Asuntolaina ollut n 7v lyhennysvapaalla, 1v jäljellä, jos pian tärppää niin vuosi siihen päälle :o)
ei kannata taloutta kiristää turhanpäiten liian tiukalle, kun on mahdollisuuksia
Kommentit (85)
Kaikkien asuntovelkaisten kannattaisi muistaa, että lainanlyhentämisen lisäksi pitäisi pystyä myös säästämään / sijoittamaan muualle.
Suomessa on paljon paikkakuntia, joissa asuntojen hinnat laskevat. Jos eläkeikäisenä ei ole muuta omaisuutta kuin velaton asunto, jonka arvo on lähellä nollaa, koska sillä alueella ei asunnot enää kelpaa kenellekään, sillä ei kauheasti juhlita.
Oma asunto on viisas sijoitus kasvukeskuksissa. Muulla se ei ole todellakaan mikään varma nakki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lainan lyhennys vain kannattaa lyhyeiden korkojen aikana. Otetaan vaikka ihan hypoteettinen tilanne jossa henkilö A:lla sekä henkilö B:llä on molemmilla tasalyhenteinen 100 000 euron asuntolaina. Henkilö B ei halua lyhentää lainaa jostakin hypoteettisesta syystä. Henkilö A lyhentää lainaa 500 eurolla joka kuukausi. Menee viisi vuotta ja molemmat joutuvat työttömäksi. Henkilö A:lla on tässä ajassa laina lyhentynyt 30 000 euroa ja jäljellä oleva lainapääoma 70 000 euroa, henkilö B:llä edelleen 100 000 euroa.
t. asuntovelallinen ja KTM
Eikös sillä B:llä ole tuossa kohtaa pikemminkin 34000€ kiinni sijoituksissa, vaatimattomalla 5% tuotto-odotuksella? Tuolla hoituu helposti työttömyysjakso. Mitä muuta A:lla on kuin vähän pienemmät korot?
Eli A.lla ei ole mitään, B:llä on likviä 34k, jonka voi käyttää miten parhaakseen näkee tuossa kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo se turvaa siinä kohtaa, jos laina on jo maksettu hyvissä ajoin pois kuin jos olisi lyhennetty suunnitelman mukaan ja lainaa olisi jäljellä vielä muutamaksi vuodeksi.
Kyllä sitä asuntolainaa tahtoo useimmilla olla reippaasti. Itse olen sitä mieltä, että mieluummin 150000€ lainaa ja 50000€ sijoituksissa kuin 100000€ lainaa ja kaikki rahat seinissä kiinni.
Suomalaisten pitäisi oppia laittamaan tase töihin, niin kuin Sipilä sanoo. Mutta ei, rahat seisoo vaan seinissä kiinni ja ihmisillä on kiire saada laitettua loputkin rahat niihin seiniin. Parempi vaihtoehto on se, että käytetään asunnosta vakuusarvo hyödyksi ja sijoitetaan osakemarkkinoille. Osakkeista saa kassavirtaa, jolla voi lyhennellä lainaa silloin kun korot on korkealla. Samalla tulee hoidettua edes jonkinlainen omaisuuslajihajautus. Muutenkin osakkeet toimivat hyvin likviditeettipuskurina, jos tulopuoli alkaa tökkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkään/kauan voi lyhennysvapaata asuntolainalle pankilta saada ja sellaisella olla?!
Tuntuu ihan uskomattomalta, että mikään pankki antaisi vuosikausia edes olla sellaisella....Näin kyselee velvollisuudentuntoinen asuntolainanmaksaja jo vuodesta 2003.
Pankki ei tule ehdottamaan lyhennysvapaata. Viimeisen jakson sain kun OP julkisesti sitä kaikille mainosti. Erityisen helposti ei viimeiset jaksot ole tulleet, mutta näytin sellaset laput pankille, etteivät enään epäilleet maksukykyä, ni jatkoivat lyhennysvapaata.
Kuplan huipulla osakkeisiin 5 % tuotto-odotuksella ja sitten ihmetellään kun taulussa -70 %. Hieno strategia Hermanni. Vielä kun osingot joutuu leikkuriin, niin ei tule kassavirtaa sieltäkään. Myydä ei kannata, ellei ole pakko. Sijoittamisessa on kysymys ajoituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kuplan huipulla osakkeisiin 5 % tuotto-odotuksella ja sitten ihmetellään kun taulussa -70 %. Hieno strategia Hermanni. Vielä kun osingot joutuu leikkuriin, niin ei tule kassavirtaa sieltäkään. Myydä ei kannata, ellei ole pakko. Sijoittamisessa on kysymys ajoituksesta.
huomioithan, että laina otettu 1/2008 ja lyhennysvapaa aloitettu 7v sitten. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lainan lyhennys vain kannattaa lyhyeiden korkojen aikana. Otetaan vaikka ihan hypoteettinen tilanne jossa henkilö A:lla sekä henkilö B:llä on molemmilla tasalyhenteinen 100 000 euron asuntolaina. Henkilö B ei halua lyhentää lainaa jostakin hypoteettisesta syystä. Henkilö A lyhentää lainaa 500 eurolla joka kuukausi. Menee viisi vuotta ja molemmat joutuvat työttömäksi. Henkilö A:lla on tässä ajassa laina lyhentynyt 30 000 euroa ja jäljellä oleva lainapääoma 70 000 euroa, henkilö B:llä edelleen 100 000 euroa.
t. asuntovelallinen ja KTM
Eikös sillä B:llä ole tuossa kohtaa pikemminkin 34000€ kiinni sijoituksissa, vaatimattomalla 5% tuotto-odotuksella? Tuolla hoituu helposti työttömyysjakso. Mitä muuta A:lla on kuin vähän pienemmät korot?
No toivon mukaan, ja ideaali tilanteessa molemmat, sekä A että B, olisivat muistaneet säästää ja sijoittaa varojaan. Eivätkä pelkästään makselleet lainaa (niin korkoja sekä lyhennystä) että molemmilla on puskuri selvitä yli työttömyysjakson. Ei pitäisi asettaa omaa talouttaan niin tiukalle ettei kykene lainanhoidon lisäksi säästämään yhtään.
Jos haluat B:n säästyneen varallisuuden laskea niin silloin pitäisi ottaa myös huomioon A:n omaisuus ja että hänelläkin joka kuukausi vapautuu rahaa sijoitettavaksi kun lainasumma pienenee. Ja äkkiseltään laskettuna B:llä olisi 33150 euroa, miinus verot eli 32200 euroa, ja tähän päälle vielä miinusta erilaisista palkkioista. Unohtamatta vielä sitä seikkaa että B:hän olisi koko ajan maksanut myös vähintään oman marginaalin verran korkoa lainapääomasta. Ei minusta tässä tilanteessa kovinkaan hyvä vaihtokauppa, koska korot ovat alhaalla. Ap:n tilanne edelleen eri koska hän ei maksa tämänhetkisestä lainasta ollenkaan korkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten AP maksaa korkoa, jos kerran ansaitsee tällä hetkellä lainallaan? Rautalangasta vääntäen APN marginaali on sama tai suurempi kuin viitekorko ja sen lisäksi OP maksaa 0,25 % bonusta. Jos AP maksaisi lainansa pois, hän ei saisi siitä bonusta. Lisäksi lainan poismaksuun käytettävät rahat tuottavat tällä hetkellä (hyvin) sijoitettuna. Onneksi olkoon AP!
Marginaali tulee kylläkin viitekoron päälle. Vaikka viitekorko olisikin ja yleensä onkin tällä hetkellä nolla niin ap maksaa kokoajan pankilleen lainasta marginaalia. Typerää maksaa vaikkapa esim 1% marginaalia lainasta vuodesta toiseen ja kun viitekorko nousee niin laina ei ole lyhentynyt yhtään ja sitten maksetaankin vielä kovempaa korkoa.
Onneksi olkoon pikemminkin Osuuspankille kun ihmiset maksavat lainastaan korot pankille useampaan otteeseen. Lainaa lyhentäessä korkoja maksettaisiin vähemmän. Pitkässä juoksussa ap maksaa siis pankille vain enemmän korkoja kuin asiakas joka lyhentää sitä lainaa kokoajan. Fiksu lyhentäisi lainaa nyt kun sen hoitokulut (eli korot) ovat alhaalla, ei silloin kun lyhennyksen lisäksi maksetaan isoja hoitokuluja eli ts. kovia korkoja.
Sori nyt vaan, mutta AP'n toiminta on juurikin fiksua, olettaen etta han saa paremman tuoton rahoilleen sijoittamalla ne, kuin maksamalla lainaa takaisin.
Esim indeksirahastojen keskimaarainen tuotto on n. 7%. Jos AP saa paaomaa 1% korolla (pankin marginaali) ja sijoituksestaan 7% tuoton han jaa voitolla 6% (brutto).
Kovin monen riskinsietokyky ei tammoiseen toimintaan riita, vaan lainat maksetaan pois nopealla aikataululla.
Se etta korot nousee myohemmin ei vaikuta tahan mitenkaan, varsinkaan jos oletetaan etta AP on tienannut sen 6% vuodessa, niilla rahoilla maksaa helposti lainan pois.
Sanomattakin on selvaa, etta henkilohtaisiin velkavipuihin kannata sotkeutua jos ei ymmarra sijoittamisesta ja finanssipolitiikasta.
Esim. opintolaina kannattaa _aina_ vetaa tappiin asti ja sijoittaa ne rahat. Nykyisilla opintolainan ehdoilla saa tonnikaupalla ilmaista rahaa ja kivan pesamunan itselleen.
Korot ei myoskaan tule 'pomppaamaan' mihinkaan huippulukemiin yhdessa yossa. USA'n talous on alkanut kasvaa ja saattaa Trumpin takia ylikuumentua (korot jo nousseet) ja luultavasti vetaa Eurooppaa mukaan imuun, mutta mitaan 10% korkoja ei kylla viela hetkeen nahda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lainan lyhennys vain kannattaa lyhyeiden korkojen aikana. Otetaan vaikka ihan hypoteettinen tilanne jossa henkilö A:lla sekä henkilö B:llä on molemmilla tasalyhenteinen 100 000 euron asuntolaina. Henkilö B ei halua lyhentää lainaa jostakin hypoteettisesta syystä. Henkilö A lyhentää lainaa 500 eurolla joka kuukausi. Menee viisi vuotta ja molemmat joutuvat työttömäksi. Henkilö A:lla on tässä ajassa laina lyhentynyt 30 000 euroa ja jäljellä oleva lainapääoma 70 000 euroa, henkilö B:llä edelleen 100 000 euroa.
t. asuntovelallinen ja KTM
Eikös sillä B:llä ole tuossa kohtaa pikemminkin 34000€ kiinni sijoituksissa, vaatimattomalla 5% tuotto-odotuksella? Tuolla hoituu helposti työttömyysjakso. Mitä muuta A:lla on kuin vähän pienemmät korot?
Eli A.lla ei ole mitään, B:llä on likviä 34k, jonka voi käyttää miten parhaakseen näkee tuossa kohtaa.
Niin.
Tämä tietysti olettaen, että B on osannut/malttanut/viitsinyt sijoittaa rahansa kannattavasti, eikä humputellut niitä matkoihin, kalliisiin ostoksiin, uuteen autoon ja muuhun normaalia ylellisempään kädestä suuhun elämiseen kun "kerrankin on varaa". Eipä onnistu useimmilta wt-henkisiltä pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Tämä tietysti olettaen, että B on osannut/malttanut/viitsinyt sijoittaa rahansa kannattavasti, eikä humputellut niitä matkoihin, kalliisiin ostoksiin, uuteen autoon ja muuhun normaalia ylellisempään kädestä suuhun elämiseen kun "kerrankin on varaa". Eipä onnistu useimmilta wt-henkisiltä pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus...Ap tässä, vittasnn tässä osaamiseen, malttamiseen ja viitsimiseen: "kun on mahdollisuuksia"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkään/kauan voi lyhennysvapaata asuntolainalle pankilta saada ja sellaisella olla?!
Tuntuu ihan uskomattomalta, että mikään pankki antaisi vuosikausia edes olla sellaisella....Näin kyselee velvollisuudentuntoinen asuntolainanmaksaja jo vuodesta 2003.
Pankki ei tule ehdottamaan lyhennysvapaata. Viimeisen jakson sain kun OP julkisesti sitä kaikille mainosti. Erityisen helposti ei viimeiset jaksot ole tulleet, mutta näytin sellaset laput pankille, etteivät enään epäilleet maksukykyä, ni jatkoivat lyhennysvapaata.
Oletan kuitenkin, että maksoit jonkun nimellisen toimistomaksun, lainanmuutoskulun tms. jokaisen lyhennysvapaasi alkaessa? Vai olenko väärässä?
Nuo maksuthan on kaikki ns. "ylimääräisiä" maksuja joita sun ei olisi tarvinnut normaalissa tilanteessa maksaa. Ne kannattaa vähentää lopullisista tuottolaskelmistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan kuitenkin, että maksoit jonkun nimellisen toimistomaksun, lainanmuutoskulun tms. jokaisen lyhennysvapaasi alkaessa? Vai olenko väärässä?
Nuo maksuthan on kaikki ns. "ylimääräisiä" maksuja joita sun ei olisi tarvinnut normaalissa tilanteessa maksaa. Ne kannattaa vähentää lopullisista tuottolaskelmistasi.En maksanut, toki pitkään pankki sitä vaati, mutta pidin pääni. Kun ei ollut mikään välttämätön pakko saada lyhennysvapaata, oli mahdollisuus asettaa ehtoja. Maksuttomasta maksutapamuutoksesta oli sovittu suullisesti lainaa otettaessa. Sitä oli hiukan vaikea jälkikäteen näyttää toteen, joten siksi pankki venkoili. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten AP maksaa korkoa, jos kerran ansaitsee tällä hetkellä lainallaan? Rautalangasta vääntäen APN marginaali on sama tai suurempi kuin viitekorko ja sen lisäksi OP maksaa 0,25 % bonusta. Jos AP maksaisi lainansa pois, hän ei saisi siitä bonusta. Lisäksi lainan poismaksuun käytettävät rahat tuottavat tällä hetkellä (hyvin) sijoitettuna. Onneksi olkoon AP!
Marginaali tulee kylläkin viitekoron päälle. Vaikka viitekorko olisikin ja yleensä onkin tällä hetkellä nolla niin ap maksaa kokoajan pankilleen lainasta marginaalia. Typerää maksaa vaikkapa esim 1% marginaalia lainasta vuodesta toiseen ja kun viitekorko nousee niin laina ei ole lyhentynyt yhtään ja sitten maksetaankin vielä kovempaa korkoa.
Onneksi olkoon pikemminkin Osuuspankille kun ihmiset maksavat lainastaan korot pankille useampaan otteeseen. Lainaa lyhentäessä korkoja maksettaisiin vähemmän. Pitkässä juoksussa ap maksaa siis pankille vain enemmän korkoja kuin asiakas joka lyhentää sitä lainaa kokoajan. Fiksu lyhentäisi lainaa nyt kun sen hoitokulut (eli korot) ovat alhaalla, ei silloin kun lyhennyksen lisäksi maksetaan isoja hoitokuluja eli ts. kovia korkoja.
Sori nyt vaan, mutta AP'n toiminta on juurikin fiksua, olettaen etta han saa paremman tuoton rahoilleen sijoittamalla ne, kuin maksamalla lainaa takaisin.
Esim indeksirahastojen keskimaarainen tuotto on n. 7%. Jos AP saa paaomaa 1% korolla (pankin marginaali) ja sijoituksestaan 7% tuoton han jaa voitolla 6% (brutto).
Kovin monen riskinsietokyky ei tammoiseen toimintaan riita, vaan lainat maksetaan pois nopealla aikataululla.
Se etta korot nousee myohemmin ei vaikuta tahan mitenkaan, varsinkaan jos oletetaan etta AP on tienannut sen 6% vuodessa, niilla rahoilla maksaa helposti lainan pois.
Sanomattakin on selvaa, etta henkilohtaisiin velkavipuihin kannata sotkeutua jos ei ymmarra sijoittamisesta ja finanssipolitiikasta.
Esim. opintolaina kannattaa _aina_ vetaa tappiin asti ja sijoittaa ne rahat. Nykyisilla opintolainan ehdoilla saa tonnikaupalla ilmaista rahaa ja kivan pesamunan itselleen.
Korot ei myoskaan tule 'pomppaamaan' mihinkaan huippulukemiin yhdessa yossa. USA'n talous on alkanut kasvaa ja saattaa Trumpin takia ylikuumentua (korot jo nousseet) ja luultavasti vetaa Eurooppaa mukaan imuun, mutta mitaan 10% korkoja ei kylla viela hetkeen nahda.
Hyvä perustelu ja toisaalta olen kanssasi samaa ja toisaalta olet oikeassa, mutta unohdat nyt vain yhden asian: prosentuaalisten lukujen lisäksi pitää huomioida kokonaan määrällisen puolen. Asuntolainaa kun on ja sitä ei kun lyhennetä, niin puhutaan usein kuusinumeroisista summista. Sanotaan nyt vaikka 120 000 euroa. Yhden prosentin marginaalillakin maksat siis pelkkiä korkoja 100 e/kk. Jotta saisit sijoituksilla vastaavan summan katettua verojen jälkeen niin sinulla tulisi olla käytännössä sellainen 30 000 euron pääoma. Pointti on siis se, että lainaa on siis yleensä ihmisillä paljon enemmän kuin sijoituksia. Jossakin vaiheessahan se break even point tulee, mutta se edellyttää että laina ei ole liian suuri suhteessa sijoituksiin. Käytännössä lyhyiden korkojen aikana on siis viisasta lyhentää sitä lainaa koska laina on halpaa.
Opintolainavertaus ei tähän asiaan päde koska pystyt samalla sijoittamaan suoraan sen könttäsumman X jonka saat lainaa. Asuntolainamäärää et pysty sijoittamaan koska se on kiinni asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä perustelu ja toisaalta olen kanssasi samaa ja toisaalta olet oikeassa, mutta unohdat nyt vain yhden asian: prosentuaalisten lukujen lisäksi pitää huomioida kokonaan määrällisen puolen. Asuntolainaa kun on ja sitä ei kun lyhennetä, niin puhutaan usein kuusinumeroisista summista. Sanotaan nyt vaikka 120 000 euroa. Yhden prosentin marginaalillakin maksat siis pelkkiä korkoja 100 e/kk. Jotta saisit sijoituksilla vastaavan summan katettua verojen jälkeen niin sinulla tulisi olla käytännössä sellainen 30 000 euron pääoma.
Lainan määrä on se mikä se on, riippumatta siitä kuinka paljon sitä lyhentää. Delttana on tuo lyhennysosuus ja sen tuotto. Nyt hiukan skarpimpaa otetta naihin finanssiasioihin :o)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos korot pomppaa, niin moni joutuu megalainansa kanssa ongelmiin.
Itse olen laskenut niin, että korot voi pompata vain jos on tarve hillitä inflaatiota. Tämä toteutuu vain jos talous lähtee nousuun eli milloin firmojenkin liikevaihdot, tulokset ja osakkeiden hinnat nousee. En näe skenaariota missä kävisi ns kylmät. AP
Nousivatko korot Kreikassa kaksinumeroisiksi koska siellä oli inflaatio nousussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos korot pomppaa, niin moni joutuu megalainansa kanssa ongelmiin.
Itse olen laskenut niin, että korot voi pompata vain jos on tarve hillitä inflaatiota. Tämä toteutuu vain jos talous lähtee nousuun eli milloin firmojenkin liikevaihdot, tulokset ja osakkeiden hinnat nousee. En näe skenaariota missä kävisi ns kylmät. AP
Nousivatko korot Kreikassa kaksinumeroisiksi koska siellä oli inflaatio nousussa?
ei, mutta en myöskään vertaisi euroaluetta tai suomea kreikkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos korot pomppaa, niin moni joutuu megalainansa kanssa ongelmiin.
Itse olen laskenut niin, että korot voi pompata vain jos on tarve hillitä inflaatiota. Tämä toteutuu vain jos talous lähtee nousuun eli milloin firmojenkin liikevaihdot, tulokset ja osakkeiden hinnat nousee. En näe skenaariota missä kävisi ns kylmät. AP
Nousivatko korot Kreikassa kaksinumeroisiksi koska siellä oli inflaatio nousussa?
ei, mutta en myöskään vertaisi euroaluetta tai suomea kreikkaan
Sitä paitsi - kreikan maksama korkea korko johtui lainaajakohtaisen, kreikan, marginaalin noususta. Itse asiassa 1kk euripori (johon as lainan korkoni on sidottu) laski juuri osin sen takia etta kreikka ei olisi mitenkaan selviytynyt lainoistaan kreikan marginaalilla jos viitekorko olisi ollut isompi.
mennäänkö näillä? AP
Vierailija kirjoitti:
jotenkin kommenteista ja peukuista paistaa läpi, että tili tuli tili meni henkilöt pääosin valloittaneet palstan,AP poikkeuksiakin näkyy tosin olevan
Minä olen tilitulitilimeni mutta silti pluspeukkua. minulla ne menee sijoituksiin ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jotenkin kommenteista ja peukuista paistaa läpi, että tili tuli tili meni henkilöt pääosin valloittaneet palstan,AP poikkeuksiakin näkyy tosin olevan
Minä olen tilitulitilimeni mutta silti pluspeukkua. minulla ne menee sijoituksiin ;)
HIenoa, eniten kutenkin itse toivon että tärppäis kun ei oo monia vuosia enään jäljelläkään. ap
Eikös sillä B:llä ole tuossa kohtaa pikemminkin 34000€ kiinni sijoituksissa, vaatimattomalla 5% tuotto-odotuksella? Tuolla hoituu helposti työttömyysjakso. Mitä muuta A:lla on kuin vähän pienemmät korot?