Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kohtuuton elatusapu
Järki_tässä_kohta_menee
25.01.2017 |
Avopuolisollani on vajaa 4 vuotias lapsi, joka asuu äitinsä luona. Meidän luona lapsi on joka toinen viikonloppu. Äiti ja lapsi asuvat kahdestaan omassa noin 90 neliön rivarissa ja äidillä on pieni palkka. Me asuimme aikaisemmin vuokralla 50 neliön kerrostaloasunnossa. Ottaen huomioon sen aikaiset asumiskulut ja palkat, puolisoni joutui/joutuu maksamaan elatusapua yhteensä 480 € kuussa.
Nyt olemme ostaneet oman asunnon, jonka myötä asumiskustannuksemme ovat nousseet reippaasti. Tässä vaiheessa nousi esille elatusavun tarkistus. Noh nyt lapsen äiti ei ilmestynyt sovittuun tapaamiseen lastenvalvojan kanssa ja ei kuulemma suostu laskemaan elatusapua, koska "se vähentää hänen tulojaan". Isällä ei ole lastenvalvojan mukaan muuta mahdollisuutta kuin maksaa tai viedä asia käräjille. Onko asia tosiaan näin? Eikö lapsen isällä ole tässä asiassa mitään oikeuksia ja lapsen äiti voi yksin "päättää"? Luulisi, että sen kun syöttää sinne taulukkoon päivitetyt tiedot ja uusi elatusavun summa on valmis?
Muutenkin tuo summa 480 € kuussa ihmetyttää. Äidin palkalla ei todellakaan olisi varaa asua moisessa asunnossa. Ja koska hänellä on niin suuret asumismenot niin isän harteille jää kaikki lapsen laskennalliset kulut. Todellisuudessa tuo summa tuntuu menevän äidin elättämiseen. Onhan hänellä varaa tehdä remonttiakin. Meillä taas ei remonttii ole varaa, koska onhan tuo 480 € kuussa aika iso lovi. Meille tullessaan lapsella ei ole ikinä viikonloppua varten vaatteita mukana ja päiväkodissakin hän joutuu kulkemaan vanhoissa ja epäsiisteissä vaatteissa. Joudumme siis ostamaan meille kaikki lapsen tarvitsemat vaatteet aina ulkovaatteita ja kenkiä myöten. Kuinka ihmeessä vajaa 4 vuotiaan laskennalliset kulut voivat olla moiset? Ja onko isän velvollisuus mahdollistaa äidin asuminen haluamassaan asunnossa?
Onko kellään vastaavia kokemuksia? Tai osaako kukaan neuvoa mitä tämän asian eteen voisi tai kannattaisi tehdä?
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Tämä kyllä vähän särähti korvaan myös eli jos asumiskustannukset olivat tosi pienet silloin kun elatussopimusta tehtiin ja nyt kasvaneet niin täytyyhän ne kasvaneet asumiskulut ottaa huomioon sikäli kun ovat kohtuulliset. Tämä kohtuullistaminen pitäisi tehdä puolin ja toisin. En tiedä miten elatustukia laskettaessa toimitaan, mutta ei ole oikein se että se ketä on onnistunut hankkimaan kalliin ison asunnon ennen sopimusta tehtäessä, saa ujutettua nämä menot jotenkin kuluihin, kun taas jos toinen asuu liian pienessä ja vaatimattomasti tuolla hetkellä, ei saisi koskaan muuttaa isompaan tai kalliimpaan koska omat asumismenot eivät saisi kasvaa tai niihin kasvaviin menoihin ei olisi enää varaa .
Kyllä eronneillakin elatusvelvollisilla pitää olla oikeus hankkia lapsia uuden kumppankin kanssa ja asua kohtuullisesti, ihan samoin kun sillä lähivanhemmallakin. Jos elatusvelvollinen saa lisää lapsia uuden kumppanin kanssa, totta kai tämä pitäisi ottaa huomioon elatusta laskettaessa. Näinhän se toimii ydinperheessäkin. Kyllä se uuden sisaruksen syntymä aina vähentää sitä summaa mikä on käytettävissä siihen yhteen. Kaikki lapset pitäisi olla tasaväkisenä laskelmissa mukana.
Totta kai etällä ja lähillä on oikeus hankkia lisää lapsia. Eihän sitä estääkään voi. Mutta ei se elatusvelvollisuus niihin aiempiin lapsiin lopu eikä vähene uusien lasten myötä. Eikä ne aiemmat lapset syö tai asu sen halvemmalla saadessaan pikkusisaruksen. Ihan kuten ydinperheessäkin, eronneidenkin pitäis myös ensin miettiä onko heillä VARAA hankkia lisää lapsia. Yhtä älytöntähän se on ydinperheessäkin hankkia liian monta lasta ja maksattaa se muilla lapsilla. Tiedän kun näin oli omassa lapsuudenperheessäni. Vanhempieni lastenteko-oikeuden takia meillä oli aina tiukkaa. Ja se tiukkuus näkyi tasan siinä ettei meillä ollut tarvittavia liikuntavälineitä ym. Rahat meni ruokaan ja asumiseen. Ja tilanne tiukkeni jokaisen lapsen myötä. Mutta hei, olihan vanhemmillani oikeus. Sehän se lasta paljon lohduttaakin. Ei se oikeus tehdä uuden puolison kanssa lisää lapsia voi mennä niiden aiempien lasten elatusvelvollisuuden ohi. Elatusvelvollisuus on ja pysyy. Lisää lapsia tehdään jos siihen on varaa eikä kuvitella, että se uusi lapsi elätetään niiden aiempien lasten elatusmaksuja pienentämällä. Olen itse ydinperheellinen ja mielelläni olisin tehnyt vielä pari lasta, mutta jätin tekemättä kun rahat ei ehkä riitä. Oikeuttaan ei ole pakko eikä järkevää käyttää jos olosuhteet on huonot.
Sama asumisen kanssa. Kyllä minustakin olis kauheen kiva ostaa luksuskämppä ja asustella siellä. Harmi vaan kun rahat ei riitä. Joten asun sellaisessa asunnossa johon mun rahat riittää. Eronneiden pitäis miettiä onko heillä varaa ostaa just se asunto joka vastaan tuli ja on ihana. Ei voi ostella asuntoa sillä ajatuksella, että exä varmaan laskee elareita ja säästyneillä rahoilla maksetaan ja remontoidaan se liian kallis asunto. Ja jos exä ei suostu niin sitten käräjille. Kun mun asumiskulut nousi sen liian kalliin kämpän myötä ja se on sitten maksatettava exällä ja lapsella. Se liian kallis asunto oli sun oma valinta. Samoin se uusi lapsi. Sinä olet niistä vastuussa, ei aiemman liiton lapset tai exä.
Eli ihmisten pitäis elää tulojensa mukaan. Jos lapsia tekee niin niitä on elätettävä. Ja uudet lapset ja asunnot on mietittävä tulojen mukaan. Elarit on ja pysyy, ei niitä voi muutella oman mielen mukaan.
Ydinperheessä jokaisen lapsen myötä edellisten elatuskyky heikkenee. Jos ei jostain tule lisää rahaa. Luonnollista. Luonnollista olisi myös eron jälkeen. Mitä enemmän elätettäviä, sen vähemmän luksusta lapsilla. Onhan sekin aika outo ajatus että jossakin elelee prinsessa tai prinssi ja loput lapset hädintuskin selviää. Tottakai elatuskyky jaetaan myös lasten kesken. Näin ainakin ydinperheessä, miksei siis eron jälkeen? Mitä enemmän lapsia, sen tiukemmassa rahat ovat. Vai pitäisikö uusperheen jättää lapset hankkimatta siksi, että saadaan yhdelle lapsukaiselle mahdollisimman yltäkyläinen elämä? Ajatus pitää mielestäni sisällään jonkinlaisen koston ajatuksen, että sitä ex-mistä jotenkin pitää rankaista siitä että jatkaa elämässä eteenpäin.
Jos ei kykene elättämään uutta lasta pienentämättä aiempien lasten elareita niin sitä uutta lasta ei hommata. Siihen ei ole silloin varaa. Näin pitäis toimia myös ydinperheessä. Eli jos uuden lapsen myötä ei ole enää varaa ostaa vanhemmille lapsille luistimia ym. tarvittavia juttuja niin uutta lasta ei tehdä. Siihen lapseen ei ole enää varaa. Se jätetään hommaamatta vaikka kuinka kirpaisisi ja vauva olisi kiva.
Tehdään vaan tasan niin monta lasta kuin on varaa elättää. Se ei ole mikään rangaistus kenellekään. Se on normaalia elämää. Ei kellään ole mitään oikeutta lisääntyä määrättömästi vaikkei ole varaa elättää lapsiaan. Miten tätä asiaa on niin vaikea ymmärtää? Kannattaa siis ihan aikuisten oikeasti miettiä kenen kanssa ja kuinka monta lasta tekee. Ihminen kun ei saa kaikkea mitä haluaa.
Harvemmin tässä maassa kukaan joutuu maksamaan älyttömän isoja elareita joten harvemmin missään perheessä on kahden elintason lapsia. Ja jos on niin siinä voi vanhemmat katsoa peiliin. Niihin nuorimpiin lapsiin ei olisi oikeasti ollut varaa, mutta silti ne vaan piti tehdä. Ilmeisesti siksi, että mulla on oikeus. Siinä kohtaa mietittiin vain omaa napaa, ei niitä olemassaolevia eikä varsinkaan sitä tulevaa lasta. Itsehän ne vanhemmat siis ne pienemmät lapset siihen kurjuuteensa toi. Ketä siitä siis voi syyttää? Exää? Vanhempia lapsia? Vai niitä jotka ne lapset teki, tietäen omat rahavaransa ja tilanteensa.
Lapsenteossa ei voi vain vedota oikeuteen. Mitään oikeutta ei ole jos ei kykene hoitamaan velvollisuuttaan eli elättämään niitä tekemiään lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ihmettelen välillä noita laskelmia, vaikka tokikin luotan lastenvalvojiin mutta silti.
Minä (lähiäiti) jään lastenvalvojan laskelmien mukaan reilut 500 euroa miinukselle, vaikka todellakaan en ole ajatellut olevani niiiiin persaukinen (vähävarainen toki).
Etäisä taas jää laskelmien mukaan yli 600 euroa plussalle, vaikka tasan tiedän että hänkään ei rahassa kylve. Isälle siis laskennalliset elarit olisi n. 260 euroa, mutta en missään tapauksessa halua tuollaista summaa, olisi kohtuutonta mielestäni isää kohtaan (hän kuitenkin kanssani lasta hoitaa, kasvattaa ja elättää kotonaan). Hän siis maksaa sen, mitä Kelakin maksaisi.
Vai että Sinä et missään tapauksessa halua?
Oletko suurikin sankari ja marttyyri?
Elatustuki on LAPSILLE, eikä äiti saisi evätä sitä lapsilta vain sen takia,
että hävettää ottaa isältä rahaa.
Tottakai isä tykkää,
kun typerä äiti kursailee ja isä pääsee vähällä.
Todellisuudessa teet vain karhunpalveluksen lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Eihän sinulla ole edes perustiedot hallussa! :O
Mikä hemmetin tomppeli siellä selittää?
Ensin juopottelet,
rikot kaiken kotona, lyöt äitiä
ja pelottelet lapsia niin että he vihaavat sinua,
jonka jälkeen on hyvä alkaa valittaminen.
Elatusvelvolliset sekä Isät Lasten Asialla ry (= isät äitien niskassa ry)
on täynnä tätä epärehellistä sakkia.
Valitatte, että äiti ei anna muka tavata lapsia
- aina ihan ilman syytä.
Todellisuudessa olette hakanneet
häneltä nenän murskaksi,
houtaneet kännissä lapsia,
juosseet kapakassa ja räyhänneet ja uhitelleet
kotona niin että poliisit ovat välillä raahanneet putkaan.
Elatusmaksujen maksaminen on inhottavaa.
Kaikki on lasten äidin syytä!
Mitään ette ole ikinä tehneet:
äiti keksii ja lapset valehtelevat.
Tiedoksi:
jollei ole väkivaltainen linnakundi
tai muuten muille vaarallinen sosiopaatti,
isä saa aina yhteishuoltajuuden.
Huoltajuus ei tarkoita sitä,
ettei etävanhemman tarvitsisi maksaa lähivanhemmalle elatusmaksua.
Huoltajuus - elatus - eri asioita.
On niissä yhteistäkin: vastuu.
Se on sellaista kun seisoo sanojensa
takana, on rehti ja reilu,
ei lyö eikä uhkaile,
ei vihaa katkerasti naisia,
jaksaa lasten seuraa,
maksaa laskut ja hoitaa hommat.
Varmaan Sinulle aika vierasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Eihän se yhteishuoltajuus pois vie mitään elatusta. Lähihuoltaja saa.
Fatalji
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ihmettelen välillä noita laskelmia, vaikka tokikin luotan lastenvalvojiin mutta silti.
Minä (lähiäiti) jään lastenvalvojan laskelmien mukaan reilut 500 euroa miinukselle, vaikka todellakaan en ole ajatellut olevani niiiiin persaukinen (vähävarainen toki).
Etäisä taas jää laskelmien mukaan yli 600 euroa plussalle, vaikka tasan tiedän että hänkään ei rahassa kylve. Isälle siis laskennalliset elarit olisi n. 260 euroa, mutta en missään tapauksessa halua tuollaista summaa, olisi kohtuutonta mielestäni isää kohtaan (hän kuitenkin kanssani lasta hoitaa, kasvattaa ja elättää kotonaan). Hän siis maksaa sen, mitä Kelakin maksaisi.Vai että Sinä et missään tapauksessa halua?
Oletko suurikin sankari ja marttyyri?Elatustuki on LAPSILLE, eikä äiti saisi evätä sitä lapsilta vain sen takia,
että hävettää ottaa isältä rahaa.Tottakai isä tykkää,
kun typerä äiti kursailee ja isä pääsee vähällä.Todellisuudessa teet vain karhunpalveluksen lapsille.
No ei taida olla lapselta pois jos menevät lopulta lapsen kuluihin isän häntä hoitaessa ilman äidin välikäsiä... -_-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Eihän sinulla ole edes perustiedot hallussa! :O
Mikä hemmetin tomppeli siellä selittää?
Ensin juopottelet,
rikot kaiken kotona, lyöt äitiä
ja pelottelet lapsia niin että he vihaavat sinua,
jonka jälkeen on hyvä alkaa valittaminen.Elatusvelvolliset sekä Isät Lasten Asialla ry (= isät äitien niskassa ry)
on täynnä tätä epärehellistä sakkia.Valitatte, että äiti ei anna muka tavata lapsia
- aina ihan ilman syytä.
Todellisuudessa olette hakanneet
häneltä nenän murskaksi,
houtaneet kännissä lapsia,
juosseet kapakassa ja räyhänneet ja uhitelleet
kotona niin että poliisit ovat välillä raahanneet putkaan.Elatusmaksujen maksaminen on inhottavaa.
Kaikki on lasten äidin syytä!
Mitään ette ole ikinä tehneet:
äiti keksii ja lapset valehtelevat.Tiedoksi:
jollei ole väkivaltainen linnakundi
tai muuten muille vaarallinen sosiopaatti,
isä saa aina yhteishuoltajuuden.Huoltajuus ei tarkoita sitä,
ettei etävanhemman tarvitsisi maksaa lähivanhemmalle elatusmaksua.Huoltajuus - elatus - eri asioita.
On niissä yhteistäkin: vastuu.
Se on sellaista kun seisoo sanojensa
takana, on rehti ja reilu,
ei lyö eikä uhkaile,
ei vihaa katkerasti naisia,
jaksaa lasten seuraa,
maksaa laskut ja hoitaa hommat.Varmaan Sinulle aika vierasta?
No ihan turhaan siellä alkoi itkupotkut. Olen pahoillani jos sinua on hakattu, mutta valtaosa miehistä ei ole väkivaltaisia! Moni nainen hankkii lapsen vastoin miehen tahtoa, joten ymmärrän mikseivät kaikki miehet halua yksinhuoltajaksi, mutta mitä tehdään ristiriitatilanteessa jos molemmat tahtovat? Ja ovat ns. hyviä vanhempia eivätkä kuvailemasi kaltaisia.
En vihaa naisia. Olen 24v opiskelijatyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Yhteishuoltajuus on eri asia kuin elatus. Elatusta maksaa etävanhempi oli huoltajuusmuoto kumpi tahansa. Mikä hitto siinä on että vielä löytyy näitä tolvanoita jotka eivät tajua ettei yhteishuoltajuus tarkoita sitä että toinen luistelee elatuksesta kokonaan?
Tolvanalle newsflash: Yhteishuoltajuuden ero yksinhuoltajuuteen on se, että vanhemmat YHDESSÄ päättävät lapsen asioista. Kuten esimerkiksi pankkitilin avaamisesta, passin hankkimisesta, lääkärijutuista. Yhteishuoltajuus EI tarkoita sitä että jotenkin isän (tai etävanhemman) elatusvelvollisuus jotenkin maagisesti lakkaa. Se ei lakkaa ennen kuin lapsi on 18v ja voi jatkua jopa sen jälkeenkin. Tuliko nyt selväksi? Yhteishuoltajuus ei vaikuta elatusmaksuihin eikä tapaamisiin millään lailla, se vaan joko helpottaa tai vaikeuttaa lapsen asioiden hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ihmettelen välillä noita laskelmia, vaikka tokikin luotan lastenvalvojiin mutta silti.
Minä (lähiäiti) jään lastenvalvojan laskelmien mukaan reilut 500 euroa miinukselle, vaikka todellakaan en ole ajatellut olevani niiiiin persaukinen (vähävarainen toki).
Etäisä taas jää laskelmien mukaan yli 600 euroa plussalle, vaikka tasan tiedän että hänkään ei rahassa kylve. Isälle siis laskennalliset elarit olisi n. 260 euroa, mutta en missään tapauksessa halua tuollaista summaa, olisi kohtuutonta mielestäni isää kohtaan (hän kuitenkin kanssani lasta hoitaa, kasvattaa ja elättää kotonaan). Hän siis maksaa sen, mitä Kelakin maksaisi.Vai että Sinä et missään tapauksessa halua?
Oletko suurikin sankari ja marttyyri?Elatustuki on LAPSILLE, eikä äiti saisi evätä sitä lapsilta vain sen takia,
että hävettää ottaa isältä rahaa.Tottakai isä tykkää,
kun typerä äiti kursailee ja isä pääsee vähällä.Todellisuudessa teet vain karhunpalveluksen lapsille.
Mitä ihmettä sekoilet, oletko itse sitten jokin rahanlypsäjä vai miksi meni tunteisiin?
Lapsemme laskennallinen elatuksentarve kauttaaltaan on paria euroa alle 300 euroa kuukaudessa. Itse saan lähivanhempana lapsilisät (johon vielä yh-korotuksen), joka jo lähes itsessään kattaa ns. minun osuuteni (300 euroa kuukaudessa jaettuna kahdelle vanhemmalle on n. 150 euroa).
Isä pitää lasta luonaan (jonne hommaa siis kaiken ruuasta vaatteisiin ja leluihin yms.) ehkä n. 1/3 kuukaudesta, itse loput 2/3.
Olen näillä vähillä rahoillani pystynyt tarjoamaan lapselle katon pään päälle, ruuat, lelut ja spessujuttujakin suhteellisen usein. Ja rahaa jää omiin hurvitteluihinkin. Isä sitten tietenkin "omina päivinään" kustantaa kaiken, mitä haluaa tehdä.
Kerropa siis, miksi LAPSEN takia vaatisin enemmän rahaa? Mielestäni on reilua, että maksamme noin puoliksi (eli tuosta n. 300e/kk itse "maksan" 140e/kk, isä 160e/kk), lapsihan on meidän kummankin puoliksi ja tosiaan kumpikin hoidamme ja hommaamme koteihimme kaiken, mitä lapsi tarvitsee.
Tässä mahdollisimman kattava perustelu sinulle, joka ihmettelit. Itse en näe tilannettamme outona tai minua marttyyrina, ihan tavallisena äitinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Eihän sinulla ole edes perustiedot hallussa! :O
Mikä hemmetin tomppeli siellä selittää?
Ensin juopottelet,
rikot kaiken kotona, lyöt äitiä
ja pelottelet lapsia niin että he vihaavat sinua,
jonka jälkeen on hyvä alkaa valittaminen.Elatusvelvolliset sekä Isät Lasten Asialla ry (= isät äitien niskassa ry)
on täynnä tätä epärehellistä sakkia.Valitatte, että äiti ei anna muka tavata lapsia
- aina ihan ilman syytä.
Todellisuudessa olette hakanneet
häneltä nenän murskaksi,
houtaneet kännissä lapsia,
juosseet kapakassa ja räyhänneet ja uhitelleet
kotona niin että poliisit ovat välillä raahanneet putkaan.Elatusmaksujen maksaminen on inhottavaa.
Kaikki on lasten äidin syytä!
Mitään ette ole ikinä tehneet:
äiti keksii ja lapset valehtelevat.Tiedoksi:
jollei ole väkivaltainen linnakundi
tai muuten muille vaarallinen sosiopaatti,
isä saa aina yhteishuoltajuuden.Huoltajuus ei tarkoita sitä,
ettei etävanhemman tarvitsisi maksaa lähivanhemmalle elatusmaksua.Huoltajuus - elatus - eri asioita.
On niissä yhteistäkin: vastuu.
Se on sellaista kun seisoo sanojensa
takana, on rehti ja reilu,
ei lyö eikä uhkaile,
ei vihaa katkerasti naisia,
jaksaa lasten seuraa,
maksaa laskut ja hoitaa hommat.Varmaan Sinulle aika vierasta?
No ihan turhaan siellä alkoi itkupotkut. Olen pahoillani jos sinua on hakattu, mutta valtaosa miehistä ei ole väkivaltaisia! Moni nainen hankkii lapsen vastoin miehen tahtoa, joten ymmärrän mikseivät kaikki miehet halua yksinhuoltajaksi, mutta mitä tehdään ristiriitatilanteessa jos molemmat tahtovat? Ja ovat ns. hyviä vanhempia eivätkä kuvailemasi kaltaisia.
En vihaa naisia. Olen 24v opiskelijatyttö.
42-vuotias eronnut yhden lapsen äiti komppaa. Myös todella, todella hyviä eroisiä on. Mukaan lukien oman lapseni isä. (Ja hän taitaa pitää mua aika hyvänä äitinä.)
Hirviöitä ja lostotyyppejä molemmissa sukupuolissa. Jos on niin traumatisoitunut, että tuntuu muulta, olisi hankittava apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun omat vanhempani olivat eronneet ja myöhemmin kuvioihin tullut nainen valitti elareista. Kummasti se on aina se uusi nainen, jota ne kustannukset ei-omista lapsista eniten ärsyttää, vaikkei hänen pussistaan makseta. Lompakkoloinen taitaa olla ap:kin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Eihän sinulla ole edes perustiedot hallussa! :O
Mikä hemmetin tomppeli siellä selittää?
Ensin juopottelet,
rikot kaiken kotona, lyöt äitiä
ja pelottelet lapsia niin että he vihaavat sinua,
jonka jälkeen on hyvä alkaa valittaminen.Elatusvelvolliset sekä Isät Lasten Asialla ry (= isät äitien niskassa ry)
on täynnä tätä epärehellistä sakkia.Valitatte, että äiti ei anna muka tavata lapsia
- aina ihan ilman syytä.
Todellisuudessa olette hakanneet
häneltä nenän murskaksi,
houtaneet kännissä lapsia,
juosseet kapakassa ja räyhänneet ja uhitelleet
kotona niin että poliisit ovat välillä raahanneet putkaan.Elatusmaksujen maksaminen on inhottavaa.
Kaikki on lasten äidin syytä!
Mitään ette ole ikinä tehneet:
äiti keksii ja lapset valehtelevat.Tiedoksi:
jollei ole väkivaltainen linnakundi
tai muuten muille vaarallinen sosiopaatti,
isä saa aina yhteishuoltajuuden.Huoltajuus ei tarkoita sitä,
ettei etävanhemman tarvitsisi maksaa lähivanhemmalle elatusmaksua.Huoltajuus - elatus - eri asioita.
On niissä yhteistäkin: vastuu.
Se on sellaista kun seisoo sanojensa
takana, on rehti ja reilu,
ei lyö eikä uhkaile,
ei vihaa katkerasti naisia,
jaksaa lasten seuraa,
maksaa laskut ja hoitaa hommat.Varmaan Sinulle aika vierasta?
No ihan turhaan siellä alkoi itkupotkut. Olen pahoillani jos sinua on hakattu, mutta valtaosa miehistä ei ole väkivaltaisia! Moni nainen hankkii lapsen vastoin miehen tahtoa, joten ymmärrän mikseivät kaikki miehet halua yksinhuoltajaksi, mutta mitä tehdään ristiriitatilanteessa jos molemmat tahtovat? Ja ovat ns. hyviä vanhempia eivätkä kuvailemasi kaltaisia.
En vihaa naisia. Olen 24v opiskelijatyttö.
Millainen 24-v opiskelijanainen
paheksuu yh-äitejä?...
Oletko pokannut häntäheikin,
joka joutuu maksamaan ex-vaimoilleen
elatustukea monestakin lapsesta?
Älä usko kaikkea,
mitä vkl-isät sinulke syöttävät.
Tiedoksesi,
kun nyt henkilökohtaisuuksiin halusit mennä,
minua ei ole hakattu, mutta monia muita äitejä on.
Ikävää, kun naiset eivät ole
solidaarisia toisilleen.
Ehkä kehityksesi on vielä kesken,
kuvailethan itseäsi "opiskelijatytöksi"
vaikka ikää on jo 24 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh että mä vihaan äitejä ketkä vaan lypsää ja lypsää lapsensa/lastensa isältä rahaa koska on siihen "oikeutettu". Sitten ne ketkä esim. yhden illan jutuista pamahtaa paksuksi, vakuuttaa miehelle ettei tämän tarvii olla missään tekemisissä raskauden ja lapsen kanssa, saa jatkaa elämäänsä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta kappas, vaaditaan vain lisää rahaa ja menee muka lapselle. Ja paskat, näitä tapauksia on niin nähty ja kuultu. Enkä tarkoita ketään henk.koht. kuka tänne on kirjoittanut, vaan mitä tiedän tällaisia tapauksia. Tai äidit ketkä eivät jostain helvetin itsekkäästä syystä anna isän tavata lastaan, mutta raha kyllä kelpaa. Kuvottavaa, lasta käytetään vain pelinappulana.
T. Äiti itsekin
Akkain kanssa pelaaminen tulee yleensä aina kalliiksi.
Ap:n tapauksessa kannattaa ehdottomasti viedä oikeuteen asia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Eihän sinulla ole edes perustiedot hallussa! :O
Mikä hemmetin tomppeli siellä selittää?
Ensin juopottelet,
rikot kaiken kotona, lyöt äitiä
ja pelottelet lapsia niin että he vihaavat sinua,
jonka jälkeen on hyvä alkaa valittaminen.Elatusvelvolliset sekä Isät Lasten Asialla ry (= isät äitien niskassa ry)
on täynnä tätä epärehellistä sakkia.Valitatte, että äiti ei anna muka tavata lapsia
- aina ihan ilman syytä.
Todellisuudessa olette hakanneet
häneltä nenän murskaksi,
houtaneet kännissä lapsia,
juosseet kapakassa ja räyhänneet ja uhitelleet
kotona niin että poliisit ovat välillä raahanneet putkaan.Elatusmaksujen maksaminen on inhottavaa.
Kaikki on lasten äidin syytä!
Mitään ette ole ikinä tehneet:
äiti keksii ja lapset valehtelevat.Tiedoksi:
jollei ole väkivaltainen linnakundi
tai muuten muille vaarallinen sosiopaatti,
isä saa aina yhteishuoltajuuden.Huoltajuus ei tarkoita sitä,
ettei etävanhemman tarvitsisi maksaa lähivanhemmalle elatusmaksua.Huoltajuus - elatus - eri asioita.
On niissä yhteistäkin: vastuu.
Se on sellaista kun seisoo sanojensa
takana, on rehti ja reilu,
ei lyö eikä uhkaile,
ei vihaa katkerasti naisia,
jaksaa lasten seuraa,
maksaa laskut ja hoitaa hommat.Varmaan Sinulle aika vierasta?
No ihan turhaan siellä alkoi itkupotkut. Olen pahoillani jos sinua on hakattu, mutta valtaosa miehistä ei ole väkivaltaisia! Moni nainen hankkii lapsen vastoin miehen tahtoa, joten ymmärrän mikseivät kaikki miehet halua yksinhuoltajaksi, mutta mitä tehdään ristiriitatilanteessa jos molemmat tahtovat? Ja ovat ns. hyviä vanhempia eivätkä kuvailemasi kaltaisia.
En vihaa naisia. Olen 24v opiskelijatyttö.
Millainen 24-v opiskelijanainen
paheksuu yh-äitejä?...Oletko pokannut häntäheikin,
joka joutuu maksamaan ex-vaimoilleen
elatustukea monestakin lapsesta?Älä usko kaikkea,
mitä vkl-isät sinulke syöttävät.Tiedoksesi,
kun nyt henkilökohtaisuuksiin halusit mennä,minua ei ole hakattu, mutta monia muita äitejä on.
Ikävää, kun naiset eivät ole
solidaarisia toisilleen.Ehkä kehityksesi on vielä kesken,
kuvailethan itseäsi "opiskelijatytöksi"
vaikka ikää on jo 24 vuotta.
Öö en paheksu yh-äitejä. Voisit ottaa suoran lainauksen kohdasta jossa sellaista väitän.
"Monia muita äitejä on hakattu." Mitä ihmettä sinä tällä yrität perustella ja mihin asiaan liittyen? Sitä että yksinhuoltajuus kuuluisi ennemmin sinulle kuin lapsen isälle, jos lapsen isä haluaisi yksinhuoltajuuden? o_O
Viestini aikaisemmin olivat hyvin lyhyitä sisältäen kysymyksen siitä, mitä tehdään ristiriitatilanteessa jos molemmat tahtovat yksinhuoltajuuden? Ja ovat ns. hyviä vanhempia eivätkä kuvailemasi kaltaisia.
Pysytkö kärryillä? :)
Tiedätkö vastausta?
Kyllä, aivojeni fyysinen kehitys on hyvin todennäköisesti vielä kesken, koska olen alle 25v.
Ja ohis, mutta tämän ikäiset ovat kyllä kehitystasostaan riippumatta tyttöjä ja poikia vielä ihan täysillä :D Minua tytöttelevät tutut sekä tuntemattomat ohikulkijat, mutta on vain niin väärin tehdä sitä itse, koska tässä iässä kuuluu vielä tuntea itsensä vanhemmaksi kuin mitä on ja todistella kypsyyttään? :D Sanoisin että todellista kypsyyttä on osata nähdä itsensä objektiivisesti valtaosan, vanhemman ja vähän jo elämää kokeneen väestön, silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ihmettelen välillä noita laskelmia, vaikka tokikin luotan lastenvalvojiin mutta silti.
Minä (lähiäiti) jään lastenvalvojan laskelmien mukaan reilut 500 euroa miinukselle, vaikka todellakaan en ole ajatellut olevani niiiiin persaukinen (vähävarainen toki).
Etäisä taas jää laskelmien mukaan yli 600 euroa plussalle, vaikka tasan tiedän että hänkään ei rahassa kylve. Isälle siis laskennalliset elarit olisi n. 260 euroa, mutta en missään tapauksessa halua tuollaista summaa, olisi kohtuutonta mielestäni isää kohtaan (hän kuitenkin kanssani lasta hoitaa, kasvattaa ja elättää kotonaan). Hän siis maksaa sen, mitä Kelakin maksaisi.Vai että Sinä et missään tapauksessa halua?
Oletko suurikin sankari ja marttyyri?Elatustuki on LAPSILLE, eikä äiti saisi evätä sitä lapsilta vain sen takia,
että hävettää ottaa isältä rahaa.Tottakai isä tykkää,
kun typerä äiti kursailee ja isä pääsee vähällä.Todellisuudessa teet vain karhunpalveluksen lapsille.
Mitä ihmettä sekoilet, oletko itse sitten jokin rahanlypsäjä vai miksi meni tunteisiin?
Lapsemme laskennallinen elatuksentarve kauttaaltaan on paria euroa alle 300 euroa kuukaudessa. Itse saan lähivanhempana lapsilisät (johon vielä yh-korotuksen), joka jo lähes itsessään kattaa ns. minun osuuteni (300 euroa kuukaudessa jaettuna kahdelle vanhemmalle on n. 150 euroa).
Isä pitää lasta luonaan (jonne hommaa siis kaiken ruuasta vaatteisiin ja leluihin yms.) ehkä n. 1/3 kuukaudesta, itse loput 2/3.
Olen näillä vähillä rahoillani pystynyt tarjoamaan lapselle katon pään päälle, ruuat, lelut ja spessujuttujakin suhteellisen usein. Ja rahaa jää omiin hurvitteluihinkin. Isä sitten tietenkin "omina päivinään" kustantaa kaiken, mitä haluaa tehdä.
Kerropa siis, miksi LAPSEN takia vaatisin enemmän rahaa? Mielestäni on reilua, että maksamme noin puoliksi (eli tuosta n. 300e/kk itse "maksan" 140e/kk, isä 160e/kk), lapsihan on meidän kummankin puoliksi ja tosiaan kumpikin hoidamme ja hommaamme koteihimme kaiken, mitä lapsi tarvitsee.
Tässä mahdollisimman kattava perustelu sinulle, joka ihmettelit. Itse en näe tilannettamme outona tai minua marttyyrina, ihan tavallisena äitinä.
En tiedä miten teidän lapsen elatus on noin halpaa, paitsi kun puhut leluista, niin hän on vielä varmaan aika pieni. Pienten lasten vaatteet on vielä halpoja, ja heille kelpaa kirppariltakin ostetut. Leluja saa kirpparilta, syö vähän, spessujutut on yksinkertaisia.
Sitten kun se lapsi on sinua päätä pidempi nuori mies, hänen vaatteensa kenkänsä ja urheiluvarusteensa haetaan miesten osastolta, ja on onnenkauppaa löytää joskus jotain käytettynä. Kuitenkin ne edelleen jäävät pieneksi kaksi kertaa vuodessa. Hän syö kaksi kertaa sen mitä sinä, ja se ei voi olla pelkkää puuroa ja kasviskeittoa, tai hän on taas tunnin päästä jääkaapilla. Hänelle spessujutuksi ei ihan riitä enää että käytte pyörällä lähikaupassa ja styötte jätskin bussipysäkillä, niin kuin silloin pienenä. Hänellä täytyy olla puhelin, tietokone ja taskurahaa.
Kuitenkin se ihan sama sopimus on silloin voimassa jonka teitte kun hän oli 1v. Niin että ajattele riittävän pitkälle, ja jos nyt lapsesi pärjää vähällä, että hänellä olisi sittenkin välttämätön. Toivottavasti teidän sopimuksessa on vuosikorotuksia, muuten olet vastuuton äiti. Ne rahat ei ole sinun oikeus, vaan lapsen. Et voi luopua oikeudesta joka ei ole edes sinun. Jos niin ottaa koville se raha, oletko ajatellut että voit laittaa sen säästöön lapsen ajokorttia ja valmennuskurssia varten.
Pakko vielä lisätä, että kun sillä nuorella miehellä kasvaa viikset, ette voi enää nukkua samassa makuuhuoneessa. Et voi myöskään nukkua olkkarissa, koska hän pelaa siellä kavereidensa kanssa. Tarvitsette omat makuuhuoneet eikä sekään ole halpaa.
Elatusmaksu ei ole äidin oikeus vaan lapsen. Jos äidille olisikin helpompaa olla riitelemättä siitä, hän ei pidä silloin lapsensa oikeuksista huolta.
Lastenvalvojan katsottua 2007 luodun oikeusministeriön ohjeistuksen mukaisesti laskennallisen elatusavun suuruuden (se laskuri, jota käyttävät) eikä kumpikaan vanhempi ole lastenvalvojalle valehdellut tuoljaan tai omaisuuttaan tulee toteutuneen oikeuskäytännön mukaisesti pikeus määräämään lastenvalvojan laskelmien mukaisen elatusavun suuruuden. PAITSI jos erityisis olosuhteista lapsen elatuksentarve olisi osoitettavissa keskimääräistä korkeammaksi. Näitä syitä ovat ymmärtääkseni käytännössä ainoastaan lapsen erityistarpeista johtuvat menot. (Vammaisuus) tai erityistarpeista johtuvien terapioiden yms. Vaikutus lähivanhemman ansiotulojen heikentymiseen. (Ajankäyttö mikä menee esimpuhe,-toiminta- fysioterapeuteilla juoksemiseen. .)
Vierailija kirjoitti:
Elatusmaksu ei ole äidin oikeus vaan lapsen. Jos äidille olisikin helpompaa olla riitelemättä siitä, hän ei pidä silloin lapsensa oikeuksista huolta.
Jos etävanhempi osallistuu kuluihin muutenkin kuin elatusavun verran, niin minkä takia elatusavun pitäisi olla enemmän kuin 150€?
Alue: Aihe vapaa
Jos on viikko viikko -systeemi ja tulot suht samaa luokkaa niin yleensä asiaa ei ees oikeuteen mee. Ne meidän juristin välisiä. Mutta jos oikeuteen niin lopputulos on 0/0. Siksi niitä viikko viikko hommia ei me juristit viedä oikeuteen.
Tietenkin jos toinen ei osta mitään lapselle.
Ikinä ei ole viikko viikko -asiaa tarvinnut oikeuteen viedä.
Fataljit. Asianajaja