Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään?
20.01.2017 |
Olen väsynyt vapaamatkustajiin kyläilykulttuurissa.
Vuoroin vieraissa: jokainen kutsuu välillä tuttavan kotiinsa tunniksi juttelemaan tai pelaamaan, ja tarjoaa pari kuppia kahvia. Siis jokainen normaali ihminen.
Olen välillä törmännyt merkillisiin hyypiöihin, jotka käyvät tosi mielellään kylässä, mutta menevät vaikeaksi, kun on puhe heidän omasta kodistaan.
Esim. lapsuusystävä tuli facessa vastaan, kutsuin meille kaffelle ja oli rattoisaa.
Seuraavalla viikolla hän soitteli ja kyseli, koska voitaisiin taas nähdä: -Koska mä voin tulla teille kahville?
Vastasin: -Eiku mennään välillä teille kahville. Hän meni hämilleen, puhisi ja änkytti ja lopulta ehdotti, että menisimme "termarikahville" lähipuistoon. Tammikuussa!
Hän asuu lapsen ja kissan kanssa, kuten minäkin + minulla on mies välillä kotona. Molemmilla pätkätöitä ja käytetyt huonekalut, ei mitään kotiteattereita olkkarissa eikä posliinivitriiniä keittiössä. Miksei hänen luokseen voi mennä kylään?
Toinen esim. on naapurini, jonka kutsuin viime syksynä kahville keskusteltuamme ensi kertaa pidempään. Juttu luisti pari tuntia ja pidin hänestä koko ajan enemmän.
Parin päivän päästä hän tuli kotiovelleni ja pyysi päästä meille kaffelle ja juttelemaan. Meillä oli taas mukavaa & minulla on aina vierasvaraa pakastimessa.
Naapuri tokaisi vierailun aikana: -Mä en voi kyllä ikinä kutsuu sua meille, kun sun luona on niin siistiä... Täällä on kaikki laitettu.
Kysyin että Mitä!? Hän vain kiemurteli, eikä vastannut, ja jatkossa kun hän kävi ovellani, sanoin että minä tulen teille kahville. Tämä ei käynyt, joten kyläily loppui kokonaan.
Minulla on myös ystäviä, joiden kanssa vierailemme vastavuoroisesti, se toimii hyvin kun molemmat näkevät saman vaivan. Ei mitään kämpänkiillotusta ennen vieraita, mutta ystävällinen vastaanotto ja kahvitarjoilu. Ikävä kyllä nämä ystäväni asuvat turhan kaukana. Kyläilemme vain n.10 kertaa vuodessa.
Mikä ihme sellaisia ihmisiä vaivaa, jotka linnoittautuvat kotiinsa eivätkä päästä vieraita sisään, mutta itse kyllä kyläilevät mieluusti muiden luona?
Ovatko he hamstraajia joka ikinen?
Asuvat kaatopaikalla? Vai mikä on...
Kommentit (402)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle mun koti on mun omaa aluetta, jossa rentoudun, rötvään ja teen mitä huvittaa. Jos tulee sosiaalisia pakotteita niin hoidan ne muualla. Kotona haluan olla rauhassa.
Ja en tykkää käydä muiden kotona, vituttaa kun jotkut suorastaan jankkaavat asiasta. Mulla on muutama kaveri, jotka olen tuntenut ehkä pari vuotta ja se on sellaista "tuu nyyy, outoo että ollaan oltu näin pitkään ystäviä etkä ole nähnyt mun kotia/enkä mä ole sun". Ei siinä mun mielestäni ole mitään outoa. Mulle koti on todella henkilökohtainen paikka eikä mikään kahvila. En tykkää käydä muiden kotona, koska se on jotenkin liian "intiimiä" mulle. En osaa olla toisten kotona, jotenkin epäluonteva olo. En tiedä miksi ihmiset kutsuvat mua kotiinsa ja ottavat niin henkilökohtaisesti jos ehdotan kahvilaa tms julkista paikkaa sen sijaan.
Multa on kaikenlisäksi turha odottaa kahvia, koska en itse sitä juo enkä omista keitintä.
no aikuiseksi ei ole pakko kasvaa mutta suositeltavaa se olisi silti. Myöskään kaikkia asioita ei hankita vain itseä varten elämässä mutta eihän se pakko ole sekään....
Niin, tuo sun asennehan kielii nimenomaan aikuisuudesta. Mä itse kunnioitan toisten henkilökohtaista tilaa enkä pidä mitenkään lapsellisena jos odotan muilta samaa kunnioitusta mun henkilökohtaista tilaani kohtaan. Mä teen yleensä ystävillenikin hyvin selväksi, että mä olen todella reviiritarkka. Enkä missään nimessä hanki kahvinkeitintä kotiini muiden takia, koska kuten sanoin: tämä ei ole mikään kahvila.
Aikuista se onkin. Vaikka ei itse juo kahvia toinen voi ihan totta juoda. Ja jis toinen kutsuu kotiinsa niin ole reviiritarkka äläkä mene kun et itsekään salli toisen tulla tontillesi. Se on aikuista.
Siis joku toinen voi toki juoda (aika moni suomalainen juokin), mutta ei mun kotonani. En mä kiellä ketään juomasta kahvia.
Mä en käy toisten kotona. Toisaalta se on kaksiteräinen miekka, koska jos kieltäydyn kutsusta niin porukka loukkaantuu ja sitten jos menen, mutta en esitä vastakutsua niin ilmeisesti joku voi kokea senkin loukkaavana.Aivan naurettavaa nillittämistä. Onneksi mun kaveripiiriini ei kuulu sun kaltaisiasi ihmisiä. Meillä ei ole ollut muutenkaan tapana pitää kirjaa kuka on kutsunut kenet milloinkin ja mitä on tarjonnut.
Mutta sinä pidat hirmu tarkkaa kirjaa ettei kotisi ole kahvila ja että kenen reviiri on kenenkin? Että?
:D Ei siitä nyt "hirmu tarkkaa kirjaa" tarvitse pitää, että tietää missä itse asuu... Että?
No miksi sitten pidät noin tarkan kirjan että kirjasit sen oikein tännekin meille että tiietään:)! Että?
Niin no, otsikossa esitit kysymyksen, että "miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään" ja tulin vastaamaan siihen, mutta sulla ei selvästi ole mitään halua, ymmärrystä tai osaamista asettua toisen asemaan tai yrittää nähdä asioita muulta kantilta, kuin omaltasi. Mun lähtökohtainen ajatukseni tästä keskustelusta oli siis se, että haluat oikeasti ymmärtää tällaisten ihmisten ajatusmaailmaa tai motiiveja käytökselleen, mutta taidat haluta vain haastaa riitaa ja inistä, koska sua ei kutsuta kahville (mikä ei mua kyllä sinänsä ihmetytä).
Ei vaan otsikon jälkeen kysyttiin tästä miksi ei kutsuta vastavierailulle? Vastavuoroisuutta peräänkysyttiin sensijaan sinä vastasit ettet halua kutsua teille koska kirjattu ja merkitty reviiri etkä juo kahvia eikä muutkaan juo kotonasi kahvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua kutsua ystäviä kylään, niin ei pitäisi mennä itsekään kenenkään luo kylään. Miksi muiden pitää siivota, kokata jne. jos itsestä se on "liian stressaavaa, ei jaksa". Itsekkyyden huippu tämä ketju, aloitusta lukuunottamatta.
Koska ne muut kutsuvat minut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No laittakaa tänne nyt jotain tietoa siitä, mistä päin Suomea olette ja miten asutte. Kyläilykulttuuri on aika erilaista riippuen onko Pohjois-Savon pienestä kylästä, Helsingin Kalliosta tai vaikka ulkosaaristosta. Ikä, perheen koko ja koulutus vaikuttaa tähän myös. Käyttäkää luovuutta siinä, miten kerrotte näille ei-vastavuoroisesti kyläileville, että ei ole aina hienoa kestitä heitä.
Pääkaupunkiseutu, 100 neliön rivitaloasunto. Ikä +50, lapset aikuisia ja omillaan, sinkku, amk-tutkinto. Meillä ei onneksi käy kukaan yllättäen eikä kutsu itse itseään kylään. En tee niin itsekään. Yleensä ihmisistä on mukavaa lähteä kodin seinien ulkopuolelle eli mieluummin tavataan jossain muualla kuin jonkun kotona. Kahvittelut hoidetaan aina kahviloissa. Ja kun nyt kutsuukin jonkun päivälliselle tai illalliselle (joko kotiinsa tai ravintolaan), niin tarkoituksena ei ole saada vastaavasti toista tarjoamaan päivällistä tai illallista.
Se että onko jokin tarkoituksena vai kuuluuko hyviin aikuisen tapoihin ovat kaksi eri asiaa edelleenkin.
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei halua kutsua ystäviä kylään, niin ei pitäisi mennä itsekään kenenkään luo kylään. Miksi muiden pitää siivota, kokata jne. jos itsestä se on "liian stressaavaa, ei jaksa". Itsekkyyden huippu tämä ketju, aloitusta lukuunottamatta.
Koska ne muut kutsuvat minut?
...siispä ilmeisesti eivät koe liian stressaavaksi. Minä koen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastavuoroisuuden ihmissuhteissa ja kyläilyissä pitäisi olla itsestäänselvää, mutta sitä se ei kuitenkaan monelle ole - itsekkäät ja laiskat osaavat aina perustella, miksi vastavuoroisuudesta ei pidä välittää. Oma ratkaisuni vuosien mittaan on ollut se, että olen pannut välit poikki loisiin. Onhan se joskus harmittanut, kun ystävyys ei ole toiminutkaan, mutta hyväksikäytettäväksi ei pidä alistua.
Tästä aiheesta on muuten keskusteltu paljon aikaisemmin, mm. vähän aikaa sitten täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14587486/normaalia-kaytosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle mun koti on mun omaa aluetta, jossa rentoudun, rötvään ja teen mitä huvittaa. Jos tulee sosiaalisia pakotteita niin hoidan ne muualla. Kotona haluan olla rauhassa.
Ja en tykkää käydä muiden kotona, vituttaa kun jotkut suorastaan jankkaavat asiasta. Mulla on muutama kaveri, jotka olen tuntenut ehkä pari vuotta ja se on sellaista "tuu nyyy, outoo että ollaan oltu näin pitkään ystäviä etkä ole nähnyt mun kotia/enkä mä ole sun". Ei siinä mun mielestäni ole mitään outoa. Mulle koti on todella henkilökohtainen paikka eikä mikään kahvila. En tykkää käydä muiden kotona, koska se on jotenkin liian "intiimiä" mulle. En osaa olla toisten kotona, jotenkin epäluonteva olo. En tiedä miksi ihmiset kutsuvat mua kotiinsa ja ottavat niin henkilökohtaisesti jos ehdotan kahvilaa tms julkista paikkaa sen sijaan.
Multa on kaikenlisäksi turha odottaa kahvia, koska en itse sitä juo enkä omista keitintä.
no aikuiseksi ei ole pakko kasvaa mutta suositeltavaa se olisi silti. Myöskään kaikkia asioita ei hankita vain itseä varten elämässä mutta eihän se pakko ole sekään....
Niin, tuo sun asennehan kielii nimenomaan aikuisuudesta. Mä itse kunnioitan toisten henkilökohtaista tilaa enkä pidä mitenkään lapsellisena jos odotan muilta samaa kunnioitusta mun henkilökohtaista tilaani kohtaan. Mä teen yleensä ystävillenikin hyvin selväksi, että mä olen todella reviiritarkka. Enkä missään nimessä hanki kahvinkeitintä kotiini muiden takia, koska kuten sanoin: tämä ei ole mikään kahvila.
Aikuista se onkin. Vaikka ei itse juo kahvia toinen voi ihan totta juoda. Ja jis toinen kutsuu kotiinsa niin ole reviiritarkka äläkä mene kun et itsekään salli toisen tulla tontillesi. Se on aikuista.
Siis joku toinen voi toki juoda (aika moni suomalainen juokin), mutta ei mun kotonani. En mä kiellä ketään juomasta kahvia.
Mä en käy toisten kotona. Toisaalta se on kaksiteräinen miekka, koska jos kieltäydyn kutsusta niin porukka loukkaantuu ja sitten jos menen, mutta en esitä vastakutsua niin ilmeisesti joku voi kokea senkin loukkaavana.Aivan naurettavaa nillittämistä. Onneksi mun kaveripiiriini ei kuulu sun kaltaisiasi ihmisiä. Meillä ei ole ollut muutenkaan tapana pitää kirjaa kuka on kutsunut kenet milloinkin ja mitä on tarjonnut.
Mutta sinä pidat hirmu tarkkaa kirjaa ettei kotisi ole kahvila ja että kenen reviiri on kenenkin? Että?
:D Ei siitä nyt "hirmu tarkkaa kirjaa" tarvitse pitää, että tietää missä itse asuu... Että?
No miksi sitten pidät noin tarkan kirjan että kirjasit sen oikein tännekin meille että tiietään:)! Että?
Niin no, otsikossa esitit kysymyksen, että "miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään" ja tulin vastaamaan siihen, mutta sulla ei selvästi ole mitään halua, ymmärrystä tai osaamista asettua toisen asemaan tai yrittää nähdä asioita muulta kantilta, kuin omaltasi. Mun lähtökohtainen ajatukseni tästä keskustelusta oli siis se, että haluat oikeasti ymmärtää tällaisten ihmisten ajatusmaailmaa tai motiiveja käytökselleen, mutta taidat haluta vain haastaa riitaa ja inistä, koska sua ei kutsuta kahville (mikä ei mua kyllä sinänsä ihmetytä).
Ei vaan otsikon jälkeen kysyttiin tästä miksi ei kutsuta vastavierailulle? Vastavuoroisuutta peräänkysyttiin sensijaan sinä vastasit ettet halua kutsua teille koska kirjattu ja merkitty reviiri etkä juo kahvia eikä muutkaan juo kotonasi kahvia.
No, vastaukseni on täysin sama riippumatta siitä onko kyseessä "kyläily" vai "vastavierailu". Alkuperäisessä viestissäni avasin myös sitä, että mun ei tarvitse ketään kutsuakaan vastavierailulle, koska en käy muiden kotona ja hoidan sosiaaliset kontaktit sitten muissa paikoissa. AP alkoi kuitenkin itkemään siitä, että mulla ei ole kahvinkeitintä ja että mun pitäisi aikuistua ja kutsua ihmisiä kotiini. Selvästi aihe on hänelle hyvin henkilökohtainen. Mä en kuitenkaan koe ketään elämiselläni ja olemisellani loukanneeni, joten mä en ole oikea kohde hänen tunteenpurkauksilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No laittakaa tänne nyt jotain tietoa siitä, mistä päin Suomea olette ja miten asutte. Kyläilykulttuuri on aika erilaista riippuen onko Pohjois-Savon pienestä kylästä, Helsingin Kalliosta tai vaikka ulkosaaristosta. Ikä, perheen koko ja koulutus vaikuttaa tähän myös. Käyttäkää luovuutta siinä, miten kerrotte näille ei-vastavuoroisesti kyläileville, että ei ole aina hienoa kestitä heitä.
Pääkaupunkiseutu, 100 neliön rivitaloasunto. Ikä +50, lapset aikuisia ja omillaan, sinkku, amk-tutkinto. Meillä ei onneksi käy kukaan yllättäen eikä kutsu itse itseään kylään. En tee niin itsekään. Yleensä ihmisistä on mukavaa lähteä kodin seinien ulkopuolelle eli mieluummin tavataan jossain muualla kuin jonkun kotona. Kahvittelut hoidetaan aina kahviloissa. Ja kun nyt kutsuukin jonkun päivälliselle tai illalliselle (joko kotiinsa tai ravintolaan), niin tarkoituksena ei ole saada vastaavasti toista tarjoamaan päivällistä tai illallista.
Se että onko jokin tarkoituksena vai kuuluuko hyviin aikuisen tapoihin ovat kaksi eri asiaa edelleenkin.
Toki on, mutta en edelleenkään edellytä, että ystäväni, kaverini tai sukulaiseni tarjoaisivat minulle saman kuin mitä minä tarjoan heille. Muussa tapauksessa minun olisi pitänyt jo vuosia sitten vaihtaa lähes koko tuttavapiirini huomattavasti varakkaampiin ihmisiin kuin mitä tuttavapiirissäni nyt on.
Jossain vaiheessa yritin kutsua ihmisiä, muttei ketään kiinnostanut. Sen vuoksi lopetin. Se kyllä kävi heille, että minä matkustin julkisilla aina jonnekkin, mutta toiseen suuntaan oli "liian pitkä matka".
Ei tarvii siivoilla enempiä ja saa olla omassa rauhassa.
Muutenkin kaikissa ystävyyssuhteissa minä olen se, joka pitää yhteyttä. Muista ei kuuluisi mitään muuten vuosiin.
Osan yhteydenpidoista olen lopettanutkin, kun en jaksanut kannatella. Sitten yhteisten tuttujen kautta kysellään mun kuulumisia, itse ei jakseta soittaa tai laittaa viestiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
Kerro nyt hyvä ihminen MIKSI sinä tunget itsesi mielellään kylään toisten kotiin,
mutta Sinulla täytyy olla kotirauha, sinne et kutsu?
Tätä ap kyseli.
MIKSI sinä siis tunget kylään muiden luo?
Selitä, ole hyvä.
Minä en kutsu, mutta en tykkää käydäkään. Meen kohtelaisuudesta, jos kutsutaan, mutta en kamalasti kyllä välittäisi. En vaan tykkää olla toisten kotona. Ainoat kutsutut vieraat meillä ovat lähisukua. En minä erikoisemmin kahviloissa tai syömässäkään, koska se on kallista, mutta joskus. Joo mulla ei ole kavereita, ei oikein toimi. Kun paras kaveri olis jonka kanssa voisi käydä lenkillä tms. mutta sellaisia ei oikein ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle mun koti on mun omaa aluetta, jossa rentoudun, rötvään ja teen mitä huvittaa. Jos tulee sosiaalisia pakotteita niin hoidan ne muualla. Kotona haluan olla rauhassa.
Ja en tykkää käydä muiden kotona, vituttaa kun jotkut suorastaan jankkaavat asiasta. Mulla on muutama kaveri, jotka olen tuntenut ehkä pari vuotta ja se on sellaista "tuu nyyy, outoo että ollaan oltu näin pitkään ystäviä etkä ole nähnyt mun kotia/enkä mä ole sun". Ei siinä mun mielestäni ole mitään outoa. Mulle koti on todella henkilökohtainen paikka eikä mikään kahvila. En tykkää käydä muiden kotona, koska se on jotenkin liian "intiimiä" mulle. En osaa olla toisten kotona, jotenkin epäluonteva olo. En tiedä miksi ihmiset kutsuvat mua kotiinsa ja ottavat niin henkilökohtaisesti jos ehdotan kahvilaa tms julkista paikkaa sen sijaan.
Multa on kaikenlisäksi turha odottaa kahvia, koska en itse sitä juo enkä omista keitintä.
no aikuiseksi ei ole pakko kasvaa mutta suositeltavaa se olisi silti. Myöskään kaikkia asioita ei hankita vain itseä varten elämässä mutta eihän se pakko ole sekään....
Niin, tuo sun asennehan kielii nimenomaan aikuisuudesta. Mä itse kunnioitan toisten henkilökohtaista tilaa enkä pidä mitenkään lapsellisena jos odotan muilta samaa kunnioitusta mun henkilökohtaista tilaani kohtaan. Mä teen yleensä ystävillenikin hyvin selväksi, että mä olen todella reviiritarkka. Enkä missään nimessä hanki kahvinkeitintä kotiini muiden takia, koska kuten sanoin: tämä ei ole mikään kahvila.
Aikuista se onkin. Vaikka ei itse juo kahvia toinen voi ihan totta juoda. Ja jis toinen kutsuu kotiinsa niin ole reviiritarkka äläkä mene kun et itsekään salli toisen tulla tontillesi. Se on aikuista.
Siis joku toinen voi toki juoda (aika moni suomalainen juokin), mutta ei mun kotonani. En mä kiellä ketään juomasta kahvia.
Mä en käy toisten kotona. Toisaalta se on kaksiteräinen miekka, koska jos kieltäydyn kutsusta niin porukka loukkaantuu ja sitten jos menen, mutta en esitä vastakutsua niin ilmeisesti joku voi kokea senkin loukkaavana.Aivan naurettavaa nillittämistä. Onneksi mun kaveripiiriini ei kuulu sun kaltaisiasi ihmisiä. Meillä ei ole ollut muutenkaan tapana pitää kirjaa kuka on kutsunut kenet milloinkin ja mitä on tarjonnut.
Mutta sinä pidat hirmu tarkkaa kirjaa ettei kotisi ole kahvila ja että kenen reviiri on kenenkin? Että?
:D Ei siitä nyt "hirmu tarkkaa kirjaa" tarvitse pitää, että tietää missä itse asuu... Että?
No miksi sitten pidät noin tarkan kirjan että kirjasit sen oikein tännekin meille että tiietään:)! Että?
Niin no, otsikossa esitit kysymyksen, että "miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään" ja tulin vastaamaan siihen, mutta sulla ei selvästi ole mitään halua, ymmärrystä tai osaamista asettua toisen asemaan tai yrittää nähdä asioita muulta kantilta, kuin omaltasi. Mun lähtökohtainen ajatukseni tästä keskustelusta oli siis se, että haluat oikeasti ymmärtää tällaisten ihmisten ajatusmaailmaa tai motiiveja käytökselleen, mutta taidat haluta vain haastaa riitaa ja inistä, koska sua ei kutsuta kahville (mikä ei mua kyllä sinänsä ihmetytä).
Ei vaan otsikon jälkeen kysyttiin tästä miksi ei kutsuta vastavierailulle? Vastavuoroisuutta peräänkysyttiin sensijaan sinä vastasit ettet halua kutsua teille koska kirjattu ja merkitty reviiri etkä juo kahvia eikä muutkaan juo kotonasi kahvia.
No, vastaukseni on täysin sama riippumatta siitä onko kyseessä "kyläily" vai "vastavierailu". Alkuperäisessä viestissäni avasin myös sitä, että mun ei tarvitse ketään kutsuakaan vastavierailulle, koska en käy muiden kotona ja hoidan sosiaaliset kontaktit sitten muissa paikoissa. AP alkoi kuitenkin itkemään siitä, että mulla ei ole kahvinkeitintä ja että mun pitäisi aikuistua ja kutsua ihmisiä kotiini. Selvästi aihe on hänelle hyvin henkilökohtainen. Mä en kuitenkaan koe ketään elämiselläni ja olemisellani loukanneeni, joten mä en ole oikea kohde hänen tunteenpurkauksilleen.
Aihe on sinulle selvästi arka.....
Epäilen että sairaalloinen ihmisarkuus ja häpeään sidottu persoona,
jatkuva luimistelu on sinun ongelmasi tässä asiassa.
Älä nyt enää tunge kenenkään kotiin,
vaan pysy tiiviisti yksin kotona ja vihaa muita ihmisiä.
Kyllä hoitaja sitten lopulta sinulle ne kahvit keittää vanhainkodissa, kun sinut kärrätään ulos erakkokämpästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
Kerro nyt hyvä ihminen MIKSI sinä tunget itsesi mielellään kylään toisten kotiin,
mutta Sinulla täytyy olla kotirauha, sinne et kutsu?
Tätä ap kyseli.
MIKSI sinä siis tunget kylään muiden luo?
Selitä, ole hyvä.
Enhän mä tungekaan. Menen sitten, kun en keksi enää mitään tekosyytä kieltäytyäkään kutsusta. Kaikki ketjussa eivät enää kommentoi aloitusta vaan osa on jo ihan sitäkin mieltä, että jos HE KUTSUVAT vieraita, vieraiden pitää vastavuoroisesti kutsua heidät. Minusta ei kannata kutsua yhtään ketään, jos odotuksena on saada vastavuoroinen kutsu. Aloittajan tilanne on aivan toinen, koska hän ei ketään kutsukaan vaan hänen luokseen tunkeudutaan eikä hän kykene mitenkään estämään tätä kotiinsa tunkeutumista. Minä varmaan soittaisin poliisille, jos joku väkisin tunkeutuisi kotiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviomieheni on aina työnsä vuoksi väsynyt eikä todellakaan halua, että kutsun ystäviäni kylään esim. viikonloppuisin. Hän ei myöskään käy koskaan missään, joten tapaan tuttujani muualla. Kaikille en kehtaa kertoa miksi en voi kutsua kylään.
Äläpä käytä kyläilyoikeutta sitten itsekään kiitos! Tai neuvottele asiat miehesi kanssa. Teillä on selvästi ongelmia. Ratkaise ne. Älä käytä toisten koteja hyväksesi.
Äläpäs sinä tietäväisenä nyt tee omia päätelmiäsi, kiitos. Minä en välitä vierailla vaikka kutsuttaisiin. Enkä todellakaan käytä pyhää "kyläilyoikeutta" väärin, älä pelkää. Viihdyn mielenkiintoisen työni parissa ja harrastuksissa. Samanhenkisiä ystäviä tapaan illallisella ravintolassa tai käymme kävelyllä, kenties matkoilla tms.
Sinullakin näyttää olevan ongelmia näsäviisauden ja nopeiden virhetulkintojesi kanssa. Ratkaise ne :-DMiksi sitten kommentoit ketjuun, jonka aiheena on väkisin kylään tunkevat, jotka eivät itse kutsu kotiinsa?
Koska esitin yhden syyn minkä vuoksi jotkut eivät kutsu kotiinsa. Esim. minä en voi ottaa vastaan vastavuoroisesti vieraita tai sukulaisia. Siksi en myöskään mielellään vieraile saati tunge kylään. Oliko vielä jotain?
Oli: ap kysyy miksi jotkut eivät kutsu kotiinsa VAIKKA KÄYVÄT HEILLÄ. Opettelisitko ensin lukemaankin:)? Ja vastaamaan oikeaaan ketjuunkin?
Osaan kyllä lukea. Osaatko sinä ymmärtää lukemaasi?
On mahdollista, että tästä samasta syystä (mikä minulla on) joku saattaa pyrkiä kylään, mutta ei kehtaa selittää miksi ei vastaavasti kutsu omaan kotiinsa. Ap kirjoituksessaan juuri ihmetteli miten jotkut menevät vaikeiksi kun on vastavierailun vuoro.
Pakko kommentoida, että kummallinen tyyppi tämä joka neuvoo että "äläpä käytä kyläilyoikeutta"....ihan naurettavaa kirjottelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle mun koti on mun omaa aluetta, jossa rentoudun, rötvään ja teen mitä huvittaa. Jos tulee sosiaalisia pakotteita niin hoidan ne muualla. Kotona haluan olla rauhassa.
Ja en tykkää käydä muiden kotona, vituttaa kun jotkut suorastaan jankkaavat asiasta. Mulla on muutama kaveri, jotka olen tuntenut ehkä pari vuotta ja se on sellaista "tuu nyyy, outoo että ollaan oltu näin pitkään ystäviä etkä ole nähnyt mun kotia/enkä mä ole sun". Ei siinä mun mielestäni ole mitään outoa. Mulle koti on todella henkilökohtainen paikka eikä mikään kahvila. En tykkää käydä muiden kotona, koska se on jotenkin liian "intiimiä" mulle. En osaa olla toisten kotona, jotenkin epäluonteva olo. En tiedä miksi ihmiset kutsuvat mua kotiinsa ja ottavat niin henkilökohtaisesti jos ehdotan kahvilaa tms julkista paikkaa sen sijaan.
Multa on kaikenlisäksi turha odottaa kahvia, koska en itse sitä juo enkä omista keitintä.
no aikuiseksi ei ole pakko kasvaa mutta suositeltavaa se olisi silti. Myöskään kaikkia asioita ei hankita vain itseä varten elämässä mutta eihän se pakko ole sekään....
Niin, tuo sun asennehan kielii nimenomaan aikuisuudesta. Mä itse kunnioitan toisten henkilökohtaista tilaa enkä pidä mitenkään lapsellisena jos odotan muilta samaa kunnioitusta mun henkilökohtaista tilaani kohtaan. Mä teen yleensä ystävillenikin hyvin selväksi, että mä olen todella reviiritarkka. Enkä missään nimessä hanki kahvinkeitintä kotiini muiden takia, koska kuten sanoin: tämä ei ole mikään kahvila.
Aikuista se onkin. Vaikka ei itse juo kahvia toinen voi ihan totta juoda. Ja jis toinen kutsuu kotiinsa niin ole reviiritarkka äläkä mene kun et itsekään salli toisen tulla tontillesi. Se on aikuista.
Siis joku toinen voi toki juoda (aika moni suomalainen juokin), mutta ei mun kotonani. En mä kiellä ketään juomasta kahvia.
Mä en käy toisten kotona. Toisaalta se on kaksiteräinen miekka, koska jos kieltäydyn kutsusta niin porukka loukkaantuu ja sitten jos menen, mutta en esitä vastakutsua niin ilmeisesti joku voi kokea senkin loukkaavana.Aivan naurettavaa nillittämistä. Onneksi mun kaveripiiriini ei kuulu sun kaltaisiasi ihmisiä. Meillä ei ole ollut muutenkaan tapana pitää kirjaa kuka on kutsunut kenet milloinkin ja mitä on tarjonnut.
Mutta sinä pidat hirmu tarkkaa kirjaa ettei kotisi ole kahvila ja että kenen reviiri on kenenkin? Että?
:D Ei siitä nyt "hirmu tarkkaa kirjaa" tarvitse pitää, että tietää missä itse asuu... Että?
No miksi sitten pidät noin tarkan kirjan että kirjasit sen oikein tännekin meille että tiietään:)! Että?
Niin no, otsikossa esitit kysymyksen, että "miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään" ja tulin vastaamaan siihen, mutta sulla ei selvästi ole mitään halua, ymmärrystä tai osaamista asettua toisen asemaan tai yrittää nähdä asioita muulta kantilta, kuin omaltasi. Mun lähtökohtainen ajatukseni tästä keskustelusta oli siis se, että haluat oikeasti ymmärtää tällaisten ihmisten ajatusmaailmaa tai motiiveja käytökselleen, mutta taidat haluta vain haastaa riitaa ja inistä, koska sua ei kutsuta kahville (mikä ei mua kyllä sinänsä ihmetytä).
Ei vaan otsikon jälkeen kysyttiin tästä miksi ei kutsuta vastavierailulle? Vastavuoroisuutta peräänkysyttiin sensijaan sinä vastasit ettet halua kutsua teille koska kirjattu ja merkitty reviiri etkä juo kahvia eikä muutkaan juo kotonasi kahvia.
No, vastaukseni on täysin sama riippumatta siitä onko kyseessä "kyläily" vai "vastavierailu". Alkuperäisessä viestissäni avasin myös sitä, että mun ei tarvitse ketään kutsuakaan vastavierailulle, koska en käy muiden kotona ja hoidan sosiaaliset kontaktit sitten muissa paikoissa. AP alkoi kuitenkin itkemään siitä, että mulla ei ole kahvinkeitintä ja että mun pitäisi aikuistua ja kutsua ihmisiä kotiini. Selvästi aihe on hänelle hyvin henkilökohtainen. Mä en kuitenkaan koe ketään elämiselläni ja olemisellani loukanneeni, joten mä en ole oikea kohde hänen tunteenpurkauksilleen.
Aihe on sinulle selvästi arka.....
Epäilen että sairaalloinen ihmisarkuus ja häpeään sidottu persoona,
jatkuva luimistelu on sinun ongelmasi tässä asiassa.
Älä nyt enää tunge kenenkään kotiin,
vaan pysy tiiviisti yksin kotona ja vihaa muita ihmisiä.
Kyllä hoitaja sitten lopulta sinulle ne kahvit keittää vanhainkodissa, kun sinut kärrätään ulos erakkokämpästäsi.
Mistä niin päättelit? Mä en oikeastaan edes ajattele asiaa päivittäisessä elämässäni.
Tuota spekulointia ja provoamista en jaksa edes kommentoida. Mukavaa viikonloppua!
Kun jouduin asumaan maalla, kyläilin ja kutsuin kylään kun ei ollut julkisia paikkoja joissa voisi tavata. Nyt kun asun taas kaupungin keskustassa, tapaan ihmisiä kahviloissa ja ravintoloissa. Kyläily on maalaisten ja omakotilähiöissä asuvien hommaa ja heille sen mielelläni suon. Itse en kyläilyistä nauti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, MIKSI toisen kotiin pääseminen on niin hirveän tärkeä asia? Miksei kahvilakutsu riitä?
Kerro nyt hyvä ihminen MIKSI sinä tunget itsesi mielellään kylään toisten kotiin,
mutta Sinulla täytyy olla kotirauha, sinne et kutsu?
Tätä ap kyseli.
MIKSI sinä siis tunget kylään muiden luo?
Selitä, ole hyvä.Enhän mä tungekaan. Menen sitten, kun en keksi enää mitään tekosyytä kieltäytyäkään kutsusta. Kaikki ketjussa eivät enää kommentoi aloitusta vaan osa on jo ihan sitäkin mieltä, että jos HE KUTSUVAT vieraita, vieraiden pitää vastavuoroisesti kutsua heidät. Minusta ei kannata kutsua yhtään ketään, jos odotuksena on saada vastavuoroinen kutsu. Aloittajan tilanne on aivan toinen, koska hän ei ketään kutsukaan vaan hänen luokseen tunkeudutaan eikä hän kykene mitenkään estämään tätä kotiinsa tunkeutumista. Minä varmaan soittaisin poliisille, jos joku väkisin tunkeutuisi kotiini.
Teilläpäin kotiin tunkeutuminen oven läpi niin että täytyy poliisit soittaa on varmaan ihan jokapäiväistä. Et taida olla mikään kedon aurinkoisin kukka itsekään?
Sinäkö soitat todella "ystävillesi" poliisit? :O
Yliampuva viestisi antaa sinusta todella kummallisen kuvan...
Kylään tunkeutuminen on ovikellon soittamista ja puhelemista ovella:
"Sopisiko teille taas tulla. Voinko tulla kahville? Meille ei oikein voi..."
Mutta teilläpäin siis tullaan riehumaan ja soitetaan virkavalta paikalle! Missä oikein asut?
Entisten vankien tukiasunnossa vai?
Vierailija kirjoitti:
Minua hävettää kutsua joitakin ihmisiä kotiini, kun heillä on niin viimeisen päälle sisustetut suuret hienot kodit. Itse asun ahtaassa ja kuluneessa rivitaloasunnossa, minulla on sekalainen sisustus ja vähän rihkamainenkin, vaikka ihan siisti. Jotenkin en vaan näe tätä paikkana jossa he edes viihtyisivät. Sellaisia kavereita kutsun, joiden luona ei ole niin hienoa.
Tämä. Kun ihmiset on vähän aikuistuneet ja osa ostanut asunnon niin tuntuu että on hirveän tärkeää että se koti on kuin helkkarin sisustuslehdestä. Ja sitten on pakko hössöttää kaikkea itse tehtyä piirakkaa ja kynttilöitä ja mitä ikinä.
Kerrankin miehen sukulainen tuli käymään meillä ja totesi että "Oho täällähän on siivottu". Mä totesin jälkeenpäin miehelle että me ei sitten enää kutsuta tänne ketään jos ihmisten asenne alkaa olemaan tuo. Ja ei meillä siis koskaan siivotonta ole mutta ei myöskään sitä skandinaavista minimaalista touhua missä ei ole yhtään tavaraa eikä elämän jälkiä.
Mä en myöskään ole koskaan leiponut enkä laita sellaista hienoa ruokaa mitä kehtaa kellekään syöttää. Kahvia meiltä kyllä saa ja voin hakea kaupasta einespiirakan, mutta se siitä. Että mieluummin näen ihmisiä kaupungilla kahvilla. Ei tartte miettiä kaikenlaisia ulkokultaisuuksia mitä nykyään täytyy, aina viedä ja tuoda viemisiä. Herranjestas jos joku tulee meille kahville ja tuo jotain tuomista niin tuntuu että se on vähän päälle liimattu juttu. Että kai me vähän parempia ystäviä ollaan ettei tarvitse olla noin vieraskoreilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap,kutsutko itse vieraita kahvittelemaan vain sen vuoksi,että pääset vastavierailulle?Miksi se vastavierailu on niin tärkeää?Haluatko päästä päivittelemään toisen kodin siisteystasoa,tarjoiluja tms.?Jos kahvittelut ystävien tai naapurien kanssa on sinulle niin tärkeitä,luulisi että se tarve tulee tyydytetyksi kun saat itse vieraita.
Huoh mitä vainoharhaisia täällä pyörii... en ole ap mutta samassa tilanteessa. Minusta on kiva nähdä ystäviä ja sinäsnä se on se ja sama että missä se näkeminen tapahtuu. Mutta on se hiukan tylsää aina olla itse se, joka järjestää tapaamisen, hankkii tarjottavat ja keittelee kahvit.
Vastaus kysymykseeni taisi tulla tässä?
Vainoharhaisuus estää kutsumasta ketään kotiinsa.
Minä olen niin sosiaalinen ja vieraanvarainen, että pidin tuparit vaikka muutto oli vuelä vähän kesken...
Istuimme vaatesäkkien päällä, kun tuolitkin olivat ties missä. Tarjoilin kahvia ja konjakkia, soitin musiikkia ja kehotin pelaamaan jos huvittaa pelikoneillani.
Jälkeenpäin yksi kaverini sanoi hyväntahtoisesti, että teillä oli kyllä vähän sotkuista. En silti lukinnut kotioveani iäksi muilta ihmisiltä.
Eihän sellainen kodinsuojelu voi olla lapsillekaan hyväksu.
-ap
Sua ei kutsuta juuri tuon takia, kun olet niin täydellinen omasta mielestäsi. Niiiin sosiaalinen ja niiiiin vieraanvarainen. Kuka tuollaista haluaa kotiinsa?
Pääkaupunkiseutu, 100 neliön rivitaloasunto. Ikä +50, lapset aikuisia ja omillaan, sinkku, amk-tutkinto. Meillä ei onneksi käy kukaan yllättäen eikä kutsu itse itseään kylään. En tee niin itsekään. Yleensä ihmisistä on mukavaa lähteä kodin seinien ulkopuolelle eli mieluummin tavataan jossain muualla kuin jonkun kotona. Kahvittelut hoidetaan aina kahviloissa. Ja kun nyt kutsuukin jonkun päivälliselle tai illalliselle (joko kotiinsa tai ravintolaan), niin tarkoituksena ei ole saada vastaavasti toista tarjoamaan päivällistä tai illallista.