Kohtuuton elatusapu
Avopuolisollani on vajaa 4 vuotias lapsi, joka asuu äitinsä luona. Meidän luona lapsi on joka toinen viikonloppu. Äiti ja lapsi asuvat kahdestaan omassa noin 90 neliön rivarissa ja äidillä on pieni palkka. Me asuimme aikaisemmin vuokralla 50 neliön kerrostaloasunnossa. Ottaen huomioon sen aikaiset asumiskulut ja palkat, puolisoni joutui/joutuu maksamaan elatusapua yhteensä 480 € kuussa.
Nyt olemme ostaneet oman asunnon, jonka myötä asumiskustannuksemme ovat nousseet reippaasti. Tässä vaiheessa nousi esille elatusavun tarkistus. Noh nyt lapsen äiti ei ilmestynyt sovittuun tapaamiseen lastenvalvojan kanssa ja ei kuulemma suostu laskemaan elatusapua, koska "se vähentää hänen tulojaan". Isällä ei ole lastenvalvojan mukaan muuta mahdollisuutta kuin maksaa tai viedä asia käräjille. Onko asia tosiaan näin? Eikö lapsen isällä ole tässä asiassa mitään oikeuksia ja lapsen äiti voi yksin "päättää"? Luulisi, että sen kun syöttää sinne taulukkoon päivitetyt tiedot ja uusi elatusavun summa on valmis?
Muutenkin tuo summa 480 € kuussa ihmetyttää. Äidin palkalla ei todellakaan olisi varaa asua moisessa asunnossa. Ja koska hänellä on niin suuret asumismenot niin isän harteille jää kaikki lapsen laskennalliset kulut. Todellisuudessa tuo summa tuntuu menevän äidin elättämiseen. Onhan hänellä varaa tehdä remonttiakin. Meillä taas ei remonttii ole varaa, koska onhan tuo 480 € kuussa aika iso lovi. Meille tullessaan lapsella ei ole ikinä viikonloppua varten vaatteita mukana ja päiväkodissakin hän joutuu kulkemaan vanhoissa ja epäsiisteissä vaatteissa. Joudumme siis ostamaan meille kaikki lapsen tarvitsemat vaatteet aina ulkovaatteita ja kenkiä myöten. Kuinka ihmeessä vajaa 4 vuotiaan laskennalliset kulut voivat olla moiset? Ja onko isän velvollisuus mahdollistaa äidin asuminen haluamassaan asunnossa?
Onko kellään vastaavia kokemuksia? Tai osaako kukaan neuvoa mitä tämän asian eteen voisi tai kannattaisi tehdä?
Kommentit (295)
Miksi aihempaa komenttiani ei julkaistu? Se oli ihan asiallinen. No mielestäni ex naiset usein vaativat isoja elareita kostaakseen jotain ex miehelleen, ja se käy helposti viemällä lähes kaikki miehen rahat, tai ainakin kaikki mitä pystyy. Tätä perustellaan lapsella, se on lapsen parhaaksi. Vaikka sillä ei oikeasti ole mitään tekemistä asian kanssa ja ex nainen itsekkin tajuaa sen, vaikka ei sitä haluakkaan myöntää, edes itselleen. Ex nainen myös vänkää tapaamisten kanssa, tietenkin lapsen parhaaksi ja viikko viikko systeemi ei käy, vaikka isä kuinka olisi hyvä ja näin haluaisi. Muille sitten itketään, että isä ei halua nähdä lastaan.
Ja jos joskus käy niin kauheasti, että ex mies löytää uuden naisen, niin uusi nainen haukutaan maasta taivaaseen ja takaisin. Hän on lompakkoloinen, inhottava ja itsekeskeinen. Hän ihan varmasti haluaa viedä kaikki miehen rahat. Vaikka oikeasti nainen haluaa vain, että mieskin voisi osallistua yhteisiin kuluihin, eikä kaikki miehen rahat kuluisi ex naisen elättämiseen. Lapsen elätys ei haittaa. Aijemmin miestä ei ole haitannut niin paljon 20 neliön yksiössä asuminen, mutta ei halua uutta naista pakottaa asumaan huonolla alueella mini asunnossa tai maksattaa kaikkia menoja uudella naisella. Ja isä huomaa myös, että lapsikin viihtyisi heillä paremmin jos lapsella olisi oma huone isänkin luona.
Sitten käy se kauhein ja mies saa uuden naisen kanssa lapsen tai jopa lapsia. Ex ei halua luopua vieläkään elareista ja perustelee, että teidän ei pidä tehdä lapsia, kun teillä ei ole varaa. Minun lapsen ei kuulu maksaa teidän lasten kuluja, meidän lapsen ei tarvitse luopua mistää, vaikka saakin sisaruksia. Lapsi tarvii 90 neliön asunnon kahdestaan äidin kanssa, lasta ei voi pukea kun merkki vaatteisiin ja kaiken pitää olla uutta ja hienointa, käytetty ei ole vaihtoehto. Lapsen äiti tarvii myös uusia vaatteita ja pitää käydä kampaajalla, että lapsi kehtaa näyttäytyä äidin kanssa. Sitäpaitsi miehen uusi nainen on lompoakkoloinen, kun vaatii miestäkin osallistumaan yhteisen perheen elätykseen. Ja ai niin uusio perheillä ei ole ydinperhettä. Niin ja tämä kaikki on uuden naisen syytä
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin maksaa elareita, jos ei ota 50% vastuuta lapsestaan. Millainen vanhempi haluaa heikentää lapsensa toimeentuloa, jotta itse voisi elää vähän leveämmin, vaikka sillä vähemmälläkin selvästi tulee toimeen (paitsi uuden kumppanin mielestä)? Jos et kestä sitä että kumppanillasi on ennestään lapsia ja haluat elää leveästi kumppanin/lapsien rahoilla, pääset helpommalla kun otat sellainen kumppani jolla EI ole lapsia.
Entä jos isä haluaakin oikeasti viikko viikko systeemin, mutta lapsen äiti ei tähän suostu? Millainen äiti haluaa estää lasta näkemästä isäänsä, muutoin kuin joka toinen viikonloppu? Millainen äiti haluaa hankaloittaa lapsen elämää olemalla hankala ja tappelemalla lapsen isän kanssa? Millainen äiti haluaa heikentaa lapsen toimeentuloa isän luona? Millanen äiti haluaa, että lapsen isä elää loppu elämänsä yksin pienessä yksiössä maksaen kohtuuttoman suuria elareita.
Isä saisi vaan asua yksin yksiössä loppu elämänsä, koska meni tekemään tämän yhden lapsen tämän yhden hankalan ja vaativan naisen kanssa, joka sai miehen allekirjoittamaan paperin jossa mies lupautuu maksamaan kohtuuttoman suuria elareita. Ja tiedän miehiä jotka ovat allekirjoittaneen näitä kohtuuttoman suuria elari papereita painostettuna ex naisen ja elari neuvojan taholta, vaikka tiesivät että ei olisi varaa sellaisia maksaa, mutta eivät jaksa enää taistella ja haluaa hetkeksi tilanteesta pois. Eivät tajunneet että elareiden summaa on vaikea muuttaa jälkikäteen, vaikka oliskin kohtuuttomat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aihempaa komenttiani ei julkaistu? Se oli ihan asiallinen. No mielestäni ex naiset usein vaativat isoja elareita kostaakseen jotain ex miehelleen, ja se käy helposti viemällä lähes kaikki miehen rahat, tai ainakin kaikki mitä pystyy. Tätä perustellaan lapsella, se on lapsen parhaaksi. Vaikka sillä ei oikeasti ole mitään tekemistä asian kanssa ja ex nainen itsekkin tajuaa sen, vaikka ei sitä haluakkaan myöntää, edes itselleen. Ex nainen myös vänkää tapaamisten kanssa, tietenkin lapsen parhaaksi ja viikko viikko systeemi ei käy, vaikka isä kuinka olisi hyvä ja näin haluaisi. Muille sitten itketään, että isä ei halua nähdä lastaan.
Ja jos joskus käy niin kauheasti, että ex mies löytää uuden naisen, niin uusi nainen haukutaan maasta taivaaseen ja takaisin. Hän on lompakkoloinen, inhottava ja itsekeskeinen. Hän ihan varmasti haluaa viedä kaikki miehen rahat. Vaikka oikeasti nainen haluaa vain, että mieskin voisi osallistua yhteisiin kuluihin, eikä kaikki miehen rahat kuluisi ex naisen elättämiseen. Lapsen elätys ei haittaa. Aijemmin miestä ei ole haitannut niin paljon 20 neliön yksiössä asuminen, mutta ei halua uutta naista pakottaa asumaan huonolla alueella mini asunnossa tai maksattaa kaikkia menoja uudella naisella. Ja isä huomaa myös, että lapsikin viihtyisi heillä paremmin jos lapsella olisi oma huone isänkin luona.
Sitten käy se kauhein ja mies saa uuden naisen kanssa lapsen tai jopa lapsia. Ex ei halua luopua vieläkään elareista ja perustelee, että teidän ei pidä tehdä lapsia, kun teillä ei ole varaa. Minun lapsen ei kuulu maksaa teidän lasten kuluja, meidän lapsen ei tarvitse luopua mistää, vaikka saakin sisaruksia. Lapsi tarvii 90 neliön asunnon kahdestaan äidin kanssa, lasta ei voi pukea kun merkki vaatteisiin ja kaiken pitää olla uutta ja hienointa, käytetty ei ole vaihtoehto. Lapsen äiti tarvii myös uusia vaatteita ja pitää käydä kampaajalla, että lapsi kehtaa näyttäytyä äidin kanssa. Sitäpaitsi miehen uusi nainen on lompoakkoloinen, kun vaatii miestäkin osallistumaan yhteisen perheen elätykseen. Ja ai niin uusio perheillä ei ole ydinperhettä. Niin ja tämä kaikki on uuden naisen syytä
Niin, sinun mielestäsi (vaiko kokemuksestasi?). Tämä vaan ei ole mikään mielipidekysymys. Lapsien tekeminen on valinta, niin myös elareiden maksaminen. Mies ei ole mikään uhri, joka ei voi ottaa lasta 100% tai 50% vastuulleen. Vain kelvottomilta vanhemmilta evätään oikeus lapseen kokonaan. Mies ei ole mikään uhri, joka vain joutuu maksamaan kohtuuttomia summia exälleen tämän vaatimuksesta (ei siis sille lapselle, vaan exällepä hyvinkin). Omaa vastuunpakoilua voi toki itselleen selittää sillä että systeemi syrjii isejä ja yhyy
Veikkaan että näillä äideillä on parempaakin tekemistä kuin ärsyyntyä uusista naisista. Mutta jos se uusi nainen itkee sitä että miehellä on lapsia elätettävänään, ja että se raha kuuluu hänelle, niin kyllä siinä antaa itsestään kuvan rahanahneena kusipäänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin maksaa elareita, jos ei ota 50% vastuuta lapsestaan. Millainen vanhempi haluaa heikentää lapsensa toimeentuloa, jotta itse voisi elää vähän leveämmin, vaikka sillä vähemmälläkin selvästi tulee toimeen (paitsi uuden kumppanin mielestä)? Jos et kestä sitä että kumppanillasi on ennestään lapsia ja haluat elää leveästi kumppanin/lapsien rahoilla, pääset helpommalla kun otat sellainen kumppani jolla EI ole lapsia.
Entä jos isä haluaakin oikeasti viikko viikko systeemin, mutta lapsen äiti ei tähän suostu? Millainen äiti haluaa estää lasta näkemästä isäänsä, muutoin kuin joka toinen viikonloppu? Millainen äiti haluaa hankaloittaa lapsen elämää olemalla hankala ja tappelemalla lapsen isän kanssa? Millainen äiti haluaa heikentaa lapsen toimeentuloa isän luona? Millanen äiti haluaa, että lapsen isä elää loppu elämänsä yksin pienessä yksiössä maksaen kohtuuttoman suuria elareita.
Isä saisi vaan asua yksin yksiössä loppu elämänsä, koska meni tekemään tämän yhden lapsen tämän yhden hankalan ja vaativan naisen kanssa, joka sai miehen allekirjoittamaan paperin jossa mies lupautuu maksamaan kohtuuttoman suuria elareita. Ja tiedän miehiä jotka ovat allekirjoittaneen näitä kohtuuttoman suuria elari papereita painostettuna ex naisen ja elari neuvojan taholta, vaikka tiesivät että ei olisi varaa sellaisia maksaa, mutta eivät jaksa enää taistella ja haluaa hetkeksi tilanteesta pois. Eivät tajunneet että elareiden summaa on vaikea muuttaa jälkikäteen, vaikka oliskin kohtuuttomat.
Silloin miehen täytyy neuvotella, kunnes viikko viikko systeemi onnistuu. Voisin kuvitella sellaisen äidin kieltäytyvän, jolle systeemi on hankala/mahdoton toteuttaa tai kokee ettei lapsella ole turvallista isänsä lähellä (esim. perheväkivalta). Lapsen elämä ei hankaloidu siitä, että huoltaja on "hankala" ja tappelee lapsensa oikeuksien puolesta. Lapsen toimeentulo ei romahda silloin kun hän joskus harvoin vierailee etävanhemmallaan. Elareiden maksaminen ei aja ketään elämään epäinhimillisissä oloissa, eikä se ole lähivanhemman ongelma miten etävanhempi asiansa järjestää.
Oletko todella sitä mieltä että aikuinen mies ei osaa kantaa vastuuta edes itsestään? Tehdä päätöstä lasten hankkimisesta tai kenen kanssa niitä hankkii? Osaa neuvotella omaa lasta koskevista asioista, vaatia kohtuutta jos sille on tarve tai kontrolloida millaisiin sopimuksiin pistää allekirjoituksensa? Hoitaa elämäänsä niin että tulee toimeen, vaikka olisi lapsi elätettävänä?
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin maksaa elareita, jos ei ota 50% vastuuta lapsestaan. Millainen vanhempi haluaa heikentää lapsensa toimeentuloa, jotta itse voisi elää vähän leveämmin, vaikka sillä vähemmälläkin selvästi tulee toimeen (paitsi uuden kumppanin mielestä)? Jos et kestä sitä että kumppanillasi on ennestään lapsia ja haluat elää leveästi kumppanin/lapsien rahoilla, pääset helpommalla kun otat sellainen kumppani jolla EI ole lapsia.
Tiesitkö, että 50/50-systeemi ei välttämättä ole hyväksi lapselle. Kyllä lapsella pitää yksi koti olla. Usein laitetaan aikuisen etu lapsen edun edelle ja valitaan tuo viikko-viikko -systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin maksaa elareita, jos ei ota 50% vastuuta lapsestaan. Millainen vanhempi haluaa heikentää lapsensa toimeentuloa, jotta itse voisi elää vähän leveämmin, vaikka sillä vähemmälläkin selvästi tulee toimeen (paitsi uuden kumppanin mielestä)? Jos et kestä sitä että kumppanillasi on ennestään lapsia ja haluat elää leveästi kumppanin/lapsien rahoilla, pääset helpommalla kun otat sellainen kumppani jolla EI ole lapsia.
Entä jos isä haluaakin oikeasti viikko viikko systeemin, mutta lapsen äiti ei tähän suostu? Millainen äiti haluaa estää lasta näkemästä isäänsä, muutoin kuin joka toinen viikonloppu? Millainen äiti haluaa hankaloittaa lapsen elämää olemalla hankala ja tappelemalla lapsen isän kanssa? Millainen äiti haluaa heikentaa lapsen toimeentuloa isän luona? Millanen äiti haluaa, että lapsen isä elää loppu elämänsä yksin pienessä yksiössä maksaen kohtuuttoman suuria elareita.
Isä saisi vaan asua yksin yksiössä loppu elämänsä, koska meni tekemään tämän yhden lapsen tämän yhden hankalan ja vaativan naisen kanssa, joka sai miehen allekirjoittamaan paperin jossa mies lupautuu maksamaan kohtuuttoman suuria elareita. Ja tiedän miehiä jotka ovat allekirjoittaneen näitä kohtuuttoman suuria elari papereita painostettuna ex naisen ja elari neuvojan taholta, vaikka tiesivät että ei olisi varaa sellaisia maksaa, mutta eivät jaksa enää taistella ja haluaa hetkeksi tilanteesta pois. Eivät tajunneet että elareiden summaa on vaikea muuttaa jälkikäteen, vaikka oliskin kohtuuttomat.
Viikko-viikko -systeemi onnistuu vain tietyissä tapauksissa. Lapsi ei voi olla kovin pieni. Oikeus ei määrää viikko-viikko -tapaamisia alle 4 vuotiaille. Vanhempien pitää asua riittävän lähellä toisiaan, jotta päiväkoti pysyy samana. Jos lapsi koulussa, niin koulun pitää pysyä samana. Lapsen arki pitää olla mahdollisimman muuttumaton. Lain mukaan 12 v lasta on kuultava. Kuitenkin jo 10 v lapsi pystyy kertomaan, missä haluaa asua ja haluaako viikko-viikkoa. Jos ei, niin silloin sellaista ei toteuteta.
Vanhemmat tietenkin voivat sopia mitä haluavat, mutta koska itse asianajaja, peilaan asioita oikeuden päätöksiin. Silti nuo vanhempien väliset sopimukset ovat sellaisia, joissa aina se lapsen arjen säilyminen pitää ottaa huomioon.
Fatalji, asianajaja
Hauskimpia mun mielestä on naiset, jotka haluavat itse päättää lapsen kasvatuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista, vaatteista, lomamatkoista yms. Maksoi mitä maksoi. Asioista, joista normaalisti päätetään yhdessä, kun se on vanhemmuutta. Sitten valitetaan, kun etävanhempi ei ole valmis maksamaan kaikesta niin paljon kuin naisen mielestä kuuluisi, koska rahathan menevät lapselle. Eikä olla oikeasti valmiita tekemään kasvatuksellista yhteistyötä, vaan haalitaan kaikki vastuu (ja oikeudet) itselle, koska lapsen isähän on tietysti _väärässä_, ja sitten valitetaan kun yksin pitää kaikki hoitaa.
Olen tilanteessa jossa eron jälkeen olen käytännössä yksin vastannut lapsen huolehtimisesta, elatuksesta arjesta: ihan kaikesta. Mies on lähinnä vaikeuttanut elämäämme. Vaati aluksi erotessa viikko-viikko systeemiä. Lapsi oli vasta 3 -v ja isä muutti toiseen kaupunkiin joten käytännössä se ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Isä ei ennen eroakaan osallistunut pahemmin lapsen elämään joten ajatuskin siitä että yhtäkkiä lapsi olisi viikko kerrallaan hänen hoivassaan tuntui pelottavalta.
Isä ilmoitti että jos ei saa viikko-viikko systeemiä, ei sitten tapaa lasta lainkaan. Näin mentiin aluksi 6 kk. Lastenvalvojalla väännettiin varmaan 5-6 kertaa tapaamisista, isälle ei mikään sopinut. Jätti tulematta sovittuihin tapaamisiin, haastoi mut oikeuteen jne. Lopulta tapaamiset saatiin sovittua (olin kokoajan avoin isän ehdotuksille jos niissä olisi ollut edes jotain tolkkua. Isä vaati mm. että lapsi pitäisi olla joka toinen viikonloppu hänen luonaan klo 12 perjantaina ovelle tuotuna ja klo 12 sunnuntaina haku. Olen kokopäivä töissä joten ei tuo keskenpäivän lapsen kuskailu onnistunut. Isä työttömänä kieltäytyi siitä että lapsi tulisi hänelle klo 17 perjantaina. Tällaista älytöntä vääntöä.
Elatusmaksua isä ei maksa, se tulee Kelasta, se minimi. Sai tapaamissopimukseen oikeuden pitää lasta luonaan 2 x 2 vkoa kesälomalla, ei ole yhtenäkään kesänä näinä 5 vuotena mitä erosta on, pitänyt lasta luonaan. Vänkäsi pitkään että pitää saada arkipäiväksi tapaaminen, mutta onneksi lastenvalvoja valotti mitä se meinaa: lapsen on mentävä oli mikä oli, tuona tapaamisajankohtana isälleen, jos kerran lupaudun siihen. Lapsi saisi mennä isälleen arkisin koska vaan, isää ei kiinnosta.
Nyt työelämässä ja elää leveästi. Tiedän että saisin elatusmaksua taatusti hilattua ylöspäin jos vaan jaksaisin, mutta koska nykyinen elatussopimus on voimassa kesään asti, en jaksa alkaa vääntää. Ajoittain isä nostaa metelin siitä että haluaa viikko-viikko systeemin "ja tasan puolet kaikista tuista" mutta sanon aina että kokeile alkuun ottaa arkisin lasta vaikka päiväksi arkisin. Ei koskaan sovi.
Olin jopa niin tyhmä aikanaan että suostuin ostamaan vaatteet yms isälle, isän mielestä kelan elatusmaksu oli ylenpalttinen korvaus lapsesta ja siitä olisi joka kk pitänyt lapselle ostaa isänsä luokse milloin mitäkin merkkivaatetta.
Nyttemmin lapsen ollessa vanhempi, ja minun viisaampi, en enää mene mukaan näihin isän sekoiluihin ja vaateisiin. Lapsi menee isälleen vähän pitkin hampain nykyään, ja sanoikin että olisi ennemmin mun kanssa esim. ensi vkonloppuna kuin menisi isälleen. Isä on ilmoittanut että hakee lapsen poliisien kanssa jos en muuten päästä ja väittää lapsen tapaamishaluttomuuden johtuvan minun manipuloinnista.
Odotan että lapsi on 12-v ja voi päättää ettei halua isälleen. Olen hyväksynyt ajatuksen etten tule saamaan isältä elatusmaksuja, ja vastaan lapsesta yksin, mutta so what, kunhan on onnellinen ja terve lapsi, muulla ei ole väliä.
Meillä minä oon hankkinut lähes kaiken auto koulua myöten. Yksi lapsi. Lapsella hyvät välit isäänsä myös.
Ihan kiva tilanne ap:n miehellä. Siihen asti, kun lapsi täyttää 18, mies ei voi hankkia lisää lapsia eikä hankkia mitään muutakaan. Hän on tuollaisen elarisopparin allekirjoittaessaan asettanut itsensä ja elämänsä vähän niinkuin tauolle. 20 neliötä riittää vallan hyvin. Samaan aikaan exä asuu reteesti isossa asunnossa.
Lapsen kannalta asiat on toki katsottava, mutta EI SE VOI tarkoittaa sitä, että isällä ei ole mahdollisuutta muuttaa isompaan asuntoon tai perustaa uutta perhettä. Kyllä tuossa täytyy voida sovitella elarit uusiksi. Aikamoinen summa on tuo vajaa 500 egee ja siihen päälle vielä lapselle vaatteet, kun äiti antaa pienen kulkea huonoissa vaatteissa päiväkodissakin. Tämä äiti ei kuulosta kovin mukavalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiva tilanne ap:n miehellä. Siihen asti, kun lapsi täyttää 18, mies ei voi hankkia lisää lapsia eikä hankkia mitään muutakaan. Hän on tuollaisen elarisopparin allekirjoittaessaan asettanut itsensä ja elämänsä vähän niinkuin tauolle. 20 neliötä riittää vallan hyvin. Samaan aikaan exä asuu reteesti isossa asunnossa.
Lapsen kannalta asiat on toki katsottava, mutta EI SE VOI tarkoittaa sitä, että isällä ei ole mahdollisuutta muuttaa isompaan asuntoon tai perustaa uutta perhettä. Kyllä tuossa täytyy voida sovitella elarit uusiksi. Aikamoinen summa on tuo vajaa 500 egee ja siihen päälle vielä lapselle vaatteet, kun äiti antaa pienen kulkea huonoissa vaatteissa päiväkodissakin. Tämä äiti ei kuulosta kovin mukavalta ihmiseltä.
Jos miehellä on niin pieni palkka, että elareiden jälkeen hänellä ei ole mahdollisuutta asua kuin 20 neliön yksiössä, niin miehelle ei määrätä lähes viidensadan euron elareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Edes työttömyys(koska kyseessä väliaikainen tulojen alentuminen) tai yhden elätettävän syntyminen ei ole peruste elatusmaksujen laskemiselle alaspäin.
Tyhmä ei ole se joka pyytää...
Höpö höpö. Jos tulot olennaisesti muuttuvat tai ne asumusmenot nousevat, niin voi laskettaa uusiksi. Ja ei siihen exää tarvitse paikalle. Sen kuin varaa ajan ja laskettaa lastenvalvojalla tuon elarin ja he lähettävät exälle paperit allekirjoitettavaksi. Jos ei toimita niitä, oikeusaputoimistoon yhteyttä ja sen kautta hoitaa asiat. Ei tarvitse itseään maksaa kipeäksi.
Höpö höpö. Voihan sitä käydä laskettamassa vaikka mitä. Oikeusaputoimisto on vähävaraisille. Kyllä tähän nyt tarvitaan oikeuden päätös, jos äiti ei ole suostuvainen elatusavun laskemiseen. Ja se sitten maksaa.
Ihan on omaa kokemusta. Meillä mies ei halunnut neuvotella elareista (muutoinkin taloudellisesti hankala tilanne), niin mentiin sitten oikeuden kautta. Prosessi oli pitkä, kesti liki vuoden. Laskua tuli miehelle reilu 10t€ ja oma vakuutusyhtiöni maksoi omavastuuta lukuunottamatta reilut 8t€. Sanoisin tällä kokemuksella, ettei kannata satasen (per kk) takia lähteä oikeuteen. Pahimmassa tapauksessa joudutte maksamaan myös lapsen oikeudenkäyntikulut. Kyllä, lapsen. Äiti kun on vain lapsen edustaja oikeudenkäynnissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten ne käräjät on olemassa että siellä päätetään asioista.
Toi on jo vittuilua.
Eli nainen saa ilmaiseksi kaiken ja jos mies ei sitä suostu antamaan joutuu hän maksamaan sata tonnia siitä hyvästä? Se on sinusta reilua?
Oikeudenköynti maksaa helposti sen 100 000 euroa. Se voi myös kestää vuosia.
Tämä ei ole sukupuolisidoinainen asia. Vanhemmat ovat huoltakandinnaatteina ihan samalla viivalla. Ja miesten asema on näissä asioissa on luultua paremmat ja isällä kaikki mahdollisuudet saada lapset asumaan luokseen. Miehellä on myös kaikki mahdollisuudet saada laajemmat tapaamiset ja tätä kautta luonapitovähennykset.
Ei mies tässä mikään oikeudenton vanhempi ole. Jos ei itse pidä kiinni omista laillista oikeuksista on turha typistää itseään viattoman lapsen asemaan.
Ei pidä paikkaansa. Lähivanhempi voi nostaa lapsen nimissä vaikka joka vuosi kanteen, eikä joudu maksamaan penniäkään. Etävanhemmalla ei samaa oikeutta ole. Tähän ihan käsittämättömään epäkohtaan on yritetty jo pitkään puuttua.
En ole tähän aiemmin kirjoittanut, mutta yksi asia: isäkin voi olla se lähivanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Elatusavun pitää pohjautua todelliseen tilanteeseen ja laskelmiin.
Ei mielipiteisiin tai äidin tarpeisiin henkisistä korvauksista pieleen menneestä elämästä. Sen tulee perustua kovaan faktaan. Ja tämä fakta on helposti selvitettävissä, koska todelliset kustannukset tiedetään historian perusteella.
Jos toinen osapuoli ei suostu tätä faktaa selvittämään, niin ehdottomasti käräjille. Ei se niin paljon maksa, ettei esim. ap:n tilanteessa se maksaisi itseään nopeasti takaisin.
Kyllä se voi maksaa niin paljon ettei kannata. Jos käräjäoikeus päätyy samaan tulokseen 15% marginaalilla saa ap:n mies maksaa omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Ne voi olla parikymppiä yhteensä helposti. Että kyllä kannattaa harkita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkö se äiti siinä asunnossa asuu?
Lapsensa kanssa, tietäisit tämän, jos olisit lukenut aloituksen...
Niinpä. Asunnon menot eivät siis ole pelkästään äidin menoja, vaan niiden kautta kustannetaan asunto myös lapselle. Lapsen menot =/= lapsen syömä ruoka, vaatteet ja harrastukset. Lapsen menoja on myös katto pään päällä, sähkö jolla valmistaa lapselle ruoka ja vesi jossa lapsi kylpee.
Mut mikä lapsi kuluttaa kuukaudessa 960€? Jos kulut puoliksi
Tai edes 720€? Jos isä maksaa 2/3 ja äiti 1/3 kuluista. Tai edes tuota 480€?
Asunnon vuokra siitä yhdestä extra huoneesta plus ruuat, vaatteet, vesi, sähkö, vakuutukset ja harrastukset jaettuna kahdella? Miten voi olla noin suuri elatusmaksu? Miksi isän menojen pieneneminen on syy korottaa elatusmaksua mut asumiskulujen nousu ei ole syy laskea sitä?
Lähipiirissä oli tapaus jossa mies lähti toisen naisen matkaan, maksoi jotain elatusmakuja mutta yhteinen pankkilaina jäi kokonaan äidin harteille. Sovittiin tapaaminen jossa puhuttaissiin elatusmaksuista ja mahdollisesti isommasta summasta. Mies jätti tulematta ja äidillä oli sama valinta: hyväksyä tai lähteä käräjille.
No eipä siinä ollu järkeä lähteä käräjille kun lapsetkin oli jo teini-iässä. Mutta ei kestänyt vuosi ennen kun mies jäi työttömäksi. Tällä kertaa hän halusi sopia tapaamisen ja puhua elatusmaksun alentamisesta. Arvaa jos äiti suostui. Karma.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiva tilanne ap:n miehellä. Siihen asti, kun lapsi täyttää 18, mies ei voi hankkia lisää lapsia eikä hankkia mitään muutakaan. Hän on tuollaisen elarisopparin allekirjoittaessaan asettanut itsensä ja elämänsä vähän niinkuin tauolle. 20 neliötä riittää vallan hyvin. Samaan aikaan exä asuu reteesti isossa asunnossa.
Lapsen kannalta asiat on toki katsottava, mutta EI SE VOI tarkoittaa sitä, että isällä ei ole mahdollisuutta muuttaa isompaan asuntoon tai perustaa uutta perhettä. Kyllä tuossa täytyy voida sovitella elarit uusiksi. Aikamoinen summa on tuo vajaa 500 egee ja siihen päälle vielä lapselle vaatteet, kun äiti antaa pienen kulkea huonoissa vaatteissa päiväkodissakin. Tämä äiti ei kuulosta kovin mukavalta ihmiseltä.
Ota myös huomioon että kaikki mitä ap tästä äidistä kirjoittaa, tulee ns. uuden naisen suusta. Naisen, joka on katkera miehen lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten ne käräjät on olemassa että siellä päätetään asioista.
Toi on jo vittuilua.
Eli nainen saa ilmaiseksi kaiken ja jos mies ei sitä suostu antamaan joutuu hän maksamaan sata tonnia siitä hyvästä? Se on sinusta reilua?
Oikeudenköynti maksaa helposti sen 100 000 euroa. Se voi myös kestää vuosia.
Tämä ei ole sukupuolisidoinainen asia. Vanhemmat ovat huoltakandinnaatteina ihan samalla viivalla. Ja miesten asema on näissä asioissa on luultua paremmat ja isällä kaikki mahdollisuudet saada lapset asumaan luokseen. Miehellä on myös kaikki mahdollisuudet saada laajemmat tapaamiset ja tätä kautta luonapitovähennykset.
Ei mies tässä mikään oikeudenton vanhempi ole. Jos ei itse pidä kiinni omista laillista oikeuksista on turha typistää itseään viattoman lapsen asemaan.
Ei pidä paikkaansa. Lähivanhempi voi nostaa lapsen nimissä vaikka joka vuosi kanteen, eikä joudu maksamaan penniäkään. Etävanhemmalla ei samaa oikeutta ole. Tähän ihan käsittämättömään epäkohtaan on yritetty jo pitkään puuttua.
En ole tähän aiemmin kirjoittanut, mutta yksi asia: isäkin voi olla se lähivanhempi.
Tottakai voi. Mutta usko on jotenkin mennyt, kun olen kahden eronneen parin asioita läheltä seurannut. Molemmissa tapauksissa isä olisi parempi vanhempi, mutta lapset ovat äideillään.
Toisessa tapauksessa isällä on kymppitonnien laskut oikeudenkäynneistä, ja vain siksi että olisi halunnut, että lapset olisivat voineet jäädä asumaan kotiinsa (äiti vei heidät mitään ilmoittamatta eri kaupunkiin) tai edes saisi tavata heitä säännöllisesti (äiti ei ole kotona, kun isä hakee lapsia tapaamisiin). Äiti on epävakaa ja monien todistajien nähden esim. lyönyt lapsiaan, mutta isä ei lapsia saanut.
Toisessa tapauksessa äiti jotenkin sekosi erosta ja muuttui ihan eri ihmiseksi kuin jonka olin aiemmin tuntenut. Sieltä tuli juuri tätä, että "aion kyniä ukon putipuhtaaksi" yms. Lapsilla kiristettiin, minkä ehdittiin ja lastenvalvoja oli äidin puolella, vaikka ei ollut häntä edes tavannut!
Sietääkin maksaa elareita, jos ei ota 50% vastuuta lapsestaan. Millainen vanhempi haluaa heikentää lapsensa toimeentuloa, jotta itse voisi elää vähän leveämmin, vaikka sillä vähemmälläkin selvästi tulee toimeen (paitsi uuden kumppanin mielestä)? Jos et kestä sitä että kumppanillasi on ennestään lapsia ja haluat elää leveästi kumppanin/lapsien rahoilla, pääset helpommalla kun otat sellainen kumppani jolla EI ole lapsia.