Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä 13 vuotiaan kanssa, käytös aivan mahdotonta
24.01.2017 |
Koulussa kympin oppilas, paljon kavereita ja kaikki menee hyvin. Mutta kotona ihan järkyttävää kielen käyttöä ja kiukuttelua. Kaikki on ihan what ever ja as if. Ja kyseessä siis tyttö. Saa mut ihan hermon partaalle, vaikka kuinka yritän hillitä itseni.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä olin aikoinani täsmälleen tuo kuvaamasi tyttö. Ka 9,78 (muistan ulkoa) yläasteen päättärissä, harrastin voimistelua tavoitteellisesti ja kavereita oli - himassa huusin niin että multa lähti ääni, paiskoin esineitä ja muutin pois heti kun vain pääsin. Mun isä oli alkoholisti ja kaikki mun ympärillä tiesi siitä ja voi kun minä häpesin - onko teillä joku syy, miksi teini purkaa pahaa mieltä ja ahdistusta teihin, kun ei muualle osaa?
Nykyään en muuten käy vanhemmillani, äiti se hoitaa edelleen isääni joka juo molempien eläkkeet.
En kyllä keksi mitään. Paitsi, että ollaan kaikki ihan tyhmiä ja tyhmä talo ja pitäisi olla oma huone ja asua ihan muualla.😊
Siis hetkinen, 13-vuotiaalla tytöllä ei ole omaa huonetta? Tuossa tilanteessa olisin itsekin teininä käyttäytynyt yhtä rajusti kun ahdistaa yksityisyyden puute.
Tätä olen myös ajatellut. Mutta tytöllä on oikeus mennä tekemään läksyt, lukemaan, piirtämään tai harjoittelemaan musiikkiharrastustaan yksin takkahuoneeseen. Eli vain öisin jakaa huoneensa siskonsa kanssa. Ei kuitenkaan halua nukkua yksin siellä. No, ehkä se pitäisi olla se omannäköinen huone sitten, mutta siihen ei pystytä millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttö kiukuttelee, kun ei saa kaikkea sitä mitä haluaa noin yleisesti. Veikkaan poikaystävän puutetta.
Ollaan sallittu myös ns. poikakaverikin. Ei toki yökyläilyjä, mutta kuitenkin. Ja näistäkin asioista ollaan puhuttu. Tietää seksistä ja ollaan puhuttu pillereistä yms.
Sama tilanne täällä.
13-v tulinen tyttö, paljon kavereita,
kotona oikea pikkupiru.
Paitsi että meidän oppilas on lisäksi huono koulussa.
Omat hermot ei suostu kestämään jatkuvaa nyppimistä ja valitusta, välillä huudan ja sitten olen pettynyt itseeni....
Miksei saisi näyttää että suuttuu?
Eikö tavallinen, mukava isä tai äiti välillä suutu?
Mistä sellainen jähmettynyt virne ja pysyvä rauhallisuus ihmisellä kertoisi?
Väsyttää.
Itsellä kolkuttelee keski-ikä, toisella teini-ikä.
Suojeltavahan sitä silti on, ja rakastettava ehdoitta,
teini on kuitenkin vain hyvin nuori ihminen,
ja ihan noviisi kaikessa.
Voimia ap!
Olen mukanasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä olin aikoinani täsmälleen tuo kuvaamasi tyttö. Ka 9,78 (muistan ulkoa) yläasteen päättärissä, harrastin voimistelua tavoitteellisesti ja kavereita oli - himassa huusin niin että multa lähti ääni, paiskoin esineitä ja muutin pois heti kun vain pääsin. Mun isä oli alkoholisti ja kaikki mun ympärillä tiesi siitä ja voi kun minä häpesin - onko teillä joku syy, miksi teini purkaa pahaa mieltä ja ahdistusta teihin, kun ei muualle osaa?
Nykyään en muuten käy vanhemmillani, äiti se hoitaa edelleen isääni joka juo molempien eläkkeet.
En kyllä keksi mitään. Paitsi, että ollaan kaikki ihan tyhmiä ja tyhmä talo ja pitäisi olla oma huone ja asua ihan muualla.😊
Siis hetkinen, 13-vuotiaalla tytöllä ei ole omaa huonetta? Tuossa tilanteessa olisin itsekin teininä käyttäytynyt yhtä rajusti kun ahdistaa yksityisyyden puute.
No miksi minun tyttäreni sitten huutaa ja kiukkuaa,
vaikka hänellä on oma iso huone, jossa vielä parvekekin?
Ei yksityisyyden puute ole mikään patenttiselitys.
Vierailija kirjoitti:
Onks pojatkin tommosia?
Osa on, osa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä samaa. Lisänä naapurit jotka koputtelee ovelle ja seiniin kun ääni vähän nousee. Onko muilla sellaisia?
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa. Lisänä naapurit jotka koputtelee ovelle ja seiniin kun ääni vähän nousee. Onko muilla sellaisia?
Ei onneksi, se nyt vielä puuttuisi.
Aina kotona hipihiljaa istuvat naapurien kyttääjät ovat yleensä(?) hyväkuntoisia varhaiseläkeläisiä,
joita hermostuttaa asua kerrostalossa.
Erityisesti heitä kiusaa se, että talossa on nuoria tai lapsia.
Kaikkien pitäisi istua hiljaa ja tarkkailla ympäristöään, koska heilläkään ei ole muuta tekemistä.
Me muutimme kerrostalon alakertaan,
asuntoon jossa ei ole suoria naapuriyhteyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo just tollasia ne on. Kaiken huippu on se että heidän omat lapsen lapset pelaa Sählyä käytävässä klo 23 asti. Pelaavat myös huoneistossa. Ei tunnu heitä häiritsevän yhtään sellainen. Teinin huutaessa mun pinna kiristyy enemmän naapurin takia kuin sen teinin jonka onkin hyvä vähän päästellä angstia ulos. Minä en siitä rikki mene. Mutta noiden naapureiden takia meinaa otsa suoni katketa. 47
Ihan normaalia teinin käytöstä. Itselläni ei lapsia ole, mutta muistan itse kuinka rankkaa elämä oli teini-ikäisenä. Teini on iältään lapsuuden ja aikuisuuden välillä, josta aiheutuu hankalia ristiriitoja. Itse muistan että koulussa sekä kotona vaadittiin ottamaan vastuuta kuin olisi jo aikuinen, mutta samaan aikaan kohdeltiin kuin lasta. Ei ihme että teinit käyttäytyvät kuten käyttäytyvät, välillä äärimmäisen huonosti. Tsemppiä! Kyllä se ohi menee :)
N26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen jo lähempänä kolmeakymppiä, mutta muistan aina teini iässä kun äiti tahallaan ärsytti ja sitten suureen ääneen "se on toi Lissu teini nykyään! Kaikesta suuttuu kun hormonit hyrrää! Hehe." siis... Miksi? En ymmärrä vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo lähempänä kolmeakymppiä, mutta muistan aina teini iässä kun äiti tahallaan ärsytti ja sitten suureen ääneen "se on toi Lissu teini nykyään! Kaikesta suuttuu kun hormonit hyrrää! Hehe." siis... Miksi? En ymmärrä vieläkään.
Yritti luultavasti peittää huumorilla sitä, kuinka kauhuissaan oli siitä että et ollut enää pikkulapsi, vaan kohta jo täysi-ikäinen. Oma äitini teki juurikin noin juuri tuosta syystä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen jo lähempänä kolmeakymppiä, mutta muistan aina teini iässä kun äiti tahallaan ärsytti ja sitten suureen ääneen "se on toi Lissu teini nykyään! Kaikesta suuttuu kun hormonit hyrrää! Hehe." siis... Miksi? En ymmärrä vieläkään.
Yritti luultavasti peittää huumorilla sitä, kuinka kauhuissaan oli siitä että et ollut enää pikkulapsi, vaan kohta jo täysi-ikäinen. Oma äitini teki juurikin noin juuri tuosta syystä :D
Niin, voi olla.
Ihan normaali teini, ei kannata huolestua, itse ihmettelisin enemmän nimenomaa sitä, jos 13-vuotias vielä pitäisi äitiä, isää ja opea ikiviisaina guruina, kuten pikkuiset tekevät. Vaikka onhan se vanhemmillekin iso muutos, kun se viaton pieni sirkkusilmä onkin ykskaks iso mököttävä mörökölli, henkinen murrosikä kyllä alkaa monilla räjähdysmäisesti ja yläasteen aloitus vain lisää kapinointia, kun ympäristö ja ihmiset on aivan uudet ja erilaiset verrattuna ala-asteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän aivan tavallinen nuori. Osaa kuitenkin käytöstavat, ettei kylillä mökötä, huuda, kiroile, haasta riitaa.
Teinit on kuin pieniä uhmiksia. Miettikää miten pärjäsitte uhmaikäisen kolme vuotiaan kanssa, suurinpiirtein sama pätee teiniin. Sillä erotuksella, että ymmärtää puhetta hiton paljon paremmin. Selkeät rajat, mahdolliset vaihtoehdot minimiin.. Teiniltä ei välttämättä kannata huonona päivänä kysellä mitäs haluaisi tänään syödä päivälliseksi. Saattaa iskeä paniikki, eikä osaa päätöstä tehdä. Sitten ne vitut ja keleet vasta lenteleekin ja koti on hiton ruma paikka. Ja kaikki ihan hämillään, että mähän vaan kysyin... mutku ei kysellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä olin aikoinani täsmälleen tuo kuvaamasi tyttö. Ka 9,78 (muistan ulkoa) yläasteen päättärissä, harrastin voimistelua tavoitteellisesti ja kavereita oli - himassa huusin niin että multa lähti ääni, paiskoin esineitä ja muutin pois heti kun vain pääsin. Mun isä oli alkoholisti ja kaikki mun ympärillä tiesi siitä ja voi kun minä häpesin - onko teillä joku syy, miksi teini purkaa pahaa mieltä ja ahdistusta teihin, kun ei muualle osaa?
Nykyään en muuten käy vanhemmillani, äiti se hoitaa edelleen isääni joka juo molempien eläkkeet.
En kyllä keksi mitään. Paitsi, että ollaan kaikki ihan tyhmiä ja tyhmä talo ja pitäisi olla oma huone ja asua ihan muualla.😊
Siis hetkinen, 13-vuotiaalla tytöllä ei ole omaa huonetta? Tuossa tilanteessa olisin itsekin teininä käyttäytynyt yhtä rajusti kun ahdistaa yksityisyyden puute.
Tätä olen myös ajatellut. Mutta tytöllä on oikeus mennä tekemään läksyt, lukemaan, piirtämään tai harjoittelemaan musiikkiharrastustaan yksin takkahuoneeseen. Eli vain öisin jakaa huoneensa siskonsa kanssa. Ei kuitenkaan halua nukkua yksin siellä. No, ehkä se pitäisi olla se omannäköinen huone sitten, mutta siihen ei pystytä millään.
Tuliko yllätyksenä että teiniksi kasvaessaan lapsi kaipaa yksityisyyttä?
Kysy äidiltäsi, millainen sinä itse olit murkkuna. Et sinä sitä itse muista, mutta äitisi muistaa, jos on elossa.
Alue: Aihe vapaa
Minä en taas kotona saanut ikinä ilmaista tunteita tai revittiin hiuksista (ei mitään tukistamista vaan sellasia hillitöntä repimistä, että tukka lähti tupoittain) tai lyötiin.
Vanhempana terapiassa toki ollut vuosia, mutta pahin oli se, etten uskalla ilmaista mitään tunteita. Siitä on tullut pahimmat haitat aikuiselämään, joten anna teinin ilmaista, miltä tuntu. Sillä tavalla ne opettelee jatkoa varten säätelemään sitä tunteidenilmaisua ja oppii muutenkin tunnistamaan itsestään erilaisia tunteita. Todella tärkeä kehitysvaihe sekin ja voin kertoa, ettei sitä halua joutua opettelemaan sitten + 25 vuotiaana.