Lue keskustelun säännöt.
Syntyneisyyden alenemiselle pitäisi tehdä jotain ja äkkiä
27.01.2017 |
52 000 lasta 5,5 miljoonan väestölle on liian vähän. Sen sijaan 55 000-60 000 on se vähimmäismäärä mikä pitäisi syntyä vuosittain, mieluiten tuotakin enemmän. Vauvabonus käyttöön, toisesta lapsesta 10 000€ verotonta rahaa jonka voi käyttää miten haluaa ja kolmannesta 15 000€. Moni yksilapsinen tekisi varmasti toisen lapsen jos siitä saisi rahaa. Myös verovähennykset lapsista mutta vasta toisesta alkaen.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Tätä ei monikaan tajua. Suomessa pitäisi vapauttaa naiset ristiriitaisesta taakasta elää kuten yhteiskunnan yleinen mielipide ja tukijärjestelmät vaativat eli viedä lapsi mahdollisimman aikaisin hoitoon, ja stressata jo ennen synnytystä omaa asemaansa yhteiskunnassa. Kuka silloin jaksaa olla hyvä äiti? Suomalaiset tietävät, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Ei siihen vaikuta jotkut höpötykset siitä, kuka mitäkin tekee ja moniko äiti tai isä on töissä tai kotona hoitamassa lapsia. Ensinnäkin päivähoitojärjestelmä on räjähtämässä käsiin. Resurssit ovat vähäisiä ja ryhmät suuria. Laadukasta lastenhoitoa ei varmuudella saa mistään, haitallista kylläkin. Moni huonossa jamassa oleva eli esim. työttömyyden takia masentunut voisi nauttia lastenhoidosta kotona, jos siihen olisi lupa ja siitä saisi arvostusta. Naisen asema ei siitä enää heilu, emme enää elä niissä ajoissa. Myös kotona lapsia hoitavalla naisella on oikeus olla tasa-arvoinen! Se tarkoittaa valinnanvapautta ja kunnioitusta, oli mitä sukupuolta vain.
Kotiäitiyhteiskunta voisi toimia varsin hyvin tässä tilanteessa. Säästöjä tulisi huimasti, kun kalliit lastenhoitomaksut ja ylisuuret ryhmät kauaskantoisine kuluseuraamuksineen (sosiaalipuolenkulut, terveydenhoitokulut jne) poistuisivat. Osa-aikatyön mahdollistaminen ja kotiäitiyden kunnioitaaminen myös työhaussa veisi yhteiskuntaa ja tasa-arvoa eteenpäin. Kaikki naiset eivät halua olla kuten miehet. Moni nainen ei yksinkertaisesti halua kilpailemaan koville aloille miesten kanssa. Adrenaliinimäärät eivät ehkä riitä siihen. Olemme eri sukupuolta, mutta jokaisella on oltava oikeus tehdä mitä haluaa ja olla millainen on ja haluaa olla. Myös perinteisiä arvoja arvostavien!!!
Miksi ei koti-isäyhteiskunta? Tietääkseni lastenhoito ei ole kiinni siitä mikä sukupuolielin haaroissa on vaan ihan muista asioista.
Sitä paitsi, ei nykyäänkään tarvitse lähteä kilpailemaan "koville aloille" miesten kanssa. Ammatinvalintakysymys. Voihan sitä jo nyt tehdä vaikkapa osa-aikaista siivoustyötä.
Näen myös kotiäitiydessä sen ongelman että se tekee naisesta riippuvaisen.. Kun mies on se, joka tuo rahaa talouteen, on nainen täysin hänen armoillaan. Entä jos mies kuolee, lähtee toisen matkaan tai avioliittoon tulee niin suuria ongelmia että vain ero on ainoa ratkaisu? Tai entä jos mies vaan on täysi kusipää ja perheessä onkin kaksi elintasoa?
Sitä paitsi, harvalla miehellä (ainakaan perustason duunarilla) olisi varaa elättää perhettään. Esimerkiksi oma mieheni nettopalkalla (noin 1700e/kk) ei todellakaan elätetä kolmea lasta, vaimoa ja itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta äitiydenhän piti olla vain oma vapaaehtoinen valinta eikä yhteiskuntapalvelus? Itse en ole niin tunneajattelulevelillä ajelehtiva että minulle riittäisi palkattomasta työstä ja kymmenien vuosien aikauhrauksesta palkinnoksi "rakkaus". Äitiyttä ei arvosteta, naisen roolia ei arvosteta ja sitä kutsutaan loisimiseksi. Miten yhtäkkiä loistyön puuttuminen voi olla näin kohtalokasta?
Laittakaapa äitiydestä kuukausipalkka tulille niin katsotaan uudelleen. Ilmaiseksi en tee orjatyötä ja tiedän ettei moni muukaan järjellistynyt nuori nainen niin halua tehdä.
Alba kirjoitti:
Mutta äitiydenhän piti olla vain oma vapaaehtoinen valinta eikä yhteiskuntapalvelus? Itse en ole niin tunneajattelulevelillä ajelehtiva että minulle riittäisi palkattomasta työstä ja kymmenien vuosien aikauhrauksesta palkinnoksi "rakkaus". Äitiyttä ei arvosteta, naisen roolia ei arvosteta ja sitä kutsutaan loisimiseksi. Miten yhtäkkiä loistyön puuttuminen voi olla näin kohtalokasta?
Laittakaapa äitiydestä kuukausipalkka tulille niin katsotaan uudelleen. Ilmaiseksi en tee orjatyötä ja tiedän ettei moni muukaan järjellistynyt nuori nainen niin halua tehdä.
No siis, lasten tekeminen pitäisi olla nimenomaan vapaaehtoista (tai onhan se sitä, ei tässä maassa saa sakkoja tai linnaa lapsettomuuden takia), ei mikään palvelus yhteiskunnalle. Itselläni on kolme lasta enkä ole kyllä sekuntiakaan miettinyt tätä yhteiskuntaa kun heitä suunniteltiin/tehtiin.
Väittäisin, että ihmiset (ja varsinkin naiset) miettivät liikaa mitä muut heistä ajattelevat. Mitä väliä sillä naapurin Pertin tai Kertun mielipiteellä on kun pariskunta itse on tyytyväinen omaan valintaansa, oli se sitten kotiäitiys, uraäitiys tai jotain sitä väliltä. Tai mitä se telakan/raksan/minkä vain pikkupomo miettii kun se onkin mies joka jää hoitovapaalle.
Suomessa ollaan nimenomaan tosi hyvässä asemassa mitä tulee vanhemmuuden ja työelämän yhdistämiseen. Naisen ei tarvitse enää pelätä potkuja kun raskaustesti näyttää plussaa jne. Toki parantamisen varaa olisi esim. lapsen aiheuttamien kustannusten jakamisessa, nykyään ne kaatuvat naisen työnantajan niskaan.
Ja koko ajan mennään kehityksessä eteenpäin. Ei ole enää häpeä olla lapseton (ja/tai miehetön) nainen. Mieskin saa jäädä kotiin lasten kanssa jos niin haluaa eikä kukaan, ainakaan kauheasti, katso sellaista miestä kieroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on sanonut, että tekisi heti pari lasta jos sektion saisi varmuudella. Suurin osa synnytyspeloista muuten johtuu ensimmäisen synnytyksen aiheuttamista traumoista. Eikö tämä jo kerro jotain? Raskaus ja synnytys on niin kova koettelemus, että pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen helpottamiseksi. Ennenvanhaan nuoria tyttöjä ja naisia varjeltiin tietämästä millaista synnytys oikeasti on. Nykyään tietoa on onneksi kaikkien saatavilla. Minusta on hirveän brutaalia, että naiset joutuvat yhä 2000-luvulla itkemään ja huutamaan silkasta tuskasta synnyttäessään. Se ei yksinkertaisesti ole oikein.
En itkenyt, enkä huutanut synnytykissä. Toki se tuntui hetken ja kriittinen tilannekin tuli. Mutta se on elämää ja siitä selviytyy yleensä. Benjihypyt on jo melkein suostumpia kuin synnytys, miksi?
Sinun kokemuksesi ei muuta sitä että synnytys on yleensä yksi ihmiselämän kovimpia kipukokemuksia. Mieti tätä tarkkaan. Se on yksi kovimmista tuskista, joita ihminen joutuu koskaan kokeemaan normaalissa elämänkulussa. Ja tähän ei ole kehitetty vieläkään riittävästi kivunlievityskeinoja. Onko se ok? Ei.
"Se vaan on elämää"-perustelua voisit logiikallasi käyttää myös vaikka kuukautiskipuihin, hampaan repimiseen hammaslääkärissä, paiseen tyhjennyksen aiheuttamaan valtavaan tuskaan, onnettomuudessa loukkaantuneiden tuskiin. Näitä kuitenkin pyritään lievittämään mahdollisimman tehokkaasti. Jos vaikka kuukautiskipuun ei olisi keksitty lääkettä mutta hammassärkyyn olisi, siitä nousisi hirveä meteli.
Se nyt vaan on elämää, että joku sattuu saatanasti ja apua ei saa ja kipua vähätellään. Ehkä, mutta sen ei kuuluisi olla kenenkään normaalia elämää enää tässä ajassa.
Minusta liiottelet aika rankasta.. meillähän on vaikka ja mitä kivunlievitysmenetelmiä synnytykseen saatavilla. Moni synnyttää silti edelleen ilman niitä, koska ei koe niitä tarvitsevansa ja haluaa minimoida riskejä.
Yhden synnytin luomusti, sattuihan se mutta kehon omat luonnolliset kivunlievitysmenetelmät riitti hyvin (sä menet siinä ihan omaan synnytystilaan, jonka voimaa et ymmärrä ennenkuin sen koet).
Toisen synnytin epiduraalin voimin, ja se oli ekaan verrattuna lähes kivuton synnytys.
Yhden lapsen saimme aikaiseksi monen vuoden yrittämisen jälkeen. Synnytys oli suoraan helvetistä. Menetin selän ja toisen jalan toimintakyvyn
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tekisi toista lasta, vaikka saisin kymppitonnin. Se on aika nopeasti käytetty eikä se poista sitä, että emme halua toista lasta. Tämä paniikki syntyvyyden laskusta on älytöntä. Maapallo on hätää kärsimässä meidän kanssa muutenkin. Tästä ei välttämättä ole mitään jäljellä siinä vaiheessa, kun lapsemme ovat aikuisia. Ahdistaa jo ihan tarpeeksi tämän yhden lapsen tulevaisuuden puolesta,
Lissää pökittelyä kammareihin vuan, kyllä se siitä sikiää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä raha noihin vauvabonuksiin?
Säätämällä lisävero lapsettomille
En pysy saamaan lapsia. Rangaistaanko minua siis itsestäni riippumattomasta syystä?
Ei. Mikäli lääkäri on todennut sut hedelmättömäksi niin sun ei tarvitse maksaa veroa, toki todistus siitä pitää olla.
Entä jos naisessa ei ole havaittu mitään vikaa, mutta hänen miehensä ei pysty saamaan lapsia. Joutuuko nainen myös silloin maksamaan lapsettomuusveroa? Vai pitääkö naisen erota ja/tai tehdä lapsi jonkun toisen kuin oman miehensä kanssa välttääkseen veron?
Enkä jos kummastakaan ei ole löydetty mitään vikaa, mutta lasta ei ole vain kuulunut vuosien yrittämisen jälkeen?
Ap on oikeassa, mutta joku älykkyysraja tai jotain lapsiin, koska tyhmimmät ei pysty edes itseään elättämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mistä raha noihin vauvabonuksiin?
Säätämällä lisävero lapsettomille
En pysy saamaan lapsia. Rangaistaanko minua siis itsestäni riippumattomasta syystä?
Ei. Mikäli lääkäri on todennut sut hedelmättömäksi niin sun ei tarvitse maksaa veroa, toki todistus siitä pitää olla.
Entä jos naisessa ei ole havaittu mitään vikaa, mutta hänen miehensä ei pysty saamaan lapsia. Joutuuko nainen myös silloin maksamaan lapsettomuusveroa? Vai pitääkö naisen erota ja/tai tehdä lapsi jonkun toisen kuin oman miehensä kanssa välttääkseen veron?
Enkä jos kummastakaan ei ole löydetty mitään vikaa, mutta lasta ei ole vain kuulunut vuosien yrittämisen jälkeen?
En ymmärrä näitä tapauksia. Miksei vaan pyydä apua hätätilanteessa joltain toiselta miespuoliselta?
27-vuotias, naimisissa ja 3h+k omistus(velallinen)asunto. Vaikka puitteet on lapselle ihan hyvät niin tässä syitä miksi ei VIELÄ ole hankittu lasta:
-Olen töissä määräaikaisena ja jos hankkisin nyt lapsen tippuisin siitä missä olen nyt (eli melko läheellä vakinaistamista). Mjuutenkin epävarma työtilanne ylipäätään laman vuoksi.
-Lapsiperheiden tukien leikkaaminen, eli miten tulemme toimeen esim. jos mies menettäisi työpaikan, kun asuntovelkaakin on vielä reilusti jälellä
-Eläke ei kerry siltä ajalta kun hoitaisin lasta/lapsia kotona, eli hyvin epätasa-arvoinen systeemi. (tuskin muuttuu niin kauan kuin suomessa suurin osa päättäjistä on keski-ikäisiä miehiä).
-Koulutuksesta vähennetään, sote tulee todennäköisesti nostamaan omavastuun/käyntimaksuja huomattavasti joten onko sitten varaa pitää lapsen ja omasta terveyestä huolta ja kouluttaa lasta.
-Niin ja välillä tunne, etä ihan vittumaisuuttani en tee lisää veronmaksajia maksamaan tätä suurten(ahneiden)ikäluokkien suuria eläkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta Suomen väkilukuhan nousee koko ajan, tosin maahanmuuton avulla, mutta väliäkö tuolla.
Kaikki bonukset siitä, että tekee lapsia, on jotenkin vastenmielistä. En oikein edes tiedä miksi ajattelen niin. Kai tulee mieleen lapsi rahanteon välineenä.
En halua lapsia koska
- maailma ylikansoittuu
- lapset on pelottavia
- kroppa menee pilalle
- seksi ei tunnu miltään ku löystyy
- ei siitä mukulasta ois mitään hyötyä
- siihen menee rahaa ihan liikaa
- vuorotyö
- ei oo miestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai perustulo olisi ratkaisu, kun töitä ei ole ja pitäisi saada lisää vauvoja? Kenenköhän taskusta sekin tulee? Vinkki: kohta ei ole riittävästi populaa maksamassa sitä perustuloa. Joillain näkyy olevan erikoinen harha, että valtion kassa on jokin pohjaton säkki. Ei ole.
Ainoa kantava ratkaisu olisi työllisyyden lisääntyminen ja ennen kaikkea vakituiset työpaikat. Tämä vaatisi ns. huuhaa-opintojen vähentymistä, koska fakta nyt vaan on se että ei sillä folkloristiikalla työllisty. Olen humanisti ja kulttuurin kannattaja, mutta talouden kannalta ajateltuna noi hommat ei vaan hyödytä kuin harvoja.
Lisäksi esim 3. lapsen kohdalla puoli-ilmainen päivähoito voisi olla hyvä kannustin. Vauvabonuksia en kannata, se on rahan syytämistä hukkaan ja motivoisi vääränlaisia ihmisiä lisääntymään. Pääsääntöisesti jokaisen pitäisi olla kyvykäs elättämään lapsensa itse. Nykyinen tukimallihan sallii esim työttömän pariskunnan lisääntymisen ja jopa kannustaa siihen.
En ole varma auttaako vakituinen työpaikkakaan. Omalla työpaikallani on monta n. 3-kymppistä naista vakituisissa työsuhteissa, mutta lapsia ei ole yhdelläkään.
Vierailija kirjoitti:
27-vuotias, naimisissa ja 3h+k omistus(velallinen)asunto. Vaikka puitteet on lapselle ihan hyvät niin tässä syitä miksi ei VIELÄ ole hankittu lasta:
-Olen töissä määräaikaisena ja jos hankkisin nyt lapsen tippuisin siitä missä olen nyt (eli melko läheellä vakinaistamista). Mjuutenkin epävarma työtilanne ylipäätään laman vuoksi.
-Lapsiperheiden tukien leikkaaminen, eli miten tulemme toimeen esim. jos mies menettäisi työpaikan, kun asuntovelkaakin on vielä reilusti jälellä
-Eläke ei kerry siltä ajalta kun hoitaisin lasta/lapsia kotona, eli hyvin epätasa-arvoinen systeemi. (tuskin muuttuu niin kauan kuin suomessa suurin osa päättäjistä on keski-ikäisiä miehiä).
-Koulutuksesta vähennetään, sote tulee todennäköisesti nostamaan omavastuun/käyntimaksuja huomattavasti joten onko sitten varaa pitää lapsen ja omasta terveyestä huolta ja kouluttaa lasta.
-Niin ja välillä tunne, etä ihan vittumaisuuttani en tee lisää veronmaksajia maksamaan tätä suurten(ahneiden)ikäluokkien suuria eläkkeitä.
Itseasiassa kotihoidon ajalta kertyy nykyään eläkettä
Vierailija kirjoitti:
Ai perustulo olisi ratkaisu, kun töitä ei ole ja pitäisi saada lisää vauvoja? Kenenköhän taskusta sekin tulee? Vinkki: kohta ei ole riittävästi populaa maksamassa sitä perustuloa. Joillain näkyy olevan erikoinen harha, että valtion kassa on jokin pohjaton säkki. Ei ole.
Ainoa kantava ratkaisu olisi työllisyyden lisääntyminen ja ennen kaikkea vakituiset työpaikat. Tämä vaatisi ns. huuhaa-opintojen vähentymistä, koska fakta nyt vaan on se että ei sillä folkloristiikalla työllisty. Olen humanisti ja kulttuurin kannattaja, mutta talouden kannalta ajateltuna noi hommat ei vaan hyödytä kuin harvoja.
Lisäksi esim 3. lapsen kohdalla puoli-ilmainen päivähoito voisi olla hyvä kannustin. Vauvabonuksia en kannata, se on rahan syytämistä hukkaan ja motivoisi vääränlaisia ihmisiä lisääntymään. Pääsääntöisesti jokaisen pitäisi olla kyvykäs elättämään lapsensa itse. Nykyinen tukimallihan sallii esim työttömän pariskunnan lisääntymisen ja jopa kannustaa siihen.
No, mun mielestä päivähoito meille on jo lähes ilmaista. Meillä on kahdeksan lasta, joista viisi on päivähoidossa 10pv/kk, yksi eskari eli 1/2 hoito ja lopuilla neljällä n.8h hoitopäivät. Kk-tulot mulla n.2500e ja miehellä 2700-3000e.
Päivähoitomaksu on alle 200e.
Itseäni askarruttaa kysymys hedelmällisyyden laskusta. Muistan lukeneeni artikkeleita siemennesteen laadun laskemisesta. Varmasti naisten munasoluissa on samaa ongelmaa.
Jokin meistä tekee yhä lisääntymiskyvyttömämpiä. Maahanmuuttajilla tulee olemaan sama ongelma. Kaikki syödään samaa ruokaa, samat lääkkeet, samat rokotukset..
Mä haluaisin toisen lapsen, mutta mulla on opinnot kesken, pätkätyö ja olen sinkku. Jos valmistuttuani löydän hyvän työpaikan niin sitten luultavasti lisäännyn ihan ilman kumppania hoitojen avulla. Toki siitäkin taas tulee mutinaa, että vastuutonta ja blaablaa.
Jos saadaan Suomen talous kuntoon ja suomalaisille töitä ja pk-seudun asuntomarkkinoille hintojen "romahdus", niin syntyvyys lähtisi varmasti nousuun.