Tiedättekö millainen on p**ka työhaastattelu? Sellainen, jossa kävin tänään.
Minä valmistuin pari vuotta sitten ja kun en tähän päivään mennessä ole oman alan töitä saanut, olen tehnyt täysin eri alan hommia. Siis täysin. Esimerkinomaisesti olen diplomi-insinööri ja ollut tässä välissä töissä päiväkodissa keikkatöissä ja Zumba-ohjaajana.
No. Pääsin siis ilmeisesti pelkällä koulutuksellani työhaastatteluun, kun sitä oman alan työkokemusta ei ollut. Haastattelijoita oli kaksi. He kysyivät aivan epäoleellisia kysymyksiä, jotka eivät liittyneet haettavaan työtehtävään tai minun osaamiseeni millään tavalla.
He nauroivat tuolle työkokemukselleni, joka ei liittynyt omaan alaani ollenkaan. Vähän kuin "on siinä ollut näky kun diplomi-insinööri rakentaa Legoja päiväkodin lattialla".. Ja en siis ole diplomi-insinööri, se oli esimerkki.
Työhaastattelu kesti 10 minuuttia ja loppui, kun luulin sen vasta alkaneen. Luulin, että he puhuivat ensin jotain lämpimikseen, kun mitään tähdellistä tai oleellista ei kysytty. Kun yritin kertoa jotain, he sivuuttivat sen täysin. Yritin vielä kertoa suosittelijoista, niin he vain naurahtivat, ettei jollain "päiväkodin tädin" suosituksella tee tällä alalla mitään. Siis viittasivat näihin työkokemuksiin, jotka eivät olleet omaa alaa.
Niin nöyryyttävä kokemus. Kolmas työhaastattelu ylipäätään 2,5 vuoden aikana. Lähemmäs 600 työhakemusta lähetetty. Mä en ala enää!
Kommentit (158)
Näiden täyty olla julkisen sektorin tai suurten yritysten työpaikkoja, joihin on pakko valita tietty määrä haastateltavia. Eivät haastattelijat muuten hukkaisi omaa aikaansa.
Vierailija kirjoitti:
Silloin, kun haastateltava havaitaan lähes ensisilmäyksellä sopimattomaksi tehtävään, haastattelu pidetään lyhyenä. Kysymysten ja kohtelun tulisi kyllä olla asiallisia.
Väärin arvattu. Oman kokemukseni mukaan haastattelun pituudella ei ole merkitystä siihen, kuka valitaan.
Todennäköisesti siihen oli jo joku valittu. Oma huvini on sellaisissa haastatteluissa 'heitellä pieniä kiviä' tyyliin "olen perustajajäsen", kun kysytään " miten hyvin tunnet tämän ry:n". Minullahan ei ole mitään menetettävää kun tiedän, että en kuitenkaan sitä paikkaa saa. Toisinaan esittelen ansioitani aivan ylenpalttisesti ajatellen, että eikö niitä valitsijoita tosiaan edes hävetä valita siihen työhön vähemmän ansioitunut hakija.
Olin kerran aivan pöyristyttävässä työhaastattelussa. Olin ajoissa paikalla mutta herra toimitusjohtaja joka minut haastatteli, oli 45 min myöhässä. Ei siinä mitään. Ensimmäiset 45 min puhuimme tämän täysin tuntemattoman johtajan kanssa hänen avioerostaan. Sitten hän alkoi puhumaan paskaa alaisistaan ja selvästi kuulostella olisiko minusta kätyriksi tms kyttäämään firman työntekijöitä (hain esimiespaikkaa). Yritin olla neutraani. Tätä paskanpuhumista kesti ehkä puolituntia, jonka jälkeen TJ havahtui siihen että minähän olen itseasiassa työhaastattelussa. Alkoi välittömästi vähätellä osaamistani ja kyseenalaistaa olisiko minusta työhön. Tätä kesti tunnin. Kaiken kaikkiaan siis odotin 45 min herraa, sen jälkeen 45 min avioeron läpikäyntiä (TJ kyseli mm. minne hänen kannattaisi minun mielestäni muuttaa eron jälkeen), sitten 30 min paskanpuhumista ja tunti minun vähättelyäni. Kello oli lähemmäs 21 kun tuo mielipuolinen haastattelu päättyi.
TJ tokaisi haastattelun päätteeksi ettei usko että minusta on tehtävään mutta ilmoittaa kuitenkin huomenna asiasta, pääsenkö toiselle kierrokselle ja ylipäätään asiasta.
Vaikka olisin työn saanut en olisi missään nimessä ottanut sitä vastaan.
Niin, joku sieltä firmasta havahtui soittamaan 1,5 viikon päästä haastattelusta että en saanut paikkaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kerran täsmälleen samanlaisessa "työhaastattelussa". Haastattelijat olivat väsyneen ja tympääntynen oloisia. Työhaastatteluun oli kutsuttu ilmeisesti neljä ehdokasta, jotka tulivat kaikki perätysten haastatteluun. Siinä niitä näitä jutellessa kävi selvästi ilmi, että työhön oli jo valittu talon sisältä joku, mutta jotta kaikki menisi oikein, niin piti pitää tällainen feikkihaastattelu työnhakuilmoituksineen muodon vuoksi. Minä vähän ihmettelinkin, miksi minut oli ylipäätään kutsuttu haastatteluun, kun työ oli kokemukseeni nähden aika vaativa. No, yhdellä hakijalla oli sattumoisin täsmäkoulutus ja -työkokemus, me kolme muuta olimme sitten jo ihan eri tasolla.
Kyllä otti päähän ottaa feikkihaastattelua varten palkaton vapaapäivä silloisista töistä!!
Juuri tästä syystä yleensä kysyn haastattelukutsun saadessani, mitä merkitystä haastattelulla on ja onko heillä jo siihen joku vahva ehdokas. Monelta turhalta reissulta olen säästynyt, kun olen saanut kuulla " tähän on hakenut tämä henkilö, joka on jo 10 vuotta tätä virkaa hoitanut".
Työhaastattelut voi ottaa aivan matkailun ja virkistäytymisen kannalta ainakin näin työttömänä työnhakijana, joka saa matkakorvauksen työkkäristä. Samalla reissulla voi poiketa vaikka ostoksilla, jos ei satu olemaan sukulaisia tai kavereita, joiden luona käydä kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska työhaastattelu on se, kun matkustat 1,5h haastattelupaikkaan - haastattelija kättelee sinut, katsoo ansioluetteloasi (joka hänellä siis oli valmiina) ja toteaa - "Ai sä et asukkaan tällä paikkakunnalla. Ei tätä haastattelua kannata sitten oikein jatkaa".
Ei sitten v*ttu voinut lukea sitä osoitetta siitä paperista ENNEN haastattelukutsua?
Todennäköisesti odotti, että lupaudut muuttamaan töiden perässä.
No niinhän minä sanoin tekeväni, mutta vastaus oli, että asuntoja on niin vaikea löytää. Kolmen viikon päästä tuosta aloitin toisella työnantajalla samaisella paikkakunnalla ja asuntokin löytyi melkein heti.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olettaa, että työnantaja osaa lukea ajatuksesi ja tietää automaattisesti, että on aivan saatanan hankala saada niitä haluamiasi työpaikkoja
Tällä hetkellä on lähes kaikilla vaikeaa saada työtä. Jos ei haastattelija tätä tiedä, niin häntä ei voi pitää kovinkaan ammattitaitoisena.
Olin myös kerran haastattelussa, jossa ei muistaakseni kysytty minulta juuri mitään. Haastattelija kertoi organisaatiosta, ja kuinka hauskaa heillä on yhdessä jne. Kyllä siellä puolisen tuntia meni, mutta sen jälkeen oli juuri se olo, että mitä niille jäi minusta käteen tuosta haastattelusta. Toki ymmärrän, että tuossakin ajassa saat tietyn kuvan ihmisestä, mutta hämmentävää se silti oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin, kun haastateltava havaitaan lähes ensisilmäyksellä sopimattomaksi tehtävään, haastattelu pidetään lyhyenä. Kysymysten ja kohtelun tulisi kyllä olla asiallisia.
Anteeksi nyt vaan, mutta mites "lähes ensisilmäyksellä" voidaan havaita, ettei joku ole sopiva tehtävään? Siis puhtaasti ulkonäöllisistä syistä? Tai että hakija haisee pahalta, änkyttää?
Aika paljon työtehtäviin palkataan naisia rintojen koon perusteella.
Minä olin haastattelussa paikkaan jossa olin käynyt viikkoa aijemmin loppuneen työharjoittelun. 3 tanttaa istui minua vastapäätä ja kysyivät; missä olet 5v päästä, kuinka selviät paineesta, mitä teet jos et saa paikkaa yms. Huvittavaa oli etteivät kysyneet mitään osaamisestani. He kaikki olivat entisiä ohjaajiani ja tuttaviani. Sanoinkin että paskaa jauhamallako tätä työpaikkaa haetaan.
Jos haastattelu ei ole asiallinen, tuskin on työpaikka muutenkaan. Miksi siis tuhlata aikaansa esimerkiksi ap:n ja avioerotilityksestä kertoneen kaltaiseen turhuuteen? Ei työnhakijankaan tarvitse kaikkea sietää ja asiattomassa haastattelussa istuminen ei päivänselvästi työpaikkaa tuo. Itse olisin ko. tilanteissa todennut, että tulin tänne työhaastatteluun, en kuuntelemaan haukkumista tai avioerotilitystä. Jos tilanne ei muuttuisi, poistuisin paikalta. Heidän tappionsa, ei minun. Kaikkea ei tarvitse sietää, vaikka olisi työtön.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin haastattelussa paikkaan jossa olin käynyt viikkoa aijemmin loppuneen työharjoittelun. 3 tanttaa istui minua vastapäätä ja kysyivät; missä olet 5v päästä, kuinka selviät paineesta, mitä teet jos et saa paikkaa yms. Huvittavaa oli etteivät kysyneet mitään osaamisestani. He kaikki olivat entisiä ohjaajiani ja tuttaviani. Sanoinkin että paskaa jauhamallako tätä työpaikkaa haetaan.
Miksi entiset ohjaajat olisivat kyselleet osaamisestasi? Hehän olivat nähneet sen jo käytännössä. Haastattelussa sitten halusivat tietää sinusta jotain uutta. Sinä annoitkin hienon kuvan luonteestasi kommentillasi. Mainitsemasi kysymykset ovat muuten erittäin yleisiä työhaastatteluissa. Ei pelkkä osaamisen luetteleminen anna kuvaa, millainen työntekijä joku olisi. Eli varaudu jatkossakin "paskanjauhantaan", jos haastatteluun pääset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin, kun haastateltava havaitaan lähes ensisilmäyksellä sopimattomaksi tehtävään, haastattelu pidetään lyhyenä. Kysymysten ja kohtelun tulisi kyllä olla asiallisia.
Anteeksi nyt vaan, mutta mites "lähes ensisilmäyksellä" voidaan havaita, ettei joku ole sopiva tehtävään? Siis puhtaasti ulkonäöllisistä syistä? Tai että hakija haisee pahalta, änkyttää?
Tämä ei liity alkuperäiseen viestiin, mutta on esimerkki tilanteesta, jossa haastattelu päättyi alkuunsa.
Olin aikoinaan esimiehenä firmassa, jossa työkieli oli englanti. Eli kaikki dokumentit kirjoitettiin englanniksi ja suuri osa työkavereista oli ulkomaalaisia. Mitän loistavaa kielitaitoa ei vaadittu, mutta perusenglanti piti olla kunnossa.
Kielitaitovaatimus tuli selkeästi ilmi työpaikkailmoituksessa. Osa työpaikkahaastattelusta käytiin aina englanniksi.
Kerran kysyin, sitten noin viiden minuutin kohdalla, että sopiiko että jatkamme haastattelua nyt englanniksi. Haastateltava vastasi, että ei. Yrtitettiin sitten kysyä suomeksi, miten haastateltava aikoo tehdä töitä ympäristössä, jossa työkieli on englanti. Vastaukset olivat todella ympäripyöreitä.
Tässä tilanteessa ei oikein haastattelua voinut jatkaa. Mutta tottakai olimme asiallisia loppuun asti. Haastattelutilaisuus on kuiten myös firman mainos. Jos haastattelija mokaa kunnolla, niin kyllä se vaikuttaa siihen millainen väki hakee myöhemmin töihin.
Olin kahden viimeisen haastateltavan joukossa. Kaikki meni hienosti kierros kierrokselta kunnes viimeisessä haastattelussa toimari paukahti ovesta sisään kesken haastattelun ja alkoi lukemaan papereitani. Sanoi sitten, että tuollaisen kohta kolmekymppisen naisen palkkaaminen on riskialtista kun teet kuitenkin lapsia kohta. Paikan sai ikäiseni mies. Mulla ei ole vielä näin kymmenen vuodenkaan jälkeen lapsia.
No minä en olisi varmasti edes päässyt haastatteluun ikäni vuoksi, mutta todennäköisesti olisin noussut kesken naureskelun ja sanonut että eiköhän tämä ole tässä. Tack och hej.
Sitä minä ihmettelen, että millaisina maailman valtiaina nämä itseään pitävät, kun kanssaihmisiä pitää kohdella kuin karjaa. Tulee melkein toivoneeksi, että ovat joskus itse siellä työnhakijan paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin, kun haastateltava havaitaan lähes ensisilmäyksellä sopimattomaksi tehtävään, haastattelu pidetään lyhyenä. Kysymysten ja kohtelun tulisi kyllä olla asiallisia.
Anteeksi nyt vaan, mutta mites "lähes ensisilmäyksellä" voidaan havaita, ettei joku ole sopiva tehtävään? Siis puhtaasti ulkonäöllisistä syistä? Tai että hakija haisee pahalta, änkyttää?
Aika paljon työtehtäviin palkataan naisia rintojen koon perusteella.
Miksi minä en sitten G-kupin rinnoilla saa työpaikkaa, jos isot rinnat kerran on niin kovaa valuuttaa?
Näkivät heti, että eivät halua sinua sinne ja halusivat tehdä sen selväksi. Töykeää käyttäytymistä, mutta ainakin tuli selväksi. Voi myös olla, että hommaan oli jo palkattu toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska työhaastattelu on se, kun matkustat 1,5h haastattelupaikkaan - haastattelija kättelee sinut, katsoo ansioluetteloasi (joka hänellä siis oli valmiina) ja toteaa - "Ai sä et asukkaan tällä paikkakunnalla. Ei tätä haastattelua kannata sitten oikein jatkaa".
Ei sitten v*ttu voinut lukea sitä osoitetta siitä paperista ENNEN haastattelukutsua?
Todennäköisesti odotti, että lupaudut muuttamaan töiden perässä.
Tuommoiset asiat voi kysyä ihan asiallisestikin.
"miten ajattelit järjestää työmatkan? tai onko sinulla mahdollisuutta muuttaa mikäli sinut valitaan tähän työhön?"
Olen keski-ikäinen nainen, ja pitkään ollut työelämässä, nähnyt monenlaisia työpaikkoja. Useimmissa ihmiset toimivat asiallisesti, eivät vittuile toisilleen eivätkä oleta että työkaveri lukee rivien välistä ja yrittää arvailla mitä häneltä odotetaan. Asiat sanotaan suoraan. Toivottavasti tämä asioiden suoraan sanominen ei johdu siitä että työskentelen miesvaltaisella alalla. Olisi surullista jos naisvaltaisilla työpaikolla tuommoinen asioiden rivien väliin piilottelu ja vihjailut olisivat normaali toimintatapa.
Eri asia tietysti on jos työskentelee jossain missä joutuu kohtaamaan mielenterveysongelmaisia ja arvaamattomia ihmisiä, tai pahimmillaan työskentelemään heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Näkivät heti, että eivät halua sinua sinne ja halusivat tehdä sen selväksi. Töykeää käyttäytymistä, mutta ainakin tuli selväksi. Voi myös olla, että hommaan oli jo palkattu toinen.
Eikös se tule selväksi siinä vaiheessa kun tulee viesti "valinta ei tällä kertaa valitettavasti kohdistunut sinuun".
Miksi pitää erikseen töykeilemällä tehdä selväksi ettei sua haluta tänne? Tuommoinen töykeily vaatii oikeasti ilkeää luonteenlaatua.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin kerran täsmälleen samanlaisessa "työhaastattelussa". Haastattelijat olivat väsyneen ja tympääntynen oloisia. Työhaastatteluun oli kutsuttu ilmeisesti neljä ehdokasta, jotka tulivat kaikki perätysten haastatteluun. Siinä niitä näitä jutellessa kävi selvästi ilmi, että työhön oli jo valittu talon sisältä joku, mutta jotta kaikki menisi oikein, niin piti pitää tällainen feikkihaastattelu työnhakuilmoituksineen muodon vuoksi. Minä vähän ihmettelinkin, miksi minut oli ylipäätään kutsuttu haastatteluun, kun työ oli kokemukseeni nähden aika vaativa. No, yhdellä hakijalla oli sattumoisin täsmäkoulutus ja -työkokemus, me kolme muuta olimme sitten jo ihan eri tasolla.
Kyllä otti päähän ottaa feikkihaastattelua varten palkaton vapaapäivä silloisista töistä!!
Mulle verohallinto piti kerran tällaisen leikkityönhaun. Onneksi eivät vaivautuneet kutsumaan paikalle, vaan "haastattelivat" puhelimessa. Koska eivät voi sanoa, onko joku valittu kysyinkin: onko joku henkilö, joka on vahvoilla tähän tehtävään. Hieman mutkitellen vastasivat että tietysti tehtävää määräaikaisena hoitanut on vahvoilla kun blaablaa. Kun hain töitä näitä leikkihaastatteluja piisasi!
Miksi ei sitten kysynyt muuttoa?
Minä menetin ilmeisesti yhden paikan siksi, kun rehellisesti sanoin, että en aio muuttaa määräaikaisen työn vuoksi.