Kohtuuton elatusapu
Avopuolisollani on vajaa 4 vuotias lapsi, joka asuu äitinsä luona. Meidän luona lapsi on joka toinen viikonloppu. Äiti ja lapsi asuvat kahdestaan omassa noin 90 neliön rivarissa ja äidillä on pieni palkka. Me asuimme aikaisemmin vuokralla 50 neliön kerrostaloasunnossa. Ottaen huomioon sen aikaiset asumiskulut ja palkat, puolisoni joutui/joutuu maksamaan elatusapua yhteensä 480 € kuussa.
Nyt olemme ostaneet oman asunnon, jonka myötä asumiskustannuksemme ovat nousseet reippaasti. Tässä vaiheessa nousi esille elatusavun tarkistus. Noh nyt lapsen äiti ei ilmestynyt sovittuun tapaamiseen lastenvalvojan kanssa ja ei kuulemma suostu laskemaan elatusapua, koska "se vähentää hänen tulojaan". Isällä ei ole lastenvalvojan mukaan muuta mahdollisuutta kuin maksaa tai viedä asia käräjille. Onko asia tosiaan näin? Eikö lapsen isällä ole tässä asiassa mitään oikeuksia ja lapsen äiti voi yksin "päättää"? Luulisi, että sen kun syöttää sinne taulukkoon päivitetyt tiedot ja uusi elatusavun summa on valmis?
Muutenkin tuo summa 480 € kuussa ihmetyttää. Äidin palkalla ei todellakaan olisi varaa asua moisessa asunnossa. Ja koska hänellä on niin suuret asumismenot niin isän harteille jää kaikki lapsen laskennalliset kulut. Todellisuudessa tuo summa tuntuu menevän äidin elättämiseen. Onhan hänellä varaa tehdä remonttiakin. Meillä taas ei remonttii ole varaa, koska onhan tuo 480 € kuussa aika iso lovi. Meille tullessaan lapsella ei ole ikinä viikonloppua varten vaatteita mukana ja päiväkodissakin hän joutuu kulkemaan vanhoissa ja epäsiisteissä vaatteissa. Joudumme siis ostamaan meille kaikki lapsen tarvitsemat vaatteet aina ulkovaatteita ja kenkiä myöten. Kuinka ihmeessä vajaa 4 vuotiaan laskennalliset kulut voivat olla moiset? Ja onko isän velvollisuus mahdollistaa äidin asuminen haluamassaan asunnossa?
Onko kellään vastaavia kokemuksia? Tai osaako kukaan neuvoa mitä tämän asian eteen voisi tai kannattaisi tehdä?
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten ne käräjät on olemassa että siellä päätetään asioista.
Toi on jo vittuilua.
Eli nainen saa ilmaiseksi kaiken ja jos mies ei sitä suostu antamaan joutuu hän maksamaan sata tonnia siitä hyvästä? Se on sinusta reilua?
Oikeudenköynti maksaa helposti sen 100 000 euroa. Se voi myös kestää vuosia.
Tämä ei ole sukupuolisidoinainen asia. Vanhemmat ovat huoltakandinnaatteina ihan samalla viivalla. Ja miesten asema on näissä asioissa on luultua paremmat ja isällä kaikki mahdollisuudet saada lapset asumaan luokseen. Miehellä on myös kaikki mahdollisuudet saada laajemmat tapaamiset ja tätä kautta luonapitovähennykset.
Ei mies tässä mikään oikeudenton vanhempi ole. Jos ei itse pidä kiinni omista laillista oikeuksista on turha typistää itseään viattoman lapsen asemaan.
Ei todellakaan ole samalla viivalla. Suomen lain mukaan nainen on ensisijainen vanhempi ellei oikeus toisin määrää. Myös lastenjuoselu on äärimmäisen naismyönteinen ja miesvihamielinen laitos joka tukee naista täysin.
Se joka vie asian käräjille joutuu maksamaan sen kulut. Eli mies. Kun mies häviää joutuu hän maksamaan myös naisen kulut.
Jos mies haluaa DNA testin lapsesta niin sekin maksamaa mies ja kaikki kulut mukaan luettuna se on muutama tonni kustannusta. Paitsi jos nainen vastustaa sitä ja mies joutuu oikeuden kautta sen hakemaan jolloin kulut moninkertaistuu.
Mies ei voi myöskään saada vanhempainvapaata jos hän ei asu naisen kanssa. Joten sen lisäksi että hän joutuu maksamaan lapsen kulut niin hän ei saa tukia eikä oikeuksia sitä kotona hoitaa.
Täyttä palturia koko sepustus. Tutustupa aiheeseen ihan kunnolla niin saat faktoja, etkä enää syydä näitä täysin keksittyjä juttujas nettiin. Ainoastaan tuo vanhempainvapaa taitaa pitää paikkansa, muu on ihan huttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun siskolla on itse asiassa vähän vastaava tilanne, kun hän aikanaan menetti lapset entiselle puolisolle. Siskoni siis maksaa elatusapuja kahdesta lapsesta yli oman elatuskyvyn, koska lastenvalvoja ei voi kuulemma huomioida omistusasunnosta aiheutuvia kuluja kokonaisuudessaan. Kulut on heidän mukaan liian isot, vaikka siskolla on myös työssäkäyvä avopuoliso jakamassa näitä kuluja. Silloin kun he osti sellaisen entisen koulurakennuksen, niin tarkoitus oli nimenomaan ajatella 4 lasta, joille siellä oli kaikille omat huoneet, harrastustilaa, iso piha jne. Ne suunnitelmat vesittyi, kun oikeudessa päätettiin, että isästä tuleekin lasten lähivanhempi.
Kaikissa lapsiin liittyvissä asioissa on menty tämän lähivanhemman mukaan, eli hän saa tosiaan päättää kaikesta ja jos ei sopimusta noudata, niin siskoni saama neuvo on myös se, että haasta käräjille. Tätäkin siskoni on kokeillut ja hävinnut ja joutunut siinäkin maksumieheksi sekä itsensä että tämän lähivanhemman kuluihin...
Minkälaisessa tilanteessa isä voidaan määrätä lapsen lähivanhemmaksi ilman äidin suostumusta?! Itse kun erosin miehestäni hän olisi halunnut vuoroviikot, mutta sosiaalityöntekijä sanoi samantien ettei sitä edes harkita vaan lapsi asuu äidillään. Allekirjoitettiin myös samalla reissulla "tiukempi" yksinhuoltajuussopimus minulle.
Tämä on jotenkin käsittämätöntä, ettei oteta yhtään selvää asioista ennen sopimusten allekirjoitusta. Lastenvalvoja, eikä äiti ei ole mikään päättävä ja määräävä elin. Isällä on ihan samat oikeudet ja mahdollisuudet saada lapset asumaan luokseen. Oikeuteen päätyvissä tapauksissa näin määrätääkin puolissa tapauksista.
Vastaan vielä, riippuu tietysti tapauksesta, mutta meidän tapauksessa parempi näin. Lapsi oli 6kk erotessamme ja muutaman tunnin vierailutkin isän luona jouduttiin muuttamaan valvotuiksi, sillä isä ei kyennyt edes huolehtimaan lapsen perustarpeista. Mikäli lapsi oli ollut isänsä luona päivän, illalla yhdeksän aikaan hänen palauttaessa lasta kysyin, että mihin aikaan lapsi on viimeksi syönyt, isä vastaa että kahdelta päivällä! Ja tätä ei tapahtunut vain kerran, lisäksi pylly oli lähes aina palanut, koska isä ei jaksanut vaihtaa vaippaa ja lapsi oli yleensä tosi itkuinen näiden vierailujen jälkeen. Viimeinen niitti oli kun sain kerran ex-mieheni läppärin lainaan, uteliaana menin urkkimaan sivuhistoriaa ja sieltä paljastui, että isä oli vain katsonut pornoa useita tunteja putkeen silloin kun lapsi oli ollut siellä. Tämän jälkeen vaadin tapaamiset valvotuiksi. Erosta on nyt aikaa vuosi ja nykyään isää ei edes kiinnosta nähdä lastaan vaan peruu usein tapaamiset.
Edelleen: Häiritseekö tämä tilanne sitä miestä, vai ainoastaan ap:tä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehesi on ollut tyhmä, kun on allekirjoittanut tuollaisen sopimuksen. Yleensä lapsen kokonaiselatustarpeeksi lasketaan tuo noin 480€, mistä siis vähennetään lapsilisä ja loppu 380€ jaetaan vanhempien elatuskyvyn (tulot - HYVÄKSYTTÄVÄT menot) mukaan. Eihän "normiperheissäkään" ole laittaa yli 600€ per lapsi/kk.
Minun lapseni isä maksaa ihan saman summan elatusmaksua.
Ei ole kyse miehen "tyhmyydestä",
vaan reaalituloista.
Meillä asianajaja laski summan.Elatusmaksun kuuluu nousta koko lapsuuden ajan n.20-50€ /kk joka vuosi.
18-22-vuotiaasta kuuluu maksaa opiskelutukena suoraan lapsen tilille pientä elatustukea.Mikäli vanhemmat ovat terveitä ja työkykyisiä,
vieläpä hyvätuloisia,
ei lapsen kuulu kituuttaa alemmassa tuloluokassa.Ja taas höpö höpö... Mikähän asianajaja teillä ollut..... Oikeusministeriön ohje vuonna 2016 (jota noudatetaan, kun uutta ei ole vielä tullut) on:
0-6 vuotias elatuksen tarve 296
7 -12 tarve 344
13-17 tarve 464
Näitä noudatetaan. Asumiskulut esim. 1 lapsi muistaakseni 23 %. Harrastukset otetaan huomioon, kunhan ei täysin ylimitoitettuja. Tietysti myös lääkemenot, jos niitä on.
Sitten lasketaan prosentuaaliset osuudet vanhempien elatuskyvystä.
Matematiikkaa....
Fatalji, asianajaja
Tuo ohjeistus taitaa olla Kelan minimi elatusmaksuja varten.
Esim. 0-6 v summa on 296€, niin joissakin perheissä tuo summa menee lähivanhemmalta kokonaisuudessaan pelkästään päivähoitomaksuun, puhumattakaan muista kuluista.[/quoteJos päivähoitomaksu on noin suuri, lähillä on myös sen verran tuloja, että pystyy makselemaan muutakin. Vähävaraiset lähivanhemmat eivät maksa päivähoidosta juuri mitään. Minimielari on jotain 150e, kun molemmat vanhemmat sijoittavat sen ja päälle lapsilisä yh-korotuksella, lapselle kertyy joka tapauksessa vähintään 450e/kk. Minimeistä. Kyllä sillä yhden 4-vuotiaan luulisi saavan hoidetuksi. Minimeillä kun mennään, saa lähi myös asumistuen ja tosiaan minimikustannuksilla hoitomaksut sun muut.
Paska tsägä, ei kannata pukkia kaikkia lorttoja ilman kumia. Sitä niittää, mitä kylvää, näinhän se sanonta menee.
Hei,
minä korjasinkin viestiäni. Eli tuo on siis sen lapsen tarve elinkustannuksiin. Myös viestissä on mainittu harrastuksen ja lääkekulut. Päivähoitokulut tulee tietenkin. Kirjoitin jo aiheesta,
Mutta tuo on se, mistä liikkeelle mennään. Kuten laskelmassa totesin aiemmin, että jos 500 euroa ne kulut, niin tein tuonne laskelman.
Valitettava totuus on, että elatusapu katsotaan riittäväksi. Eli elatusapua maksavan ei tarvitse maksaa mitään muuta. Muutos asiaan on haettava käräjäoikeudesta, jos sopimukseen ei päästä. Ei muuta vaihtoehtoa.
Fatalji
Miehet eivät useinkaan ole kovin hyvin perillä, paljonko heidän omien lastensa eläminen maksaa. Nainen huolehtii, että lapsilla on kaikki tarvittava ja että tarvittava on oikeaan aikaan eikä vasta sitten, kun jotain jo huomenna tarvitaan. Vaikka mies rahoittaisikin lastensa kulut, hän ei yleensä erityisemmin seuraa, mihin perheen yhteiseltä käyttötililtä rahaa on mennyt. Kun mies jää syystä tai toisesta yksinhuoltajaksi, tuo lasten osuus perheen kokonaismenoista alkaa konkretisoitua. Viikko-viikko -systeemikään ei ihan auta, koska lapsi ei kulje kotien väliä alastomana ja ilman mitään tavaroitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Mun ex maksaa kolmesta lapsesta 1100€/kk, en pyytänyt mitään kun erottiin ihan sovussa ja mulla on hyvä palkka,mutta hän itse haluaa maksaa että lapsilla on varaa ylimääräiseenkin kivaan. Kattokaa minkälaisten kanssa lisäännytte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Fatalji: kun olet asiaan niin perehtynyt, niin kuinka laskisit reilusti elarit, kun lapset asuvat tasan viikko-viikko-systeemillä? Normaali elarilaskuri antaa tällöin pöyristyttävän epäreilun laskelman sille, joka sattuu olemaan virallisesti "etävanhempi".
Jos vanhemmilla samat palkat ja samat asumiskulut, ei liene tarvetta maksaa standardina mitään? Lähivanhempi saa lapsilisät, ostaa lapsilisistä vaatteet yms. kamat ja maksaa harrastuksia, ja sen mahdolliset ylitykset jaetaan tulojen suhteessa?
Prinssi saa elatuksensa. No mutta hyvä. Sillä kelpaa ostella Angly Biltsejä ja vähän muutakin. Ois ap:n miehen lapsen äidin kannattanu vaan mennä kiehnää alunperin jonkun oikein rikkaan miehen kainaloon. Vaikka jonkun saudiprinssin. Ehkä sit ois saanu paremmat massit. Niin, tai; potkut persuksille ja toivotukset alimpaan helvettiin.
Eli ehkä olikin ihan hyvä päätös tyytyä keskiverto kaljuun Jorppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Tämä kyllä vähän särähti korvaan myös eli jos asumiskustannukset olivat tosi pienet silloin kun elatussopimusta tehtiin ja nyt kasvaneet niin täytyyhän ne kasvaneet asumiskulut ottaa huomioon sikäli kun ovat kohtuulliset. Tämä kohtuullistaminen pitäisi tehdä puolin ja toisin. En tiedä miten elatustukia laskettaessa toimitaan, mutta ei ole oikein se että se ketä on onnistunut hankkimaan kalliin ison asunnon ennen sopimusta tehtäessä, saa ujutettua nämä menot jotenkin kuluihin, kun taas jos toinen asuu liian pienessä ja vaatimattomasti tuolla hetkellä, ei saisi koskaan muuttaa isompaan tai kalliimpaan koska omat asumismenot eivät saisi kasvaa tai niihin kasvaviin menoihin ei olisi enää varaa .
Kyllä eronneillakin elatusvelvollisilla pitää olla oikeus hankkia lapsia uuden kumppankin kanssa ja asua kohtuullisesti, ihan samoin kun sillä lähivanhemmallakin. Jos elatusvelvollinen saa lisää lapsia uuden kumppanin kanssa, totta kai tämä pitäisi ottaa huomioon elatusta laskettaessa. Näinhän se toimii ydinperheessäkin. Kyllä se uuden sisaruksen syntymä aina vähentää sitä summaa mikä on käytettävissä siihen yhteen. Kaikki lapset pitäisi olla tasaväkisenä laskelmissa mukana.
Totta kai etällä ja lähillä on oikeus hankkia lisää lapsia. Eihän sitä estääkään voi. Mutta ei se elatusvelvollisuus niihin aiempiin lapsiin lopu eikä vähene uusien lasten myötä. Eikä ne aiemmat lapset syö tai asu sen halvemmalla saadessaan pikkusisaruksen. Ihan kuten ydinperheessäkin, eronneidenkin pitäis myös ensin miettiä onko heillä VARAA hankkia lisää lapsia. Yhtä älytöntähän se on ydinperheessäkin hankkia liian monta lasta ja maksattaa se muilla lapsilla. Tiedän kun näin oli omassa lapsuudenperheessäni. Vanhempieni lastenteko-oikeuden takia meillä oli aina tiukkaa. Ja se tiukkuus näkyi tasan siinä ettei meillä ollut tarvittavia liikuntavälineitä ym. Rahat meni ruokaan ja asumiseen. Ja tilanne tiukkeni jokaisen lapsen myötä. Mutta hei, olihan vanhemmillani oikeus. Sehän se lasta paljon lohduttaakin. Ei se oikeus tehdä uuden puolison kanssa lisää lapsia voi mennä niiden aiempien lasten elatusvelvollisuuden ohi. Elatusvelvollisuus on ja pysyy. Lisää lapsia tehdään jos siihen on varaa eikä kuvitella, että se uusi lapsi elätetään niiden aiempien lasten elatusmaksuja pienentämällä. Olen itse ydinperheellinen ja mielelläni olisin tehnyt vielä pari lasta, mutta jätin tekemättä kun rahat ei ehkä riitä. Oikeuttaan ei ole pakko eikä järkevää käyttää jos olosuhteet on huonot.
Sama asumisen kanssa. Kyllä minustakin olis kauheen kiva ostaa luksuskämppä ja asustella siellä. Harmi vaan kun rahat ei riitä. Joten asun sellaisessa asunnossa johon mun rahat riittää. Eronneiden pitäis miettiä onko heillä varaa ostaa just se asunto joka vastaan tuli ja on ihana. Ei voi ostella asuntoa sillä ajatuksella, että exä varmaan laskee elareita ja säästyneillä rahoilla maksetaan ja remontoidaan se liian kallis asunto. Ja jos exä ei suostu niin sitten käräjille. Kun mun asumiskulut nousi sen liian kalliin kämpän myötä ja se on sitten maksatettava exällä ja lapsella. Se liian kallis asunto oli sun oma valinta. Samoin se uusi lapsi. Sinä olet niistä vastuussa, ei aiemman liiton lapset tai exä.
Eli ihmisten pitäis elää tulojensa mukaan. Jos lapsia tekee niin niitä on elätettävä. Ja uudet lapset ja asunnot on mietittävä tulojen mukaan. Elarit on ja pysyy, ei niitä voi muutella oman mielen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Mä kyllä ihmettelen välillä noita laskelmia, vaikka tokikin luotan lastenvalvojiin mutta silti.
Minä (lähiäiti) jään lastenvalvojan laskelmien mukaan reilut 500 euroa miinukselle, vaikka todellakaan en ole ajatellut olevani niiiiin persaukinen (vähävarainen toki).
Etäisä taas jää laskelmien mukaan yli 600 euroa plussalle, vaikka tasan tiedän että hänkään ei rahassa kylve. Isälle siis laskennalliset elarit olisi n. 260 euroa, mutta en missään tapauksessa halua tuollaista summaa, olisi kohtuutonta mielestäni isää kohtaan (hän kuitenkin kanssani lasta hoitaa, kasvattaa ja elättää kotonaan). Hän siis maksaa sen, mitä Kelakin maksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Tämä kyllä vähän särähti korvaan myös eli jos asumiskustannukset olivat tosi pienet silloin kun elatussopimusta tehtiin ja nyt kasvaneet niin täytyyhän ne kasvaneet asumiskulut ottaa huomioon sikäli kun ovat kohtuulliset. Tämä kohtuullistaminen pitäisi tehdä puolin ja toisin. En tiedä miten elatustukia laskettaessa toimitaan, mutta ei ole oikein se että se ketä on onnistunut hankkimaan kalliin ison asunnon ennen sopimusta tehtäessä, saa ujutettua nämä menot jotenkin kuluihin, kun taas jos toinen asuu liian pienessä ja vaatimattomasti tuolla hetkellä, ei saisi koskaan muuttaa isompaan tai kalliimpaan koska omat asumismenot eivät saisi kasvaa tai niihin kasvaviin menoihin ei olisi enää varaa .
Kyllä eronneillakin elatusvelvollisilla pitää olla oikeus hankkia lapsia uuden kumppankin kanssa ja asua kohtuullisesti, ihan samoin kun sillä lähivanhemmallakin. Jos elatusvelvollinen saa lisää lapsia uuden kumppanin kanssa, totta kai tämä pitäisi ottaa huomioon elatusta laskettaessa. Näinhän se toimii ydinperheessäkin. Kyllä se uuden sisaruksen syntymä aina vähentää sitä summaa mikä on käytettävissä siihen yhteen. Kaikki lapset pitäisi olla tasaväkisenä laskelmissa mukana.
Totta kai etällä ja lähillä on oikeus hankkia lisää lapsia. Eihän sitä estääkään voi. Mutta ei se elatusvelvollisuus niihin aiempiin lapsiin lopu eikä vähene uusien lasten myötä. Eikä ne aiemmat lapset syö tai asu sen halvemmalla saadessaan pikkusisaruksen. Ihan kuten ydinperheessäkin, eronneidenkin pitäis myös ensin miettiä onko heillä VARAA hankkia lisää lapsia. Yhtä älytöntähän se on ydinperheessäkin hankkia liian monta lasta ja maksattaa se muilla lapsilla. Tiedän kun näin oli omassa lapsuudenperheessäni. Vanhempieni lastenteko-oikeuden takia meillä oli aina tiukkaa. Ja se tiukkuus näkyi tasan siinä ettei meillä ollut tarvittavia liikuntavälineitä ym. Rahat meni ruokaan ja asumiseen. Ja tilanne tiukkeni jokaisen lapsen myötä. Mutta hei, olihan vanhemmillani oikeus. Sehän se lasta paljon lohduttaakin. Ei se oikeus tehdä uuden puolison kanssa lisää lapsia voi mennä niiden aiempien lasten elatusvelvollisuuden ohi. Elatusvelvollisuus on ja pysyy. Lisää lapsia tehdään jos siihen on varaa eikä kuvitella, että se uusi lapsi elätetään niiden aiempien lasten elatusmaksuja pienentämällä. Olen itse ydinperheellinen ja mielelläni olisin tehnyt vielä pari lasta, mutta jätin tekemättä kun rahat ei ehkä riitä. Oikeuttaan ei ole pakko eikä järkevää käyttää jos olosuhteet on huonot.
Sama asumisen kanssa. Kyllä minustakin olis kauheen kiva ostaa luksuskämppä ja asustella siellä. Harmi vaan kun rahat ei riitä. Joten asun sellaisessa asunnossa johon mun rahat riittää. Eronneiden pitäis miettiä onko heillä varaa ostaa just se asunto joka vastaan tuli ja on ihana. Ei voi ostella asuntoa sillä ajatuksella, että exä varmaan laskee elareita ja säästyneillä rahoilla maksetaan ja remontoidaan se liian kallis asunto. Ja jos exä ei suostu niin sitten käräjille. Kun mun asumiskulut nousi sen liian kalliin kämpän myötä ja se on sitten maksatettava exällä ja lapsella. Se liian kallis asunto oli sun oma valinta. Samoin se uusi lapsi. Sinä olet niistä vastuussa, ei aiemman liiton lapset tai exä.
Eli ihmisten pitäis elää tulojensa mukaan. Jos lapsia tekee niin niitä on elätettävä. Ja uudet lapset ja asunnot on mietittävä tulojen mukaan. Elarit on ja pysyy, ei niitä voi muutella oman mielen mukaan.
Ydinperheessä jokaisen lapsen myötä edellisten elatuskyky heikkenee. Jos ei jostain tule lisää rahaa. Luonnollista. Luonnollista olisi myös eron jälkeen. Mitä enemmän elätettäviä, sen vähemmän luksusta lapsilla. Onhan sekin aika outo ajatus että jossakin elelee prinsessa tai prinssi ja loput lapset hädintuskin selviää. Tottakai elatuskyky jaetaan myös lasten kesken. Näin ainakin ydinperheessä, miksei siis eron jälkeen? Mitä enemmän lapsia, sen tiukemmassa rahat ovat. Vai pitäisikö uusperheen jättää lapset hankkimatta siksi, että saadaan yhdelle lapsukaiselle mahdollisimman yltäkyläinen elämä? Ajatus pitää mielestäni sisällään jonkinlaisen koston ajatuksen, että sitä ex-mistä jotenkin pitää rankaista siitä että jatkaa elämässä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän se ole mikään peruste elatusavun summan laskemiselle, että isä alkaa itse kuluttaa enemmän? Eli tässä tapauksessa hankkii asunnon.
Eli miehen pitäisi elää loppuelämänsä jossain kaupungin tuetussa asunnossa? Koska kukaan täysijärkinen ei asu yksityisessä vuokra-asunnossa.
Niin no nää on vähän tämmöisiä juttuja, että kun menee lisääntymään ja on vastuussa lapsen elatuksesta, niin ei voi enää mennä oma napa edellä ja elää miten haluaa. Kyllä mäkin haluaisin vaikka mitä, mutta talous ei anna periksi.
Niin mutta nainen saa tehdä mitä sitä huvittaa. Saa vaikka olla tekemättä työtä seuraavat 18 vuotta kun ex mies elättää hänet yhdessä yhteiskunnan kanssa
Ei lähivanhempi voi tehdä mitä vain huvittaa. Sillä on ne lapset kasvatettavana!
Elatusmaksut on pieni osa todellisuutta ja niistäkin valitetaan kun täytyy maksaa.
Sinulla ei taida olla tietoakaan lasten kanssa asumisesta.
Etä maksaa elatusmaksut ja juoksee vaikka joka päivä uusien naisten perässä sillävälin kun lähivanhempi kantaa kaupasta ostokset, pesee pyykit, hoitaa lapset, valmistaa ruuat, vie lapsen lääkäriin, harrastuksiin yms...Lävivanhempi ITSE haluaa olla lähvanhempi. Naiset vastustaa AINA sitä että mies ottaisi lapset joten turha inistä siitä mitä lähivanhempi joutuu tekemään. Itse on soppansa keittänyt!
Jonkunhan se on ne lapset hoidettava. Äärimmäisen harva isä haluaa lähivanhemmaksi. Toki kaikille kerrotaan isän toimesta, kuinka ex vei lapsen eikä edes tavata saa. Todellisuus on hyvin usein se, ettei isää kiinnosta. Ei kiinnosta tavata ja kaikkein vähiten kiinnostaa ryhtyä lähivanhemmaksi. Viikonloppu kerran-pari kuussakin on jo niin raskasta. Niitä perutaan kun on kivempi mennä uuden naisen kanssa vaikkapa matkalle tai muuten vaan viettää viikonloppua. Ja sitten kitistään elareista, kun nekin on niin epistä. Kyllä naisen pitäsi lapset hoitaa ja elättää kun kerran ne halusi.
Tää on niin nähty. Toki niitä karseitakin äitejä on, niitä jotka estää tapaamisia ja vaatii isoja elareita. Mutta ikävä kyllä enemmän on niitä välinpitämättömiä miehiä. Ja uskomatonta mutta totta, niiden jutut uppoaa vieläkin porukkaan.
Silloinkin kun mies haluaa olla lähivanhempi, hän ei saa olla.
Saa olla jos hänet katsotaan siihen paremmin soveltuvaksi. Silloin huoltajuus määrätään isälle. Justhan tästä oli tutkimus jossa todettiin, että isien asema huoltajuusoikeudenkäynneissä on parantunut huimasti. Sukupuoli ei enää määrää suoraan sitä kummalle lapset määrätään.
Omassa suvussani serkkuni sai lapsensa huoltajuuden jo parikymmentä vuotta sitten. Eikä äiti saanut sitä itselleen vaikka käräjöi useamman kerran. Lapsi kasvoi isän perheessä aikuiseksi. Että on ihan turha tulla satuilemaan, että isä ei saa olla olla lähivanhempi. Saa olla jos lapsen on parempi olla isän luona.
Entä jos molemmat vanhemmat ovat ns. hyviä eikä muijalle kelpaa yhteishuoltajuus koska ei saa silloin elatusta?
Ottakaa lapsi teille asumaan, huomaatte miten halpaa se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teitä on asumistanne ja taloutenne kustannuksia maksamassa kaksi ihmistä, niin miten tuo 480 e elatusapu on ongelma? Jos vaikka oletettaisiin, että olette ihan tavisduunareita jollain 2000 e nettopalkalla, niin teillä jäisi tuon elatusmaksun jälkeenkin 3500 e/kk käteen käytettäväksi kahden ihmisen kaikkiin kuluihin. Aika kallis lukaali täytyy olla, jos tuottaa nyt vaikeuksia maksaa sitä elatusapua. Vai elättääkö avomiehesi kenties omalla palkallaan myös sinua?
Ei toisen osapuolen kuulu toista elättää. Se mies joutuu kuitenkin maksamaan puolet asumisen kuluista ja muistakin kuluista sekä kaikki omansa.
Niin, tuntuu että äidit eivät mitenkään ymmärrä, että sillä lasten isällä on myös niitä pakollisia kuluja, jotta voi elää ja tavata lapsiaan. Pitäisikö esimerkiksi kolmen lapsen etä-isän asua kerrostalosyksiössä, olisi lapsilla sitten mukavat olatavat siellä? Entä ovatko matkakulut ilmaisia isälle, kun hän hakee lapset vaikka 300km päästä? Etä-isältä kinutaan aina vaan lisää rahaa ja valitetaan että kun on pihi paska ja ei voi maksaa lasten juttuja. Osallistukaa lähivanhemmat (eli lähinnä äidit..) siihen lapsen elatukseen. Mua siis vituttaa hyvin paljon tämä naisten tapa nyhtää ex-miehiltään rahaa vedoten lasten tarpeisiin.
Jos on kolmen lapsen etä-isä niin kannattaa kaikkein ensimmäisenä sterilisaatio. Niin hyvin on asiansa sössinyt. Jos ei ole varaa lapsiin niin onko pakko lisääntyä?
Mulla on kolme etälasta. Takana yksi avioliitto (josta lapset on) ja sitä ennen yksi muutaman vuoden mittainen suhde. Seksiä en ole harrastanut ilman kortsua kertaakaan ennen kuin päätettiin exän kanssa yhdessä, että lapset tehdään. Ero tuli koska exä etsi itselleen paremman miehen, kun olin jonkin aikaa (13kk) työttömänä. Kerro toki, miten se sterilisaatio auttaisi?
Myös oikeudessa sitä käytetään aika pitkälle raamattuna. Myös me juristit. Koska ei muutakaan ole.
Fatalji