Voiko olla ankeempi lapsuus, kun kasvaa Helsingissä?
Siis oikeesti kun miettii, niin ei kunnon pihoja, kaikki kiipeilytelineet yms. sijoitettu jonnekkin keskitetysti jota autot ja ratikat ympäröivät. Talojen sisäpihohin mahdu mitään. Hienoo omistaa pulkka kun ei sillä pääse laskee missään.
Kommentit (100)
Sen lisäksi, että paikka on totaalisen ankea ja täyteen rakennettu ripulireikä, täällä voi saada helposti turpaan. Mieluummin asuisin vaikka Seinäjoella. Olosuhteiden pakosta täällä nyt on vietettävä vielä hetki.
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi, että paikka on totaalisen ankea ja täyteen rakennettu ripulireikä, täällä voi saada helposti turpaan. Mieluummin asuisin vaikka Seinäjoella. Olosuhteiden pakosta täällä nyt on vietettävä vielä hetki.
Tolla asenteella ei mikään ihme, tavallisille ihmisille ei mitään vaaraa.
Itse asuin lapsuuteni Taka-Töölössä ja en voi valittaa. Rantaan on lyhyt matka, kuin myös tölikälle tai keskuspuistoon. Ympärillä on useita leikkipuistoja, ja taloyhtiöllämme on aidattu ja turvallinen sisäpiha.
Musiikkikouluja löytyy naapurista kaksin kappalein, lähikoululla oli useiden harrrastusseurojen vuoroja, kuin myös kisiksellä (telinevoimistelut, cheerleading, pallopelit, miekkailu). Jos halusikin harrastaa jotain muuta, niin hyvät kulkuyhteydet niin keskustaan kuin vihdintien ja hämeenlinnanväylän suuntaan jnejne.
Kaikki riippuu niin siitä mitä arvostaa. En edelleenkään haluaisi omakoti- tai rivitaloa. Joku ihana keskustakämppä vaikka etu-töölöstä olisi unelma!
Meidän Helsingissä näkyy olohuoneen ikkunasta pelto, jota viljellään kuin maaseudulla ikään. Piha on pieni, mutta ulkoilumaastot alkavat heti ovelta, lapsilla on lukuisia kavereita lähellä, päiväkotiin ja kouluun on lyhyt kävelymatka ja monta leikkipaikkaa on ympäristöstä. Pokémonejakin löytyy toisin kuin maalla. :)
Vierailija kirjoitti:
Töölössä vasta viihdykettä lapsiperheille onkin! Loistava pulkkamäki on muuten ihan Töölön kirjaston vieressä.
Nimenomaan. Mä elin lapsuuden 80-luvulla töölöössä ja oikein hauskaa meillä oli. Ne vanhojen kerrostalojen pihat oli mielenkiintoisia ja töölönlahdet, kalliot ja kirjaston lähi alueet mistä mainitsit. Hyvät muistot jäi töölööstä lapsuudessa. Mutsi on iisalmesta ja voivotteli että töölöössä ei tarpeeksi luontoa lapsille yms.. mutta mun mielestä oli, Itse en olisi halunnut Iisalmessa asua lapsena vaikka mukava oli käydä. Ei lasten tarvitse missään metsissä ja pelloilla elää saadakseen hyvän lapsuuden.
M37
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä Helsingissä on oikein kivoja pulkkamäkiä :)
Kaupungissa ja maalla kasvamisessa on molemmissa sekä hyvää että huonoa. Molemmat ovat kuitenkin oikein hyviä paikkoja kasvaa.
Jos ei asu Helsingissä, ni asuu maalla? Ja toinen ei asuis muualla kun on niin ahdasmielisiä? Menee vähän ristiin...
Meil oli ysärillä puolen kilometrin pulkkamäki Jyväskylän Myllyjärvellä ja siellä se on vieläkin. Kuinka pitkä teil on siellä Töölössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töölössä vasta viihdykettä lapsiperheille onkin! Loistava pulkkamäki on muuten ihan Töölön kirjaston vieressä.
Nimenomaan. Mä elin lapsuuden 80-luvulla töölöössä ja oikein hauskaa meillä oli. Ne vanhojen kerrostalojen pihat oli mielenkiintoisia ja töölönlahdet, kalliot ja kirjaston lähi alueet mistä mainitsit. Hyvät muistot jäi töölööstä lapsuudessa. Mutsi on iisalmesta ja voivotteli että töölöössä ei tarpeeksi luontoa lapsille yms.. mutta mun mielestä oli, Itse en olisi halunnut Iisalmessa asua lapsena vaikka mukava oli käydä. Ei lasten tarvitse missään metsissä ja pelloilla elää saadakseen hyvän lapsuuden.
M37
Menee vähän ääripäähän verrata jotain yhden kadun Iisalmee ja Helsinkiä.
Vierailija kirjoitti:
No mee vaikka Keravalle kokeilemaan. Mä en rankaisis lapsia viemällä mihinkään ahdasmieliseen junttilaan, Hki on ainoa paikka jota voi Suomessa kuvitella.
Keravaa kokeiltiin, ei toiminut meidän perheelle. Iso oli talo ja piha, mut tuntui että enimmäkseen istuttiin autossa viemässä lapsia kouluun tai harrastuksiin. Työmatkoihin meni myös ihan liikaa aikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töölössä vasta viihdykettä lapsiperheille onkin! Loistava pulkkamäki on muuten ihan Töölön kirjaston vieressä.
Nimenomaan. Mä elin lapsuuden 80-luvulla töölöössä ja oikein hauskaa meillä oli. Ne vanhojen kerrostalojen pihat oli mielenkiintoisia ja töölönlahdet, kalliot ja kirjaston lähi alueet mistä mainitsit. Hyvät muistot jäi töölööstä lapsuudessa. Mutsi on iisalmesta ja voivotteli että töölöössä ei tarpeeksi luontoa lapsille yms.. mutta mun mielestä oli, Itse en olisi halunnut Iisalmessa asua lapsena vaikka mukava oli käydä. Ei lasten tarvitse missään metsissä ja pelloilla elää saadakseen hyvän lapsuuden.
M37
Harvempi tänä päivänä niitä tehometsätalouden metsiä kaipaa muutenkaan.
Asun Helsingissä esikaupunkialueella ja ankeeta on. Tosin johtuu varmasti siitä että vertaan omaan kasvuympäristöön. Samasta syystä helsinkiläiset uskoo että maalla on ankeaa kasvaa. Kaikki asukoon siellä missä viihtyvät.
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii ihan Helsingin keskustassa asumista, on leikkipuistoja, sisäleikkipuistoja, merenranta, kesäisin Helsingin edustan saaret käytettävissä. Kulttuuritarjontaa työpajojen ja kerhojen muodossa lapsille. Harrastusmahdollisuudet monipuoliset (tanssit, jumpat, luonnontieteet, kuttuuri, näytelmätaide, kuvataide, museot). Paljon kaikenlaista.
Itse en haluaisi asua lasteni kanssa maaseudulla. Bussikuljetus koululle tunti suuntaan, lasten harrastukset puolen tunnin ajomatkan päässä. Omalla kotipihalla se pikkukeinu lapsillle, hiekkalaatikko ja leikkimökki. Huonolla onnella lasten sisarusten sukupuolen tai ikäeron takia lapsella ei ole leikkikaveria. Lähin naapuri, jossa samanikäisiä lapsia kaukana. Helposti lapsen harrastus on sitten netissä roikkuminen tai dvd:n katselu.
Itse asumme pikkukaupungissa, ja asuntoalueella jossa on samanikäisiä lapsia. Leikkikavereita löytyy, harrastuksiin 10 minuuttia autolla, leikkipuistoja kävelyetäisyydellä, jos oma piha kyllästyttää, kouluun pääsee bussin vakivuorolla, uimahalli ja liikuntapaikat ja jäähalli 10 minuutin ajomatkan päässä. Vasta lasten myötä ymmärsin kuinka iso merkitys lapsuudessa on asuinpaikalla. Mielestäni kaikkien niin maaseudulla kuin kaupungissa asuvien lasten etu olisi harrastukset koulupäivän yhteyteen. Maaseudun tyhjeneminen vie myös lapsilta mielekkään kasvuympäristön kavereineen ja harrastuksineen.
Tamperekin on jo parempi alue kun Kallio, Punavuori, Pasila ja mitä näitä nyt on. Mutta sehän onkin stadilaiselle maaseutua...
Ei ole ankeaa, mutta erilaista. Asumme Pohjois-Helsingissä, mutta lastemme mummola on maatila maaseudulla. Kaupunkilaislapsemme fiilistelevät maalla: potkukelkkailua, mopolla ja minimönkijällä ajelemista pelloilla, sitä kun pappa lanaa traktorilla ison lumikasan, mihin voi rakentaa vaikka mitä, "vapaata " ulkoilua ja pyöräilyä ilman, että aikuinen on koko ajan vahtimassa. Tila ja vapaus on maalla ihanaa, käviskö pidemmän päälle aika pitkäksi, en tiedä..
Kasvoin Sörnäisissä, en ole koskaan kaivannut muualle. Lapsena kirjastot ja kaverit lähellä, urheilukenttä 500 m päässä, puisto vieressä ja keskustaan 6 minuutin matka metrolla. Autolle ei tarvetta. Ihmettelin pienenä, kun kaikki maalla asuvat sukulaiset elivät niin kaukana kaikesta, kauppaankin piti lähteä autolla (15 km matka), kun itselläni oli kauppa alakerrassa. Rakastan Helsinkiä.
Lapset ei osaa kaivata sellaista mitä heillä ei olekoskaan ollut. Kyllä kaupungin keskustassakin voi elää onnellisen lapsuuden.
Kuunnelkaa paljon Alkuja Podcast. Olisiko ollut jakso viisi. Siellä vieraina juuri tästä aiheesta juttelevat Herttoniemessä lapsiaan kasvattava kirjailija-blogisti Hanne Waltari (Lähiömutsi) ja maatalossa runsaan eläin-ja lapsilla Uman kanssa asuva Olla Temonen
Mun lapsuuden ankeimpia kokemuksia oli muuttaa kerrostalosta omakotitaloon. Enää ei ollut pihapiirissä kavereita, jonka oven taakse olisi mennyt pimpottelemaan ja pyytämään leikkimään. Se olikin kivaa siellä metsänreunassa kököttää perheen kanssa keskenään. Niin ja se uusi koti, oli myös Helsingissä. Maalla vasta oliskin ollut ankeeta, kun lähimmät kaverit ehkä kilometrien päässä. Normaalit ihmiset tarvitsee muitakin sosiaalisia kontakteja kuin oman perheensä, ap. Kukin kuitenkin kasvattakoon lapsensa missä lystää ja omaan tyyliinsä.
Vierailija kirjoitti:
Kuunnelkaa paljon Alkuja Podcast. Olisiko ollut jakso viisi. Siellä vieraina juuri tästä aiheesta juttelevat Herttoniemessä lapsiaan kasvattava kirjailija-blogisti Hanne Waltari (Lähiömutsi) ja maatalossa runsaan eläin-ja lapsilla Uman kanssa asuva Olla Temonen
Ei, ei.piti olla kuunnelkaapa.
No mee vaikka Keravalle kokeilemaan. Mä en rankaisis lapsia viemällä mihinkään ahdasmieliseen junttilaan, Hki on ainoa paikka jota voi Suomessa kuvitella.