökenttä on vieläkin viihdeilmailukäytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä kaupungin rakennusmääräykset ovat yksi ongelma. Puolet talouksista on yhden hengen talouksia, mutta kaupungin rakennusmääräyksillä ei pysty rakentamaan tarpeeksi paljon pieniä asuntoja vastaamaan kysyntää. Kaavoitusta ei jarrutella, mutta se on hidasta.
Lisäksi nykyaikaiset esteettömyyssäädökset ovat vailla järkeä. Kaikissa asunnoissa pitää toteutua estettömyys, vaikka pyörätuolinkäyttäjät ovat harvassa. Meidän asunto on kahdessa kerroksessa ja esteettömyyssäännösten vuoksi yläkerran kylpyhuone (johon ei pyörätuolilla pääse, koska portaat) on valtava. Toisaalta esteettömyyssäännökset määräävät myös sen, että alakerrassakin pitää olla kylpyhuone. Niinpä meillä on alakerrassakin avara kylpyhuone, jonka suihkua ei ole kertaakaan käytetty.
Esteettömyyssäännökset vaikuttivat myös keittiösaarekkeen paikkaan. Olisimme halunneet sen lähemmäs keittiön muita työtasoja, mutta siihen väliin piti jättää riittävästi tilaa, että pyörätuolilla pääsee kääntymään ympäri, joten saareke jouduttiin sijoittamaan hieman kauemmas.
Talon energiatehokkuus tekee sen, että kesällä lämpötila harvoin laskee alle 26 asteen. Joissain asunnoissa se nousee yli 30 asteen, meillä huiput taitavat olla 28 asteen paikkeilla. Mutta tukalaa on, kun edes yöllä lämpötila ei laske siedettäväksi. Nyt olemme hankkimassa kalliin jäähdytysjärjestelmän, jotta asunnossa voi oleilla kesälläkin mukavasti.
Pienillä asunnoilla on kysyntää vain siksi, että isot ovat liian kalliita, mikä johtuu tahallisesta kaavoituksen ja tonttien käyttöönoton hidastelusta. Ei kukaan halua asua ahtaasti.
Pienillä asunnilla on kysyntää samasta syystä kuin mädillä perunoilla. Jollain ei ole varaa kunnolliseen.
M48 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Tarjonnan lisääminen nostaa hintatasoa?????
Sinullagan on omaperäinen teoria! Se tavallinen teoria tarjonnasta, kysynnästä ja tasapainohinnasta löytyy taloustieteiden alkeisoppikirjoista. Mistä tuo vaihtoehtoinen totuus löytyy?Juuri näin, kerro mihin tilastoon/tutkimukseen viittaat.
Jos arabiseikki rakennuttaisi yhtäkkiä seudulle 500 000 uutta asuntoa, niin markkinatalouden mukaan hintaso pikemminkin laskisi...?
Tietysti laskee! Ei niitä kalliilla pysty se seikkikään myymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Hyvä ja harvoin esiin nostettu huomio.
Noin muuten asuntojen hinnat ovat kasvukeskuksissa jo pitkään seuranneet yleistä maksuvalmiutta. Asuntojen hinnat nousevat yleensä saman verran kuin palkatkin. Viimeisen vuosikymmenen aikana hintoja on myös nostanut laina-aikojen pidentäminen ja matala korkotaso.
Eikä hinnat tipu, ellei maksuvalmisu heikkene. Tämä edellyttäisi korkojen rajua nousua, laina-aikojen lainsäädännöllä lyhentämistä tai työttömyyden nousua.
Asuntojen hinnat Helsingissä eivät kyllä ole seuranneet yleistä palkkakehitystä vaan nousseet huomattavasti nopeammin. 2003-2013 asuntojen hinnat kantakaupungissa nousivat lähes 90%, kun taas keskipalkat Helsingissä kasvoivat vain n. 45%. Jopa lähioissä pohjoisessa ja itäisessä Helsingissä asuntojen hinnat nousivat samana aikana reilusti keskipalkkoja nopeammin, n. 60%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Tarjonnan lisääminen nostaa hintoja???????????
Saat takuuvarmasti taloustieteiden Nobelin, jos saat jonkun uskomaan noin kreisejä väitteitä.
Tottahan tuo kirjoittaja kirjoittaa.
Rakentaminen lisää asuntojen hintaa. Ensinnäkin uudet asunnot on aina paljon kalliimpia kuin vanhat. Toiseksi uudet rakennukset vie tonttitilaa (asia jota ei voi tehdä lisää vaan jokainen rakennettu pala lisää maan hintaa) ja samalla se lisää kysyntää joka nostaa hintoja.
Vierailija kirjoitti:
M48 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Tarjonnan lisääminen nostaa hintatasoa?????
Sinullagan on omaperäinen teoria! Se tavallinen teoria tarjonnasta, kysynnästä ja tasapainohinnasta löytyy taloustieteiden alkeisoppikirjoista. Mistä tuo vaihtoehtoinen totuus löytyy?Juuri näin, kerro mihin tilastoon/tutkimukseen viittaat.
Jos arabiseikki rakennuttaisi yhtäkkiä seudulle 500 000 uutta asuntoa, niin markkinatalouden mukaan hintaso pikemminkin laskisi...?
Tietysti laskee! Ei niitä kalliilla pysty se seikkikään myymään.
Kukaan EI IKINÄ myy tappiolla mitään. EI IKINÄ.
Mitä enemmän rakennat sitä kalliimmaksi se rakentaminen tulee ja sitä suuremmaksi kysyntä nousee.
Kummatkin nostaa hintoja.
Vierailija kirjoitti:
Yksi vähäinen syy on se, että Malmin höpöhöpökenttä on vieläkin viihdeilmailukäytössä.
Malmin lentokentän maaperä ei ole edes sellaista että sinne voi mitään rakentaakkaan ilman järkyttäviä töitä. Jos sinne asuntoja rakennetaan niin niiden hinnat on pilvissä
M48 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin just kirjoittamaan samaa, kuin 13. Vaikka asuntoni arvo on noussut, en minä muuttaessani saa juurikaan yhtään isompaa tai parempaa, koska muidenkin asuntojen hinta on noussut.
Sama mekaniikka aiheuttaa asumistukien valumisen suoraan (ay-liikkeelle verottomasti!) omistajien taskuun, ei niistä vuokralainen hyödy.
Jos asumistuki lopetettaisiin, kas kummaa vuokratasokin laskisi:)
Paitsi että ei laskisi. Katsos ihmisten on PAKKO asua Helsingissä. Koko ajan tulee tuhansia ja tuhansia ihmisiä lisää Helsinkiin.
Ihmiset vain joutuisivat käyttämään enemmän ja enemmän rahaa asumiseen ja muuhun ei sitten olisikaan rahaa.
Perheet muuttaisivat yksiöihin ja maksaisivat nettotuloistaan 80% asumiseen.
Vierailija kirjoitti:
M48 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös paljon asuntojen uudisrakentamista. Se nostaa aina hintoja, vaikka moni luulee päinvastoin, että lisäasunnot laskisivat hintatasoa.
Tarjonnan lisääminen nostaa hintatasoa?????
Sinullagan on omaperäinen teoria! Se tavallinen teoria tarjonnasta, kysynnästä ja tasapainohinnasta löytyy taloustieteiden alkeisoppikirjoista. Mistä tuo vaihtoehtoinen totuus löytyy?Juuri näin, kerro mihin tilastoon/tutkimukseen viittaat.
Jos arabiseikki rakennuttaisi yhtäkkiä seudulle 500 000 uutta asuntoa, niin markkinatalouden mukaan hintaso pikemminkin laskisi...?
Ei tuo sääntö päde tietenkään tuollaisessa epärealistisessa tilanteessa, jossa yhtä äkkiä tulisi järjetön määrä uusia asuntoja. Mutta se pätee ns. normaalitilanteessa. Esimerkki: Minun asuto maksaa nyt 100000e. Viereen rakennetaan uusia samankokoisia asuntoja, joiden hinta on 200000e. Jos lähden myymään omaa asuntoani, niin laitanko silloin myyntihinnaksi 100000e naapuriasuntoa halvemman hinnan vai yritänkö saada siitä esim. 120000e. Ostaja taas miettii, että ostaako hän asunnon, jonka hinta on 200000e vai 120000e. Tämä logiikka toimii niin kauan kuin potentiaalisia ostajia on enemmän kuin myyjiä.
Todennäköisesti ostaja katsoisi että kämpässäsi on jotain vikaa kun se on niin huonossa kunnossa verrattuna naapureihin.
Kukaan ei ostaisi sitä asuntoa
Vierailija kirjoitti:
M48 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin just kirjoittamaan samaa, kuin 13. Vaikka asuntoni arvo on noussut, en minä muuttaessani saa juurikaan yhtään isompaa tai parempaa, koska muidenkin asuntojen hinta on noussut.
Sama mekaniikka aiheuttaa asumistukien valumisen suoraan (ay-liikkeelle verottomasti!) omistajien taskuun, ei niistä vuokralainen hyödy.
Jos asumistuki lopetettaisiin, kas kummaa vuokratasokin laskisi:)
Paitsi että ei laskisi. Katsos ihmisten on PAKKO asua Helsingissä. Koko ajan tulee tuhansia ja tuhansia ihmisiä lisää Helsinkiin.
Ihmiset vain joutuisivat käyttämään enemmän ja enemmän rahaa asumiseen ja muuhun ei sitten olisikaan rahaa.
Perheet muuttaisivat yksiöihin ja maksaisivat nettotuloistaan 80% asumiseen.
Juuri näin.
Lontoossa kävi samoin, eikä vuokrataso laskenut lainkaan, päinvastoin!
Asumistuilla on jo sitäpaitsi yläraja, kun joku sitä tuolla kaipaili. Se ei riitä edes "huonolla" alueella vuokraan missään päin pk-seutua. Jos sitä leikataan, pitää perheiden muuttaa pienempiin asuntoihin, joista on nyt jo pula. Niidenkin hinta nousisi siis entistäkin pahemmin.
Ei tuo sääntö päde tietenkään tuollaisessa epärealistisessa tilanteessa, jossa yhtä äkkiä tulisi järjetön määrä uusia asuntoja. Mutta se pätee ns. normaalitilanteessa. Esimerkki: Minun asuto maksaa nyt 100000e. Viereen rakennetaan uusia samankokoisia asuntoja, joiden hinta on 200000e. Jos lähden myymään omaa asuntoani, niin laitanko silloin myyntihinnaksi 100000e naapuriasuntoa halvemman hinnan vai yritänkö saada siitä esim. 120000e. Ostaja taas miettii, että ostaako hän asunnon, jonka hinta on 200000e vai 120000e. Tämä logiikka toimii niin kauan kuin potentiaalisia ostajia on enemmän kuin myyjiä.