Lue keskustelun säännöt.
Syntyneisyyden alenemiselle pitäisi tehdä jotain ja äkkiä
27.01.2017 |
52 000 lasta 5,5 miljoonan väestölle on liian vähän. Sen sijaan 55 000-60 000 on se vähimmäismäärä mikä pitäisi syntyä vuosittain, mieluiten tuotakin enemmän. Vauvabonus käyttöön, toisesta lapsesta 10 000€ verotonta rahaa jonka voi käyttää miten haluaa ja kolmannesta 15 000€. Moni yksilapsinen tekisi varmasti toisen lapsen jos siitä saisi rahaa. Myös verovähennykset lapsista mutta vasta toisesta alkaen.
Kommentit (157)
Maailmassa on liikaa ihmisiä, hyvä että vähenee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä raha noihin vauvabonuksiin?
Säätämällä lisävero lapsettomille
Säätämällä lisävero niille, joilla noita riippakivejä on jo yksikään entuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kipu on pientä kun saa nyytin syliin. Ei sektio oo ratkaisu. Se on kallista lystiä yhteiskunnalle. Johan iso kirjakin kertoo kivulla sinun tulee synnyttymän.
Sektio on nimenomaan ratkaisu monen lapsettomuuteen.Juoppojen miesten yhteiskunnalle aiheuttamat rahalliset haitat on aivan törkeät. Eipä niistä kukaan sano juopoille miehille että tuo spurguilusi on yhteiskunnalle kallista lystiä. Ei kun ne on miehiä!
Miesten kirjoittamat kirjat voi jättää omaan arvoonsa
Perusteetonta vastakkaisen sukupuolen moittimista ja oman sukupuolen glorifiointia, eli typerää ja vääränlaista feminismiä. Alkoholiongelmaisia miehiä on edelleen enemmän kuin naisia, mutta naisten osuus on kasvanut mittavasti. Alkoholismin diagnoosina saa vain harva. Silloin ollaan jo hirveän pitkällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella vuonna 2010 tehtyjen alkoholinkäyttöä koskevien tutkimusten mukaan suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maapallo ei todellakaan kestä tätä ihmismäärää. Tarvittaisiin 3-4 maapalloa ruokkimaan ja elättämään tämäkin määrä ja te haluatte tehtailla vielä lisää.
Tyhmempää en ole kuullut.
Ei koske Suomea. Suuntaa sanomasi neek-ereille ja mus-limeille.
Oletko oikeasti noin tyhmä? Liikakansoitus koskee ihan joka ikistä meistä ennemmin tai myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole varaa kuin yhteen lapseen. Yhden kanssa ei vielä elintaso laske niin pahasti kuin useamman kanssa. Ennen se olikin ehkä arkipäivää ja normaalia, että lapsiperhe ei juuri matkustele tai syö ulkona. Itse taas en halua sellaista elämää. Jos haluaisin kokea köyhyyttä sen elämyksen saa helpommallakin.
Sama meillä. Tai olisi varaa toiseen, jos luopuisi rennosta elämäntyylistä ja alkaisi venyttämään penniä. Emme halua luopua matkustelusta, leffassa käynnistä ja ulkona syömisestä, joten meillä on yksi lapsi. Raha ei tietenkään ole ainoa syy, en halua luopua muutenkaan tästä helposta elämästä yhden kanssa. En halua elämästäni stressaavaa suorittamista useamman lapsen, parisuhteen ja uran kanssa tasapainotellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään kertamaksuja lapsista, johan niitä alkais tekemään sitten jokainen juoppopirjo ja marihuanahessu kun sais 10 000e suoraan käteen.
Kannattaisin reilua lapsivähennystä verotukseen sekä alempia päivähoitomaksuja myös keskituloisille. Näin meitä työelämässä olevia perheitä kannustettaisiin lastenhankintaan, eli meitä jotka pystyy jo nykyisellään omilla tuloillaan elättämään itsensä ja perheensä edes jotenkuten nykymenolla. Jatkossa meidän sakkikin pystyisi tekemään sen toisen ja kolmannen lapsen, nykyiselläänhän jo kaksi ekaa tulee niin kalliiksi esim. päivähoitomaksujen muodossa, että kolmatta ei voi edes ajatella.
Lisäksi puuttuisin rakentamisen kustannuksiin. Moni edelleen haluaisi sen oman tuvan ja maapläntin sille pienelle perheelleen, pienikin talo alkuun ainakin riittää. Itse talohan ei ole kallis ja Suomessa maa-alaakin riittäisi, mutta kaikenmaailman viranomaismaksut, verot ym on naurettavan kalliita, ja torppaa pienen perheen talonrakennuspuuhat heti alkuunsa. Moni joutuu valitsemaan akselilla oma talo vs. kolmas lapsi. Se on aika surkeaa. Minusta oma talo perheelle Suomen asukastiheydellä ei ole kohtuuton toive, jos ja kun vanhemmista molemmat tekee työelämässä täyttä viikkoa. Sen tulisi olla mahdollista.
Kaksi lasta on, moga oli. En ollut edes kauan kotona, mutta säästöt paloi, koska mies piti kiinni 50-50 taloudesta. Ja kun omat säästöt oli lopussa, mies piti yllä kahta eri elintasoa perheessä. Nyt jo erottu, paremmin pärjää rehellisesti yksin. Uutta miestä ei tule eikä näin ollen lisää lapsiakaan. Nyky-yhteiskunnassa naisen pitäisi hoitaa työt ja lapset, tienata kotona ollessakin kuin mies, mies ei ota vastuuta kotitöistä, perheen elatuksesta, omat menot ja harrastukset on se juttu, muusta väliä. Hölmö olisi, jos tänne lapsia vielä teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hullua hommata lapsia. Jo meidän elinaikanamme tulee joku suuri katastrofi/sota tms joka muuttaa maailman täysin. On vain hyvä että ihmismäärä laskee, edes Suomessa. Vielä kun kehitysmaissa tehtäisiin pakkosterilointeja tai saataisiin koulutusta...
Vierailija kirjoitti:
Hullua hommata lapsia. Jo meidän elinaikanamme tulee joku suuri katastrofi/sota tms joka muuttaa maailman täysin. On vain hyvä että ihmismäärä laskee, edes Suomessa. Vielä kun kehitysmaissa tehtäisiin pakkosterilointeja tai saataisiin koulutusta...
mikä katastrofi muka suomessa tapahtuis? Maanjäristyskö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on sanonut, että tekisi heti pari lasta jos sektion saisi varmuudella. Suurin osa synnytyspeloista muuten johtuu ensimmäisen synnytyksen aiheuttamista traumoista. Eikö tämä jo kerro jotain? Raskaus ja synnytys on niin kova koettelemus, että pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen helpottamiseksi. Ennenvanhaan nuoria tyttöjä ja naisia varjeltiin tietämästä millaista synnytys oikeasti on. Nykyään tietoa on onneksi kaikkien saatavilla. Minusta on hirveän brutaalia, että naiset joutuvat yhä 2000-luvulla itkemään ja huutamaan silkasta tuskasta synnyttäessään. Se ei yksinkertaisesti ole oikein.
En itkenyt, enkä huutanut synnytykissä. Toki se tuntui hetken ja kriittinen tilannekin tuli. Mutta se on elämää ja siitä selviytyy yleensä. Benjihypyt on jo melkein suostumpia kuin synnytys, miksi?
Sinun kokemuksesi ei muuta sitä että synnytys on yleensä yksi ihmiselämän kovimpia kipukokemuksia. Mieti tätä tarkkaan. Se on yksi kovimmista tuskista, joita ihminen joutuu koskaan kokeemaan normaalissa elämänkulussa. Ja tähän ei ole kehitetty vieläkään riittävästi kivunlievityskeinoja. Onko se ok? Ei.
"Se vaan on elämää"-perustelua voisit logiikallasi käyttää myös vaikka kuukautiskipuihin, hampaan repimiseen hammaslääkärissä, paiseen tyhjennyksen aiheuttamaan valtavaan tuskaan, onnettomuudessa loukkaantuneiden tuskiin. Näitä kuitenkin pyritään lievittämään mahdollisimman tehokkaasti. Jos vaikka kuukautiskipuun ei olisi keksitty lääkettä mutta hammassärkyyn olisi, siitä nousisi hirveä meteli.
Se nyt vaan on elämää, että joku sattuu saatanasti ja apua ei saa ja kipua vähätellään. Ehkä, mutta sen ei kuuluisi olla kenenkään normaalia elämää enää tässä ajassa.
Minusta liiottelet aika rankasta.. meillähän on vaikka ja mitä kivunlievitysmenetelmiä synnytykseen saatavilla. Moni synnyttää silti edelleen ilman niitä, koska ei koe niitä tarvitsevansa ja haluaa minimoida riskejä.
Yhden synnytin luomusti, sattuihan se mutta kehon omat luonnolliset kivunlievitysmenetelmät riitti hyvin (sä menet siinä ihan omaan synnytystilaan, jonka voimaa et ymmärrä ennenkuin sen koet).
Toisen synnytin epiduraalin voimin, ja se oli ekaan verrattuna lähes kivuton synnytys.
Onhan niitä saatavilla mutta onkin sitten eri asia ehtiikö niitä saada tai kuuluuko kätilö niihin jotka panttaavat kivunlievitystä viimeiseen asti.
Ja tiedän kyllä mistä puhun. Kaksi lasta olen synnyttänyt ilman minkään sortin kivunlievitystä (joskaan ei kyllä ollut oma valinta) ja kolmannen kohdalla sain onneksi pudendaalin. Sekin meinasi jäädä saamatta koska synnytyslääkäri oli kiireinen. En ole kyllä kokenut mitään "omaa synnytystilaa" vaan silkkaa pelkoa ja kauhua, ne kivut ovat olleet niin avautumisvaiheessa kuin ponnistusvaiheessakin ihan helvetillisiä. Siinä tulee tosi avuton olo kun et voi hallita tilannetta mitenkään.
Juu ei kiitos, minähän en yhtäkään mukulaa tähän maailmaan pyöräytä, vaikka saisin kuun taivaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki puitteet kyllä löytyisi varmasti lapseen, mutta mun elämässä on paljon kiinostuksenkohteita joihin lapsi ei valitettavasti kuulu, joten olen pysynyt lapsettomana vapaaehtoisesti. Jos nyt täytyy lapsia alkaa tekemään yhteiskunnan takia niin yhteiskunta sit varmaan myöskin hoitaa ja elättää sen? :) Sillä minähän en äidiksi ala. Hiljaisuus ja vapaus tekee mun onneni.
WraithTodd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on sanonut, että tekisi heti pari lasta jos sektion saisi varmuudella. Suurin osa synnytyspeloista muuten johtuu ensimmäisen synnytyksen aiheuttamista traumoista. Eikö tämä jo kerro jotain? Raskaus ja synnytys on niin kova koettelemus, että pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen helpottamiseksi. Ennenvanhaan nuoria tyttöjä ja naisia varjeltiin tietämästä millaista synnytys oikeasti on. Nykyään tietoa on onneksi kaikkien saatavilla. Minusta on hirveän brutaalia, että naiset joutuvat yhä 2000-luvulla itkemään ja huutamaan silkasta tuskasta synnyttäessään. Se ei yksinkertaisesti ole oikein.
En itkenyt, enkä huutanut synnytykissä. Toki se tuntui hetken ja kriittinen tilannekin tuli. Mutta se on elämää ja siitä selviytyy yleensä. Benjihypyt on jo melkein suostumpia kuin synnytys, miksi?
Sinun kokemuksesi ei muuta sitä että synnytys on yleensä yksi ihmiselämän kovimpia kipukokemuksia. Mieti tätä tarkkaan. Se on yksi kovimmista tuskista, joita ihminen joutuu koskaan kokeemaan normaalissa elämänkulussa. Ja tähän ei ole kehitetty vieläkään riittävästi kivunlievityskeinoja. Onko se ok? Ei.
"Se vaan on elämää"-perustelua voisit logiikallasi käyttää myös vaikka kuukautiskipuihin, hampaan repimiseen hammaslääkärissä, paiseen tyhjennyksen aiheuttamaan valtavaan tuskaan, onnettomuudessa loukkaantuneiden tuskiin. Näitä kuitenkin pyritään lievittämään mahdollisimman tehokkaasti. Jos vaikka kuukautiskipuun ei olisi keksitty lääkettä mutta hammassärkyyn olisi, siitä nousisi hirveä meteli.
Se nyt vaan on elämää, että joku sattuu saatanasti ja apua ei saa ja kipua vähätellään. Ehkä, mutta sen ei kuuluisi olla kenenkään normaalia elämää enää tässä ajassa.
Minusta liiottelet aika rankasta.. meillähän on vaikka ja mitä kivunlievitysmenetelmiä synnytykseen saatavilla. Moni synnyttää silti edelleen ilman niitä, koska ei koe niitä tarvitsevansa ja haluaa minimoida riskejä.
Yhden synnytin luomusti, sattuihan se mutta kehon omat luonnolliset kivunlievitysmenetelmät riitti hyvin (sä menet siinä ihan omaan synnytystilaan, jonka voimaa et ymmärrä ennenkuin sen koet).
Toisen synnytin epiduraalin voimin, ja se oli ekaan verrattuna lähes kivuton synnytys.
Onhan niitä saatavilla mutta onkin sitten eri asia ehtiikö niitä saada tai kuuluuko kätilö niihin jotka panttaavat kivunlievitystä viimeiseen asti.
Ja tiedän kyllä mistä puhun. Kaksi lasta olen synnyttänyt ilman minkään sortin kivunlievitystä (joskaan ei kyllä ollut oma valinta) ja kolmannen kohdalla sain onneksi pudendaalin. Sekin meinasi jäädä saamatta koska synnytyslääkäri oli kiireinen. En ole kyllä kokenut mitään "omaa synnytystilaa" vaan silkkaa pelkoa ja kauhua, ne kivut ovat olleet niin avautumisvaiheessa kuin ponnistusvaiheessakin ihan helvetillisiä. Siinä tulee tosi avuton olo kun et voi hallita tilannetta mitenkään.
No silloin ensimmäinen ratkaisu ei varmasti ole jakaa kaikille automaattista sektiota, vaan parantaa toimintapoja jotta saadaan ne kivunlievitykset paremmin saataville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hullua hommata lapsia. Jo meidän elinaikanamme tulee joku suuri katastrofi/sota tms joka muuttaa maailman täysin. On vain hyvä että ihmismäärä laskee, edes Suomessa. Vielä kun kehitysmaissa tehtäisiin pakkosterilointeja tai saataisiin koulutusta...
Mihin perustat väitteesi? Huomenna voi sattua mitä vain, mutta tilastojen valossa maailma on rauhallisempi kuin koskaan ennen. Ihmiset ovat myös yhä enemmän ja enemmän tietoisia ja välittävät esim. ympäristöasioista.
Luet varmaan vähän liikaa iltapulua, jossa kerrotaan vain ne huonot uutiset tai Minttu Räikkösen blogipostaukset (tai no, samaan kastiinhan ne menee), heko heko.
Rehellisesti sanottuna nykyään lasten tekeminen ja kasvattaminen vaikuttaa liian työläältä. Jatkuvasti täytyy suorittaa ja tehdä ja harrastaa yhdessä lapsen kanssa, joten töiden lisäksi äidille ei jää lainkaan vapaa-aikaa. Tuntuu että ei ennen lasten kanssa vietetty niin paljon laatuaikaa, ne vaan tulivat siinä sivussa mukana ja tuo tyyli olisi ehkä sopinut minulle paremmin. Mieheni ei lapsia halua sillä hänellä on kaksi ennestään, joten joutuisin yksinhuoltajana sitten köyhtymään ja suorittamaan 24/7 seuraavat 20 vuotta ja kaikki vaan siitä ilosta että yhteiskuntaan syntyy lisää lapsia. Jotenkin kuulostaa aika kovalta uhraukselta noinkin abstraktin asian eteen kuin syntyvyyden lisääminen.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun vaalikausi on vain neljä vuotta, ja nykyiset huippupoliitikot ovat haudassa sitten kun eläkejärjestelmä romahtaa maksajien puutteeseen.
Miksi päättäjät on niin itsekkäitä?
Suomessa naisten ei tarvinnut taistella pois kotoa työelämään. Teollistuva yhteiskunta tarvitsi naisten työpanoksen, joten yhteiskunta alkoi järjestää asioita siten, että mahdollistettiin perheenäitien työssäkäynti (mm.kunnallinen päivähoito). Työtä tekevät naiset ovatkin olleet merkittävässä asemassa kansantuotteemme kasvussa.
Olen samaa mieltä, harvempi nainen enää haluaa olla taloudellisesti riippuvainen miehestä.